← Suomi

KHO/1998/75

1998 false KHO:1998:75 A Oy oli myynyt 22.12.1988 tontin omistamalleen tytäryhtiölle B Oy:lle 18 450 000 markan kauppahinnasta. B Oy:llä ei ollut ollut toimintaa ainakaan vuodesta 1978 lähtien ja sen osakepääoma oli 1 000 markkaa. Yhtiökokouksen 19.12.1988 tekemän päätöksen perusteella B Oy:n osakepääoma oli korotettu 18 449 000 markalla, minkä korotuksen A Oy merkitsi kokonaan. B Oy:n nimi oli muutettu C Oy:ksi ja sen toimialaksi tuli omistaa ja hallita sille myytyä tonttia. Samalla oli perustettu uusi B Oy, jonka osakepääoma oli 15 000 markkaa. A Oy myi 28.12.1989 C Oy:n eli entisen B Oy:n osakkeet ulkopuoliselle 30 310 423 markalla. A Oy:n verovuodelta 1990 antamassa veroilmoituksessa ilmoitettiin C Oy:n osakkeiden hankinta-ajankohdaksi 1930-luku ja verovapaan luovutusvoiton määräksi 11 860 422 markkaa. Verotarkastuksessa katsottiin, että kun C Oy:n osakkeet oli hankittu pääosin osakepääoman korotuksella vuonna 1988 ja kun vanha B Oy oli ollut toimimatta ainakin 10 vuotta ja toimialakin oli muutettu, oli C Oy:n uusien osakkeiden hankinta-ajankohdaksi katsottava uusien osakkeiden merkintäajankohta ratkaisussa KHO 20.1.1976 taltio 211 omaksutun kannan mukaisesti. A Oy:n jälkiverotus toimitettiin sen mukaan, että uudet osakkeet oli omistettu alle viisi vuotta. Kun tytäryhtiöllä ei ollut ollut toimintaa ainakaan kymmeneen vuoteen ja sen osakepääoma oli vuotta ennen osakekannan myyntiä korotettu monituhatkertaiseksi, niiden osakepääoman korotuksessa saatujen osakkeiden osalta, joita ei katsottu omistetun alunperin omistettujen osakkeiden tavoin viittä vuotta, luovutusvoitto voitiin lukea jälkiverotuksin emoyhtiön vuoden 1990 tuloksi, vaikka verovuotta aikaisempien vuosien veroilmoitusasiakirjoihin sisältyi asiassa oikeudellisesti merkityksellisiä tietoja. Verovuosi 1990 (tilikausi 1.4.1989-31.3.1990). Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 § 1 mom. 1 kohta Verotuslaki 83 § Vrt KHO 1971 II 541 ja 1988 B 545

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.