2005 false KHO:2005:7 Asiassa oli kysymys vesilain 8 luvun 10 b §:ssä tarkoitetusta vesistön säännöstelyyn vuonna 1968 annetun luvan säännöstelymääräysten tarkistamisesta. Lupapäätöksen katsottiin oik

§:n mukaiset oikeudelliset edellytykset esitetyille lupaehtojen muutoksille ovat olemassa. Säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Lupaehtojen tarkistamisesta saatava hyöty on yleisen edun kannalta olosuhteisiin nähden merkittävä. Ehdotetuilla lupaehtojen tarkistuksilla ei vähennetä tulvasuojeluhyötyä. Uljuan voimalaitokselle on esitetty rajoituksia keskikesän tasaisena juoksutuksena ja osittaisena ohijuoksutuksena sekä muulle ajalle juoksutuksen jaksottamisena ja jäätymisvaiheen juoksutuksenrajoituksina. Voimatalouden pääasiallinen hyöty tulee talvella, jolloin tulevaa hyötyä ei oleellisesti kavenneta. Kaikki muut Uljuan vaikutusalueen vesien käyttäjät ja käyttömuodot saavat ehdotetuista muutoksista hyötyä. Täten säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta ei olennaisesti muuteta, eikä huomattavasti vähennetä säännöstelystä saatavaa kokonaishyötyä. Voimataloushyötyyn kohdistuvia menetyksiä voidaan käytettävissä olevien selvitysten perusteella pitää vähäisinä, varsinkin kun otetaan huomioon lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuvat, vältettävissä olevat vahingot ja haitat. Luvan haltija on katsonut, että hakemuksen mukaan esitetystä lupaehtojen tarkistamisesta aiheutuvaa voimatalousmenetystä ei tarvitse korvata, ja todennut, että korvausta hyödyn menetyksestä tulee sovitella ottaen huomioon tarkistamisesta saatavat hyödyt ja aiheutuvat edunmenetykset sekä aika, jonka hyödynsaaja on voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen. Kesäisin järjestetyn Siikajoki-melonnan olosuhteiden parantamiseksi on Revon Voima Oy juoksuttanut vapaaehtoisesti Uljuan altaasta vettä normaalia enemmän. Tulevaisuudessa saattaa jokivarressa olla muitakin tapahtumia tai juhlia, joiden onnistumiseksi tulisi joen virtaamaa voida tilapäisesti lisätä. Lupaehtojen muutosesityksessä on esitetty rajoituksia jäätymisvaiheen juoksutuksiin. Esimerkiksi syksyllä 1998 jäätymisvaiheessa vesitilanne oli sellainen, että Uljuan altaasta jouduttiin juoksuttamaan altaan ylärajan ylittymisvaaran takia täyttä koneistovirtaamaa eli 30 m³/s. Edellisen perusteella ympäristökeskus on esittänyt lupaehtojen muutosesitystä muutettavaksi siten, että 15.6.-31.

1. Uljuan tekoaltaasta juoksutetaan tasaisesti, ilman lyhytaikaissäännöstelyä ottaen huomioon tekoaltaan tulovirtaama sekä Uljuan tekoaltaan ja sen alapuolisen vesistön käyttö. Edellä mainittuna aikana altaasta saadaan juoksuttaa vettä tilapäisesti vesistön virkistyskäytön tarpeisiin kuitenkin siten rajoitettuna, että Uljuan altaan rantojen käyttö ei kohtuuttomasti vaikeudu. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että jäätymisvaiheessa on juoksutettava mahdollisimman tasaisesti ja juoksutuksen vuorokausikeskiarvo saa olla enintään 8 m³/s ja hetkellinen juoksutus enintään 16 m³/s, mikäli vesitilanne tämän mahdollistaa. 1.4.2 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt, että Siikajoen vesistön säännöstelyä ja Uljuan tekoaltaan rakentamista koskevan päätöksen lupaehtoa 4 muutetaan Uljuan altaan säännöstelyn, Lämsänkosken padon juoksutusehtojen ja Uljuan altaasta Siikajokeen kesäaikana tapahtuvan juoksutuksen osalta ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Kalatalousyksikkö on esittänyt muulloin kuin 15.6.-31.
2. Uljuan altaan juoksutuksessa noudatettavaksi tasaista juoksutusta ilman vuorokausisäätöä. Talviajan juoksutus on toteutettava ympäristökeskuksen yleisen edun valvojana hyväksymän juoksutussäännön mukaisesti. Juoksutussäännössä pyritään siihen, että talviaikana virtaama on mahdollisimman tasainen ja Uljuan altaan pinta saavuttaa tason N 43 +73,50 m 1.
3. ja 15.
4. välisenä aikana altaan säännöstelyrajojen mukaisesti. Ohjeellisena tasaisena virtaamana on pidettävä 10-15 m³/s. Kalatalousyksikkö on tarkennuksena hakemusselvityksen habitaattimallitarkasteluun todennut, että mallitus ei ota huomioon muuta kuin mittaushetken ja sen pohjalta simuloidut virtausolot. Näin Hyttikoskellakin kalojen ja ravun elinympäristöjä ensisijaisesti tuhoavat suppo, pohjan ja kutusoraikkojen liettyminen sekä nopeat virtaamavaihtelut eivät tule tulostuksissa esille. Hakemusselvitykseen on koottu yhteenveto säännöstelyn kehittämisvaihtoehtojen eduista ja haitoista. Taulukosta puuttuu talviajan vaihtoehto 1h, vaikka hakija on esittänyt juuri sitä talviajan säännöstelyn toteutustavaksi. Virhe/puute haittaa vaihtoehtojen vaikutusten vertailua yleisellä tasolla. Kalatalousyksikkö on muun muassa katsonut, että ympäristökeskus ei perusta juoksutusesitystään tutkimusten ja selvitysten antamaan tietoon niistä keinoista, joilla vältettävissä olevat vahingot voidaan estää. Kalatalousyksikkö on viitannut suunnitelmassa mainittuun huipputehoon ja todennut, että hakija ei mitenkään ole perustellut sitä, mihin Revon Voima Oy:n huipputehon käyttöoikeus perustuu. Hakijan esitys olla puuttumatta huipputehon käyttöön ei perustu nykyisiin lupiin, eikä sitä miltään osin voida pitää vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaisen muutosesityksen lähtökohtana. Uljuan altaan juoksutustavan vaikutuksia voimatalouden menetyksiin on hakemuksessa selvitetty puutteellisesti. Kaikki tiedot perustuvat vain Revon Voima Oy:n antamaan ilmoitukseen. Sitä ei voida pitää puolueettomana eikä jäävittömänä. Nykyistä juoksutustapaa voidaan pitää voimassa olevien lupien vastaisena. Siinä ei ole pyritty estämään vältettävissä olevia vahinkoja, vaan on maksimoitu voimantuotannon taloudellinen tavoite. Sähkömarkkinat ovat Suomessa murrosvaiheessa, eikä Revon Voima Oy:n esittämää 1,75 miljoonan markan vuosittaista menetystä talviajan jatkuvasta juoksutuksesta voida pitää luotettavana. Tasaista juoksutusta voidaan hyödyntää pienemmillä koneilla, joihin yhtiö voi hakea luvan. Nykyisestä säännöstely- ja juoksutuskäytännöstä aiheutuvat haitat on arvioitu hakemuksessa laskennallisesti esimerkiksi virkistyskäytön osalta 200 markkaa/kiinteistö. Menetelmä antaa selvästi aliarvioidun haitta-arvion. Hakija ei ole arvioinut lainkaan niitä hyötyjä, joita joen moninais- ja kalatalouskäytön lisääntyminen lyhytaikaissäädön poistuttua aiheuttaisi. Juoksutustavan muutos lisäisi painetta myös vesiensuojelun tehostamiseen ja vesistön monipuoliseen kunnostukseen. 1.4.3 Revon Voima Oy on todennut, että ympäristökeskus on tehnyt hakemuksen yleisen edun valvojana, vaikka vesioikeuden 13.3.1996 antama määräys annettiin säännöstelyluvan haltijalle. Ympäristökeskus ei hakemuksessaan ole esittänyt sellaisia vesilain 8 luvun 10 b §:n tarkoittamia edellytyksiä, joiden perusteella Siikajoen vesistön ja Uljuan tekoaltaan säännöstelylupaa tulisi muuttaa. Jos säännöstelylupaa muutetaan, yhtiö on edellyttänyt, että yhtiölle koituvat vahingot ja edunmenetykset asianmukaisesti arvioidaan ja korvataan. Yhtiö on muun muassa katsonut, että hakemuskirjelmän mukaan ehdotetut ja perustelematta jääneet tarkistukset säännöstelyrajoihin eivät käytännössä tuo suuria muutoksia Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuksiin, vaan turvaavat nykyisen tilanteen jatkumisen. Vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaisen menettelyn tarkoituksena on ensi vaiheessa selvittää, voidaanko haittoja vähentää ilman, että säännöstelylupaan puututaan. Tällainen tarkastelu puuttuu vielä hakemuksesta. Vesioikeuden 13.3.1996 antaman päätöksen numero 16/96/2 määräyksestä poiketen hakija on katsonut, ettei ole aiheellista lausua mitään Revon Voima Oy:n aiempaan hakemuskäsittelyyn tekemistä muistutuksista, koska ne liittyvät vesilain 2 luvun 28 §:ään. Mainittuun pykälään liittyy kuitenkin koko edellisen hakemuksen käsittely. Suunnitelmassa on esitetty, että vallinneesta voimalaitoksen käytöstä on aiheutunut alapuolisessa vesistössä vältettävissä olevaa haittaa ja vahinkoa, eikä voimalaitoksen käytön mahdollisista käyttörajoituksista aiheutuvaa edunmenetystä voi laskea täysimääräisenä. Lausumaan voi sisältyä väite siitä, että lupaa ei olisi noudatettu. Jos tällaisia vahinkoja olisi aiheutettu, eivät ne johtuisi voimalaitoksen käytöstä, vaan luvan vastaisesta säännöstelystä. Tällaisia luvasta poikkeamisen aiheuttamia vaikutuksia ei vesilain 8 luvun 10 b §:ssä ole tarkoitettu, vaan luvan mukaisesta säännöstelystä aiheutuvia vahinkoja muuttuneissa olosuhteissa. Asian käsittely ei kuulu tähän yhteyteen. Hakija on arvioinut, ettei säännöstelypäätöksen tarkistamisella huomattavasti vähennetä säännöstelystä saatavaa kokonaishyötyä, eikä säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta olennaisesti muuteta. Kuitenkaan hakija ei ole esittänyt mitään arvioita tai laskelmia Uljuan ynnä muiden voimalaitosten tuoton vähenemisestä (esimerkiksi kWh/a). Aiemmin säännöstelyn eräille kehittämisvaihtoehdoille esitettyjen arvioiden perusteella voi kysymyksessä olla pääomitettuna usean miljoonan markan menetys, mitä ei voi pitää vähäisenä. Revon Voima Oy voimalaitoksen uutena omistajana ei ole käyttänyt säännöstelyä hyväkseen keväästä 1970 alkaen, niin kuin hakemuksessa korvausvelvollisuutta arvioitaessa on esitetty. Korvausvelvollisuutta arvioitaessa tulisi huomioida myös omistuksen muuttuminen ja voimalaitokseen vuonna 1992 tehdyt investoinnit. Säännöstelyn kehittämisvaihtoehtojen etuja ja haittoja käsiteltäessä on edut arvioitu eri periaattein kuin haitat. Esimerkiksi kalataloudellisena hyötynä on käytetty paikalliskalaston kalastettavaa tuottoa. Tällä tavoin on vuorokausisäännöstelystä luopumisesta kesä-elokuun ajalta saatavaksi hyödyksi laskettu 61 000 markkaa vuodessa. Vuorokausisäännöstelystä samalta ajalta aiheutuvaksi menetykseksi on esitetty 4 200-7 200 markkaa vuodessa. Oikeampi tapa olisi verrata poistettavaa haittaa ja haitan poistamisesta aiheutuvia kustannuksia (tuoton menetyksiä). Tätä Revon Sähkö Oy:n jo aiemmassa vesioikeuskäsittelyssä esittämää ei ympäristökeskus ole hakemuksessaan vesioikeuden päätöksessään antamasta määräyksestä huolimatta halunnut kommentoida. Hakemuksessa esitetty, juoksutuksia 15.6.-31.
