KHO/1998/1

1998 false KHO:1998:1 Yhtiö A:lle radiolaitteista annetun asetuksen 3 §:n nojalla televisiotoiminnan harjoittamiseen myönnetyn toimiluvan ehdon mukaan luvansaajan tuli suostumuksensa mukaan osallistua julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoittamiseen yleisradiotoiminnan harjoittaja C:n kanssa tehtävän ja liikenneministeriön vahvistaman sopimuksen mukaisesti. Lupaehdon mukaan julkisen palvelun maksu maksettiin ensi kerran vuodelta 1998 ja se nousi asteittain, niin että sen tuli olla vuonna 1998 10 %, vuonna 1999 20 % myynnin liikevaihdosta. Vuonna 2000 maksun tuli olla sama kuin muilla televisiotoiminnan harjoittajilla. Lupaehtojen mukaan toimilupa voitiin peruuttaa, mikäli toimiluvansaaja irtisanoi sopimuksen tai jätti siinä tarkoitetut maksut maksamatta. Televisiotoiminnan harjoittaja B oli saanut toimiluvan televisiotoiminnan harjoittamiseen 2.9.1993 annetulla päätöksellä. Tähän toimilupaan ei sisältynyt ehtoa yhtiön velvollisuudesta suorittaa Yleisradio Oy:lle julkisen palvelun maksua taikka jonka mukaan lupa voitaisiin erikseen sovittavan julkisen palvelun maksun laiminlyönnin tapahtuessa peruuttaa. Yhtiö B oli kuitenkin yhtiön C kanssa 15.12.1993 tekemässään perussopimuksessa sitoutunut maksamaan C:lle verkkovuokrana erikseen sovittavan korvauksen ja korvauksena vuokratusta lähetysajasta julkisen palvelun maksun. Televisiotoiminnan harjoittaja B valitti A:lle myönnetyn toimiluvan julkisen palvelun maksua koskevasta lupaehdosta KHO:lle ja vaati lupaehdon kumoamista ja yhdenvertaisuuden noudattamista neuvoteltaessa yhtiöiden A ja B yhtiölle C maksaman julkisen palvelun maksun tasosta. KHO katsoi, että yhtiö B:n esittämät vaatimukset kohdistuivat siihen kilpailutilanteeseen, johon televisiotoimintaa harjoittavat yhtiöt joutuivat julkisen palvelun maksua koskevien julkisen palvelun maksua koskevien lupaehtojen tai sapimusjärjestelyjen kautta. Toimilupapäätökseen liitetty lupaehto ei koskenut välittömästi B:tä. Yhtiön muutosvaatimus yhdenvertaisuuden noudattamisesta julkisen palvelun maksuista määrättäessä tarkoitti A:lle määrätyn julkisen palvelun maksun korottamista. Se ei ollut peruste, jonka johdosta B:n vaatimukset olisi mahdollista ottaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa enemmälti tutkittavaksi. Yhtiö B:n valitus jätettiin tämän vuoksi tutkimatta. Asiaa ratkaistessaan KHO otti huomioon, ettei julkisen palvelun maksu perustunut sellaisiin erityissäännöksiin, jotka voisivat syrjäyttää kilpailunrajoituksista annetun lain yleiset säännökset taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Mainitun lain 4 lukuun sisältyivät säännökset kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistamisesta, mikäli asiassa osoitetaan syntyvän kilpailunrajoitus, jolla on lain 9 §:ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia. Asiaa ratkaistessaan KHO otti myös huomioon, että Euroopan yhteisön oikeus edellytti vain eräissä erityistilanteissa poikkeamista kansallisista oikeudenkäyttöä koskevista säännöksistä. Tällainen poikkeaminen ei ollut tarpeen esimerkiksi silloin, kun asianosaisen käytössä on vaihtoehtoinen oikeustie taikka kun oikeusturvakeinoja vaativalta taholta puuttuu asianosaisasema tai hänellä ei muutoin ole riittävää oikeussuojan tarvetta. HValL 4 § L radiolaitteista 2 § A radiolaitteista 3 § EY-tuomistuimen ratkaisuja: 33/76, Rewe; 45/76, Heylens; 811/79, Ariete; 862/79, Comet; 199/82, San Giorgio; 222/84, Johnston; 222/86, Mireco; C-87-89/90, Verholen; C-54/96, Dorsch Consult