Jos takaaja on konkurssin alettua tehnyt velkojalle suorituksen, hän saa jako-osuutta tämän maksun perusteella syntyneelle takautumissaatavalleen vasta, kun velkoja on saanut suorituksen koko sille päävelalle, josta takaaja vastaa. Sama koskee konkurssin alettua velkojalle suorituksen tehnyttä vierasvelkapantin antajaa ja konkurssivelallisen kanssa yhteisvastuullisessa velkasuhteessa olevaa kanssavelallista.
\nPesänhoitajan on maksettava jako-osuudet velkojille, kun lopputilitys on hyväksytty, jollei maksamista ole muutoksenhaun vuoksi syytä lykätä siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen.
\nVelkojalle maksettava jako-osuus voidaan vähentää siitä, mitä velkojan olisi takaisinsaannin tai muun syyn vuoksi palautettava konkurssipesään. Vastaavasti velkoja voi vähentää palautettavasta määrästä velkojalle kuuluvan jako-osuuden.
\nJako-osuuden tai sen ennakon maksamista voidaan lykätä, jos velkojan saatava ei ole lopullinen tai velkojaa ei ole tavoitettu taikka maksulle on muu este.
\nEdellä 1 momentissa tarkoitetulle jako-osuudelle tai sen ennakolle kertyvä korko kuuluu konkurssipesälle. Lopputilityksen hyväksymisen jälkeen korko kertyy kuitenkin velkojalle.
\nJos velkojan saatava on ehdollinen, riitainen tai muusta syystä epäselvä eikä velkoja ole kolmen vuoden kuluessa lopputilityksen hyväksymisestä ilmoittanut pesänhoitajalle saatavan lopullista määrää tai syitä, joiden vuoksi saatava ei ole tullut lopulliseksi, velkoja menettää oikeutensa jako-osuuteen. Uusi määräaika lasketaan ilmoituksen tekemisestä. Velkojan näin menettämä jako-osuus jaetaan muille jako-osuuteen oikeutetuille velkojille. Jollei varojen jakaminen ole niiden vähäisyyden, velkojien lukumäärän ja jaosta aiheutuvien kustannusten vuoksi tarkoituksenmukaista, varat on tilitettävä valtiolle.
\nMitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti velkojaa, jota ei ole tavoitettu tai jolle ei muun syyn vuoksi ole voitu maksaa jako-osuutta.
\nVelkoja on velvollinen palauttamaan liikaa saamansa jako-osuuden ennakon takaisin pesälle, jos ennakkoa on maksettu lopullista jako-osuutta enemmän eikä palautettavaa määrää voida ottaa velkojan asettamasta vakuudesta. Palautettavalle määrälle on maksettava maksupäivän ja takaisinmaksupäivän väliseltä ajalta korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Pesänhoitaja voi päättää, ettei ennakkoa peritä takaisin, jos liikaa maksettu määrä on vähäinen tai takaisinperintä on muuten epätarkoituksenmukaista.
\nKonkurssipesän lopputilitys ja jälkiselvitys
\nKun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan on laadittava lopputilitys.
\nLopputilitys voidaan laatia, vaikka pesä olisi osin selvittämättä sen vuoksi, että panttina olevaa omaisuutta tai arvoltaan vähäistä muuta omaisuutta on myymättä taikka konkurssisaatava tai vähäinen osa saatavista on epäselvä.
\nLopputilityksen tulee sisältää selvitys konkurssipesän hallinnosta ja velkojien jako-osuuksista.
\nHallintoa koskevasta lopputilityksen osasta tulee käydä ilmi:
\nJako-osuuksia koskevasta lopputilityksen osasta tulee käydä ilmi:
\nPesänhoitajan on vahvistettava lopputilitys allekirjoituksellaan.
\nPesänhoitaja ja konkurssiasiamies voivat sopia, että 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut konkurssipesän selvittämiseksi tarpeelliset toimenpiteet siirretään konkurssiasiamiehen tai hänen määräämänsä hoidettavaksi.
