Yleisen alueen mittauksen toimituskustannukset maksaa kunta.
\nKun toimitusmääräys peruutetaan tai toimitus raukeaa, maksaa hakija toimituskustannukset.
\nJos toimitus jätetään sikseen, maksaa hakija toimituskustannukset. Erityisestä syystä voidaan hakijan ohella muukin asianosainen määrätä osallistumaan toimituskustannuksiin kohtuullisen perusteen mukaan.
\nJos toimitusta on haettu aiheettomasti, hakija maksaa toimituskustannukset. Tällöin hakijan on korvattava myös muulle asianosaiselle toimituksesta aiheutuneet välttämättömät edunvalvontakustannukset kokonaan tai osittain, jos se on kohtuullista.
\nJos asianosainen on tahallisesti aiheuttanut selvästi aiheettomia toimituskustannuksia, maksaa hän ne yksin. Tällöin asianosaisen on korvattava myös toiselle asianosaiselle tahallisesti aiheuttamansa ylimääräiset edunvalvontakustannukset.
\nToimituskustannukset sellaisesta uusjaosta, johon on annettu määräys ilman hakemusta, maksetaan lopullisesti valtion varoista.
\nToimituskustannukset sellaisesta toimituksesta, jonka suorittamisella voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistöjärjestelmässä oleva virheellisyys taikka muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, valtion varoista osaksi tai kokonaan siltä osin kuin toimituksen suorittaminen on ollut yleisen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät toimitusmiehet. Jos edellä tarkoitettu toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että toimituskustannukset maksetaan kunnan varoista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion tai kunnan varoista.
\nToimituskustannukset 103 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta maksaa se, joka on aiheuttanut toimituksen suorittamisen.
\nToimituksessa, jonka osalta kiinteistötoimitusmaksu maksetaan osaksi tai kokonaan valtion tai kunnan varoista, maksetaan myös vastaavat toimitusmenot valtion tai kunnan varoista.
\nToimituksessa, jonka osalta ei peritä lainkaan kiinteistötoimitusmaksua, maksetaan toimitusmenot lopullisesti valtion tai, jos toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista. Jos kiinteistötoimitusmaksu peritään alennettuna, valtion tai kunnan varoista maksetut toimitusmenot jätetään perimättä asianosaisilta samassa suhteessa.
\nKiinteistöjen yhdistäminen
\nJos yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuu eri kiinnityksiä, voidaan yhdistäminen suorittaa 1 momentin 8 kohdan säännöksen estämättä, jos:
\nMitä 1 momentin 8 kohdassa säädetään, koskee myös yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuvia kirjattuja erityisiä oikeuksia. Ennen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asian ratkaisemista on panttioikeuden haltijoille varattava tilaisuus mielipiteensä esittämiseen asiassa.
\nMitä 214 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei estä muun kiinteistön yhdistämistä tonttiin.
\nYleiseen alueeseen, pakkolunastusyksikköön tai valtion metsämaahan voidaan yhdistää muun laatuinen kiinteistö, jos siihen ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteismetsään. Yleiseen alueeseen yhdistettävällä kiinteistöllä ei saa olla osuutta muuhunkaan yhteiseen alueeseen eikä oikeutta erityiseen etuuteen.
\nKiinteistöjen yhdistämisen suorittaa kiinteistörekisterin pitäjä yhdistettävien kiinteistöjen omistajan hakemuksesta.
\nKiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa kiinteistöjen yhdistämisen hakemuksetta, jos omistaja antaa siihen suostumuksensa.
\nYhdistämällä muodostettava kiinteistö merkitään kiinteistörekisteriin, kun yhdistämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kiinteistö katsotaan syntyneeksi, kun kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.
\nKiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava yhdistämistä koskevasta päätöksestä kirjaamisviranomaiselle. Yhdistämisestä aiheutuvat muutokset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen jälkeen, kun yhdistämällä muodostettu kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.
\nYhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämisen jälkeen yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön. Edellä 214 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat samalla etusijalla ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sopimuksen mukaisessa etusijajärjestyksessä yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön.
\nYhdistäminen ei vaikuta yhdistettävään kiinteistöön kohdistuvaan vuokraoikeuteen tai muuhun erityiseen oikeuteen.
\nYhdistettävien kiinteistöjen keskinäiset rasitteet lakkaavat.
\nTontin ja yleisen alueen merkitseminen kiinteistöksi kiinteistörekisteriin Merkitseminen mittauksen perusteella
\nTontin ja yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä päättää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä. Kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen saa hakea muutosta vain, jos merkitseminen on evätty tai se on tehty vastoin tontin omistajan tahtoa taikka jos kiinnityksestä vapauttaminen on tehty panttioikeuden haltijan suostumuksetta.
\nTontti tai yleinen alue merkitään kiinteistörekisteriin tontinmittauksen tai yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman, jos tontin omistaja tontinmittauksessa tai kunta yleisen alueen mittauksessa osoittaa, että tässä luvussa säädetyt rekisteröintiedellytykset ovat olemassa.