5. koskeva epätäsmällinen lupaehto on toteuttamisen ja edunmenetyksen arvioinninkin suhteen tulkinnanvarainen. Siitä ei käy lainkaan ilmi, millä ajanjaksolla juoksutuksen olisi oltava tasainen. Ehto voidaan ymmärtää jopa niin, että kyseisellä ajanjaksolla on juoksutettava tulovirtaamaa. Tämä johtaisi siihen, että suurimman osan kesäajasta tasainen juoksutus tapahtuisi yksin tulvaluukusta aiheuttaen tuotannon menetystä. Hakemuksessa hakija on esittänyt velvoitetta Lamujoen rantasyöpymien tarkkailusta, vahingon ja haitan korvaamisesta ja suojaamistoimenpiteistä siirrettäväksi Revon Voima Oy:lle. Perustelematon esitys on vesiylioikeuden lopputarkastuspäätöksen vastainen ja vastoin valtion ja Revon Sähkö Oy:n tekemää, Uljuan säännöstelyaltaan ja voimalaitoksen rakentamista koskevaa sopimusta. Ajatus siitä, että ympäristökeskuksen säännöstelylupaan voitaisiin sisällyttää toista osapuolta velvoittava lupaehto, on vähintäänkin omituinen. 1.4.4 Muun muassa Revonlahden, Siikajoen ja Sipolan kalastuskunta, Revonlahden jakokunta sekä Maataloustuottajain Ruukin yhdistys MTK -Siikajoki ovat yhteisesti vaatineet, että hakemuksessa esitetty kesäajan säännöstely ja Uljuan säännöstelyrajojen tarkistaminen toteutetaan esitetyllä tavalla. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, että lupaehtoja talviaikaisen säännöstelyn osalta ensisijaisesti muutetaan siten, että virtaama Siikajoessa pysyy tasaisena koko talvikauden. Toissijaisesti hakemuksessa esitettyä vaihtoehtoa 1f tulee muuttaa siten, että virtaamaksi määrätään 10 m³/s. Mikäli vesioikeus ei hyväksy myöskään toissijaista vaatimusta, tulee joka tapauksessa toteutettavaksi vaihtoehdoksi valita hakemuksessa esitetty vaihtoehto 1f. Edelleen muistuttajat ovat vaatineet, että vesioikeus tarvittaessa hankkii muistutuksessa esitetyt lisäselvitykset ja tekee hakijan esitykseen eräitä tarkennuksia sekä suorittaa tarkastuksen Siikajoella talvella. Muistuttajien asiassa dnro 25/95/2 esittämät vaatimukset ja perustelut on soveltuvin osin otettava huomioon tätä asiaa ratkaistaessa. Vielä muistuttajat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista yhteensä 11 132,50 markkaa laillisine korkoineen. Muistuttajat ovat muun muassa katsoneet, että Uljuan altaan säännöstely aiheuttaa kiistatta huomattavia haitallisia seurauksia Siikajoen kalastolle ja kalastukselle, ravustolle ja ravustukselle sekä rantojen käytölle. Varsinkin talviaikaisen lyhytaikaissäännöstelyn haitat ovat huomattavia. Lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa muun muassa jatkuvaa virtaaman, vedenkorkeuden ja virtausnopeuden vaihtelua, mikä vaikeuttaa pyyntiä muun muassa likaamalla ja liikuttamalla pyydyksiä. Talvikalastus helpottuu vain vuorokausisäännöstelyn selvällä lieventämisellä. Säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset vaellussiikakantaan tulisi selvittää ennen asian ratkaisua. Myös ravun osalta on talviaikaisella lyhytaikaissäännöstelyllä ratkaiseva merkitys. Raputalouden elpymisen taloudellista merkitystä ei ole hakemuksessa otettu huomioon. Talviaikainen lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa myös huomattavia rantatilojen eroosio-ongelmia ja rantasyöpymiä ja tätä kautta sekä tilojen myyntiarvon alenemaa että virkistyskäyttöhaittoja. Lyhytaikaissäännöstelyn lisäksi aiheuttaa veden johtaminen Uljuan tekoaltaasta huomattavia rehevyys- sekä haju- ja makuhaittoja. Siikajoella tulisi pyrkiä tasaiseen juoksutukseen sekä talvi- että kesäaikana. Uljuan tekoaltaan rehevöittävää vaikutusta tulee vähentää. Myös ympäristöministeriö on todennut säännöstelystä aiheutuvan kiistattomia ja huomattavia haittoja. Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti, että lupaehtoja muutetaan tavalla, jossa juoksutus on tasaista koko talvikauden. Luvan tarkistamisedellytyksistä se, että siitä yleisen edun kannalta saatava hyöty on olosuhteisiin nähden merkittävä, täyttyy kiistatta. Kokonaishyödyn vähenemisen ja säännöstelyn alkuperäisen tarkoituksen osalta keskeistä on huomata lähtökohta, johon esitettäviä muutoksia verrataan. Säännöstelymääräykset on annettu vesioikeuden päätöksillä numerot 15/68/II ja 50/69/II. Talvella vettä on juoksutettu niin, että alajuoksulla on syntynyt sanottavia vahinkoja aiheuttaneita suppotulvia, samoin muita vältettävissä olevia vahinkoja. Lähtökohdaksi ei vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaisessa arvioinnissa voida ottaa tätä lupaehtojen vastaista tilannetta. Päin vastoin, esitettyjä vaihtoehtoja on verrattava mainittujen päätösten määrittelemään tilanteeseen. Hakemuksessa esitetyistä talviaikaisista vaihtoehdoista vain vaihtoehto 1f vastaa vaikutuksiltaan lupaehtoja, joita siis jo nyt tulisi noudattaa. Näin ollen siirtyminen vaihtoehtoon 1f ei edes käsitteellisesti voi vähentää säännöstelystä saatavaa kokonaishyötyä. Siirtymisellä tasaiseen juoksutukseen saavutettaisiin huomattavia lisäyksiä hankkeen kokonaishyötyihin. Pelkästään rantatilojen virkistyskäyttö- ja myyntiarvo nousisi miljoonia markkoja. Mikäli vesioikeus katsoo todellisten hyötyjen arvioinnin edellyttävän lisäselvityksiä, se voi viran puolesta hankkia tai teettää ne tai vaihtoehtoisesti hankkia selvitysmenettelyssä. Siirtyminen niin sanottuun tasaiseen juoksutukseen ei myöskään muuta säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Voimatalousmenetykset ja mahdollinen korvausvelvollisuus eivät voi vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaan olla esteenä tasaisen juoksutuksen toteuttamiselle. Tästä huolimatta on ilmeistä, ettei tämä ole voinut olla vaikuttamatta hakijan tekemän esityksen sisältöön. Tasaisen juoksutuksen malli ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen eikä myöskään optimaalinen vaihtoehto. Vaihtoehto 1f on esitetty pitäen lähtökohtana nykyisten voimalaitoskoneistojen vaatimia virtaamia, vaikka lähtökohtana tulisi olla haitallisten vaikutusten vähentäminen. Lupaehtoja on muutettava niin, että juoksutus on tasaista koko talvikauden. Vaihtoehdon 1f ongelmana on, ettei vettä riitä esityksen mukaiseen juoksutukseen kevääseen saakka, josta seuraa kalataloudellisia ongelmia. Koska vesimäärät vaihtelevat vuosittain, juoksutus tulee toteuttaa tasaisena koko talvikauden ajan, ottaen huomioon vesimääräennusteet. Toissijaisena vaihtoehtona muistuttajat ovat vaatineet, että vaihtoehtoa 1f muutetaan siten, että juoksutuksena käytetään 10 m³/s, jolloin juoksutuksia voidaan jatkaa pidempään kevättalvella. Sillä, että kalastuskuntien esittämät vaihtoehdot ehkä merkitsevät nykyisten koneistojen uusimistarvetta, ei ole merkitystä, koska vesilain 8 luvun 10 b §:n 3 momentin edellytykset täyttyvät tästä huolimatta. Mahdollinen valtion korvausvelvollisuus jäänee suhteellisen pieneksi ottaen huomioon poistojen merkitys korvausvelvollisuutta harkittaessa. Mikäli katsotaan, että asiassa tulee hankkia lisäselvitystä esimerkiksi selvitysmenettelyssä, ei lisäselvitysten tekijöiksi tule määrätä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virkamiehiä. Ympäristökeskuksella on asiassa useita, osittain vastakkaisia rooleja. Tästä johtuen virkamiehet ilman, että ympäristökeskuksen puolueettomuus ja tasapuolisuus vaarantuvat, eivät voi hoitaa lisäselvitysten hankkimista. Hakemukseen sisältyvä voimatalousedun arviointi on tehty erittäin puutteellisesti, perustuen lähes yksinomaan voimalaitosyhtiön omiin ilmoituksiin. Väitetyllä voimatalousedun menetyksellä ei tulisi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Hakemuksessa esitetyt tiedot eivät missään tapauksessa ole riittäviä. Vesioikeuden tulee siksi virkansa puolesta teettämis- tai selvitysmenettelyä käyttäen hankkia tarvittava lisäselvitys. Myöskään tältä osin selvityksiä ei tule teettää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa tai voimayhtiössä. 1.5 Ympäristökeskuksen hakijana antama selitys muistutusten johdosta sikäli kuin nyt on kysymys Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 29.3.1999 antanut asian hakijana sekä yleisen edun valvojana selityksensä muistutusten johdosta. Revon Voima Oy:n muistutuksesta ympäristökeskus on hakijana lausunut muun muassa, että voimalaitosluvan haltijan edustaja on osallistunut vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaisiin neuvotteluihin ja jo sitä edeltäneen hakemuksen selvitystyön työryhmätyöskentelyyn. Nyt vireillä olevan hakemusasian kehittämisvaihtoehdoista ainoastaan talviajan tasaisen juoksutuksen (15 m³/s) voimatalouden menetys on arvioitu Revon Voima Oy:ssä. Yli puolet arvioidusta menetyksestä on laskettu aiheutuvan huipputehon leikkauksesta, joka on ostettava. Osan menetyksestä on laskettu aiheutuvan, kun joudutaan juoksuttamaan aikoina, jolloin sähkön hinta on alhainen (öisin ja viikonloppuisin). Hakijan selvitykset valmistuivat niin lähellä vesioikeuden edellyttämää määräaikaa, ettei Revon Voima Oy:llä ollut aikaa muiden vaihtoehtojen voimatalouden menetysten laskentaan. Muistutuksessa ei ole esitetty laskelmia tai perusteluja sille, ettei ehdotetusta säännöstelykäytännön muuttamisesta aiheutuva edunmenetys olisi vähäinen. Hakija on arvioinut vastaavalla laskentatavalla hakemuksessa ehdotetun talviajan säännöstelyn aiheuttamia menetyksiä. Huipputehoa ei leikata, joten ostotehon korvausta ei synny. Menetystä ei ilmeisesti aiheudu myöskään siitä, että juoksutus päivisin jaetaan kahteen jaksoon. Menetystä aiheutuu mahdollisesti siitä, että noin 20 prosenttia vuorokausijuoksutuksesta juoksutetaan öisin. Tasaisessa juoksutuksessa juoksutettaisiin yöaikaan klo 22:sta 07:ään eli 9 tuntia. Hakemuksen mukaisessa vaihtoehdossa juoksutettaisiin yöaikaan noin 3 tuntia, jos konevirtaama on samansuuruinen kuin päivällä. Näin voitaisiin arvioida, että tasaisen juoksutuksen aiheuttamasta talvienergian menetyksestä (huippuenergian ja keskienergian menetys) vain noin kolmannes (noin 260 000 markkaa vuodessa) aiheutuu hakemuksen mukaisesta säännöstelystä. Hakemuksen mukainen tasainen juoksutus 15.6.-31.
6. tarkoittaa sitä, että ajoittain alivirtaamatilanteissa joudutaan juoksuttamaan koneiston rikkoutumisvaaran vuoksi tulvaluukuista. Tämän ohijuoksutuksen hyödyntäminen edellyttäisi tulvaluukkuun asennettavaa pienempää koneistoa, jollaisesta yhtiöllä olikin hakemus vesioikeudessa vireillä. Hakemus sittemmin peruttiin. Ehdotettu säännöstely ei kuitenkaan edellytä aina tulovirtaaman juoksutusta. Kesäajan tasaisesta juoksutuksesta ja ohijuoksutuksesta aiheutuva menetys on selvästi alle vaihtoehdon 2a eli kesäajan Uljuan ohijuoksutuksen, jonka menetykseksi yhtiö on arvioinut 497 000 markkaa vuodessa. Menetykseksi hakemuksen mukaisesta säännöstelystä 15.6.- 31.
