KHO/2003/15

2003 false KHO:2003:15 Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa viikon kuluttua siitä, kun purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen aiheesta. Työnantajan on kuitenkin näytettävä, että sillä on laissa edellytetty aihe purkaa virkasuhde. Virkasuhteen purkamisen perusteena oli ollut rikos. Vaikka tieto viranhaltijan menettelystä oli purkamisesta päättäneen viranomaisen tiedossa jo sen tehdessä esityksen viranhaltijan pidättämisestä virantoimituksesta, viranhaltijaa ei tuolloin ollut tuomioistuimen päätöksellä tuomittu rangaistukseen siitä teosta, joka oli purkamisen perusteena. Näissä oloissa viranomaisella oli ollut oikeus odottaa virkasuhteen purkamisedellytysten kannalta merkityksellisen käräjäoikeuden tuomion antamista, ennen kuin se teki päätöksensä virkasuhteen purkamisesta. Asian aikaisempi käsittely

1. Asian aikaisemmat vaiheet Vehmersalmen kunnanhallitus on 29.6.1998 päättänyt johtuen A:han kohdistuneista epäilyistä vuodeosastolla olleen potilaan varojen väärinkäyttämisestä, että A pidätetään kuntalain 47 §:n 2 momentin nojalla virantoimituksesta tuon asian poliisitutkimuksen ajaksi 1.7.1998 alkaen. Lisäksi kunnanhallitus on päättänyt, että A:lle ei makseta palkkaa tutkimusajalta. Vehmersalmen perusturvalautakunta on 2.11.1998 päättänyt purkaa A:n virkasuhteen kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 11 §:n nojalla päättyväksi ilman irtisanomisaikaa 2.11.1998 sillä perusteella, että A oli törkeällä tavalla rikkonut virkavelvollisuuksiaan ja omalla vilpillisellä toiminnallaan aiheuttanut sen, ettei hän enää nauttinut viranhoitoon vaadittavaa luottamusta. Kuopion lääninoikeus on päätöksellään 21.10.1999 nro 899 poistanut perusturvalautakunnan päätöksessä olleen virheellisen valitusosoituksen ja siirtänyt A:n tuon osoituksen mukaisesti lääninoikeudelle tekemän valituksen Vehmersalmen perusturvalautakunnalle käsiteltäväksi kuntalain mukaisena oikaisuvaatimuksena. Perusturvalautakunta on 8.12.1999 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.
2. Asian käsittely hallinto-oikeudessa A on valituksessaan Kuopion hallinto-oikeudelle vaatinut, että perusturvalautakunnan päätös virkasuhteen purkamisesta kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään ja että asiassa järjestetään suullinen käsittely A:n kuulemiseksi henkilökohtaisesti väärennysrikokseen johtaneista seikoista ja hänen terveydentilansa tämän jälkeisestä kehityksestä. Lisäksi A on vaatinut, että hänelle myönnetään asiassa maksuton oikeudenkäynti 3.1.2000 alkaen ja hänen avustajakseen määrätään asianajaja Tapani Kinnunen Kuopiosta. Vielä A on vaatinut, että Vehmersalmen kunta velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikuluista korkoineen se osa, jota ei määrätä korvattavaksi valtion varoista. Perusteluinaan A on esittänyt, että perusturvalautakunta ei ole sille oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi palautettua valitusta ratkaistessaan ottanut kantaa kaikkiin niihin perusteisiin, joilla valitus oli aikanaan tehty. Jos lautakunta olisi jollakin valituksessa esitetyllä perusteella kumonnut päätöksensä, asia olisi pitänyt käsitellä kaikilta osin uudelleen muun muassa A:n kuulemisineen. Asiassa ei ole noudatettu kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n mukaista määräaikaa. Asian käsittelyssä on ollut mukana esteellinen henkilö, kunnan virkaholhooja, joka toimi rikosasiassa asianomistajan uskottuna miehenä. Virkasuhteen purkaminen on ollut kohtuuttoman ankara toimenpide eikä siihen ole ollut riittäviä perusteita, vaikka asiaan tältä osin sisältyykin harkinnanvaraisia elementtejä. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan virkasuhteen purkamista koskeva päätös on annettava tiedoksi viranhaltijalle henkilökohtaisesti. A on saanut päätöksen tiedokseen postin välityksellä 15.12.