\nJos tontinmittausta on hakenut muu kuin tontin omistaja tai yleisen alueen mittausta muu kuin kunta taikka jos tonttia tai yleistä aluetta ei voida merkitä kiinteistörekisteriin 1 momentin mukaisesti, tontti tai yleinen alue merkitään kiinteistörekisteriin omistajan pyynnöstä. Kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää merkitsemisestä ilman omistajan pyyntöä, milloin siihen on erityistä syytä. Tällöin on ennen päätöksen tekemistä tontin omistajaa kuultava. Tonttia ei saa merkitä rekisteriin, jos tontin omistaja kieltää sen.
\nJos tontin alue muodostuu useamman kiinteistön alueesta, kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on 1 momentin 1―3 kohdassa mainittujen edellytysten lisäksi, että näihin kiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen kiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä.
\nTontti voidaan merkitä kiinteistörekisteriin myös silloin, kun tontti vapautuu vastaamasta niiden kiinteistöjen kiinnityksistä, joihin kuuluvista alueista se muodostuu, kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 2 momentissa tarkoitetut kiinnitykset. Sama on voimassa, kun tontin eri osiin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin.
\nEdellä 221 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla omistajalla tai omistajilla tulee olla lainhuuto siihen kiinteistöön tai määräalaan, josta tontti muodostuu. Sama on voimassa, jos tontti käsittää alueita kahdesta tai useammasta kiinteistöstä tai määräalasta tai yhteisestä alueesta. Lainhuuto ei ole tarpeen siltä osin kuin alue on hankittu lunastamalla. Jollei yhteiseen alueeseen tai sen määräalaan voida myöntää lainhuutoa, omistajan on esitettävä muu tarpeellinen selvitys osakkaiden omistusoikeudesta yhteiseen alueeseen sekä määräalan omistusoikeudesta.
\nJos kirjattu erityinen oikeus kohdistuu tontin alueeseen, se rinnastetaan kiinnitykseen.
\nJos tonttiin sisältyy yhteistä aluetta, huomioon ei oteta niitä kiinnityksiä tai muita kirjauksia, jotka kohdistuvat yhteisen alueen osakaskiinteistöihin.
\nRekisteriin merkittävä tontti vapautetaan vastaamasta sellaisen kiinteistön kiinnityksestä, jonka aluetta kuuluu tonttiin, jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Tontti voidaan vapauttaa vastaamasta kiinnityksestä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta, kun kantakiinteistön arvo selvästi ylittää panttisaamisten määrän. Vapauttamisesta päättää kiinteistörekisterin pitäjä tontin kiinteistörekisteriin merkitsemisen yhteydessä.
\nJos tonttiin on tullut yhteistä aluetta, vapautuu tontti yhteisen alueen osalta vastaamasta osakaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä.
\nEnnen 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista on panttioikeuden haltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kiinnityksestä vapauttamisen vaikutus ole vähäinen.
\nKiinnitykset, joista tontti ei 1 tai 2 momentin mukaisesti vapaudu, kohdistuvat koko tonttiin sen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen.
\nKiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, jos tontti on vapautettu kiinnityksestä tai jos kiinnitysten ja muiden kirjausten etusijajärjestyksestä on tehty sopimus. Tontin muodostamisesta aiheutuvat merkinnät tehdään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, kun kiinteistörekisterin pitäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.
\nTontin rekisteröimisen yhteydessä kiinteistörekisteriin on merkittävä, mikä kiinteistöistä on kantakiinteistö ja minkä määräalan alueesta tontti on muodostettu. Kantakiinteistöksi merkitään jäljelle jäänyt osa kiinteistöstä, josta tontti muodostuu. Jos kiinteistön koko alue muodostetaan tonteiksi, kantakiinteistöksi merkitään se tontti, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle kiinteistön omistajalle. Jos kiinteistön omistajalle on muodostettu useita tontteja, kantakiinteistöksi merkitään hänen ilmoittamansa tontti.
\nJos tonttia rekisteröitäessä voidaan selvittää, että kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu vain tiettyyn kiinteistöön tai tonttiin, siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.
\nYleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on, että kunnan omistusoikeus alueeseen on selvitetty niin kuin 222 §:ssä säädetään tai alue tulee kunnan omistukseen rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai alue vapautuu niistä 2 momentin tai rakennuslain 73 §:n nojalla.
\nMitä 223 §:ssä ja 224 §:n 1―3 momentissa säädetään tontin osalta, koskee myös yleistä aluetta.
\nTontista tai yleisestä alueesta katsotaan muodostuneen kiinteistö ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset syntyneiksi, kun tontti tai yleinen alue on merkitty kiinteistörekisteriin.
\nMerkitseminen ilman mittausta
\nJos kiinteistön alue on sama kuin tammikuun 1 päivän 1932 jälkeen voimaan tulleessa tonttijaossa osoitetun tontin alue, kiinteistö voidaan merkitä tonttina kiinteistörekisteriin tontinmittausta suorittamatta.