7. välisenä aikana hakija on arvioinut 200 000 - 250 000 markkaa vuodessa. Juoksutus täytyy hoitaa ilman vuorokausisäännöstelyä, muttei kuitenkaan tulovirtaaman suuruisena. Hakijan käsityksen mukaan voimalaitoksen omistuksen muuttuminen ei vaikuta mitenkään tarpeeseen muuttaa säännöstelyä haitattomampaan suuntaan. Yhtiö ei ole muistutuksessaan esittänyt tietoja voimalaitoksen uusimis- ja täydennysinvestoinneista. Yhtiö ei ole hakijan mukaan tuonut esille sellaisia perusteluita, että olisi tarpeen muuttaa hakemuksen sisältämiä ehdotuksia säännöstelyn lupaehtojen muuttamiseksi. Voimatalousmenetykset ovat vähäisiä, eikä niitä tarvitse vesilain 8 luvun 10 b §:n nojalla yhtiölle korvata. Arviossa on otettu huomioon myös noin 30 vuoden aika, jonka yhtiö on voinut käyttää säännöstelyä hyödykseen sekä nykyisestä säännöstelykäytännöstä johtuvat, vältettävissä olevat haitat. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksen johdosta ympäristökeskus on hakijana täydentänyt yhteenvetoa säännöstelyn kehittämisvaihtoehtojen eduista ja haitoista vaihtoehdon 1h osalta. Talviajan tasaiseen juoksutukseen siirtyminen muistutuksessa vaaditulla tavalla muuttaisi hakijan mukaan säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Revonlahden jakokunnan ynnä muiden muistutuksen johdosta ympäristökeskus on hakijana todennut muun muassa, että mikäli säännöstelystä aiheutuvat haitat rajoitusten vuoksi vähenevät siinä määrin, että rapu voi joessa luontaisesti lisääntyä, kokonaishyöty kasvaa oleellisesti. Tätä ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon, koska ei ole saatu selville sitä tai niitä tekijöitä, jotka estävät ravun lisääntymisen. Hakemuksessa on ehdotettu sellaisia rajoituksia talviaikaiseen säännöstelyyn, jotka oleellisesti Lamujokea lukuun ottamatta vähentäisivät lyhytaikaisia vedenkorkeuden vaihteluita, vähentäisivät rantojen vyörymistä, parantaisivat Siikajoen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesistön tilaa. Mikäli talviaikainen juoksutus määrättäisiin tasaiseksi, muutettaisiin säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Siikajoen säännöstelyssä ei ole rikottu lupaehtoja. Vasta hakemuksen liitteenä olevat selvitykset ovat osoittaneet, että säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Näitä voidaan oleellisesti vähentää hoitamalla säännöstelyä hakemuksessa ehdotetulla tavalla. Voimatalouden menetystä arvioitaessa ei tätä tule ottaa huomioon, kuten muistutuksessa on vaadittu. Voimataloudelle aiheutuvan menetyksen arvioimista koskevasta muistutuksesta hakija on todennut, ettei nykyisessä muuttuneessa sähkömarkkinatilanteessa ympäristöhallinnossa ole henkilöitä, joilla olisi asiantuntemusta menetyksen arvioimiseen. Menetys riippuu oleellisesti yhtiön omasta tuotantorakenteesta ja hankintasopimuksista. Tästä syystä selvitysmenettelyllä ei saataisi lisäselvyyttä asiaan. Ympäristökeskus on hakijana katsonut, ettei perusteita oikeudenkäyntikulujen maksamiseen ole. 1.6 Asianosaisten selitykset Revon Voima Oy:n muistutuksesta ja vastaselitykset hakijan selityksestä sikäli kuin nyt on kysymys 1.6.1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on Siikajoen vesistön säännöstelyn luvan haltijana ilmoittanut yhtyvänsä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yleisen edun valvojana Revon Voima Oy:n muistutuksesta 26.3.1999 antamaan selitykseen. 1.6.2 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on muun muassa katsonut, että Revon Voima Oy:n vaatimus,

§:n mukaisen hakemuksen tekijänä pitäisi olla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus säännöstelyluvan haltijana on perusteeton. Puolueettoman selvityksen laadinta ja yleisen edun huomioon ottaminen edellyttävät, että hakijana on nimenomaan ympäristökeskus yleisen edun valvojana. Tämä on perusteltu myös ympäristöministeriön 15.9.1997 antamassa lausunnossa. Revon Sähkö/Revon Voima ovat omistajapohjaltaan ilmeisesti yhteneviä, ja yhtiöjärjestelyt liittyvät pelkästään sähkömarkkinoiden vaatimiin muutoksiin eikä niitä voida ottaa Revon Voima Oy:n vaatimuksen mukaisesti huomioon mahdollista korvausvelvollisuutta arvioitaessa. Revon Voima Oy ei ole muistutuksessaan eritellyt eri juoksutusvaihtoehtojen voimalaitostuotolle aiheuttamia vähenemiä. Huipputehon tuotanto lyhytaikaissäännöstelyllä ei ole ollut Siikajoen säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus eikä lupaehtojen tarkistaminen näiltä osin edellytä korvaamista. Revon Voima Oy tai ympäristökeskus eivät ole esittäneet asiakirjoissa yksilöityjä viittauksia siihen, mitä Siikajoen säännöstelylle lupaa haettaessa on pidetty säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena. Vaaditut muutokset säännöstelykäytännössä kesällä ja talvella eivät mitenkään muuta Uljuan altaan käyttöä tulvasuojelussa ja edelleenkin säännöstelyä voidaan hyödyntää myös energiatuotannossa. Tarve säännöstelyn käyttämiseen huipputehon tuotantoon on mitä ilmeisemmin syntynyt säännöstelyluvan saannin jälkeen, eikä sitä voida nyt esille tuotujen asiakirjojen mukaan pitää säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena. Säännöstelykäytännön muutoksen aiheuttamia voimatalousmenetyksiä ei ole ympäristökeskuksen selityksessä juurikaan pystytty täsmentämään. Revon Voima Oy:n käyttöpäällikön lausunto edustaa luonnollisesti vain tuotantoyhtiön subjektiivista kantaa, joka ei voi olla arvioinnin perustana. 1.6.3 Revonlahden jakokunta ynnä muut ovat Revon Voima Oy:n muistutuksen johdosta muun ohella katsoneet,

§:ssä mainitut, ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät kuuluvat kuitenkin nimenomaan ympäristökeskukselle yleisen edun valvojana ja että vesioikeuden 13.3.1996 antama poikkeuksellinen määräys perustui suostumukseen, jonka ympäristökeskus asiassa antoi. Muistuttajat ovat yhtyneet yhtiön esitykseen siitä, että esitetyt muutokset pääasiassa turvaavat nykyisen tilanteen ja ettei tämä ole vesilain 8 luvun 10 b §:n tarkoitus. Varsinkin talviaikaisen lyhytaikaissäännöstelyn suhteen ympäristökeskuksen olisi tullut esittää muutoksia nykyisiin lupaehtoihin ja säännöstelykäytäntöön. Sillä seikalla, että pienin virtaama, jolla Uljuan voimalaitosta voidaan käyttää, eli noin 12-14 m³/s, ei ole merkitystä tätä asiaa ratkaistaessa. Vesilain 8 luvun 10 b §:n nojalla tarkistamisen edellytyksenä on 1. yleisen edun kannalta merkittävä hyöty olosuhteisiin nähden, 2. kokonaishyötyä ei saa huomattavasti vähentää, ja 3. säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta ei saa olennaisesti muuttaa, paitsi milloin se on jo menettänyt merkityksensä. Siikajoen säännöstelyn suurin haitta aiheutuu talviaikaisesta lyhytaikaissäännöstelystä, ja ainoastaan siirtymällä niin sanottuun tasaiseen juoksutukseen voidaan näitä haittoja merkittävästi vähentää siten, että hyöty on olosuhteisiin nähden yleisen edun kannalta merkittävää. Tasaisen juoksutuksen ongelmana voi olla veden riittävyys läpi talven varsinkin, jos minimivirtaamana joudutaan käyttämään 15 m³/s, kuten hakemuksen vaihtoehdossa lf on esitetty. Ilmeistä on, että tasainen juoksutus läpi talven edellyttää tietyissä olosuhteissa juoksutusta, joka on alle 15 m³/s. Voimatalousmenetykset voitaisiin suurelta osin korvata uusimalla voimalaitosrakenteet siten, että voimalaitoksessa voidaan hyödyntää myös alle 15 m³/s virtaamia. Säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta ei myöskään muutettaisi olennaisesti, sillä tulvasuojelu ja sähköntuotanto olisi edelleen mahdollista. Edellytykset tasaiseen juoksutukseen ovat olemassa, jonka käsityksen esitti myös Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen edustaja vesioikeuden tarkastuksella 9.4.1999. Vastaselityksenä hakijan selityksestä muistuttajat ovat lausuneet muun muassa, että hakemuksessa esitetyn perusteella voidaan todeta talviaikaisella tasaisella juoksutuksella olevan huomattava merkitys raputaloudelle, ja tämä tulee ottaa huomioon hyötyjen ja haittojen vertailussa. Mikäli vesioikeus pitää selvityksiä riittämättöminä, tulee lisäselvityksiä hankkia vesilain 8 luvun l0 b §:n 3 momentin nojalla tai selvitysmenettelyssä. Säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus on ollut tulvasuojelu, ja voimatalous on tullut mukaan vasta kun hankkeen alkuperäisestä tarkoituksesta oli jo päätetty. Vaikka toteutettaisiin tasaisen juoksutuksen vaihtoehto talvella, tämä ei kuitenkaan muuttaisi olennaisesti säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Jo nykyisten vesioikeuspäätösten nojalla Siikajoella tulisi vallita tilanne, jossa säännöstelyllä ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja voimalaitoksen alapuolella olevassa vesistössä ja sen varrella. Säännöstelyn saattaminen lupaehtojen mukaiseksi ja lailliseksi on minimiedellytys, joka ilman vesilain 8 luvun 10 b §:n säännöksiä olisi toteutettavissa myös virka-aputeitse. Virka-avun hakua ei voitane pitää tarpeellisena, koska nyt vireillä olevan prosessin tulisi johtaa parempaan tilanteeseen, johon virka-aputeitse olisi mahdollista päästä. Huomattavat haitat ja vahingot ovat olleet vahingonkärsijöiden tiedossa vuosikymmeniä, ja niistä on myös useaan otteeseen huomautettu. Ympäristökeskuksen lähtökohta, että vasta hakemuksen selvitykset olisivat osoittaneet haitat, on merkillinen. Asiassa on tärkeää, että väitetyistä voimatalousmenetyksistä hankitaan puolueeton arvio. Ympäristöhallinnon tulee hankkia tarvittavat selvitykset. Selvitysmenettelyssä ympäristökeskukseen voidaan ottaa työsuhteeseen henkilö tekemään tarvittavat selvitykset, ellei nykyisestä henkilöstöstä löydy päteviä henkilöitä. Vesioikeus voi myös teettää tarvittavat selvitykset. Asiaa ei voida jättää yhtiön oman laskelman varaan. Siirtymisellä nykyisten lupaehtojen edellyttämään tilanteeseen ei edes käsitteellisesti voi aiheutua korvattavia voimatalousmenetyksiä. Intressivertailussa väitetyt voimatalousmenetykset tulee jättää huomiotta. 