\nLopputilitys on hyväksyttävä velkojainkokouksessa.
\nPesänhoitajan on ilmoitettava lopputilityksen hyväksymisestä Oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä.
\nJos lopputilityksessä on kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu siihen rinnastettava selvä virhe, jonka oikaiseminen on jako-osuuksien tarkistamiseksi tai muun syyn vuoksi tarpeen, pesänhoitajan on omasta aloitteestaan taikka velkojan tai velallisen vaatimuksesta oikaistava virhe. Pesänhoitaja voi siirtää oikaisun velkojien hyväksyttäväksi, jos se on tarpeen oikaisun merkityksen vuoksi.
\nOikaisua ei voida tehdä enää sen jälkeen, kun jako-osuudet on tilitetty velkojille.
\nPesänhoitajan 1 momentissa tarkoitettuun virheen oikaisemista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Velkojien päätöksen moittimisesta on voimassa, mitä 6 §:ssä säädetään.
\nVelkojainkokouksen päätöksen moittimiseen lopputilityksen hyväksymistä koskevassa asiassa sovelletaan, mitä 15 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetään.
\nKun 1 momentissa tarkoitettu hakemus on tullut vireille, tuomioistuin voi pesänhoitajan vaatimuksesta myöntää pesänhoitajalle luvan maksaa jako-osuudet velkojille, ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
\nKonkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty.
\nPesänhoitajan on säilytettävä konkurssipesän selvitykseen ja hoitoon sekä omaisuuden rahaksi muuttamiseen ja konkurssipesän hallintoon liittyvä keskeinen asiakirja-aineisto vähintään kymmenen vuotta lopputilityksen hyväksymisestä. Velallisen ja konkurssipesän kirjanpitoaineiston säilyttämiseen sovelletaan kuitenkin, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Säilytettävistä asiakirjoista säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
\nJos konkurssin päätyttyä ilmaantuu uusia varoja tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, pesänhoitajalla on oikeus ilman eri määräystä suorittaa asiassa tarpeelliset toimenpiteet. Pesänhoitajalla on oikeus ottaa pesän varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus hänelle aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista. Pesänhoitajan on laadittava toimenpiteistään selvitys. Selvitys on toimitettava niille velkojille, joita asia koskee, jollei se ole asian vähäisen merkityksen takia ilmeisen tarpeetonta.
\nJos pesänhoitaja on estynyt suorittamasta 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä tai pesän varojen vähäisyyden vuoksi on tarpeen, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen vaatimuksesta määrätä jälkiselvityksen tehtäväksi noudattaen soveltuvin osin, mitä julkisselvityksestä säädetään.
\nKonkurssipesän uusia varoja jaettaessa voidaan vähäiset jako-osuudet jättää 18 luvun 2 §:ssä säädetyin edellytyksin huomiotta. Jollei varojen jakaminen ole niiden vähäisyyden, velkojien lukumäärän ja jaosta aiheutuvien kustannusten vuoksi tarkoituksenmukaista, varat on tilitettävä valtiolle.
\nVahingonkorvausvelvollisuus
\nPesänhoitaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tai hänen 14 luvun 7 §:ssä tarkoitettu avustajansa on tehtäväänsä hoitaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut konkurssipesälle. Sama koskee vahinkoa, joka on tätä lakia rikkomalla aiheutettu velkojalle, velalliselle tai jollekulle muulle.
\nYhteisö, jonka lukuun pesänhoitaja suorittaa pesänhoitoon kuuluvia tehtäviä, vastaa yhteisvastuullisesti siitä vahingosta, jonka pesänhoitaja tai hänen avustajansa on tehtäväänsä hoitaessaan aiheuttanut.
\nKonkurssivelkoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut konkurssipesälle, velkojalle, velalliselle tai jollekulle muulle myötävaikuttamalla tämän lain säännösten vastaiseen menettelyyn.
\nVelallinen on velvollinen korvaamaan konkurssipesälle tai velkojalle aiheuttamansa vahingon, jos hän on olennaisesti laiminlyönyt tässä laissa säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa.
