2003 false KHO:2003:61 Henkilö A:n isä B oli merkitty saamelaiskäräjien vuonna 1999 toimitettavien vaalien vaaliluetteloon B:n isoisän saamenkielen oppimisesta ensimmäisenä kielenään esitetyn selvityksen ja saamelaiskäräjien paikallistuntemuksen perusteella. Koska saamelaisuuden edellytyksiä voidaan arvioida myös muun vastaavan tiedon kuin Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan pohjalta, muulla kuin viranomaisilta saatavalla tiedolla on merkitystä näitä edellytyksiä arvioitaessa. Asiaan ei myöskään ollut tullut B:n isoisän saamenkielisyyden osalta ratkaisuun vaikuttavaa uutta selvitystä, minkä vuoksi B:n merkitsemistä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vuoden 1999 vaalien vaaliluetteloon ei ollut pidettävä virheellisenä. A oli näin ollen saamelaiskäräjistä annetun lain tarkoittama saamelainen. A oli pyynnöstään lisättävä saamelaiskäräjien vuoden 2003 vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna. Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) 3 § 3 kohta, 23 § 2 mom. ja 26 b § 3 mom. (1279/2002) Asian aikaisempi käsittely Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on päätöksellään 26.2.2003 hylännyt A:n pyynnön, että hänet merkitään vuonna 2003 toimitettavien saamelaiskäräjien vaalien vaaliluetteloon saamelaiskäräjistä annetun lain (jäljempänä saamelaiskäräjälaki; 974/1995) 3 §:n 2 ja 3 kohdan nojalla. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on 24.4.2003 hylännyt A:n vaalilautakunnan edellä mainitusta päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ollut esitetty sellaista uutta näyttöä saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan edellytysten osalta, mikä oikeuttaisi merkitsemään A:n saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon. Päätöksen perustelujen mukaan A:n isän B:n kohdalla saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohta ei täyty. B merkittiin vuoden 1999 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon virheellisellä perusteella, koska hän johti saamelaisuutensa kauempaa kuin isovanhempiensa vanhemmista. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 11. - 13.7.1999 B:n vaaliluetteloon hänen isoisänsä saamenkielisyyden perusteella. Tämä perustui kokouksessa esitettyyn suulliseen väitteeseen B:n isoisän saamenkielisyydestä. B:n isoisän osalta ei väitetäkään, että hänen ensiksi oppimansa kieli olisi ollut saamen kieli. Lisäksi saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohta on tulkinnanvarainen. Lainkohdan sanamuodon mukainen tulkinta johtaa siihen, että henkilö automaattisesti merkitään vaaliluetteloon, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä vaaliluetteloon. Sanamuodon mukainen tulkinta mahdollistaa sen, että henkilön saamelaisuus on johdettavissa kuinka monen sukupolven takaa tahansa, vaikka henkilöllä ei olisikaan saamelaista identiteettiä. Saamelaismääritelmän pääperusteena oleva saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 ja 3 kohta huomioon otettuna saamelaisuus voidaan johtaa isovanhempien vanhemmista saakka. Mikäli mentäisiin ajallisesti vielä kauemmas, henkilön tosiasiallinen yhteys saamen kansaan saattaisi olla kyseenalainen. Kieliperusteinen saamelaismäärittely voi lain 3 §:n 1 ja 3 kohdan mukaan ulottua neljänteen polveen (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.9.1999 taltio 3181). Toissijaista verotusta koskevaa perustetta ei voida pitää niin tärkeänä kuin kielellistä sidettä. Saamelaiskäräjälakia säädettäessä 3 §:n saamelaismääritelmään otettiin uutena kohtana 2 ja 3 kohdat. Pykälän 3 kohta on otettu Ruotsin saamelaiskäräjiä koskevasta laista. Lainkohdan tarkoituksena oli, että vaaliluetteloon on mahdollista merkitä myös sellainen saamelainen, joka ei enää täytä 3 §:n 1 kohdassa mainittuja edellytyksiä eli joka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista yksi on oppinut saamenkielen ensimmäisenä kielenään. Lainkohtaa tulee tulkita siten, että subjektiivisen kriteerin, eli että henkilö pitää itseään saamelaisena, lisäksi henkilöllä tulee olla tosiasiallinen yhteys saamen kansaan. Lähtökohtana saamelaiskäräjälakia koskevan hallituksen esityksen 3 §:n 3 kohdan osalta on lausuttu, että saamelaisuuden perusteena on lapsen oikeus samaistua vanhempansa identiteettiin (HE 248/1994 vp s. 24/II). Lainkohdan mukaan lapsen tulee osoittaa kirjallisella näytöllä, että jompikumpi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Mikäli vanhempi kuuluu alkuperäiskansaan, vaaliluettelomerkintä luo olettaman siitä, että myös lapsi kuuluu alkuperäiskansaan. Tilanteessa, missä vanhempaa koskeva kirjallinen näyttö on ristiriidassa tunnettujen tosiasioiden kanssa, tai silloin, kun vanhempi on merkitty kuuluvaksi alkuperäiskansaan vaikka hänellä ei ole saamelaista identiteettiä vaaliluettelomerkinnästä huolimatta, lapsella ei voi olla vanhempaansa parempaa saamelaista identiteettiä. Tässä tapauksessa vanhempi on edellisessä vaalissa otettu vaaliluetteloon virheellisellä perusteella, vasta 56-vuotiaana. Lapsen oikeus saamelaiseen identiteettiin ei voi ulottua ajallisesti kuinka kauas tahansa eikä ainakaan sukupolvissa laskettuna kauemmaksi kuin vanhemman oikeus eli isovanhempien vanhempiin saakka. Kieliperuste on saamelaisuuden pääperuste. Kieliperusteinen saamelaismäärittely voi saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 ja 3 kohdan mukaan ulottua neljänteen polveen saakka henkilöstä, joka oli "täysi saamelainen". Kun saamelaisuus voidaan sen pääperusteella, kieliperusteella, ulottaa lapsenlapsen lapseen saakka, sitä ei voida ulottaa "sivuperusteillakaan" sen kauemmaksi. Saamelaisille alkuperäiskansana turvattava omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto vaarantuu, jos tulkitaan lakia kirjaimellisesti. Juuri kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat keskuudestaan saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien hallitus on hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen vaalilautakunnan oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä esitetyillä perusteilla. Oikeusohjeina on viitattu saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohtaan (974/1995) ja 26 §:n 2 momenttiin (1279/2002), Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklaan ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 5
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.