1.7 Revon Voima Oy:n selitys muistutuksista ja vastaselitys hakijan selityksestä sikäli kuin nyt on kysymys Revon Voima Oy on muun muassa katsonut, että rantavyörymäasiaa koskevien muistutusten lukumäärä ei mitenkään vielä osoita tarvetta muuttaa säännöstelymääräyksiä tämän hakemuksen perusteella niin kuin hakija on esittänyt. Tasainen juoksutus Uljuan tekojärvestä ei luonnollisesti tule vesilain 8 luvun 10 b §:n perusteella kysymykseen. Ympäristökeskus Uljuan tekojärven säännöstelyluvan haltijana ei ole lainkaan puuttunut hakijan esitykseen säännöstelyluvan haltijalle kuuluvien vastuiden siirtämisestä yhtiölle, vaikka ympäristökeskuksen tehtävänä on toimialallaan huolehtia valtion vesioikeudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista. Yhteistyösopimuksella valtio on muun muassa sitoutunut pitämään Uljuan tekojärven korvauksetta sille suunnitellussa käytössä. Hakija on todennut, että altaan varsin pitkään vallinneet vedenkorkeudet ovat selkeästi uusien säännöstelyrajojen välissä. Tämäkin osoittaa, että Uljuan säännöstelyrajojen muuttaminen on tarpeetonta. Revon Voima Oy on katsonut, että ympäristökeskus ei voi yhteistyösopimuksen nojalla antaa vedenjuoksutuksista määräyksiä, vaan ohjeita Revon Voima Oy:lle, joka omistaa vedenjuoksutuksessa tarvittavat laitteistot. Hakemuksessa on kysymys säännöstelyä koskevien määräysten eikä säännöstelykäytännön muuttamisesta. Hakija, jolle selvitysten esittäminen kuuluu, on esittänyt perusteluja sille, että tuoton menetys olisi vähäinen. Hakijan nyt vastauksessaan tekemien arvioidenkin mukaan menetys vesilain mukaan pääomitettuna olisi noin 10 miljoonaa markkaa, mitä ei voida pitää Revon Voima Oy:n kannalta vähäisenä. Hakija ei ole vieläkään esittänyt virtaamiin perustuvia laskelmia esitetyn juoksutussäännön vaikutuksista Uljuan ja muiden voimalaitoksien tuottoon ohijuoksutuksien lisääntymisestä, vaan ainoastaan karkeita arvioita. Yhtiön menetyksiä ei voida poistaa, eikä edes pienentää juoksuttamalla muita voimalaitoksia eri tahtiin niin kuin hakija selityksessään on esittänyt. Yhtiö on jo aiemmin huomauttanut siitä, että hakemussuunnitelmassa edut ja haitat on arvoitu eri perustein. Ei ole johdonmukaista esittää, että poistettaessa 4 200-7 200 markan vuotuinen vahinko saadaan 61 000 markan vuotuinen hyöty. Näin on vuorokausisäännöstelyn osalta menetelty. Revon Voima Oy on omistanut Uljuan voimalaitoksen vuodesta 1992 lähtien, joten yhtiö ei ole voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen 30 vuoden ajan niin kuin hakija on esittänyt. Uljuan voimalaitokseen tehtiin 1 729 000 markan investointi vuonna 1992 yhteisellä sopimuksella. Hakija ei ole tuonut selityksessäänkään esiin perusteluja sille, miksi hakemuksessa on esitetty velvoitetta Lamujoen rantasyöpymien tarkkailusta, vahingon ja haitan korvaamisesta ja suojaamistoimenpiteistä siirrettäväksi Revon Voimalle, vaikka vesiylioikeus lopputarkastuksessa antamassaan päätöksessä nimenomaan totesi tämän vastuun kuuluvan säännöstelyluvan haltijalle. Esitys on myös vastoin valtion ja yhtiön yhteistyösopimusta eikä mitenkään perustu vesilain 8 luvun 10 b §:ään. Yhteenvetona yhtiö on todennut, ettei vesilain 8 luvun 10 b §:ssä tarkoitettuja perusteita Uljuan säännöstelyluvan muuttamiseen ole. Jos lupaa muutetaan, vahingot on arvioitava ja korvattava. 1.8 Hakemuksen täydennys Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on toimittanut 29.9.1999 vesioikeudelle hakemuksen täydennyksenä Fortum Power and Heat Oy:ssä ympäristökeskuksen tilauksesta laaditun arvion Siikajoen vesistön säännöstelyn kolmen eri kehittämisvaihtoehdon toteuttamisesta aiheutuvasta voimatalouden menetyksestä. Vaihtoehtoja on verrattu toteutuneeseen säännöstelyyn. 1.8.1 Vaihtoehdot Raportissa on vertailtu neljää vaihtoehtoa, jotka on nimetty talvisäännöstelytavan mukaan:

1. a)Toteutunut säännöstely
2. b)Muokattu jaksotettu juoksutus
3. c)Tasainen vuorokausijuoksutus, vuorokausisäännöstely jaksottamalla
4. d)Tasainen juoksutus ilman vuorokausisäännöstelyä Kesäaikana (15.6.-31.8.) juoksutus tapauksissa b-d olisi tasainen ilman vuorokausisäätöä. Lisäksi Uljuan tekoaltaan tulovesistä vähintään 0,3 m³/s tai vähintään kolmannes Lämsänkosken tulovirtaamasta aina 9 m³/s saakka ohjataan Siikajoen vanhaan uomaan. Näin ollen voimalaitoksen käytettävissä oleva vesimäärä on nykyistä pienempi. Vaihtoehdossa b jäätymisvaiheessa juoksutetaan 2 viikon ajan noin 8 m³/s vuorokausikeskiarvona. Jäätymisaikana ja sen jälkeen vuorokausijuoksutus jaetaan kolmeen jaksoon, 40, 40 ja 20 prosenttia kokonaisvesimäärästä, josta viimeinen tapahtuu yöllä klo 01 ja 04 välillä. Virtaaman vuorokausikeskiarvon muutos peräkkäisinä vuorokausina muuttuu korkeintaan kertoimilla 0,8/1,25. Vaihtoehdossa c juoksutus on jäätymisvaiheessa pieni, 7 m³/s, ja vuorokausikeskivirtaama nostetaan tasaisesti 10. joulukuuta mennessä arvoon 15 m³/s, ja juoksutusta jatketaan niin kauan kuin vettä riittää altaassa. Juoksutus tapahtuu vaihtoehdon b tapaan kolmessa jaksossa, 40, 40 ja 20 prosenttia. Vaihtoehdossa d juoksutus on vaihtoehdon c kaltainen, mutta vuorokauden virtaama juoksutetaan tasaisena. 1.8.2 Laskennan perustiedot Tarkastelujakso oli marraskuusta 1992 lokakuun loppuun 1994. Marraskuun 1993 havaintojen perusteella laskelmissa on otettu huomioon Uljuan voimalaitoksen alavedenkorkeus, joka riippuu kulloisestakin virtaamasta. Laitoksen hyötysuhde on saatu Revon Sähkö Oy:n laatimalta hyötysuhdekäyrältä, jossa on otettu huomioon virtaama ja putouskorkeus. Hyötysuhde vaihtelee voimalaitoksen käyttöolosuhteista riippuen välillä 0,82-0,92 juoksutuksen ollessa välillä 12,5-30 m³/s. Paras hyötysuhde saavutetaan juoksutuksen ollessa 16-20 m³/s. Sähkön hintana on selvityksessä käytetty seuraavia hintoja: - talvi arkipäivä 07-22, ma-la 250 mk/MWh - talvi arkipäivä 22-07 ja sunnuntai 200 mk/MWh - kesä arkipäivä 07-22, ma-la 150 mk/MWh - kesä arkipäivä 22-07 ja sunnuntai 125 mk/MWh Talvikauden jaksona on käytetty aikaa marraskuusta maaliskuun loppuun ja kesäjaksona aikaa huhtikuusta lokakuun loppuun. Tuotettu energia on laskettu erikseen päivä- ja yöjuoksutuksille juoksutuksen, lasketun putouskorkeuden ja hyötysuhteen perusteella. Vaihtoehdoissa b ja c on juoksutettu päivällä 2 kertaa 6 tuntia ja yöllä 3 tuntia. Mikäli keskivirtaama oli yli 20 m³/s, on juoksutettu tasaista virtaamaa. Mikäli keskivirtaama on ollut alle 10 m³/s, juoksutusjaksoa on lyhennetty, jotta juoksutus olisi laitoksen turbiinin kannalta riittävä (14 m³/s), kuitenkin niin, että lyhin juoksutusjakso oli 2 kertaa 2 tuntia päivällä ja yksi tunti yöllä. Revon Sähkö Oy:n ilmoituksen mukaan turbiinin läpi ei voi juoksuttaa 14 m³/s vähempää värinästä aiheutuvan rikkoutumisvaaran vuoksi. Raportissa minimivirtaamana on käytetty 12,5 m³/s, johtuen lähinnä siitä, että lyhyissä juoksutusjaksoissa käynnistys- ja pysähdysajat ovat pitkiä juoksutusaikaan verrattuna, jolloin keskivirtaama jää helposti alle 14 m³/s. 1.8.3 Tulokset Selvityksessä laskettu tuotettu vuosienergia (MWh) vuosien 1993 ja 1994 keskiarvona eri vaihtoehdoissa on seuraava: Vaihtoehto
5. a)Talvipäivä 4063 Talviyö 491 Kesäpäivä 5100 Kesäyö 1852 Talvikausi, yhteensä 4554 Kesäkausi, yhteensä 6952 Jakso 15.6. - 31.8. 1856 Koko kausi 11506 Vaihtoehto
6. b)Talvipäivä 3217 Talviyö 1417 Kesäpäivä 3091 Kesäyö 2209 Talvikausi, yhteensä 4634 Kesäkausi, yhteensä 5300 Jakso 15.6. - 31.8. 174 Koko kausi 9935 Vaihtoehto
7. c)Talvipäivä 3128 Talviyö 1416 Kesäpäivä 3154 Kesäyö 2261 Talvikausi, yhteensä 4544 Kesäkausi, yhteensä 5415 Jakso 15.6. - 31.8. 174 Koko kausi 9959 Vaihtoehto
8. d)Talvipäivä 2341 Talviyö 1912 Kesäpäivä 3139 Kesäyö 2287 Talvikausi, yhteensä 4253 Kesäkausi, yhteensä 5426 Jakso 15.6. - 31.8. 174 Koko kausi 9679 Taulukosta käy ilmi Uljuan nykykäyttö: talvella energia tuotetaan päivällä, ja vain 11 prosenttia tuotosta saadaan yöaikana ja pyhäpäivinä. Vaihtoehdoissa
9. b)ja
10. c)tuotettu energia on suurempi talviaikana, mutta noin 30 prosenttia juoksutuksesta tapahtuu yöllä ja pyhäisin. Näiden vaihtoehtojen korkeampi tuotto voidaan selittää paremmalla hyötysuhteella ja suuremmalla putouskorkeudella. Tasaisen juoksutuksen tapauksessa energiatappio on suurempi, koska ajoittain juoksutus on turbiinille liian pieni. Kesäkautena nykytilanteen energiantuotanto on selvästi muita vaihtoehtoja suurempi. Tämä johtuu lähes yksinomaan siitä, että muissa tapauksissa juoksutus 15.6.-31.8. on tasaista, eikä käytettävissä oleva vesimäärä riitä turbiinille. Energiantuotanto laskisi noin 14 prosenttia vaihtoehdoissa
11. b)ja
12. c)sekä noin 16 vaihtoehdossa d). Tuotetun energian voimataloudellinen arvo (miljoona markkaa/vuosi) eri vaihtoehdoissa olisi seuraava: Vaihtoehto
13. a)Talvikausi, yhteensä 1,11 Kesäkausi, yhteensä 1,00 Jakso 15.6. - 31.8. 0,28 Koko kausi 2,11 Vaihtoehdot
14. b)Talvikausi, yhteensä 1,09 Kesäkausi, yhteensä 0,74 Jakso 15.6. - 31.8. 0,02 Koko kausi 1,83 Vaihtoehdot
15. c)Talvikausi, yhteensä 1,07 Kesäkausi, yhteensä 0,76 Jakso 15.6. - 31.8. 0,02 Koko kausi 1,82 Vaihtoehdot
16. d)Talvikausi, yhteensä 0,97 Kesäkausi, yhteensä 0,76 Jakso 15.6. - 31.8. 0,02 Koko kausi 1,72 Voimataloudellinen tuotto vaihtoehdoissa
17. b)ja
18. c)on 13-14 prosenttia pienempi kuin nykytilanteessa, ja vaihtoehdossa
19. d)noin 18 prosenttia pienempi, eli tappio olisi vaihtoehdosta riippuen noin 280 000-390 000 markkaa vuodessa. Tappio koostuu lähes kokonaan kesäjakson 15.6.- 31.8. tasaisen juoksutuksen vaatimuksesta. 1.8.4 Tulosten tarkastelu Laskentatulosten perusteella uusi säännöstelytapa vaihtoehdoissa
20. b)ja
21. c)olisi epäedullinen lähinnä kesäjakson säännöstelymuutoksen takia. Talvella pientä tappiota aiheutuu siitä, että nykyistä suurempi osa juoksutuksesta tapahtuu öisin ja pyhäisin halvemman sähkönhinnan aikana. Sen sijaan tuotetun energian määrä ei laske, se pikemminkin kasvaa saavutetun paremman hyötysuhteen ansiosta. Ainoastaan tasaisen juoksutuksen vaihtoehdossa
22. d)on energiantuotanto myös talvella selvästi pienempi liian pienten vesimäärien takia. Käytettyjen kaavamaisten sähkönhintojen perusteella vuositappio olisi 280 000-390 000 markkaa. Tästä kesäjakson osuus on noin 260 000 markkaa ja talvikauden vähentyneen päiväenergian osuus vain 15 000- 20 000 markkaa vaihtoehdoissa
23. b)ja c). Energiatappion suuruus vaihtelee vesitilanteen mukaan. Tarkastellun ensimmäisen 12 kuukauden jakson aikana tappio vaihtoehdossa
24. b)oli 330 000 markkaa, jälkimmäisen 12 kuukauden aikana noin 230 000 markkaa. Laskentajakson loppupuoli oli varsin vähävetinen. Jos sähkön hinta laskee, pienenee tappio, mutta suhteelliset erot eri vaihtoehtojen välillä pysyvät samoina. Mikäli hintaeroa päivällä ja yöllä kasvatetaan talvikaudella siten, että yöhinta on vain 170 markkaa 200 markan sijasta, kasvaa tappio noin 30 000 markkaa vuodessa kaikissa vaihtoehdoissa. Käytännössä voimataloudellinen tappio voi olla edellä kuvattua hieman suurempi. Tapauksissa b-d on maksimijuoksutusta rajoitettu, ja myös juoksutushetki on määrätty etukäteen. Tämä rajoittaa vapautta tuottaa energiaa silloin, kun se on voimataloudellisesti kaikkein kannattavinta. Tämä näkyy myös laitoksen nykykäytössä. Juoksutus on usein suurempi kuin mitä olisi edullisinta hyötysuhdekäyrän perusteella. 1.9 Revon Voima Oy:n lausunto hakemuksen täydennyksestä Vesioikeuden varattua Revon Voima Oy:lle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakemuksen täydennyksestä, yhtiö on vesioikeudelle 11.11.1999 toimittamassaan lausunnossa todennut, että hakemuksen täydennyksessä voimataloudelliset laskelmat on tehty lyhyelle 24 kuukauden esimerkkijaksolle 1992-1994. Jakson edustavuutta pitkällä aikajaksolla ei ole lainkaan tarkasteltu. Laskennan lopputulos riippuu vesitilanteesta, joka saattaa vaihdella vuosittain suuresti, niin kuin täydennyksestä käy ilmi. Voimataloudellisen arvion tulisikin perustua pitkällä aikajaksolla tehtävään laskentaan. Ympäristökeskuksen nyt esittämien laskelmienkin mukaan olisi Revon Voima Oy:lle säännöstelyn muutoksesta aiheutuvan tuotonmenetyksen arvo vesilain mukaisesti pääomitettuna 5,6-7,8 miljoonaa markkaa, mitä ei voida pitää yhtiön kannalta vähäisenä. Laskelmissa käytettyjen talviarkipäivän ja talviyön (ja sunnuntain) sähkön hintojen erotus on liian pieni. Talviyön hinnan tulisi vastata likimain kesäarkipäivän hintaa. Näin laskien on tuotantomenetys esitettyä suurempi. 1.10 Revon Voima Oy:n lausunnon täydennys Revon Voima Oy on 21.6.2000 toimittanut vesioikeuden sijaan 1.3.2000 tulleeseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon täydennystä aikaisempiin lausuntoihinsa. Täydennyksessä yhtiö on lausunut, että hankkeella on tuotantomenetysten ohella myös huomattavia lisäkustannuksia aiheuttavia vaikutuksia, joita ei ole hakemuksessa tuotu esiin. Voimalaitoksen jatkuva yöajo edellyttää, että päivystys muutetaan päivä- ja iltavuoropäivystyksestä viisivuoropäivystykseksi. Nykyiset päivystyskustannukset ovat noin 400 000 markkaa vuodessa. Viisivuoropäivystyksessä kustannukset olisivat puolestaan noin 2,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Aiheutuva lisäkustannus, noin 2,1 miljoonaa markkaa vuodessa, merkitsee voimalaitoksen omistajan kannalta samaa kuin tuotannon menetys. Lämsänkosken padon automatisointi niin, että luukun avaus vaihtelee tulovirtaaman mukaan, mitä hakijan esittämä juoksutusohje käytännössä edellyttää, maksaa yhtiön arvion mukaan noin miljoonaa markkaa. 1.11 Vesioikeuden tarkastukset Vesioikeus on 9.4.1999 sekä 28.-30.7.1999 suorittanut asiassa tarkastukset, joista laaditut tarkastuskertomukset on liitetty asiakirjoihin. Pohjois-Suomen vesioikeuden tilalle on 1.3.2000 tullut Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto. 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 31.10.2000 n:o 61/00/1 sikäli kuin nyt on kysymys 2.1 Vesioikeuden päätöksen nro 15/68/II lupaehdon 4 muutos Siikajoen vesistön säännöstelyä ja Uljuan tekoaltaan rakentamista koskevan vesioikeuden päätöksen nro 15/68/II lupaehto 4, sellaisena kuin se on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 8.5.1969 taltionumero 2742 ja vesioikeuden päätöksellä 20.5.1985 numero 14/85/III muutettuna voimassa, on muutettu kuulumaan seuraavasti: 4) Sitten kun jäljempänä lupaehdoissa 7), 8) ja 14) mainitut toimenpiteet on suoritettu, hakijalla on oikeus johtaa vettä Siikajoesta tekoaltaaseen ja säännöstellä Siikajoen vedenjuoksua seuraavien määräysten mukaisesti. Säännöstely on hoidettava niin, että säännöstelyn ylärajana on N 43 +79,00 m lukuun ottamatta maaliskuun 15. päivän ja huhtikuun 15. päivän välistä aikaa, jona aikana altaan vedenpinnan on käytävä tason N 43 +73,50 m alapuolella, ja alarajana on murtoviiva, jonka taitepisteet ovat: 1.1. N 43 +76,50 m 1.4. N 43 +72,00 m 30.4. N 43 +72,00 m 31.5. N 43 +77,00 m 30.11. N 43 +77,00 m 31.12. N 43 +76,50 m Edellä mainittu yläraja saadaan ylittää poikkeuksellisen suurista tulvista tai muista ennalta arvaamattomista ja hakijasta riippumattomista syistä, kuten sateista, tuulista ja lämpötiloista johtuen enintään kolmen vuorokauden aikana 25 cm. Mikäli tällainen ylitys aiheuttaa sellaista vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota tässä lupapäätöksessä tai aikaisemmissa päätöksissä ei ole määrätty korvattavaksi, hakija on velvollinen korvaamaan nämä välittömästi niiden tapahduttua. Uljuan tekoaltaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä. Juoksutusta saadaan muuttaa vuorokauden sisällä korkeintaan kaksi kertaa niin, että uusi juoksutus on vähintään 80 prosenttia ja enintään 125 prosenttia edellisestä juoksutuksesta ja niin, että peräkkäisten vuorokausien keskimääräinen juoksutus noudattaa samaa sääntöä. Tulvasuojelun edellyttäessä, Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämiseksi säännöstelylle määrätyissä rajoissa tai Siikajoella pidettävien melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän. Siikajoen tulvasuojelu on hoidettava niin, että Uljuan altaan tilavuuden ylittävä vesimäärä juoksutetaan Lämsänkosken padon ja altaan tyhjennyskanavan kautta valtaosaltaan heti tulvan alettua. Hakijan on vuosittain huolehdittava matemaattiseen vesistömalliin perustuvan tulvaennusteen laatimisesta. Suurin altaasta juoksutettava vesimäärä saa olla 50 m³/s. Jäätymisvaiheessa saa tekoaltaan juoksutus olla enintään 8 m³/s, mikäli vesitilanne mahdollistaa tämän. Lämsänkosken säännöstelypadon juoksutus on hoidettava siten, - ettei vedenpinta Lämsänkosken padolla ylitä korkeutta N 43 +82,90 m, - että Siikajoen uomaan juoksutetaan aina vähintään 0,3 m³/s ja - että Siikajoen uomaan juoksutetaan 15.6.-31.8. tulovirtaaman ollessa 1-4,5 m³/s vähintään kaksikolmasosaa virtaamasta ja tulovirtaaman ylittäessä 4,5 m³/s noin 3 m³/s. Uljuan tekoaltaan ja Lämsänkosken säännöstelypadon juoksutukset ja niiden muutokset on lisäksi hoidettava siten, ettei Uljuan altaalla, sen alapuolella tai Lämsänkosken säännöstelypadon alapuolella synny vältettävissä olevia vahinkoja. 2.2 Korvausvelvollisuus Suomen valtio on velvoitettu suorittamaan Revon Voima Oy:lle lupaehtojen tarkistamisesta aiheutuvasta voimataloudellisen hyödyn menetyksestä kertakaikkisena korvauksena 500 000 markkaa. Korvaus on suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ympäristölupaviraston päätös on saanut lainvoiman (eräpäivä). Eräpäivän jälkeiseltä ajalta on suoritettava maksupäivään saakka viivästyskorkoa, jonka määrä on ministeriön kulloinkin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Muuta ennalta arvioitavissa olevaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä ei lupaehtojen tarkistamisesta aiheudu. 2.3 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ratkaisun perustelut 2.3.1 Lupaehdon 4 muuttaminen ja korvausvelvollisuus Voimassa oleva lainsäädäntö Tähän asiaan sovellettavassa vesilain 8 luvun 10 b §:ssä (553/1994) säädetään, että jos vesilain nojalla tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten nojalla annettuun lupaan perustuvasta säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia eikä päätökseen ole sovellettava 10 a §:ää, asianomaisen alueellisen ympäristökeskuksen tulee riittävässä yhteistyössä luvan haltijan, säännöstelystä hyötyä saavien, vaikutusalueen kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Alueellisen ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa kuulla muitakin asianosaisia. Kun 1 momentissa tarkoitettu selvitys on tehty, alueellinen ympäristökeskus, kalatalousviranomainen tai kunta voi, jollei 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia voida muutoin riittävästi vähentää, hakea vesioikeudessa (1.3.2000 lukien ympäristölupavirastossa) lupaehtojen tarkistamista tai uusien määräysten asettamista. Tarkistamisen edellytyksenä on, että siitä yleisen edun kannalta saatava hyöty on olosuhteisiin nähden merkittävä. Tarkistaminen ei saa myöskään vähentää huomattavasti säännöstelystä saatua kokonaishyötyä eikä muuttaa olennaisesti säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta, paitsi milloin se on jo menettänyt merkityksensä. Jos tarkistamisen edellytykset ilmeisesti ovat olemassa, vesioikeus (ympäristölupavirasto) voi, jollei hakemusasiakirjoissa ole riittävää selvitystä, määrätä myös luvan haltijan toimittamaan ympäristölupavirastolle tarvittavat lisäselvitykset. Jollei luvanhaltija ole toimittanut lisäselvitystä määräajassa vesioikeuteen (ympäristölupavirastoon), se voidaan teettää hänen kustannuksellaan. Tarkistamista suoritettaessa noudatetaan soveltuvin osin 10 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä. Tarkistamisesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset, jolleivät ne ole vähäisiä, määrätään hakijan korvattaviksi noudattaen soveltuvin osin 11 luvun säännöksiä. Korvaukset maksetaan kuitenkin valtion varoista, jos tarkistamisella ei ole pääasiassa paikallista merkitystä. Säännöstelystä saatavan hyödyn menetyksestä maksettavia korvauksia voidaan sovitella ottaen huomioon tarkistamisesta saatavat hyödyt ja siitä aiheutuvat edunmenetykset sekä aika, jonka hyödynsaaja on voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen. 2.3.2 Säännösten esityöt ja hallituksen esityksen perustelut Hallituksen esityksessä (HE 17/1994
25. vp)vesilain 8 luvun 10 b §:n sisällöksi on lausuttu muun muassa seuraavaa. Säännöstelylupien oikeudellinen pysyvyys on periaatteessa ollut sama kuin vesioikeudellisen rakennusluvankin siitä huolimatta, että kysymys on jatkuvasta puuttumisesta vesistön vedenjuoksuun. Mahdollisuudet tarkistaa lupaa ovat olleet rajoitetut siitä huolimatta, että noudatettavat säännöstelymääräykset ovat saattaneet vesien käytön, olosuhteiden ja arvostusten muuttuessa tulla epätarkoituksenmukaisiksi. Vesilain nojalla myönnetyn luvan ehtoja voidaan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muuttaa 10 vuoden kuluessa säännöstelyn aloittamisesta, jos luvassa aiheutuu sellaisia vahingollisia seurauksia yleiselle tai yksityiselle edulle, joita ei ole lupaa myönnettäessä edellytetty (2 luvun 27 §). Luvan muuttaminen saattaa olla mahdollista myös, jos sen noudattaminen olosuhteiden muuttumisen vuoksi aiheuttaa haittaa, mutta tällä perusteella ainoastaan, jos muuttaminen ei sanottavasti vähennä yrityksestä saatavaa hyötyä (2 luvun 28 §). Sanottuja 2 luvun säännöksiä sovelletaan myös säännöstelyyn 8 luvun 10 §:n viittaussäännöksen nojalla. Säännöstelylupia voidaan muuttaa hakemalla kokonaan uutta säännöstelylupaa. Hakijana voi olla hyödynsaaja tai valtio. Asiaa tarkastellaan tällöin uutena säännöstelynä pitäen lähtökohtana vallitsevaa aiemman luvan mukaista tilannetta. Selostettu mahdollisuus ei kuitenkaan koskenut sellaista haitankärsijää tai viranomaista, jonka tarkoituksena ei ole ryhtyä 8 luvun mukaiseksi pysyväksi luvanhaltijaksi. Heidän mahdollisuutensa saada aikaan muutoksia lainvoimaiseen lupaan ovat rajoittuneet 2 luvun 27-30 §:n säännöksiin. 1.5.1991 voimaan tulleen 8 luvun 10 a §:n perusteella vesiympäristön ja sen käytön kannalta merkittävät uuden säännöstelyluvan ehdot tulee luvassa etukäteen määrätä tarkistettaviksi määräajoin, jollei tällaista määräystä ole pidettävä erityisestä syystä ilmeisen tarpeettomana. Tämä määräaika voidaan lain perustelujen mukaan yleensä asettaa suhteellisen pitkäksi, esimerkiksi 10-30 vuodeksi. Siten 1.5.1991 jälkeen annetut säännöstelyluvat ovat määräysten pysyvyyden ja luvan haltijan oikeussuojan suhteen eri asemassa kuin aikaisemmin annetut luvat. Tarkistamiseen liittyviä ongelmia Rakennetun ja säännöstellyn vesiympäristön parantamistarve lähtee usein muuttuneista vesistön käyttötarpeista ja -muodoista. Eri käyttömuotojen kannalta säännöstelyn muuttamistavoitteet saattavat olla vastakkaisia, eikä vesiympäristön ja sen käytön kannalta toivottua lopputulosta välttämättä voida saavuttaa yksinomaan säännöstelyluvan ehtoja muuttamalla. Säännöstelystä hyötyä saavat voimalaitokset ovat usein muiden kuin säännöstelyluvan haltijan omistuksessa. Eri hyödynsaajien suhteet on useimmiten järjestetty pysyvin sopimuksin sillä perusteella, että säännöstelyluvan tuottamat oikeudet ovat pysyviä. Säännöstelyluvan tarkistaminen saattaa joissakin tapauksissa loukata sopimussuhdetta, mikäli luvanhaltijaosapuoli ei enää muutoksen jälkeen voi toimia sopimuksessa edellytetyllä tavalla. Tarkistamismenettely Tarkistamismenettelyn ensimmäisessä vaiheessa alueellisen ympäristökeskuksen johdolla luvan haltija, asianomaiset viranomaiset, vaikutusalueen kunnat ja säännöstelystä hyötyä saavat yhteistyössä selvittävät mahdollisuudet vähentää säännöstelystä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Vesioikeuskäsittelyä ei tarvita, jos haittoja voidaan selvityksen perusteella vähentää riittävästi voimassa olevien lupaehtojen sallimissa rajoissa. Lupaehtojen tarkistamista koskevan asian saattaminen vesioikeuden käsiteltäväksi jää ympäristökeskuksen, kalatalousviranomaisen ja kunnan harkintaan. Mikäli hakemus pannaan vireille vesioikeudessa, vesioikeus ratkaisee ensin, ovatko lupapäätöksen tarkistamisen edellytykset ilmeisesti olemassa. Edellytysten ollessa käsillä vesioikeus jatkaa asian käsittelyä ja tekee hakemuksen perusteella tarkistukset ja lisäykset lupamääräyksiin. Tarkistettua päätöstä voidaan myöhemminkin muuttaa uudella tarkistamista koskevalla hakemuksella. Tarkistamisen edellytykset Säännöstelypäätöksen tarkistamisen edellytyksistä on säädetty 8 luvun 10 b §:n 3 momentissa. Edellytyksenä on ensinnäkin, että tarkistamisesta yleisen edun kannalta saatavan hyödyn tulee olla olosuhteisiin nähden merkittävä. Toiseksi tarkistaminen ei saa olennaisesti muuttaa säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta ja kolmanneksi se ei saa huomattavasti vähentää säännöstelystä saatua kokonaishyötyä. Hyödyn ei siten tarvitse olla absoluuttisesti suuri, jos se on olosuhteisiin nähden merkittävä. Säännöstelystä saatuun kokonaishyötyyn sisältyisivät kaikki ne hyödyt, jotka ovat olleet eri osapuolten käytettävissä ennen lupaehtojen tarkistamista. Korvausvelvollisuus Luvan haltija ei ole vastuussa tarkistamisesta muille aiheutuvista edunmenetyksistä. Säännöstelyn lupaehtojen tarkistamisesta aiheutuvat edunmenetykset, mikäli ne eivät ole vähäisiä, korvataan hakijan varoista vesilain 11 luvun säännöksiä noudattaen. Siinä tapauksessa, että tarkistamisesta on muutakin kuin paikallista merkitystä, korvaukset maksaa kuitenkin valtio. Luvan haltija ja muut säännöstelystä hyötyä saavat ovat velvollisia sietämään ilman korvausta vähäiset edunmenetykset. Lisäksi säännöstelyhyödyn menetyksestä maksettavia korvauksia voidaan sovitella. Tällöin otetaan huomioon tarkistamisesta saatavat hyödyt ja siitä aiheutuvat edunmenetykset sekä aika, jonka hyödynsaaja on voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen. Siten esimerkiksi vanhoille voimalaitoksille saisi aiheutua selvästi enemmän korvaamatta jäävää hyödyn menetystä kuin uudemmille voimalaitoksille. Korvauksia määrättäessä voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös voimalaitoksen uusimis- ja täydennysinvestoinnit. Voimalaitoksen rakenteiden poistoaika verotuksessa on 40 vuotta, rakennusten poistoaika on samoin hyvin pitkä. Ainoastaan koneilla se on lyhyt. 20 vuoden käytön jälkeen voimalaitosinvestoinneista on poistamatta noin 20-30 prosenttia ja 30 vuoden jälkeen noin 10-15 prosenttia. Siten vanhimpien voimalaitosten säännöstelyhyötyä koskeva sovittelumahdollisuus on olennaisesti laajempi kuin vastaava mahdollisuus uusilla laitoksilla. Siirtymäkauden ongelmia voi aiheutua voimassa olevien sopimusten, voimalaitoskauppojen sekä voimalaitosten uusimis- ja täydennysinvestointien osalta. Luvanhaltijan ja kolmannen tahon välisen sopimuksen olemassaolo ei lupapäätöstä tarkistettaessa ole sinänsä merkityksellinen seikka, koska sopimuksella ei voida taata luvan pysyvyyttä yli lain säännösten tai lupamääräysten. 2.3.3 Hakemuksen ja siihen liitetyn selvityksen arviointi vesilain 8 luvun 10 b §:n kannalta Säännöstelystä aiheutuvat haitalliset seuraukset Uljuan tekoaltaan rakentamista ja Siikajoen vesistön säännöstelyä sekä Uljuan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevassa lopputarkastuspäätöksessä 1.2.1990 numero 16/90/2 vesioikeus on velvoittanut vesi- ja ympäristöhallituksen ja Revon Sähkö Oy:n panemaan vesioikeudessa vireille hakemusasian, jossa tuli esittää selvitys siitä, onko ja missä määrin vesilain 2 luvun 28 §:n säännösten nojalla mahdollista muuttaa Siikajoen vesistön säännöstelyä koskevia lupaehtoja ja mitä etuja ja mitä vahinkoja tai haittoja lupaehtojen muuttamisesta tulisi olemaan. Vesiylioikeus ei päätöksellään 10.4.1992 numero 88/1992 muuttanut mainittua velvoitetta muutoin, kuin poistamalla Revon Sähkö Oy:n velvollisuuden toimia toisena hakijana asiassa. Korkein hallinto-oikeus 3.3.1993 antamallaan päätöksellä pysytti velvoitteen. Velvoitteen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimitti hakemuksen vesioikeudelle 3.3.1995. Hakemuksessaan ympäristökeskus on tekemiensä selvitysten perusteella katsonut, että nykyisten lupaehtojen mukaisesta Siikajoen vesistön säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Haitat kohdistuvat sekä yleiseen että yksityiseen etuun ja haitat johtuvat osittain olosuhteiden muuttumisesta. Säännöstelystä alapuoliselle vesistölle kesäaikaan aiheutuvia haittoja, kuten vedenkorkeuden vaihtelua ja vesistön rehevyyttä, voitaisiin vähentää juoksuttamalla vettä kesällä Uljuan altaan ohi ja muuttamalla Uljuan voimalaitoksen juoksutuksia. Päätöksellään 13.3.1996 numero 16/96/2 vesioikeus muutti velvoitteen viitaten voimaan tulleeseen vesilain 8 luvun 10 b §:ään. Hakemukseen tuli liittää sellaiset selvitykset, että mainitussa lainkohdassa tarkoitettujen lupaehtojen tarkistamista koskevien edellytysten olemassaolo voidaan ratkaista. Vesioikeus on todennut olevan mahdollista, että Uljuan altaan käytöstä on aiheutunut vahinkoja ja haittoja enemmän, kuin mitä tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on ollut välttämätöntä aiheuttaa. Tämän vuoksi oli mahdollista, että altaan vedenkorkeuden ja juoksutuksen muutokset ovat tarpeen muun muassa Siikajoen virtaamien muutoksista, suppoutumisesta ja veden laadun huonontumisesta Lämsänkosken padon ja Uljuan altaan alapuolisessa Siikajoen pääuomassa ja sen varrella aiheutuvien ennalta arvaamattomien vahinkojen ja haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi. Näin ollen altaan vedenkorkeuksia ja juoksutuksia Lämsänkosken padolta Siikajoen vanhaan uomaan sekä altaasta Lamujokeen on muutettava enemmän kuin, mitä vesioikeudessa tuolloin olleessa hakemuksessa oli esitetty. Nyt vireillä olevasta hakemuksesta käy ilmi, että Uljuan voimalaitoksella harjoitetaan tyypillistä lyhytaikaissäännöstelyä eli virtaamaa muutetaan vuorokauden ja viikon aikana ensisijaisesti sähköenergian tarpeen mukaan. Uljuan tekoaltaan tulovirtaama voimalaitoksen rakennusvirtaamaan verrattuna on normaalisti pieni. Voimalaitosta ei voida käyttää ilman koneiston rikkoontumisvaaraa alle 12 m³/s virtaamilla. Tämä johtaa lyhyisiin voimalaitoksen käyttöaikoihin ja etenkin Lamujoessa ja Siikajoen yläosalla nopeisiin virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluihin. Lyhytaikaissäännöstelystä alapuoliselle vesistölle kesäaikana aiheutuu haittoja, kuten vedenkorkeuden vaihtelua ja vesistön rehevyyttä sekä haittaa kalastolle ja kalastukselle. Edelleen hakemuksen mukaan talviaikana aiheutuu haittoja muun muassa supon muodostumisesta ja jääkannen paksuuntumisesta. Alkuperäinen Siikajoen säännöstelysuunnitelma oli laadittu siitä lähtökohdasta, että Uljuan alapuolinen vesistönosa porrastetaan ja rakennetaan lähes kokonaan vesivoimatuotantoon. Erityisesti vedenkorkeuden vaihteluista aiheutuvat haitalliset seuraukset johtuvat ensisijaisesti siitä, ettei voimalaitosrakentaminen Uljuan voimalaitosta lukuun ottamatta ole sittemmin toteutunut. Ottaen huomioon edellä oleva yhteenveto Uljuan tekojärvihankkeesta, mainitun hankkeen sekä Uljuan voimalaitoksen lopputarkastuspäätöksessä todettu sekä myöhemmät vesioikeuden päätöksissä määrätyt velvoitteet sekä nyt vireillä olevaan hakemukseen liitetyistä selvityksistä ilmenevä, ympäristölupavirasto on katsonut, että Uljuan tekojärven säännöstelystä aiheutuu sellaisia vesilain 8 luvun 10 b §:ssä tarkoitettuja vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, että edellytykset säännöstelylupaehtojen tarkistamiseen siltä osin ovat olemassa. Tarkistamisesta yleisen edun kannalta saatava hyöty Hakemuksessa esitetty lupaehtojen muutos Uljuan altaan säännöstelyrajoihin ei juuri muuta altaan säännöstelykäytäntöä nykyisestä. Alarajan muutoksen avulla voidaan kuitenkin estää kevättalvisin vedenkorkeuden lasku, joka parantaa happitilannetta altaassa. Kesällä voidaan turvata altaan virkistyskäyttömahdollisuudet. Ylärajaan esitetty muutos parantaa mahdollisuuksia hoitaa alapuolisen Siikajoen tulvasuojelua ja vesivoimatuotantoa varsinkin sellaisina vuosina, jolloin kevättulva sattuu tavallista aikaisemmin. Nykyinen Uljuan voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely haittaa alapuolisen Siikajoen kalastusta ja on haitallinen vesistön kalastolle ja rapukannalle. Tarkistamalla nyt voimassa olevia juoksutusmääräyksiä voidaan jossakin määrin parantaa myös Siikajoen vedenlaatua, lähinnä parantamalla happitilannetta ja ainakin hidastamalla vesistön rehevöitymiskehitystä. Kyseiset veden laatuun liittyvät ongelmat ovat tulleet esille osaksi vesistöön nykyisin kohdistuvan haja- ja pistekuormituksen seurauksena. Vedenlaadun paraneminen parantaa osaltaan kalaston ja rapukannan elinmahdollisuuksia sekä myös ranta- ja vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Myös virkistyskäytön kannalta haitallisia vedenkorkeusvaihteluja voidaan pienentää. Vedenkorkeusvaihtelut aiheuttavat nykyisellään rantojen syöpymistä, jota juoksutusmääräyksiä tarkistamalla voidaan niin ikään vähentää. Lisäjuoksutukset Siikajoen vanhaan uomaan parantavat vedenlaatua, rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä osaltaan varmistavat jo tehtyjen vesistön kunnostustoimenpiteiden tavoitteiden saavuttamisen. Uljuan tekojärven rakentamishankkeeseen liittyneen imuruoppaustyön yhteydessä vuonna 1969 imuruoppauslietettä joutui alapuoliseen Siikajokeen huomattava määrä. Lietteen kulkeutumisen alapuoliseen vesistöön todettiin tuhonneen rapukannan Siikajoen pääuomasta. Rapukanta luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle Siikajokeen oli muotoutunut vuosikymmeniä jatkuneiden, joskin epäsäännöllisten istutusten ansiosta. Pyyntivahvaa rapukantaa ei sittemmin ole Siikajoen pääuomaan saatu palautetuksi. Siikajoen säännöstely on aloitettu vuonna 1970, joten ei ole kokemuksia siitä, miten ennen säännöstelyn aloittamista vesistössä tavattu rapukanta olisi menestynyt säännöstelyolosuhteissa, erityisesti Uljuan voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn vallitessa. Ravustuksella on ollut ennen säännöstelyä laaja ja huomattava taloudellinenkin merkitys. Lyhytaikaissäännöstelyn rajoittaminen sekä kesällä että talvella parantaa joka tapauksessa ravun lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon Siikajoen kalataloudellinen merkitys, ranta- ja vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuudet ja nykyinen laaja rantojen ja vesistön käyttäjien määrä ja virkistyskäyttö, ympäristölupavirasto on katsonut, että Uljuan säännöstelylupaehtojen tarkistamisesta saatava hyöty yleiseltä kannalta katsottuna on olosuhteisiin nähden merkittävä. Lupaehdon muutoksen merkitys säännöstelyn alkuperäiseen tarkoitukseen Säännöstelysuunnitelmasta käy selville, että Siikajoen vesistön säännöstely on suunniteltu jatkoksi niille toimenpiteille, joilla on pyritty lieventämään vaikeaa tulvatilannetta Rantsilan kunnan Mankilan kylässä ja Paavolan kunnan Pehkolan kylässä. Tekoaltaan säännöstelyn ansiosta saadaan mainitulta tulva-alueelta kevättulvat poistetuksi lähes kokonaan. Koska allas tyhjennetään alivesikausina, hankkeesta on katsottu koituvan hyötyä paitsi maataloudelle myös voimataloudelle, vesihuollolle ja uitolle. Säännöstelysuunnitelmassa tulvasuojeluhyöty on laskettu vain Siikajoen keskiosan tulva-alueelle (Mankilan alue), jonka pinta-ala on 6 450 ha. Välittömäksi maataloushyödyksi on arvioitu 1 370 000 markkaa, kansantaloudelliseksi hyödyksi 50 prosenttia tästä ja hyödyksi näiden summana 2 050 000 markkaa. Voimataloudellinen hyöty on laskettu olettamalla, että Siikajoen kaikki rakennuskelpoiset kosket rakennetaan. Pääomitetuksi voimataloushyödyksi on saatu 12 630 000 markkaa. Lisäksi säännöstelysuunnitelmassa on katsottu, että säännöstely luo edellytykset Siikajoen vesistöalueen latvaosan laajojen suoalueiden metsäojittamiseen. Siikajokeen on rakennettu Uljuan tekojärven yhteyteen Uljuan voimalaitos. Muilta osin säännöstelysuunnitelmassa tarkoitettu voimataloudellinen rakentaminen ei ole toteutunut. Alajuoksulla sijaitsevat vain vuonna 1941 rakennettu Ruukinkosken voimalaitos ja vuonna 1921 rakennettu Pöyrynkosken voimalaitos. Valtio ja Revon Sähkö Oy ovat tehneet Uljuan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevan sopimuksen vuonna 1965. Sopimuksessa Revon Sähkö Oy on muun muassa sitoutunut kustannuksellaan hoitamaan altaan säännöstelyä vesioikeuden antaman lupapäätöksen, tie- ja vesirakennushallituksen antamien ohjeiden, sen vuosittain laatimien kevättulvaa koskevien ennakkoarvioiden sekä voimalaitoksen tarkoituksenmukaisen käytön vaatimusten mukaisesti. Mainittu sopimus on tehty ennen kuin säännöstelyyn ja Uljuan voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön on myönnetty vesioikeuden lupa ja lupaehdot määrätty. Lupapäätösten perustelujen ja tehtyjen sopimusten perusteella ympäristölupavirasto on katsonut, että kysymyksessä on ensisijaisesti tulvasuojelua varten suunniteltu ja toteutettu hanke. Hakemussuunnitelmassa tarkastellut vaihtoehdot ja säännöstelylupaehtojen muuttaminen ympäristölupaviraston päätöksestä ilmenevällä tavalla eivät olennaisesti estä tai muuta säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta eli tulvasuojelua. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena Siikajoen tulvasuojelu ei liioin ole menettänyt merkitystään. Lupaehdon muutoksen merkitys säännöstelystä saatavaan kokonaishyötyyn Tulvasuojeluhyötyä säännöstelylupaehtojen tarkistamisella ei vähennetä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesioikeudelle 29.9.1999 toimittamassa hakemuksen täydennyksessä on laskettu vuosien 1993 ja 1994 keskiarvona Uljuan voimalaitoksella tuotettu vuosienergia (toteutunut säännöstely, vaihtoehto a). Tuotettu energiamäärä on ollut keskimäärin 11 506 MWh, ja tuotetun energian voimataloudelliseksi arvoksi on laskettu keskiarvona 2,11 miljoonaa markkaa vuodessa. Tarkastelussa on otettu huomioon hakemuksen mukainen, nykyistä suurempi ohijuoksutus Lämsänkosken padolta. Voimataloudelle aiheutuvaksi menetykseksi tasaisesta, hakemuksen mukaisesta säännöstelystä 15.6.-31.8. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on Revon Voima Oy:n muistutuksesta antamassaan selityksessä arvioinut 200 000-250 000 markkaa vuodessa. Juoksutus tapahtuisi hakemuksen mukaan ilman vuorokausisäännöstelyä, muttei kuitenkaan välttämättä tulovirtaaman suuruisena. Hakemuksen täydennyksessä on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa juoksutus myös talviaikana olisi tasainen ilman vuorokausisäännöstelyä (vaihtoehto d). Tässä vaihtoehdossa on tuotetuksi vuosienergiaksi laskettu vuosille 1993 ja 1994 keskimäärin 9 679 MWh, jonka voimataloudellinen arvo olisi 1,72 miljoonaa markkaa. Samoina vuosina toteutuneeseen säännöstelyyn verrattuna energian menetys olisi tässä vaihtoehdossa 1 827 MWh vuodessa ja menetetyn energian arvo olisi 390 000 markkaa vuodessa. Tästä menetyksestä kesäjakson 15.6.-31.8. osuus olisi noin 260 000 markkaa. Tämä laskelma vastaa näin ollen hakijan selityksessään esittämää aikaisempaa arviota kesäaikaisesta tasaisesta juoksutuksesta aiheutuvasta vuotuisesta voimataloudellisesta tappiosta. Edellä kerrottuja arvioita voidaan käyttää perusteena voimataloudellista menetystä arvioitaessa. Kun Uljuan voimalaitoksen lyhytaikais- (vuorokausi)säännöstelystä luovutaan ja lupaehtoja tarkistetaan edellä ympäristölupaviraston päätöksestä ilmenevästi niin, että kesäajan tavoin myös talvikaudelle määrätään tasainen juoksutus, voimataloudellinen hyödyn menetys on noin 400 000 markkaa vuodessa. Tästä noin 250 000 markkaa aiheutuu kesäajan 15.6.-31.8. juoksutusrajoituksista. Voimataloudellinen hyödyn menetys on siten noin viidennes nykyisestä Uljuan voimalaitoksella tuotetun vuosienergian arvosta. Voimataloudellisen hyödyn menetystä koskevista laskelmista Revon Voima Oy on todennut, ettei esimerkkijakson 1993-1994 edustavuutta ole tarkasteltu. Edelleen yhtiö on todennut laskelmissa käytettyjen talviarkipäivän (250 markkaa/MWh) ja talviyön/sunnuntain (200 markkaa/MWh) sähkön hintojen erotuksen olevan liian pienen. Hakemuksen täydennyksessä on tarkasteltu myös mainittua hintojen erotuksen vaikutusta hyötylaskelmiin. Mikäli talvikaudella yöhinta olisi vain 170 markkaa/MWh, kasvaisi hakemuksen täydennyksessä olevan laskelman mukaan energiataloudellinen tappio noin 30 000 markkaa vuodessa kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Lämsänkosken virtaamahavaintoasteikolla nro 250 on keskivirtaama vuosina 1980-1999 ollut 13,4 m³/s. Vuonna 1993 keskivirtaama oli 15,4 m³/s ja vuonna 1994 10,7 m³/s. Näiden keskiarvo 13,05 m³/s on 97,3 prosenttia vuosien 1980-1999 keskivirtaamasta. Vuodet 1993 ja 1994 edustavat näin ollen hyvin keskimääräisiä vesivuosia ja aineistoa voidaan käyttää voimataloudellisen menetyksen arvioinnissa. Alkuperäisessä Siikajoen säännöstelysuunnitelmassa mainituilla muilla hyödynsaajatahoilla, vesihuollolla ja uitolla, ei ole nykyään merkitystä säännöstelyn kokonaishyödyn arvioinnin kannalta. Edellä olevan tarkastelun perusteella ympäristölupavirasto on katsonut, ettei Uljuan säännöstelypäätöksen tarkistaminen sen päätöksestä ilmenevästi huomattavasti vähennä säännöstelystä saatua kokonaishyötyä, johon lasketaan tulvasuojelu- ja voimataloudellinen energiahyöty. Säännöstelyn lupaehtojen tarkistamisen edellytykset näin ollen täyttyvät myös tältä osin. Korvausvelvollisuuden arviointi Säännöstelyn lupaehtojen tarkistamisesta aiheutuvat edunmenetykset, mikäli ne eivät ole vähäisiä, korvataan hakijan varoista vesilain 11 luvun säännöksiä noudattaen. Siinä tapauksessa, että tarkistamisesta on muutakin kuin paikallista merkitystä, korvaukset maksaa valtio. Uljuan voimalaitoksen tuottaman vuotuisenergian nykyisestä arvosta menetetään lupaehtojen tarkistamisen seurauksena lähes 20 prosenttia eli noin 400 000 markkaa vuodessa. Nykyisessä sähkömarkkinatilanteessa menetyksen arvioiminen on tosin vaikeaa, mutta arvio kuvaa menetyksen suuruusluokkaa ja osuutta menetettävästä tuotantokapasiteetista. Menetystä ei voida pitää vähäisenä. Uljuan voimalaitoksen koneiston rakennusvirtaama on 30 m³/s. Koneiston rikkoontumisvaaran vuoksi laitosta ei voida käyttää Revon Voima Oy:n ilmoituksen mukaan alle 12-14 m³/s virtaamilla. Edellä olevassa voimataloushyödyn tarkastelussa on lähdetty oletuksesta, että energian menetys aiheutuu siitä, että mainittua virtaamaa pienemmät vesimäärät on juoksutettava nykyisen voimalaitoksen ohi ja että energiatuottoa ei näin saada. Ympäristölupavirasto on katsonut, ettei säännöstelyn kehittäminen haitattomampaan suuntaan voi estyä tästä voimalaitoksen rakenteellisesta minimijuoksutusvaatimuksesta. Energiatuottoa alle 12 m³/s suuruisten vesimäärien juoksuttamisesta olisi saatavissa käyttöön, mikäli Uljuan voimalaitoksen nykyistä koneistoa muutetaan niin, että sitä voidaan käyttää nykyistä pienemmillä vesimäärillä tai mikäli voimalaitokseen rakennettaisiin pienempi lisäkoneisto. Tällöin vedet voidaan johtaa lähes aina voimalaitoksen koneistojen läpi, ja voimataloudellinen menetys muodostuisi ensisijaisesti vain energian hinnanerotuksesta. Revon Voima Oy:llä on ollut vesioikeudessa vireillä hakemus Uljuan voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskevan päätöksen lupaehtojen muuttamiseksi (dnro 92/95/2). Hakemus on sittemmin peruutettu. Hakemuksen mukaan tarkoituksena oli rakentaa Uljuan voimalaitoksen ohijuoksutusaukkoon kaksi lisäkoneistoa, molempien rakennusvirtaama 4,5 m³/s. Lisäkoneistoja oli tarkoitus käyttää yhtä aikaa nykyisen koneiston kanssa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on vuonna 1995 laaditun suunnitelman mukaan arvioitu noin 4 miljoonaa markkaa. Mikäli lisäkoneistojen rakentamiseksi haetaan lupaa ja lupa saadaan, olisivat energiataloudelliset menetykset lisäkoneistojen käytön ansiosta pidemmällä tarkastelujaksolla rakentamiseen tarvittavasta investoinnista huolimatta pienemmät kuin mitä ympäristölupavirasto on edellä tämän hakemuksen perusteella arvioinut. Säännöstelyluvan ehtoja tarkistettaessa säännöstelyhyödyn menetyksestä maksettavia korvauksia voidaan sovitella ottamalla huomioon tarkistamisesta saatavat hyödyt ja aiheutuvat edunmenetykset sekä aika, jonka hyödynsaaja on voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen. Korvauksia määrättäessä voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös voimalaitoksen uusimis- ja muut vastaavat investoinnit. Uljuan voimalaitos on ollut energiantuotannossa vuodesta 1970 alkaen, joten kuluneen 30 vuoden aikana on investoinneista ainakin pääosa voitu laskennallisesti ja myös käytännössä poistaa. Hallituksen esityksen perusteluissa on arvioitu esimerkinomaisesti, että voimalaitosinvestoinneista olisi 30 vuoden käytön jälkeen poistamatta noin 10-15 prosenttia. Valtion ja Revon Sähkö Oy:n vuonna 1965 tekemän sopimuksen mukaisesti yhtiö rakentaa voimalaitoksen, voimalaitoksen alatunnelin, Uljuan säännöstelypadon sekä maksaa tyhjennys- ja alakanavan rakennuskustannuksista puolet. Huomioon ottaen Uljuan voimalaitoksen rakentamisluvan lupaehdon 4 määräykset voimalaitoksen omistajan on tullut varautua mahdollisiin myöhempiin juoksutusrajoituksiin, myös sellaisiin, jotka voivat rajoittaa voimalaitoksen käyttöä ja pienentää siitä saatavaa tuottoa. Revon Voima Oy on todennut omistaneensa Uljuan voimalaitoksen vasta vuodesta 1992 lähtien. Uljuan voimalaitoksen rakentamislupa on myönnetty Revon Sähkö Oy:lle. Sittemmin Revon Sähkö Oy on perustanut Revon Voima Oy:n tytäryhtiökseen, joka omistaa pääosin voimalaitokset ja on jatkanut sähköntuotantoa omana liiketoimintanaan. Voimalaitoksen omistuspohja ei tällä järjestelyllä ole muuttunut. Näin ollen yhtiöjärjestelyllä ei ole merkitystä arvioitaessa energiataloudellisten menetysten korvausvelvollisuutta. Revon Voima Oy on ilmoittanut investoineensa vuonna 1992 Uljuan voimalaitoksen rakenteisiin ja laitteisiin 1 729 000 markkaa. Mainittu investointi ei tällä päätöksellä tehtävän säännöstelylupaehtojen tarkistamisen seurauksena osaksikaan käy hyödyttömäksi, sitä vastoin laskennallinen investointien takaisinmaksuaika pitenee, likimain vuotuisen voimalaitoksen tuotonmenetysosuuden suhteessa. Tämän perusteella ja huomioon ottaen pitkän ajanjakson, jonka kuluessa Revon Voima Oy on voinut käyttää säännöstelyä hyväkseen, ympäristölupavirasto on määrännyt Revon Voima Oy:lle lupaehtojen tarkistamisesta aiheutuvasta hyödyn menetyksestä kohtuullisena, kertakaikkisena korvauksena 500 000 markkaa. Koska lupaehtojen tarkistamisen tarkoitus on vähentää säännöstelystä aiheutuneita haitallisia seurauksia, ympäristölupavirasto on katsonut, että lupaehtojen tarkistamisesta ei aiheudu muuta korvattavaa edunmenetystä. Säännöstelylupaehtojen tarkistamisella voidaan parantaa koko Uljuan tekoaltaan alapuolisen vesistön tilaa, kalaston ja ravun lisääntymis- ja elinolosuhteita sekä rantakiinteistöjen ja vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Säännöstelylupaehtojen tarkistamisella on ympäristölupaviraston käsityksen mukaan paikallista suurempi merkitys. Näin ollen valtio on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sijasta velvoitettu suorittamaan Revon Voima Oy:lle edellä määrätty korvaus. 2.3.4 Juoksutusmääräykset Lämsänkosken padolta Siikajoen vanhaan uomaan Ympäristölupavirasto on muuttanut hakemuksessa esitettyä juoksutusmääräystä Siikajoen vanhaan uomaan juoksutettavien vesimäärien osalta säännöstelyn käytön kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Itse juoksutettaviin vesimääriin nähden muutos on hakemuksessa esitettyyn nähden vähäinen. 2.3.5 Sovelletut lainkohdat Soveltaminaan lainkohtina ympäristölupavirasto on maininnut vesilain 2 luvun 14 §:n, 8 luvun 10 §:n ja 10 b §:n sekä 11 luvun 3 §:n 4 kohdan ja 14 §:n. Lainkohdat koskevat yhteisesti edellä selostettua ratkaisua sekä ympäristölupavirastossa hylätyksi tullutta rantasyöpymiä koskevaa muutosehdotusta, josta ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa ole kysymys. 2.3.6 Ympäristölupaviraston lausunto muistutuksista ja vaatimuksista sikäli kuin nyt on kysymys 2.3.6.1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Uljuan tekoaltaan rakentamisen luvan haltijana tekemän muistutuksen osalta) muistutuksesta ympäristölupavirasto on todennut, että sen päätöksellä rajoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä hakemuksesta poiketen myös talviaikana. Toisin kuin muistutuksessa on todettu, pääasiallista voimataloudellista hyödyn menetystä hakemuksessa esitettyjä tai nyt määrättäviä Uljuan voimalaitoksen juoksutusmääräyksiä noudattaen aiheutuu kesällä. Talvella pienehköillä virtaamilla hyötysuhde on parempi ja tuoton menetys aiheutuu lähinnä sähkön hinnanerosta. Voimataloudellisen menetyksen korvaamisen osalta ympäristölupavirasto on viitannut pääasiaratkaisun perusteluissa lausuttuun. Melontatapahtumien tai muiden Siikajokivarressa pidettävien tilaisuuksien vedenjuoksutustarvetta koskevan vaatimuksen sekä jäätymisvaihetta koskevan juoksutusrajoitusesityksen ympäristölupavirasto on ottanut huomioon. 2.3.6.2 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön vaatimuksen talviajan juoksutusmuutokseksi ympäristölupavirasto on ottanut lupaehdon 4) muutoksesta ilmenevästi huomioon. 2.3.6.3 Revon Voima Oy:n muistutuksesta ympäristölupavirasto on todennut, että vesioikeuden päätöksellä 13.3.1996 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle annettu velvoite perustui ympäristökeskuksen Uljuan säännöstelyluvan haltijana antamaan suostumukseen. Mainittua velvoitetta ei ilman suostumusta voida vesilain 8 luvun 10 b §:n perusteella asettaa luvan haltijalle tai yleisen edun valvojalle. Nyt käsillä oleva hakemus perustuu laajempaan selvitykseen, kuin mihin ympäristökeskus luvan haltijana oli suostunut tai mihin se vesioikeuden päätöksellä oli velvoitettu. Näin ollen ei asian ratkaisemisen kannalta ole merkitystä sillä, missä roolissa ympäristökeskus on hakemuksensa toimittanut. Säännöstelyluvan tarkistamisedellytysten osalta ympäristölupavirasto on viitannut pääasiaratkaisun perusteluissa lausuttuun. Säännöstelyluvan muuttamisesta Revon Voima Oy:lle koituvat menetykset ympäristölupavirasto on määrännyt vesilaissa tarkoitettu sovittelumahdollisuus huomioon ottaen korvattavaksi. Kesäajan 15.6.-31.8. juoksutusta koskevaa lupaehtoa tarkoittavasta muistutuksesta ympäristölupavirasto on todennut, että esityksessä tarkoitetaan kunkin vuorokauden aikana juoksutetun vesimäärän juoksuttamista lupaehdosta ilmenevällä tavalla tasaisena. Muutos ei edellytä tulovirtaaman suuruista juoksutusta. 2.3.6.4 Revonlahden jakokunnan ja sen asiakumppaneiden vaatimuksen talviajan juoksutusmääräysten muuttamisesta ympäristölupavirasto on ottanut lupaehdon 4) muutoksesta ilmenevästi huomioon. Raputalouden mahdollisen elpymisen säännöstelylupaehtojen muuttamisen seurauksena ympäristölupavirasto on ottanut huomioon, joskin sen markkamääräistä arvoa arvioimatta. Sikäli kuin muistutuksessa on kuvattu nykyisestä lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuvia haitallisia seurauksia kalataloudelle, virkistyskäytölle ja veden laadulle, arvioitu luvan tarkistamisedellytyksiä, säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta sekä tarkistamisesta johtuvaa korvausvelvollisuutta, ympäristölupavirasto on viitannut pääasiaratkaisun perusteluna lausuttuun. 2.3.7 Oikeudenkäyntikulut Revonlahden jakokunnan ja sen asiakumppaneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty. Perustelu Vesilain 16 luvun 27 §:n 1 momentin (1015/1993) mukaan hakemusasiassa vesioikeudessa asianosaiset saavat pitää kulunsa vahinkonaan. Asianosaisilla ei liioin ole ollut tarpeen ryhtyä saman lainkohdan 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sen osoittamiseksi, että heille aiheutuu hakemuksesta vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, eikä kulujen korvaamiseen ole muutoinkaan erityistä syytä. 3. Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa sikäli kuin nyt on kysymys 3.1 Vaatimukset hallinto-oikeudessa 3.1.1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus säännöstelyluvan haltijana on valituksessaan vaatinut ympäristölupaviraston päätöstä ja sen lupaehtoja muutettavaksi ensisijaisesti siten, että ne vastaavat ympäristökeskuksen 31.8.1998 päivätyssä hakemuksessa esitettyä. Tässä tapauksessa lupaehtoihin tulee kuitenkin tehtyjen tarkempien teknisten selvitysten perusteella lisätä jäljempänä toissijaisessa muutosvaatimuksessa
26. c)esitetty voimaantuloaika. Toissijaisesti ympäristökeskus on vaatinut, että lupaehtoon 4 tehdään seuraavat muutokset:
27. a)Lupaehtoon tulee lisätä hakemuksen lupaehtoesityksen mukainen määräys, joka mahdollistaa Uljuan altaan alarajan alittamisen poikkeuksellisissa tilanteissa.
28. b)Lupaehtoon sisältyvää määräystä, joka mahdollistaa juoksutuksen muuttamisen poikkeuksellisissa tilanteissa, tulee täydentää koskemaan myös patoturvallisuuden edellyttämää juoksutustarvetta.
29. c)Lupaehtoon sisältyvät juoksutusmääräykset tulee määrätä astumaan voimaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi Suomen valtion Revon Voima Oy:lle maksettavaksi määrätty korvaus tulee kokonaan poistaa. Vaatimustensa perusteina ympäristökeskus on muun ohella lausunut, että Uljuan tekoaltaan voimassa oleva alaraja on koko vuoden N 43 +71,00 m. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä Uljuan altaan alarajaa on nostettu niin, että se on ylimmillään (kesäkuun alusta marraskuun loppuun) tasolla N 43 +77,00 m, toisin sanoen vain 2 metriä ylärajan alapuolella. Päätöksessä määrätty alaraja on hakemuksen mukainen, mutta hakemuksen lupaehtoesitykseen on sisältynyt lisäksi seuraava määräys: "Edellä mainittua alarajaa saadaan kuitenkin alittaa sähkön jakelu- tai tuotantohäiriöistä johtuvan poikkeuksellisen energiantarpeen vuoksi sekä silloin, kun voimalaitoksen huolto- tai korjaustyöt, alapuolisen vesistön tulvasuojelu tai patoturvallisuus sitä edellyttävät." Ympäristölupavirasto on jättänyt määräyksen pois perustelematta sitä mitenkään. Poikkeuksellisiin, yleensä yllättäen tuleviin tilanteisiin on syytä varautua siten kuin hakemuksessa on esitetty. Siksi edellä mainittu määräys tulee lisätä lupaehtoon 4). Ympäristölupavirasto on Uljuan tekoaltaasta tapahtuvaa juoksutusta koskevissa määräyksissään poikennut olennaisesti hakemuksen lupaehtoesityksestä. Päätöksen mukaan altaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä. Ympäristölupavirasto on asettanut rajat, joiden sisällä juoksutusta voidaan vuorokauden sisällä ja peräkkäisinä vuorokausina muuttaa. Päätökseen on lisäksi kirjattu määräys, jonka perusteella rajoituksista voidaan määrätyissä tilanteissa poiketa. Tämä määräys ei kuitenkaan mahdollista rajoituksista poikkeamista silloin, kun patoturvallisuus sitä edellyttää. Hakemuksen lupaehtoesitykseen sen sijaan sisältyi seuraava määräys, joka oli tarkoitettu koskemaan myös patoturvallisuuden edellyttämää poikkeamistamääräyksistä: "Mikäli juoksutusten kuitenkin todetaan aiheuttavan tulvan vaaraa tai muuta haittaa tai vahinkoa, näiden syntyminen on estettävä juoksutusta muuttamalla tai muilla toimenpiteillä." Päätöksen juoksutusmääräyksissä tulee ehdottomasti varautua myös patoturvallisuuden edellyttämään juoksutustarpeeseen, minkä vuoksi ympäristölupaviraston päätökseen sisältyvä määräys on muutettava kuulumaan seuraavasti: "Tulvasuojelun tai patoturvallisuuden edellyttäessä, Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämiseksi säännöstelylle määrätyissä rajoissa tai Siikajoella pidettävien melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi, saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän." Ympäristölupaviraston päätöksen Uljuan tekoaltaasta tapahtuvaa juoksutusta koskevat määräykset johtavat siihen, että vettä joudutaan juoksuttamaan sekä kesällä että talvella voimalaitoksen tulva-aukkojen kautta. Tästä aiheutuu tarvetta tulva-aukkoihin liittyvien rakenteiden muuttamiseen. On mahdollista, että tulva-aukoille johtavat betoniset juoksutustiet joudutaan päällystämään, koska betoni ei välttämättä muuten kestä jatkuvaa juoksutusta. Myös tulvaluukut saatetaan joutua uusimaan tai ainakin niihin joudutaan tekemään muutoksia. Luukut ja niiden pielirakenteet joudutaan suojaamaan jäätymistä vastaan. Myös Lämsänkosken säännöstelypadolla on tehtävä muutostöitä. Töiden alustava kustannusarvio on 4-6 miljoonaa markkaa. Muutostyöt on tehtävä ennen kuin uusien juoksutusmääräysten mukaiset juoksutukset voidaan aloittaa. Työt kestävät arviolta noin kaksi vuotta. Tarvittaessa töille tullaan myös hakemaan lupa ympäristölupavirastolta. Luvan saamiseen ja töiden toteuttamiseen tulee varata yhteensä kolmen vuoden määräaika. Menetys on säännöstelystä saatuun voimataloudelliseen kokonaishyötyyn nähden vähäinen. Revon Voima Oy on velvollinen sietämään menetyksen korvauksetta. Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että menetys ei ole vähäinen, korvausta tulee vähintäänkin sovitella ja pienentää. Tie- ja vesirakennushallituksen ja Revon Sähkö Oy:n välisessä, 28.6.1965 päivätyssä sopimuksessa on sovittu muun muassa, että Revon Sähkö Oy sitoutuu kustannuksellaan hoitamaan altaan säännöstelyä vesioikeuden antaman lupapäätöksen, tie- ja vesirakennushallituksen antamien ohjeiden, sen vuosittain laatimien kevättulvaa koskevien ennakkoarvioiden sekä voimalaitoksen tarkoituksenmukaisen käytön vaatimusten mukaisesti. Revon Sähkö Oy on tehnyt sekä alkuperäisen voimalaitosinvestoinnin että myöhemmät investoinnit tietoisena siitä, että säännöstelyn lupaehtoja