\nKiinteistön alue, joka on asemakaavan mukaista yleistä aluetta, voidaan merkitä yleisenä alueena kiinteistörekisteriin yleisen alueen mittausta suorittamatta, jos kiinteistö on kunnan omistuksessa ja kiinnityksistä vapaa eikä sillä ole osuutta yhteisiin alueisiin eikä oikeutta erityisiin etuuksiin.
\nEsityksen kiinteistörekisterin pitäjälle 229 §:ssä tarkoitetusta merkitsemisestä tekee kiinteistöinsinööri omasta aloitteestaan taikka kiinteistön tai alueen omistajan hakemuksesta. Ennen esityksen tekemistä kiinteistöinsinöörin on selvitettävä merkitsemisen edellytykset sekä kuultava asianosaisia, jollei asianosainen ole tehnyt hakemusta.
\nEdellä 1 momentissa tarkoitettu merkitseminen ei aiheuta muutosta voimassa oleviin rasitteisiin eikä alueeseen kohdistuviin muihin oikeuksiin.
\nMuutoksenhaku
\nAsianosainen saa hakea muutosta toimituksessa tehtyyn ratkaisuun valittamalla maaoikeuteen, jollei muutoksenhakua ole lailla kielletty.
\nSen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, kunta saa hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen 168 §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella suoritetussa toimituksessa tehtyyn ratkaisuun, joka koskee 32, 33, 34, 35, 36 tai 53 §:ssä tarkoitettua asiaa.
\n3)
\n9)
\nToimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta myös ratkaisuun, joka koskee halkomisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suoritettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka niiden suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi.
\nKun toimitusmiesten päätökseen on haettu muutosta 1 tai 2 momentin nojalla, ei toimituksessa saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin valituksen johdosta annettava päätös saattaa vaikuttaa. Maaoikeus voi kuitenkin toimitusinsinöörin esityksestä ennen valituksen ratkaisemista päättää, että toimitusta saadaan jatkaa myös tällaisten toimenpiteiden osalta.
\nJollei toimituksessa tehtyyn ratkaisuun ole haettava muutosta toimituksen kestäessä sen mukaan kuin edellä tässä pykälässä säädetään, muutosta haetaan lopetettuun toimitukseen.
\nToimituksesta sekä ratkaisusta, josta 232 §:n mukaisesti saa erikseen valittaa, annetaan kirjallinen valitusosoitus.
\nValitusosoituksessa on mainittava se maaoikeus, jolta muutosta haetaan, sekä valitusaika ja valitusajan päättymispäivä. Lisäksi siinä on selostettava määräykset valituksen perilleajamisesta sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä.
\nJos valitusosoitus on virheellinen eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitus on tehty oikein, mikäli asianosainen on noudattanut joko valitusosoitusta tai mitä asiasta on säädetty.
\nMääräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai 232 §:ssä tarkoitettu ratkaisu annettiin.
\nValitusasiakirjat on toimitettava maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistoon. Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän antaman toimitusmääräyksen perusteella suoritettua toimitusta koskevat valitusasiakirjat on kuitenkin toimitettava kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle.
\nJos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten.
\nUutta määräaikaa on pyydettävä maaoikeudelle osoitetulla, ennen muutoksenhakuajan päättymistä maanmittaustoimistoon toimitetulla kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava soveltuvin osin, mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään.
\nMuutoksenhakukirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin muutoksenhakemuksessa vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai päätöksen käsittelyn asiakirjoihin.
\nMuutoksenhakukirjelmässä on lisäksi mainittava maaoikeuden nimi, muutoksenhakijan nimi, ammatti ja kotipaikka, muutoksenhakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan lähettää.
\nMuutoksenhakukirjelmä on muutoksenhakijan tai, jollei hän ole sitä itse laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan ammatti ja kotipaikka on merkittävä muutoksenhakukirjelmään.
\nMaaoikeuden tuomioon tai päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan.
\nMaaoikeuden tuomio tai päätös pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Vireillä olevaa toimitusta voidaan jatkaa, vaikka tuomioon tai päätökseen 1 momentin mukaisesti pyydetään valituslupaa. Korkein oikeus voi kuitenkin ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota tai päätöstä toistaiseksi saada panna täytäntöön tai ettei aloitettua täytäntöönpanoa saada jatkaa.
\nMuutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja muutoksenhakemus, on yhdessä maaoikeuden tuomion tai päätöksen kanssa toimitettava maanmittaustoimistoon viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun maaoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos useat valittavat maaoikeuden ratkaisusta, ei valituskirjelmiin tarvitse liittää kuin yksi kappale maaoikeuden ratkaisusta.
\nMuutoksenhakukirjelmä voidaan myös lähettää postitse tai lähetin välityksellä noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.
\nJos korkein oikeus tarvitsee maaoikeuden pöytäkirjan, on asiaa koskeva asiakirjavihko tilattava nähtäväksi maaoikeudelta.
\nJos asianosainen, joka aikoo hakea muutosta maaoikeuden tuomioon tai päätökseen, muutoksenhakuajan kuluessa näyttää laillisen esteen tai muun painava syyn, minkä vuoksi hän ei voi säädetyssä ajassa tehdä muutoksenhakemustaan, maaoikeuden on määrättävä hakemuksesta uusi määräaika sitä varten. Päätös määräajan pitentämisestä on liitettävä muutoksenhakukirjelmään.
\nMaanmittaustoimiston on lähetettävä sille toimitetut muutoksenhakuasiakirjat korkeimalle oikeudelle muutoksenhaulle säädetyn määräajan päätyttyä. Samalla on toimitettava korkeimman oikeuden nähtäväksi toimitusasiakirjat. Jos muutoksenhakemus selvästi on tehty myöhään, muutoksenhakuasiakirjat lähetetään toimitusasiakirjoja toimittamatta.
\nKorkein oikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan korkeimmalle oikeudelle kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi.
\nMikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on korkeinta oikeutta koskevia säännöksiä, ei muuta johdu, sovelletaan muutoin muutoksenhakuun soveltuvin osin niitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemässä asiassa.
\nMaaoikeus
\nMaaoikeus ratkaisee sen käsiteltäviksi säädetyt valitukset sekä vastaavissa asioissa tehdyt kantelut.
\nToimivaltainen on se maaoikeus, jonka tuomiopiirissä sijaitsee alue, jota asia koskee. Jos alue kuuluu kahden tai useamman maaoikeuden tuomiopiiriin taikka jos asiassa on kysymys rajasta, joka on samalla kahden taiuseamman maaoikeuden tuomiopiirin raja, asia on sen maaoikeuden ratkaistava, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen hallintopaikka, jonka toimituksesta tai ratkaisusta on kysymys.
\nMaaoikeuksien lukumäärästä, toimialueista ja sijaintipaikkakunnista sekä viraston päällikkönä toimivasta maaoikeustuomarista ja maaoikeuden jakaantumisesta jaostoihin säädetään asetuksella.
\nMaaoikeudessa on puheenjohtajana maaoikeustuomari sekä jäseninä maaoikeusinsinööri ja kaksi kunnan valitsemaa lautamiestä. Maaoikeudessa voi olla lisäksi toinen maaoikeusinsinööri, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
\nMaaoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain maaoikeustuomari:
\nMaaoikeudessa voi olla maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virkoja.
\nKäsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä maaoikeuteen voidaan määräajaksi nimittää ylimääräisiä maaoikeustuomareita ja maaoikeusinsinöörejä.
\nYlimääräisellä maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä on oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin vakinaisella maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä. Jos ylimääräinen maaoikeustuomari tai maaoikeusinsinööri on ennestään valtion virassa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi määräajaksi, joksi hänet on nimitetty maaoikeuteen.
\nMaaoikeuden muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
\nSama kelpoisuus kuin 1 momentissa säädetään, vaaditaan myös ylimääräiseltä maaoikeustuomarilta ja ylimääräiseltä maanoikeusinsinööriltä.
\nMaaoikeustuomari ja maaoikeusinsinööri nimitetään virkaan samassa järjestyksessä kuin käräjäoikeuden laamannista hallitusmuodossa säädetään. Sama koskee ylimääräisen maaoikeustuomarin ja ylimääräisen maaoikeusinsinöörin nimittämistä.
\nHovioikeuden tulee virkaehdotuksen tekemistä varten hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto.
\nMuun henkilökunnan ottaa maaoikeus.
\nMaaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä on hallitusmuodossa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus.
\nSama virassapysymisoikeus on ylimääräisellä maaoikeustuomarilla ja ylimääräiseltä maaoikeusinsinöörillä sinä määräaikana, joksi heidät on nimitetty.
\nVirkavapautta maaoikeustuomarille myöntää sekä määräyksen viran hoitamisesta virkavapauden aikana, esteen sattuessa ja viran avoinna ollessa antaa enintään vuodeksi hovioikeus sekä yli vuodeksi korkein oikeus.
\nVirkavapautta maaoikeusinsinöörille myöntää sekä määräyksen viran hoitamisesta virkavapauden aikana, esteen sattuessa ja viran avoinna ollessa antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi maaoikeustuomari ja enintään vuodeksi hovioikeus sekä yli vuodeksi korkein oikeus.
\nMaaoikeus vahvistaa itse työjärjestyksensä. Työjärjestys on lähetettävä tiedoksi hovioikeudelle ja oikeusministeriölle.
\nMaaoikeustuomaria, maaoikeusinsinööriä ja maaoikeuden lautamiestä syytetään virkavirheestä hovioikeudessa ja muita maaoikeuden virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.
\nKunnanvaltuuston on valittava kuntaan maaoikeuden lautamiehiksi vähintään neljä henkilöä kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautamiehen toimikausi jatkuu senkin jälkeen, kunnes uudet lautamiehet on valittu. Lautamiehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva. Muutoin maaoikeuden lautamiehestä on voimassa, mitä edellä tässä laissa uskotusta miehestä säädetään.
\nMaaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maaoikeuden jäseniksi lautamiehet siitä tai niistä kunnista, joissa valituksen alaisen toimituksen kohteena oleva alue on.
\nJos maaoikeuden lautamies jää pois maaoikeuden istunnosta, johon hänet on kutsuttu taikka jos hänet havaitaan esteelliseksi eikä toista jäsentä voida ilman viivytystä istuntoon saada, on maaoikeustuomarilla oikeus ottaa hänen sijaansa esteetön maaoikeuden lautamieheksi kelpoinen henkilö.
\nJos maaoikeuden jäsen ei ole aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa tai antanut vastaavaa vakuutusta, hänen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä tehtävä se maaoikeudessa.
\nMaaoikeuden jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.
\nMaaoikeuden istunnosta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.
\nMaaoikeudessa perittävistä maksuista ja erillisten kustannusten korvaamisesta säädetään erikseen.
\nMaaoikeuden lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa ja korvausta oikeusministeriön päättämien perusteiden mukaisesti.
\nAsian käsittely maaoikeudessa
\nJos muutoksenhakemus on puutteellinen, maaoikeuden on kehotettava muutoksenhakijaa määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen. Muutoksenhakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin muutoksenhakukirjelmä on puutteellinen ja että muutoksenhakemus voidaan jättää tutkimatta, jos muutoksenhakija ei noudata kehotusta.
\nErityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka muutoksenhakemus on korjaamisen jälkeenkin puutteellinen, varata uusi tilaisuus sen korjaamiseen.
\nMaaoikeuden 1 momentissa tarkoitettu päätös merkitään asiakirjoihin, jotka palautetaan muutoksenhakijalle. Päätöksestä on annettava tieto maanmittaustoimistolle, kiinteistöinsinöörille tai tielautakunnalle ja valitusasiassa, jos toimitus on kesken, myös toimitusinsinöörille esitettäväksi toimituskokouksessa muille asianosaisille, joiden tietoon ratkaisu silloin katsotaan saatetuksi.
\nJos toimitusmiesten estemuistutuksesta tekemästä päätöksestä on erikseen valitettu, maaoikeuden on viipymättä ratkaistava asia, ja päätös on saatettava asianosaisten tietoon siten kuin 2 momentissa säädetään.
\nJos muutoksenhakemusta ei ole 255 §:n nojalla jätetty tutkimatta, maaoikeuden on kehotettava sellaista toimituksen asianosaista, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee, antamaan vastaus muutoksenhakemukseen, jos vastauksen voidaan katsoa edistävän pääkäsittelyn toimittamista, sekä samalla tarvittaessa määrättävä, mistä kysymyksistä vastauksessa on erityisesti lausuttava.
\nKehotuksen yhteydessä on annettava tiedoksi muutoksenhakemus ja siihen liittyvät asiakirjat.
\nJos 1 momentissa tarkoitetut asianosaiset ovat kiinteistön yhteisomistajia tai yhteisen alueen osakkaita, sovelletaan kehotukseen heidän osaltaan, mitä kutsukirjeestä 260 §:n 2 momentissa säädetään.
\nVastauksessa asianosaisen on ilmoitettava:
\nVastaus kehotetaan antamaan kirjallisesti maaoikeudelle sen määräämässä ajassa tai suullisesti istunnossa uhalla, että asia voidaan tutkia, vaikka vastausta ei anneta. Kirjallisen vastauksen osalta on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä 235 §:ssä, 236 §:n 2 momentissa, sekä 237 ja 254 §:ssä muutoksenhausta ja muutoksenhakukirjelmästä säädetään.
\nVastaus ja siihen liitetyt asiakirjat on annettava tiedoksi muutoksenhakijalle ja sellaiselle muulle pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle, jota vastaus koskee.
\nJos maaoikeus katsoo asian käsittelyn sitä edellyttävän, maaoikeus voi kehottaa asianosaista määräajassa toimittamaan maaoikeudelle kirjallisen lausuman. Maaoikeuden on tällöin määrättävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava. Lausuma on annettava tiedoksi asianosaiselle, jonka oikeutta lausuma koskee.
\nJos se edistää asian valmistelua, maaoikeus voi päättää, että asianosaiset tai osa heistä kutsutaan valmistelussa kuultaviksi.
\nEnnen pääkäsittelyä maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan maaoikeuteen määräajassa kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, jos maaoikeus katsoo sen edistävän asian käsittelyä. Lausunto on annettava tiedoksi myös pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle.
\nKun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyyn.
\nPääkäsittely pidetään siinä kunnassa, jossa olevaa aluetta muutoksenhaun alainen toimitus koskee. Maaoikeus voi kuitenkin kokoontua myös lähikunnassa tai maaoikeuden kanslian sijaintipaikkakunnalla, jos siitä ei aiheudu asianosaisille kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.
\nJos asia on ratkaistavissa kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa.