\nVahingonkorvauksen sovittelusta ja vastuun jakautumisesta useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.
\nOikeus 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuun vahingonkorvaukseen vanhentuu niin kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003) säädetään.
\nSovinto
\nKonkurssissa voidaan vahvistaa konkurssimenettelyn päättävä sovinto. Edellytyksenä on, että:
\nSovinto ei rajoita sitä vastustaneen panttivelkojan oikeuksia.
\nSovintoa koskevaan asiakirjaan on liitettävä pesänhoitajan arvio 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista jako-osuuksista.
\nEdellä 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun velkojan vaatimuksesta tuomioistuimen on ratkaistava, vastaako velkojalle sovinnon perusteella maksettava jako-osuus lopullista jako-osuutta. Velkojan on esitettävä vaatimuksensa yhden kuukauden kuluessa sovinnosta tiedon saatuaan. Vaatimuksesta on varattava velalliselle tilaisuus tulla kuulluksi.
\nPäätökseen, jolla jako-osuutta koskeva vaatimus on ratkaistu, saa hakea erikseen muutosta valittamalla.
\nVelallisen hakemuksesta tuomioistuimen on vahvistettava sovinto, jos sovinnon vahvistamiselle on 1 §:ssä säädetyt edellytykset eikä 2 §:ssä tarkoitettua vaatimusta ole määräajassa esitetty. Jos vaatimus on esitetty, sovintoa koskeva asia otetaan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun jako-osuutta koskeva vaatimus on lainvoimaisesti ratkaistu.
\nSovintoa vastustaneen velkojan vaatimuksesta sovintoa ei kuitenkaan voida vahvistaa, jos sovinto loukkaa velkojien yhdenvertaisuutta tai on muutoin hänen kannaltaan kohtuuton.
\nSovinnon vahvistaminen päättää konkurssimenettelyn. Pesänhoitajan määräys ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat.
\nKuulutus, ilmoitukset ja konkurssirekisteri
\nPäättäessään konkurssiin asettamisesta tuomioistuimen tulee huolehtia konkurssin alkamista koskevan kuulutuksen julkaisemisesta.
\nKuulutus on julkaistava virallisessa lehdessä viivytyksettä. Tuomioistuin voi lisäksi määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus yhdessä tai useammassa päivälehdessä. Jos on erityistä aihetta, tuomioistuin voi myös määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus ulkomailla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.
\nKuulutuksessa on ilmoitettava, että konkurssivalvonnasta ilmoitetaan erikseen, jollei valvonnan toimittaminen ole varojen vähäisyyden tai muun syyn vuoksi tarpeetonta. Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
\nTuomioistuimen on ilmoitettava tarkoitukseen soveltuvalla tavalla konkurssiin asettamista koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä velalliselle ja sille velkojalle, joka on tehnyt konkurssihakemuksen tai jota on asiassa kuultu.
\nJos velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuimen on ilmoitettava päätöksestä viipymättä pesänhoitajalle. Pesänhoitajan on toimitettava 1 §:ssä tarkoitetusta kuulutuksesta ilmoitus velkojille. Muista ilmoituksista, jotka pesänhoitajan on tehtävä konkurssin alkamisesta, säädetään oikeusministeriön asetuksella.
\nPesänhoitajan tulee huolehtia konkurssivalvontaa koskevan kuulutuksen julkaisemisesta.
\nKuulutus on julkaistava virallisessa lehdessä viivytyksettä. Kuulutuksesta tulee käydä ilmi valvontapäivä. Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
\nPesänhoitajan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetusta kuulutuksesta ilmoitus velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa pesänhoitajalle tai ovat muutoin pesänhoitajan tiedossa.
\nTuomioistuimen on huolehdittava konkurssivalvontaa koskevien tietojen toimittamisesta kuulutusrekisteriin merkitsemistä varten.
\nPäättäessään konkurssiin asettamista koskevan päätöksen kumoamisesta tai konkurssin peruuntumisesta tuomioistuimen tulee huolehtia asiaa koskevan kuulutuksen julkaisemisesta. Velallisen pyynnöstä kuulutus on vastaavasti julkaistava konkurssin raukeamisesta ja sovinnon vahvistamisesta. Tällöin velallinen vastaa kuulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.
\nKuulutus on julkaistava virallisessa lehdessä viivytyksettä. Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
\nTuomioistuimen on ilmoitettava konkurssin peruuntumisesta velalliselle ja sille velkojalle, joka on tehnyt konkurssihakemuksen tai jota on asiassa kuultu, sekä pesänhoitajalle. Muusta 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä samoin kuin julkisselvityksestä ja konkurssipesän hallinnon palauttamisesta pesänhoitajan tai julkisselvittäjän on ilmoitettava tuomioistuimen määräyksen mukaisesti velalliselle ja velkojille. Muista pesänhoitajalle tai julkisselvittäjälle kuuluvista, julkisselvitykseen tai konkurssin päättymiseen liittyvistä ilmoituksista säädetään oikeusministeriön asetuksella.
\nPesänhoitaja voi toimittaa tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset, kutsut ja muut tiedoksiannot sekä asiakirjat tarkoituksenmukaista tapaa käyttäen postitse tai sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä velkojan tai velallisen ilmoittamaan osoitteeseen taikka postiosoitteeseen, jonka velkoja tai velallinen on myöhemmin ilmoittanut maistraatille. Tiedoksiannot voidaan toimittaa myös puhelimitse, jollei kirjallinen menettely ole asian laadun vuoksi tarpeen.
\nJollei pesänhoitajan pyynnöstä muuta johdu, velkojat ja velallinen voivat toimittaa pesänhoitajalle tässä laissa tarkoitetut lausumat, vastineet ja ilmoitukset 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
\nSähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä toimitetun viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle määräajassa, jos se on saapunut niin kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään.
\nKonkurssiasioista pidettävästä rekisteristä säädetään erikseen.
\nErinäiset säännökset
\nTässä laissa laajalla konkurssipesällä tarkoitetaan sellaista konkurssipesää, jossa konkurssivelallisena olevassa yhteisössä tai säätiössä vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä on täyttynyt konkurssin alkaessa:
\nPesänhoitaja voi periä maksun asiakirjan jäljentämisestä ja toimittamisesta, jos asiakirja on toimitettu velallisen tai velkojan pyynnöstä eikä tästä aiheutuneita kustannuksia voida pitää tavanomaisina.
\nValvontakirjelmän kääntämisestä aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää velkojalle tulevasta jako-osuudesta, jos kirjelmä on toimitettu muulla kuin jollakin Euroopan unionin jäsenvaltion virallisella kielellä eikä kustannuksia voida pitää vähäisinä.
\nVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
\nTämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.
\nTällä lailla kumotaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annettu konkurssisääntö (31/1868) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen (aikaisempi laki).
\nb)
\nc)
\nd)
\nää ja 13―15 §:ää sovelletaan vasta, kun lain voimaantulosta on kulunut kuusi kuukautta, kuitenkin niin, että panttivelkojalla ei ole senkään jälkeen 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta 10. Mitä 18 luvun 3―5 §:ssä säädetään jako-osuuden maksamisesta pesänhoitajan päätöksellä ja ennakkojako-osuudesta, sovelletaan, vaikka konkurssi on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
\nJos muussa säädöksessä viitataan konkurssisääntöön tai muuhun tällä lailla kumottuun säädökseen, sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä.
\nMitä muussa säädöksessä säädetään konkurssipesän uskotusta miehestä tai toimitsijamiehestä, koskee tässä laissa tarkoitettua pesänhoitajaa.
\nMitä muussa säädöksessä säädetään konkurssin paikalletulopäivästä, koskee 12 luvun 5 §:ssä tarkoitettua valvontapäivää.
\nHE 26/2003 LaVM 6/2003 EV 113/2003 Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen