1999 false KHO:1999:40 Valtio aikoi tarjota myytäväksi X Oy:n Y-sarjan osakkeita koti- ja ulkomaisille sijoittajille. Myyntihinta tuli olemaan pörssikurssia alhaisempi. Osakekauppaan liittyi ehdollinen oikeus bonusosakkeen saantiin siten, että yksityishenkilöt, jotka hankittuaan osakkeen pitivät sitä omistuksessaan yhden vuoden ajan, saivat hankkimiaan 10 osaketta kohti yhden Y-sarjan ilmaisosakkeen vuoden kuluttua alkuperäisestä hankinta-ajankohdasta. X Oy suunnitteli, että se ostaa valtiolta osakkeita edellä mainituin ehdoin. Sen jälkeen X Oy järjestää samansuuruisen uusannin ja tarjoaa Y-sarjan osakkeita konserninsa henkilöstölle merkittäväksi. Jos osakkeita jää merkitsemättä, voidaan ne tarjota suunnatusti ulkopuolisille tahoille. X-konsernin henkilöstö saa merkitä osakeannista vähintään 50 ja enintään 5000 osaketta. Näihinkin osakkeisiin liittyy jälkikäteinen mahdollisuus saada vastikkeeton bonusosake edellyttäen, että ostaja on omistanut osakkeet yhden vuoden ajan ja hänen työsuhteensa X-konserniin on jatkunut saman ajan. Tuolloin jokaista kymmentä osaketta kohti saa yhden Y-sarjan osakkeen vastikkeetta. Osakkeet tullaan tarjoamaan henkilöstölle hintaan, joka on vuoden 1997 loka-, marras- tai joulukuun edellä mainitulla tavalla määräytyvä keskimääräinen hinta vähennettynä 10 prosentin alennuksella. Kun myös muilla Y-sarjan osakkeiden ostajilla kuin X Oy:n henkilöstöön kuuluvilla oli sama oikeus saada vastikkeettomia bonusosakkeita, bonusosakkeet eivät muodostaneet sellaista etua, jota tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetaan. Noissa oloissa A:lle ei muodostunut bonusosakkeista ansiotulona verotettavaa veronalaista tuloa. Ennakkoratkaisu. Verovuodet 1997 ja 1998. Äänestys 4-4. Tuloverolaki 29 § ja 66 §
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.