\nMaaoikeuden istunnosta on ilmoitettava valittajalle sekä muulle toimituksen asianosaiselle, jonka oikeutta valitus koskee tai joka on ilmoittamista pyytänyt, jos heidän postiosoitteensa on tiedossa, kirjeellä, joka vähintään 14 päivää ennen istuntoa on annettava postin kuljetettavaksi. Jos istunnosta kirjeitse ilmoittaminen sellaisille muille asianosaisille, jotka eivät ole ilmoittamista pyytäneet, huomioon ottaen asianosaisten lukumäärä ja käsiteltävänä oleva asia, ei ole tarpeellista, istunnosta tiedotetaan kuitenkin heidän osaltaan kuuluttamalla yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessa vähintään 14 päivää ennen istuntoa.
\nJos valitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa eikä asiassa ole kysymys kiinteistön jaosta, riittää, että istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä yhdelle omistajista. Yhteisomistajalle, joka on tätä pyytänyt, on istunnosta kuitenkin aina ilmoitettava. Jos valitus koskee yhteistä aluetta eikä asiassa ole kysymys sen jakamisesta tai jaon täydentämisestä, istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään.
\nTässä pykälässä tarkoitettu tiedottaminen maaoikeuden istunnosta katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on vähintään 14 päivää ennen istuntoa annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle.
\nJos muutoksenhakija jää pois maaoikeuden istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista.
\nPääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa lukea eikä antaa maaoikeudelle kirjallista lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti.
\nAsianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joita pelkästään suullisesti esitettyinä on vaikeata ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Teknisten ja niihin rinnastettavien kysymysten selvittämiseksi saadaan lisäksi viitata kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon selostamalla lyhyesti viitatuilta osin sen sisältö.
\nPääkäsittelyssä on muutoksenhakuasiassa:
\nKanteluasiassa pääkäsittelyssä asiaa on käsiteltävä noudattaen soveltuvin osin, mitä 3 momentissa säädetään.
\nPääkäsittelyä ei saa lykätä, elleivät tärkeät syyt sitä vaadi. Jos pääkäsittely lykätään, jatkokäsittelyn aika ja paikka on ilmoitettava lykkäyspäätöksessä tai myöhemmin erikseen.
\nJos pääkäsittely joudutaan lykkäämään, käsittelyä jatketaan siitä, mihin se jäi edellisen käsittelyn päättyessä. Jos asian käsittelyyn osallistuu uusi jäsen, asiassa tulee toimittaa kuitenkin uusi pääkäsittely. Todistelua ei sellaisessa tapauksessa kuitenkaan tarvitse ottaa vastaan uudelleen, jos sitä asian selvittämiseksi ei ole pidettävä tarpeellisena. Todistelua ei tarvitse ottaa vastaan uudelleen myöskään silloin, kun se asian laatu ja vastaanotettava todistelu huomioon ottaen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai olennaista haittaa.
\nMaaoikeus voi omasta aloitteestaan hankkia tai kehottaa asianosaista hankkimaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen.
\nMaaoikeus voi tarvittaessa kutsua toimitusinsinöörin asiassa kuultavaksi.
\nJos maaoikeus havaitsee, että toimitus, jota riita koskee, on keskeytettävä tai että keskeytetty toimitus saa riidan käsittelystä riippumatta jatkua, on tuomioistuimen annettava siitä tieto toimitusinsinöörille. Jos maaoikeustuomari valituksen saavuttua havaitsee pätevien syiden edellyttävän toimituksen keskeyttämistä, on hänen pidettävä huolta, että maaoikeus saadaan mahdollisimman pian asiaa käsittelemään.
\nMääräys toimituksen keskeyttämisestä tai jatkamisesta tulee heti voimaan ja sitä on noudatettava, kunnes toisin määrätään.
\nMaaoikeuden on pidettävä paikalla katselmus, jos se on asian selvittämiseksi tarpeen.
\nKatselmuksen voi maaoikeuden määräyksestä pääkäsittelyn ulkopuolella suorittaa myös yksi tai useampi maaoikeuden jäsen.
\nKun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee ensin maaoikeusinsinöörin, sitten maaoikeuden lautamiesten ja viimeksi maaoikeustuomarin lausua käsityksensä.
\nJos käsitykset ovat eriäviä, on äänestyksen tulosta määrättäessä noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa säädetään äänestämisestä riita-asiassa.
\nMaaoikeuden pääasiaratkaisu muutoksenhakuasiassa on tuomio ja muu ratkaisu on päätös.
\nTuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty tai esitelty pääkäsittelyssä tai katselmuksessa. Jos asia ratkaistaan pääkäsittelyä toimittamatta, asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Silloin kun asiassa on toimitettu arkistotutkimus tai maaoikeus on 264 §:n 1 momentin nojalla muutoin hankkinut omasta aloitteestaan selvitystä, se on tässä momentissa tarkoitettua kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa. Tullakseen huomioon otetuksi asiaa ratkaistaessa se on esiteltävä asianosaisille pääkäsittelyssä tai, jos ratkaisu tehdään pääkäsittelyä toimittamatta, siitä on tiedotettava asianosaisille.
\nMaaoikeuden ratkaisu on julistettava heti päätösneuvottelun päätteeksi ja sen tulee olla asianosaisten saatavilla maaoikeuden kansliassa 30 päivän kuluessa ratkaisun julistamisesta. Jos laajassa tai vaikeassa asiassa maaoikeuden jäsenten neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii, ratkaisu saadaan antaa maaoikeuden kansliassa 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos ratkaisua ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista.
\nTässä luvussa tarkoitetut kehotukset ja kutsut, jollei luvun säännöksistä muuta johdu, maaoikeus saa lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella.
\nMikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on maaoikeutta koskevia säännöksiä, tai niiden nojalla annetusta asetuksesta ei muuta johdu, sovelletaan maaoikeuteen ja oikeudenkäyntiin siinä sekä maaoikeuden tuomioon tai päätökseen soveltuvin osin yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä.
\nLopetetussa toimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku
\nJos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, voidaan virheellinen päätös poistaa ja ratkaista asia uudelleen (asiavirheen korjaaminen).
\nJos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa on tapahtunut mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe, se on korjattava (kirjoitusvirheen korjaaminen).
\nJos kirjoitusvirhe on luonteeltaan sellainen, että yksinomaan sen korjaaminen johtaisi jonkun asianosaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jollei toimitukseen samalla tehdä virheen korjaamisen johdosta tarpeellisia muita muutoksia.
\nKorjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsinööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta taikka sen johdosta, että toimitus on 192 §:n 3 momentin mukaisesti palautettu korjattavaksi.
\nToimitusinsinöörin päätökseen, joka koskee korjaamisasian käsiteltäväksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
\nEdellä 272 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaa toimitusinsinööri.
\nAsianosaiselle, jonka oikeuteen korjaamispäätös vaikuttaa, on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
\nAsiavirheen korjaaminen ja 272 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaaminen käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen.
\nToimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus kuitenkin käsitellä uudelleen asianosaisten suostumuksetta.
\nJos toimituksesta on valitettu, korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava maaoikeudelle, jolle myös asiassa tehty päätös on toimitettava.
\nKorjaamisesta on tehtävä merkinnät toimitusasiakirjoihin ja lähetettävä tieto asianosaisille, milloin se on tarpeellista.
\nJos kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksessa on tehty sellainen mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe taikka virhe rajan merkitsemisessä maastoon, joka virhe ei ole vähäinen ja joka vaikuttaa asianosaisen oikeuteen, voidaan virhe oikaista kiinteistönmääritystoimituksessa, jos oikaisemisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asianosaiselle. Määräys toimitukseen voidaan antaa hakemuksettakin. Tässä momentissa tarkoitettu virheen oikaiseminen voidaan suorittaa, jos sitä koskevaa toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.
\nJos kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen asiakirjoissa on sellainen 1 momentissa tarkoitettu virhe, joka on vähäinen taikka joka ei vaikuta kenenkään asianosaisen oikeuteen, kiinteistörekisterin pitäjä voi oikaista virheen kuultuaan tarvittaessa asianomaisten kiinteistöjen omistajia.
\nJos kysymys on muusta kuin 277 §:ssä tarkoitetusta virheestä, sovelletaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa.
\nMaanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Ennen esityksen tekemistä on niille asianosaisille, joiden oikeutta virheen korjaaminen koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.
\nJos toimituksessa tehdyn virheen korjaaminen tai oikaiseminen toimitusta muuttamalla aiheuttaisi sellaisia kustannuksia tai haittoja, jotka olisivat ilmeisen kohtuuttomia toimituksen muuttamisesta saatavaan hyötyyn verrattuna, voidaan virheestä hyötyä saanut asianosainen velvoittaa rahassa korvaamaan saamansa taloudellinen hyöty vahinkoa kärsineelle.
\nEdellä 1 momentissa tarkoitettua korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa toimituksessa kuin virheen korjaaminen tai oikaiseminen.
\nKäsiteltäessä tässä luvussa tarkoitettua virheen oikaisemista asianosaisia ovat ne oikeudenhaltijat, joiden oikeutta asia koskee.
\nErinäiset säännökset
\nAsiaa, joka 101 §:n mukaan ratkaistaan kiinteistötoimituksessa, ei saa ottaa yleisessä alioikeudessa käsiteltäväksi.
\nJos kiinteistötoimituksessa toimeenpannaan yhteinen ojitus, ojitusyhtiön perustamiseen toimituksen yhteydessä sovelletaan, mitä vesilaissa säädetään sanotun yhtiön perustamisesta ojitustoimituksessa.
\nMääräyksen sellaisen toimituksen suorittamiseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momentissa, maanmittaustoimisto voi antaa hakemuksetta. Jos toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa hakemuksetta toimitusmääräyksen edellä tarkoitettuun toimitukseen.
\nToimitus on lainvoimainen, kun toimitusta koskeva valitusaika on päättynyt tai, jos toimituksesta on valitettu, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu.
\nHaettaessa muutosta tässä laissa tarkoitettuun maanmittaustoimiston päätökseen on noudatettava, jollei toisin säädetä, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
\nKiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen yhdistämistä sekä tontin tai yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhakemisesta lopetettuun toimitukseen säädetään.
\nMaanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän päätöksestä, jolla toimitusmääräyksen antaminen on evätty, valitetaan maanmittauslaitoksen keskushallintoon.
\nAsianosaisen tämän lain mukaisessa asiassa käyttämään asiamieheen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa oikeudenkäyntiasiamiehestä säädetään.
\nToimitusinsinööri on oikeutettu saamaan toimituksen suorittamista varten virka-apua asianomaiselta viranomaiselta.
\nJos käsiteltävän asian selvittämiseksi on tarpeellista ja asianosaiset sitä pyytävät, voivat toimitusmiehet pyytää todistajia tai asiantuntijoita valallisesti kuultaviksi siinä yleisessä alioikeudessa, jossa se sopivimmin voi tapahtua.
\nMaksettavaksi erääntynyt korvaus korkoineen saadaan ulosottaa toimitsijan tai asianosaisen pyynnöstä korvausta osoittavasta toimituskirjasta annetun jäljennöksen tai otteen perusteella noudattaen, mitä ulosottolain 3 luvun 2 §:ssä säädetään lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta.
\nJos asianosaista estetään ottamasta haltuunsa hänelle lainvoimaisesti tullutta aluetta tai muuta omaisuutta taikka korjaamasta satoa tai ottamasta jotain muuta, johon hänellä toimituksessa tehdyn lainvoimaisen päätöksen mukaan on oikeus, ulosottomiehen on annettava asianosaisen pyynnöstä virka-apua. Pyynnön perusteeksi on esitettävä asian osoittava toimitusinsinöörin todistus tai virallisesti oikeaksi todistettu toimituskirjan ote sekä selvitys siitä, että haltuunottoa koskeva päätös on saanut lainvoiman.
\nJos kiinteistö on vapautettu vastaamasta panttisaamisesta tämän lain nojalla ilman panttioikeuden haltijan suostumusta ja jos vapauttamisesta aiheutuu panttioikeuden haltijalle vahinkoa, korvaa vahingon valtio tai, milloin päätöksen on tehnyt kunnan virkamies, asianomainen kunta.
\nMitä 1 momentissa säädetään, koskee myös 205 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä korvauksen maksamisesta kiinteistön omistajalle sekä kiinteistöjen yhdistämistä koskevaa päätöstä 214 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla.
\nMitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin.
\nTarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
\nTässä laissa tarkoitettujen toimitusten ja tehtävien suorittamisen ohjaamiseksi maanmittauslaitoksen keskushallinto antaa tarpeelliset asiakirjojen kaavat sekä määräykset käytettävistä rajamerkeistä, karttaan tehtävistä merkinnöistä ja kiinteistötoimituksessa suoritettavien mittausten tarkkuudesta.
\nVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
\nTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
\nTällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
\nEnnen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
\nPoiketen siitä, mitä tässä laissa säädetään kiinteistöjen muodostamisesta asemakaava-alueella, ei sellaisella asemakaava-alueella, jota tarkoitetaan kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (502/91) voimaantulosäännöksessä ja jonka osalta kunnanvaltuusto ei ennen tämän lain voimaantuloa ole tehnyt sanotussa voimaantulosäännöksessä tarkoitettua päätöstä, tapahtuvassa kiinteistön muodostamisessa kuitenkaan sovelleta tontin ja yleisen alueen muodostamista koskevia säännöksiä. Tällaisella asemakaava-alueella ei myöskään sovelleta 5 §:n 3 momentin toimitusinsinööriä koskevia säännöksiä. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että tämän lain tontin ja yleisen alueen muodostamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös edellä tarkoitetuilla asemakaava-alueilla, jolloin myös 5 §:n 3 momentin toimitusinsinööriä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.
\nTätä lakia on sovellettava myös niihin ennen tämän lain voimaantuloa aloitetuissa toimituksissa ratkaistaviin kysymyksiin, jotka otetaan tämän lain voimaantulon jälkeen käsiteltäviksi.
\nValitettaessa toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen ja maaoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen määräytyvät muutoksenhakuoikeus ja muutoksenhakumenettely sen lain mukaan, jonka mukaan valituksen alainen asia on toimituksessa ratkaistu.
\nIsojakoon alueella, jolla sitä ei ole toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
\nMaanmittaustoimiston, rakennuslautakunnan tai kirjaamisviranomaisen käsiteltäväksi saatettu asia, joka tämän lain mukaan kuuluu muun viranomaisen käsiteltäväksi ja jota ei ole ratkaistu ennen tämän lain voimaantuloa, on siirrettävä tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.
\nMilloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän lain säännös, on sovellettava viimeksi mainittua säännöstä.
\nMitä muussa lainsäädännössä on säädetty jakolain tai kaavoitusalueiden jakolain mukaisesta toimituksesta, koskee tämän lain voimaantulon jälkeen tämän lain mukaista vastaavaa toimitusta.
\nHE 227/94 MmVM 45/94 Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä