1997 false KHO:1997:15 Yksityisen henkilön omistama kiinteistö- ja siivouspalvelualan yritys (toiminimi) oli tehnyt kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa ostopalvelusopimuksen kunnan omistaman kehitysvammaisten hoitokodin yöpäivystyspalvelusta. Yöpäivystyspalvelu tapahtui kello 21.00-07.00 välisenä aikana, jolloin yrityksen palkkaama työntekijä päivysti hoitokodissa ja antoi sen asukkaille heidän tarvitsemansa avun ja hoidon. Päivystys koski enintään kuutta asukasta kerrallaan. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi työntekijät ja antoi heille alkuperehdyttämisen sekä mahdollisuuden tutustua hoitokotiin ja sen asukkaisiin ennen työn alkua. Työntekijöillä oli oltava riittävä koulutus ja/tai kokemus tehtäviinsä. Työntekijöitä ja yrityksen omistajaa sitoi sosiaalihuoltolain (710/82) 57 §:n mukainen salassapitovelvollisuus. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalla oli oikeus valvoa päivystystoimintaa. Yritys oli sitoutunut järjestämään päivystyksen jatkuvasti, kuitenkin vähintään 20 yönä kuukaudessa. Kunnan sosiaali-ja terveyslautakunta maksoi yritykselle korvausta 400 markkaa jokaista päivystysyötä kohti. KHO totesi päätöksensä perusteluissa, että kunnan omistama kehitysvammaisten hoitokoti oli kunnan ylläpitämä sosiaalihuollon toimintayksikkö, jossa järjestettiin ja annettiin kehitysvammaisille heidän tarvitsemiaan arvonlisäverolain 37 ja 38 §:ssä tarkoitettuja verottomaan sosiaalihuoltoon kuuluvia palveluja. Tähän sosiaalihuoltoon kuului myös hoitokodissa järjestettävä yöpäivystyspalvelu. Yritys, jolta kunta hankki yöpäivystyspalvelun ostopalveluna, harjoitti toimintaansa liiketoiminnan muodossa. Yritys ei itse ylläpitänyt kysymyksessä olevaa sosiaalihuollon toimintayksikköä vaan tuotti yksityisenä alihankkijana osan kunnan omistamassa ja ylläpitämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä järjestettävästä sosiaalihuollon palvelutoiminnasta. Yritystä ei noista syistä pidetty arvonlisäverolain 38 §:ssä tarkoitettuna sosiaaliviranomaisten valvomana muuna sosiaalihuollon palvelun tuottajana eikä sen alihankkijana tuottamaa yöpäivystyspalvelua lain 37 ja 38 §:ssä tarkoitettuna verottomana sosiaalihuollon palveluna vaan lain 17 §:ssä tarkoitettuna verollisena palveluna, josta yritys palvelun myyjänä oli lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan, 2 §:n 1 momentin ja 18 §:n 2 momentin nojalla velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa. Valtionasiamiehen valitus hyväksyttiin. Kts. myös D:2159/6/96. Ennakkotieto ajaksi 1.3.-31.12.1995. ArvonlisäveroL 37 § ArvonlisäveroL 38 § Sosiaalihuoltolaki_(710/82) L_sosiaali-_ja_terveydenhuollon_suunnittelusta_ja_valtionosuudesta_(733/92)
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.