3. A on päätöksen perusteena olleen rikoksen tekoaikaan 3.6.1998 ollut henkisesti vakavasti häiriintynyt. A on ollut asianmukaisessa hoidossa ja hänen työkykynsä on palautunut. Näissä oloissa A:n syyksi luetulla väärennyksellä, josta hänet on tuomittu ainoastaan sakkorangaistukseen, ei ole sellaista painavuutta, että teko oikeuttaisi virkasuhteen purkamiseen. Perusturvalautakunta ei ole päätöksessään yksilöinyt, mitä sellaista A tarkkaan ottaen oli tehnyt, jonka perusteella A:n olisi katsottava törkeällä tavalla rikkoneen virkavelvollisuuksiaan. Lautakunta ei ole myöskään tarkemmin selostanut, mikä A:n toiminnassa on ollut sellaista, että se oikeuttaisi pitämään toimintaa siten vilpillisenä, ettei hän nauti viranhoitoon vaadittavaa luottamusta. Päätöksen laadusta johtuen se olisi edellyttänyt tarkoin yksilöityjä perusteluja, jotta niiden painoarvoa voitaisiin asian oikeuskäsittelyssä puolueettomasti punnita. Perusturvalautakunta on antanut asiassa lausunnon. Väitteeseen palvelussuhdeturvalain mukaisesta virkasuhteen purkamisen vanhenemisajasta on lausunnossa todettu, että rikosasioissa vanhenemisaika on hyvin käsitteellinen seikka. Tässä tapauksessa vanhenemisaika lautakunnan mukaan lasketaan siitä ajankohdasta, jolloin käräjäoikeuden päätös oli ensimmäisen kerran viranomaisen (ei viranhaltijan) tiedossa. A:n virkasuhteen purkamispäätös 2.11.1998 on tehty samana päivänä kuin käräjäoikeuden päätös oli lautakunnan tiedossa. Näin ollen virkasuhteen purkamisoikeus ei ollut vanhentunut lautakunnan päättäessä asiasta. Kunnanhallitukselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. A on antanut vastineen. Perusturvalautakunnan lausunnossa esitetty näkemys, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n mukainen määräaika alkaisi vasta, kun purkamisesta päättävä elin kokonaisuudessaan saa perusteen tietoonsa, ei A:n mukaan voine olla lain tarkoituksen mukainen. Myöskään lain valmistelutyöt (hallituksen esitys 44/1996 vp) eivät tue lausunnossa esitettyä.
4. Hallinto-oikeuden päätös Kuopion hallinto-oikeus on myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin tässä asiassa taannehtivasti siten, että maksuttomuus koskee 3.1.2000 lukien suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä. Maksuton oikeudenkäynti on myönnetty siten, että A:n valtiolle korvattava omavastuuosuus on 90 prosenttia palkkion ja kulukorvauksen määrästä, kuitenkin vähintään 300 markkaa ja enintään 14200 markkaa. Oikeudenkäyntiavustajaksi on määrätty suostumuksensa mukaisesti asianajaja Tapani Kinnunen Kuopiosta. Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut perusturvalautakunnan päätöksen sekä pääasiassa annetun ratkaisun huomioon ottaen hylännyt A:n suullista käsittelyä koskevan pyynnön. Hallinto-oikeus on vahvistanut A:n oikeudenkäyntiavustajaksi määrätyn asianajaja Tapani Kinnusen asian hallinto-oikeudessa hoitamisen edellyttämäksi kohtuulliseksi tuntimääräksi kolme tuntia, jonka perusteella valtion varoista on määrätty maksettavaksi Kinnuselle kohtuullisena palkkiona 1 500 markkaa ja tälle määrälle arvonlisäveroa 330 markkaa eli yhteensä arvonlisäveroineen 1 830 markkaa. Vehmersalmen kunta on velvoitettu korvaamaan valtiolle A:n edellä mainitut oikeudenkäyntikulut 1 830 markalla viivästyskorkoineen, joka määräytyy korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut päätöksen antopäivästä. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa pääasian osalta lausunut, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 11 §:n mukaan viranhaltijan virkasuhde voidaan heti purkaa, jos viranhaltija törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan. A:n virkasuhde on purettu 2.11.1998 edellä mainitun pykälän nojalla päättyväksi ilman irtisanomisaikaa 2.11.1998 sillä perusteella, että A oli törkeällä tavalla rikkonut virkavelvollisuuksiaan ja omalla vilpillisellä toiminnallaan aiheuttanut sen, ettei hän enää nauttinut viranhoitoon vaadittavaa luottamusta. A on valituksessaan tehnyt väitteen, että oikeus hänen virkasuhteensa purkamiseen oli kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n nojalla rauennut, koska purkamisesta ei ollut päätetty tuossa pykälässä säädetyssä määräajassa. Mainitun pykälän mukaan virkasuhteen purkamisoikeus raukeaa, jollei purkamisen syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, viikon kuluttua siitä kun purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun on saatu tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este, saadaan purkaminen toimittaa viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. Kunnanhallitus oli 29.6.1998 päättänyt pidättää A:n virantoimituksesta petoksen yritystä koskevan rikostutkinnan ajaksi 1.7.1998 alkaen. Tuon päätöksen pöytäkirjasta ilmenee muun muassa seuraavaa: "Kuopion poliisi tutkii tapausta, jossa A on syyllistynyt petoksen yritykseen. Petoksen yritys on kohdistunut vuodeosastolla hoidettavana olevaan potilaaseen. Rikostutkinta asiassa on kesken, mutta kyseessä on varsin todennäköinen petoksen yritys." "Perusturvalautakunta on kuullut osastonhoitaja Marketta Liikkaa asian johdosta. Hallintomenettelylain 15 §:n sekä kuntalain 47 §:n perusteella perusturvalautakunta on kuullut A:ta asian johdosta 29.6.
5. A on myöntänyt petoksen yrityksen tapahtuneeksi. Perusturvalautakunta on kokouksessaan 29.6.1998 päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että A pidätetään virantoimituksesta 1.7.1998 alkaen." Hallinto-oikeus on katsonut, että perusturvalautakunta on saanut tietoonsa virkasuhteen purkamisen perusteena käytetyn aiheen jo 29.6.1998 pitämässään kokouksessa. Purkamisen syy ei ole ollut kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettu jatkuva syy. Virkasuhteen heti purkamiselle ei ole ollut myöskään mainitussa pykälässä tarkoitettua pätevää estettä. Perusturvalautakunnan olisi siten tullut päättää virkasuhteen purkamisesta viimeistään viikon kuluttua siitä kun se sai 29.6.1998 tiedon purkamisen aiheesta. Kun lautakunta päätti virkasuhteen purkamisesta vasta 2.11.1998, purkamisoikeus oli jo rauennut. Perusturvalautakunnan päätös on siten lainvastainen. Soveltaminaan oikeusohjeina pääasiassa hallinto-oikeus on perusteluissa mainittujen säännösten lisäksi viitannut kuntalain 90 §:ään.
6. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Vehmersalmen kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja A velvoitetaan korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5 000 markalla korkoineen. Vaatimustensa perusteina kunnanhallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä sekä lausunut muun muassa, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 11 §:n mukaista virkasuhteen purkuperustetta ei A:n osalta ollut sen tiedossa ennen käräjäoikeuden 12.10.1998 antamaa tuomiota. A:n virkasuhteen purkamisen osalta toimivaltainen viranomainen on ollut perusturvalautakunta, joka toimielimenä sai A:n tuomion tietoonsa kokouksessaan 2.11.
7. Samassa kokouksessa lautakunta myös teki päätöksen A:n virkasuhteen purkamisesta. Palvelussuhdeturvalain 12 §:n mukainen viikon määräaika lasketaan siitä, kun asia tulee monijäsenisen toimielimen tietoon sen virallisessa kokouksessa. A on valituksen johdosta antamassaan selityksessä lausunut, että valitus on siltä osin kuin siinä vaaditaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista hallinto-oikeudessa jätettävä tutkimatta, koska kunta ei ollut vaatinut kuluja hallinto-oikeudessa. Valitus tulee muutoin hylätä ja A:n oikeudenkäyntikulut tulee korvata. Vehmersalmen kunnanhallitus on antanut vastaselityksen.
8. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin Vehmersalmen kunnanhallitus on vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut sille hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Sovellettavat säännökset ja niiden arviointi Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan virkasuhde voidaan heti purkaa, jos viranhaltija törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan. Lain 12 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jollei purkamisen syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, viikon kuluttua siitä kun purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun on saatu tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este, saadaan purkaminen toimittaa viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. Lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkasuhde voidaan molemmin puolin kirjallisesti irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua tai purkaa ilman irtisanomisaikaa. Ennen kunnan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Kunnan suorittama irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n perusteluissa (hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta ja siihen liittyviksi laeiksi, HE 44/1996 vp, s. 20) todetaan säännöksen purkamisoikeuden käyttämisen määräajasta vastaavan tuolloin voimassa olleen työsopimuslain (320/1970) 44 §:n säännöstä. Viimeksi mainitun säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys eduskunnalle työsopimuslaiksi ja laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta, HE 228/1979 vp, s. 11) ei lähemmin perusteltu, mistä ajankohdasta purkamisoikeuden käyttämiselle varattu määräaika alkaa. Nykyisin voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon 1 §:ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttämisestä. Säännöksen perustelujen mukaan (hallituksen esitys eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 157/2001 vp, s. 110-111) määräajan laskeminen alkaisi siitä, kun työnantaja sai tosiasioihin perustuvan tiedon purkamisen perusteena olevista syistä. Määräaika laskettaisiin purkamisen perusteena olevan teon tai laiminlyönnin tapahtumahetkestä, tai jos työnantaja saisi tiedon tapahtuneesta vasta myöhemmin, tosiasioiden selviämishetkestä. Purkamismenettelylle varatun 14 päivän aikana sopimuksen purkamista harkitsevan sopijapuolen tulisi varmistua perusteena olevien tosiasioiden paikkansapitävyydestä sekä arvioida työsopimuksen tai lain vastaisen menettelyn vaikutukset työsopimuksen jatkamisedellytyksiin. Perustelujen mukaan riittää, jos esitys purkamisesta on toimitettu monijäseniselle toimielimelle 14 päivässä. Toimielimen on sitten käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivästystä. Määräaika pidennettiin aiemmin noudatetusta viikosta 14 päiväksi, jotta vältettäisiin pikaistuksissa ja ilman riittävää harkintaa tehdyt työsopimusten purkamiset. Perusteluissa myös korostettiin, että työntekijän menettelyyn voidaan purkamisoikeuden raukeamisen jälkeenkin vedota irtisanomisperusteena, kunhan se tapahtuu laissa tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa. Oikeus virkasuhteen purkamiseen ei välittömästi riipu teon rikosoikeudellisesta arvioinnista, mutta rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tuomiolla on merkitystä asian arvioinnissa. Mikäli virkasuhteen purkamista koskeva asia olisi ratkaistava välittömästi teon tai laiminlyönnin jälkeen, odottamatta virkamiehen menettelyn rikosoikeudellista arviota, viranomainen saattaisi joutua tekemään päätöksensä vailla riittävää selvitystä kaikista asiaan liittyvistä näkökohdista. Tämä ei olisi myöskään virkamiehen edun mukaista. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa viikon kuluttua siitä, kun purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen aiheesta. Työnantajan on kuitenkin näytettävä, että sillä on laissa edellytetty aihe purkaa virkasuhde. Milloin työnantajan katsotaan riittävällä tavalla näyttäneen purkamisperusteen olemassaolon, riippuu kulloisenkin tapauksen laadusta ja siihen liittyvistä tosiseikoista. Virkamiehen oikeussuoja vaatii, että työnantaja on riittävästi varmistunut purkamisen perusteena olevien tosiasioiden paikkansapitävyydestä. Jossakin tapauksessa arvio virkasuhteen jatkamisedellytyksistä on tehtävissä heti työntekijän menettelyn paljastuttua, mutta jossakin toisessa tilanteessa tosiasioiden varmistamiseksi saattaa olla perusteltua odottaa esitutkinnan valmistumista, syyteharkintaa tai jopa rikosasian oikeuskäsittelyä. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että virkasuhteen purkamisesta päättävällä viranomaisella saattaa olla oikeus odottaa tuomioistuimen rikosasiassa antamaa päätöstä, ennen kuin se tekee päätöksen virkasuhteen purkamisesta. Asiaa on arvioitava kokonaisuutena virkamiehen aseman ja viranomaisen menettelyn perusteltavuuden kannalta. Säännösten soveltaminen tässä tapauksessa Asiakirjoista ilmenee, että Vehmersalmen kunnanhallitus oli 29.6.1998 perusturvalautakunnan esityksestä kuntalain 47 §:n nojalla päättänyt pidättää perushoitaja A:n virantoimituksesta A:han petoksen yrityksen vuoksi kohdistuneen rikostutkinnan ajaksi 1.7.1998 alkaen. Kuopion käräjäoikeus on 12.10.1998 antamallaan, sittemmin lainvoiman saaneella tuomiolla tuominnut A:n asiakirjaväärennyksestä sakkorangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomion perustelujen mukaan A oli käyttänyt hyväkseen asemaansa terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajana ja sellaisia tietoja, joita hän työssään oli saanut tietoonsa. Asiakirjojen mukaan A:ta kuultiin kunnansihteerin ja toimistosihteerin toimin 22.10.1998 ja perusturvalautakunnassa 26.10.
9. Perusturvalautakunta päätti 2.11.1998 kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 11 §:n nojalla purkaa A:n virkasuhteen päättyväksi ilman irtisanomisaikaa, koska A oli törkeällä tavalla rikkonut virkavelvollisuuksiaan ja omalla vilpillisellä toiminnallaan aiheuttanut sen, ettei hän enää nauttinut viranhoitoon vaadittavaa luottamusta. Arvioitaessa, onko virkasuhde purettu kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 §:ssä säädetyssä viikon määräajassa, on ratkaisevaa, milloin virkasuhteen purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen perusteesta. A:n virkasuhteen purkamisen perusteena on ollut rikos. Vaikka tieto A:n menettelystä oli perusturvalautakunnan tiedossa jo sen tehdessä 29.6.1998 kunnanhallitukselle esityksen A:n pidättämisestä virantoimituksesta, A:ta ei tuolloin ollut tuomioistuimen päätöksellä tuomittu rangaistukseen siitä teosta, joka oli purkamisen perusteena. Käräjäoikeudessa A oli kiistänyt syyllistyneensä niihin rikoksiin, joista hänelle vaadittiin rangaistusta, vaikka hän ei kiistänytkään itse menettelyään asiassa. Näissä oloissa perusturvalautakunnalla on ollut oikeus odottaa virkasuhteen purkamisedellytysten kannalta merkityksellisen käräjäoikeuden tuomion antamista, ennen kuin se teki päätöksensä A:n virkasuhteen purkamisesta. Kuopion käräjäoikeuden tuomio annettiin 12.10.
10. Perusturvalautakunta kuuli A:ta kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 13 §:n 1 momentissa edellytetyin tavoin 26.10.
11. Kun lautakunta seitsemän päivän kuluttua kuulemisesta eli 2.11.1998 päätti purkaa A:n virkasuhteen, päätös purkamisesta tehtiin mainitun lain 12 §:ssä säädetyssä määräajassa. Lopputulos Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut sillä päätöksessään mainitulla perusteella, että purkamisoikeus 2.11.1998 oli rauennut, kumota perusturvalautakunnan päätöstä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen ja palauttaa asian hallinto-oikeudelle A:n hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esitettyjen muiden valitusperusteiden osalta ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden tulee päätöksessään, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 16 §:n 2 momentin säännökset, antaa ratkaisu myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevien vaatimusten osalta. Koska hallinto-oikeuden päätös pääasiassa kumotaan, korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen myös siltä osin kuin Vehmersalmen kunta on velvoitettu korvaamaan valtiolle A:n oikeudenkäyntikulut 1 830 markalla viivästyskorkoineen. Tuosta määrästä osittaisen maksuttoman oikeudenkäynnin saanut A on velvollinen korvaamaan valtiolle 90 prosenttia eli 277 euroa. Muu osa kustannuksista jää valtion vahingoksi. Maksuttoman oikeudenkäynnin palkkiomääräys A:n avustajalle, asianajaja Tapani Kinnuselle maksetaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 6 ja 16 §:n mukaisena kohtuullisena kahden työtunnin mukaan laskettuna palkkiona avustajan tehtävästä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 168 euroa. Kokonaispalkkioksi, mikä määrä sisältää arvonlisäveron 36,96 euroa, muodostuu siten 204,96 euroa. Tuosta määrästä A on velvollinen korvaamaan valtiolle 184,46 euroa. Muu osa kustannuksista jää valtion vahingoksi. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Marjatta Kaján ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.