KHO/2006/73

2006 false KHO:2006:73 Toimeentulotuen hakijan oleskelukunnan velvollisuuteen kuului myöntää edellytysten muutoin täyttyessä toimeentulotukea myös menoihin, jotka aiheutuivat hakijan toisessa kunnassa huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisista, hakijan käynneistä perheneuvolassa huostassapidon lopettamiseksi tehtävää lausuntoa varten sekä lapsen sängyn hankkimisesta. Laki toimeentulotuesta 7 § 1 ja 3 mom. ja 14 § 1 mom. Asetus toimeentulotuesta 1 § 1 mom. 4 kohta Kort referat på svenska Asian aikaisempi käsittely X oli hakenut Liperin sosiaali- ja terveyslautakunnalta toimeentulotukea helmi- ja maaliskuulle 2003 muun muassa matkakustannuksiin, jotka olivat aiheutuneet hänen huostaanotetun ja Valtimon kuntaan sijaishuoltoon sijoitetun lapsensa tapaamisista sekä käynneistä Outokummun perheneuvolassa huostaanoton lopettamiseksi tehtävää lausuntoa varten. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija oli 28.3.2003 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen kyseisten matkakustannusten osalta. X:n lapsi oli Polvijärven kunnan huostaanottama. Siten Polvijärven kunta oli velvollinen maksamaan lapsen tapaamisesta aiheutuvat sekä huostaanoton purkamiseen liittyvät perheneuvolakäynneistä aiheutuvat matkakulut. Perusteluissaan viranhaltija oli viitannut lastensuojelulain 24 ja 45 §:ään. X oli saattanut asian sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi ja lisäksi hakenut toimeentulotukea lapsen sängyn ostamisesta aiheutuneeseen 50 euron kustannukseen. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on 29.4.2003 tekemällään päätöksellä pysyttänyt viranhaltijan päätöksen matkakulujen osalta. Lautakunta on hylännyt toimeentulotukihakemuksen lapsen sängyn ostamisesta aiheutuneisiin menoihin, koska myös tuon hankinnan katsottiin liittyvän lapsen tapaamisiin ja mahdolliseen huostaanoton lopettamiseen siten, ettei sitä korvata toimeentulotukena Liperin kunnasta. Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään nyt kysymyksessä olevalta osalta kumonnut sosiaalilautakunnan päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa: Toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n mukaan toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot (lisäosa). Lisäosalla katetaan tarpeen mukaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Toimeentulotuesta annetun asetuksen 1 §:n mukaan toimeentulotuen lisäosalla katetaan tarpeellisen suuruisena muun muassa henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Toimeentulotuesta annetun lain 14 §:n mukaan toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Sänky Lapsen sänky on huostaanotosta riippumatta lapselle tarpeellinen hänen yöpyessään sovituilla tapaamisilla äitinsä luona. Siten sen on katsottava kuuluvan välttämättömään kodin irtaimistoon ja sen hankkimisesta aiheutunutta menoa on pidettävä erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvana menona, johon X:llä on oikeus saada toimeentulotukea edellytysten siihen muutoin ollessa olemassa vakinaiselta oleskelukunnaltaan Liperin kunnalta. Hallinto-oikeus ottamatta asiaa välittömästi enemmälti ratkaistavakseen palauttaa asian tältä osin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Huostaanotetun lapsen tapaamisesta sekä kasvatus- ja perheneuvolakäynneistä äidille aiheutuneet matkakustannukset Asiassa on kyse siitä, ovatko kyseiset matkakustannukset, joihin X on toimeentulotukea hakenut, toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla X:n erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia hänen toimeentulotukeen oikeuttavia tarpeellisia menojaan. Asiassa ei ole merkitystä sillä, vastaako kyseisistä kustannuksista lastensuojelulain nojalla mahdollisesti viime kädessä jokin muu kunta kuin se, jossa toimeentulotuen hakija vakinaisesti oleskelee. Polvijärven sosiaalitoimiston 25.4.2000 tekemässä huoltosuunnitelmassa ja siihen tehdyissä tarkistuksissa ei ole lausuttu, miten lapsen ja vanhemman välinen yhteydenpito toteutetaan ja yhteydenpitoon sisältyvä kustannusvastuu jakaantuu. Tapaamisten tarkempi järjestely on jätetty sijaisperheen ja X:n sovittavaksi. Kun matkakustannuksista ei ole huoltosuunnitelmassa tahi muutoin muuta sovittu, X:n ja hänen lapsensa sovituista tapaamisista aiheutuneita X:n maksettavaksi jääneitä matkakustannuksia on pidettävä hänen erityisistä tarpeistaan ja olosuhteistaan johtuvina toimeentulotuella katettavina menoinaan. X:n käynnit Outokummun kasvatus- ja perheneuvolassa ovat liittyneet X:n sosiaali- ja terveyslautakunnalle tekemään hakemukseen hänen lapsensa huostaanoton purkamiseksi. Outokummun kasvatus- ja perheneuvola on tehnyt hakemuksen johdosta selvityksen siitä, olivatko edellytykset lapsen huostassapidon lopettamiseen olemassa. Tuossa tarkoituksessa X on käynyt kasvatus- ja perheneuvolassa järjestetyissä tapaamisissa. Kyse on siten hallintoasian käsittelystä viranomaisessa aiheutuneista matkakustannuksista. Hallintoasiassa hakijalle aiheutuneet kustannukset eivät lähtökohtaisesti ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Kun kuitenkin otetaan huomioon asian merkitys lapselle ja X:lle äitinä sekä huostaanoton viimesijaisuus ja sen tilapäinen luonne lastensuojelullisena toimenpiteenä, X:lle kyseisistä käynneistä aiheutuneita matkakustannuksia on pidettävä hänen erityisinä toimeentulotukeen oikeuttavina menoinaan. Koska X on asunut Liperin kunnassa, Liperin kunta on toimeentulotuesta annetun lain 14 §:n 1 momentin perusteella velvollinen myöntämään toimeentulotukea kyseisiin sekä lasten tapaamisista että neuvolakäynneistä aiheutuneisiin matkakustannuksiin edellytysten siihen muutoin ollessa olemassa. Hallinto-oikeus ottamatta asiaa myöskään haettujen matkakulujen osalta välittömästi enemmälti ratkaistavakseen palauttaa asian näiltäkin osin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan lautakunta on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, koska Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on velvollinen korvaamaan X:lle hänen lapsensa sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät lapsen huostaanoton purkamiseen, lapsen tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin ja perheen yhdistämisestä aiheutuviin kustannuksiin. X:n 27.10.1999 syntynyt lapsi on otettu Polvijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan 1.3.2000 ja sijoitettu perhehoitoon Valtimon kuntaan. X on hakenut lapsensa huostaanoton purkua Polvijärven sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Tavoitteena on purkaa huostaanotto, minkä jälkeen lapsi tulisi asumaan äitinsä luokse. Lastensuojelulain 24 §:n ja 45 §:n nojalla Polvijärven kunta on velvollinen tukemaan ja auttamaan X:n ja hänen lapsensa välistä yhteydenpitoa ja perheenyhdistämistä kuten muun muassa tukemaan taloudellisesti lapsen ja hänen vanhempansa tapaamisesta aiheutuvia matkakustannuksia sekä vanhemman käyntejä perheneuvolassa perheen yhdistämiseksi. X:n huoltosuunnitelmissa on sovittu, että hän tapaa äitiään keskimäärin kerran kuukaudessa. Kuopion hallinto-oikeus on aikaisemmissa ratkaisuissaan velvoittanut Liperin kuntaa tukemaan huostaanottamiensa lasten biologisia vanhempia myös taloudellisesti perheen yhdistämistä koskevissa toimenpiteissä. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on huostaanottamiensa ja sijaishuollossa olevien lasten osalta maksanut huomattavia matka- ja tapaamiskuluja sekä perheenyhdistämiseen tähtääviä selvityksiä ja tutkimuksia niin lasten kuin heidän biologisten vanhempiensa osalta, vaikka vanhemmat ovat asuneet eri paikkakunnalla kuin Liperin kunnassa. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Liperin kunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukilain 14 §:n nojalla toimeentulotukea X:lle, koska hän oleskelee Liperin kunnan alueella lukuun ottamatta X:n lapsen huostaanoton purkamiseen liittyviä ja sijaishuollosta aiheutuvia kustannuksia. Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa Sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosasto on antanut 26.9.2005 päivätyn lausunnon. Ministeriö on viitannut lastensuojelulain 24 §:ään, jonka mukaan sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä. Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa. Kyseessä on lapsen oikeus, jonka turvaaminen kuuluu lähinnä lapsen huostaanottaneelle kunnalle, jolla muutoinkin on vastuu huostaanotetun lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojelulaista annetun hallituksen esityksen (HE 13/1983

1. vp)perusteluissa on todettu, että yhteydenpitoa on tuettava esimerkiksi osallistumalla matkakustannuksiin, järjestämällä majoituspalveluita ja tarjoamalla myös muuta käytännön apua. Matkakustannuksia korvattaessa ei ministeriön näkemyksen mukaan ole merkitystä sillä, miten tapaamisten toteuttamisesta on sovittu huoltosuunnitelmassa. X on käynyt huostassapidon lakkaamisen edellytysten selvittämistä varten Outokummun kasvatus- ja perheneuvolassa. Tästä on aiheutunut hänelle matkakuluja. Asian merkitys on ollut suuri paitsi X:lle, erityisesti hänen lapselleen. On selvää, että kulut on tullut korvata erikseen. Koska huostassapidon lopettamisesta tai jatkamisesta päättäminen on huostaanotetun lapsen elämän kannalta erittäin merkittävä ratkaisu, voitaisiin katsoa, että päätöksen perusteena olevien seikkojen selvittämisestä aiheutuvat kulut luettaisiin lastensuojelukustannuksiin kuuluviksi. Näin erityisesti sen vuoksi, että Polvijärven kunta on siirtänyt huostaanoton purun edellytysten selvittämisen Outokummun kasvatus- ja perheneuvolalle eikä kyse siten ole X:n omasta valinnasta. Huonekalujen hankinnasta aiheutuneiden menojen osalta ministeriö on lausunut, että rajanveto toimeentulotuen ja toisaalta lastensuojelulain nojalla annettavan taloudellisen tuen välillä ei ole yksiselitteinen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa voisi lapsen sängyn hankinnan osalta ajatella olevan myös kyse äidin kodin olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että huostassapidon lakkauttaminen on lapsen edun mukainen ratkaisu. Toisaalta on mietittävä, onko vaarana, että näin perustellen lastensuojelun määrärahoista korvattaviksi tulevien kustannusten kirjo kasvaa liian suureksi. X on antanut selityksen. X on muuttanut Liperin kuntaan elokuussa 2002. Tuolloin lapsen tapaamiset ovat siirtyneet hänen kotiinsa. Sitä ennen tapaamiset ovat olleet sijaisperheessä. Hän on muuttanut takaisin Vammalaan maaliskuussa 2005. Lapsen tapaamisista aiheutuneet kulut kuten matkakulut ja lapsen sängyn hankinnasta aiheutuneet kustannukset 50 euroa ovat jääneet hänen kustannettavikseen. Vammalaan muutettuaan Vammalan perusturvatoimi on maksanut hänelle matkat Joensuuhun ja ruokarahan silloin, kun tytär on ollut hänen luonaan Vammalassa. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta vastaselityksessään on uudistanut aiemmin lausumansa. Lastensuojelulain 24 §:n perusteella Polvijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan pitäisi tukea lapsen yhteydenpitoa korvaamalla X:lle yhteydenpidosta aiheutuvat matkakulut, huostaanoton lakkauttamiseen ja perheen yhdistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä X:lle aiheutuneet matkakulut sekä X:lle aiheutuneet kulut siitä, että hän on ostanut asuntoonsa lapselleen tarpeellisen sängyn aikana, jona lapsi on Polvijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan huostassa. Kyse on ollut äidin X:n kodin olosuhteiden järjestämisestä lapsen edun mukaiseksi. X on vastineessaan lausunut, että kunnan tulee kustantaa hänelle kyseiset kulut. Hänelle on samantekevää, mikä kunta kustannukset suorittaa, kunhan joku kunta ne hänelle korvaa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut: Kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset, asiassa saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Ahti Vapaavuori, Jukka Mattila, Matti Halén ja Olli Mäenpää. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström. Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ahti Vapaavuoren äänestyslausunto: "Kuten enemmistökin myönnän valitusluvan lapsen tapaamisista aiheutuneiden matkakustannusten sekä kasvatus- ja perheneuvolassa käynneistä aiheutuneiden matkakustannusten osalta. Kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja saatan Liperin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen voimaan. Perustelut X on hakenut lapsen tapaamisesta aiheutuneisiin matkakuluihin toimeentulotukea. Näiden kulujen osalta sovellettavaksi tulee lastensuojelulain 24 §, jossa on säädetty sijaishuollossa olevan lapsen oikeudesta yhteydenpitoon. Kyseessä on erityisesti lapsen oikeus, jonka turvaaminen kuuluu ensisijassa lapsen huostaanottaneelle kunnalle. Huostaanottaneella kunnalla on lastensuojelulain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla vastuu huostaanotetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Huostaanottaneen kunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa. Lastensuojelulaista annetun hallituksen esityksen (HE 13/1983
2. vp)yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n osalta lausuttu, että sosiaalilautakunnan on tarpeen mukaan tuettava ja autettava lapsen, hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa esimerkiksi osallistumalla matkakustannuksiin, järjestämällä majoituspalveluita ja tarjoamalla myös muuta käytännön apua. Lastensuojelulaista tai sen esitöistä ei ilmene, että korvauksen kannalta merkitystä olisi sillä, miten lapsen tapaamisten toteuttamisesta on sovittu huoltosuunnitelmassa. X:n pyydettyä lapsensa huostassapidon lopettamista hän on joutunut käymään Outokummun kasvatus- ja perheneuvolassa. Outokumpuun tehdyistä matkoista on aiheutunut hänelle kuluja. Asia on ollut tärkeä X:lle ja erityisesti hänen lapselleen. Huostassapidon lopettamisesta tai jatkamisesta päättäminen on huostaanotetun lapsen elämän kannalta merkittävä ratkaisu. Lisäksi Polvijärven kunta on siirtänyt huostassapidon lopettamisen edellytysten selvittämisen Outokummun kasvatus- ja perheneuvolan tehtäväksi eikä kyse tältä osalta ole ollut X:n omasta valinnasta. Huostassapidon lopettamista tai jatkamista koskevan päätöksen perusteena olevien lastensuojelullisten seikkojen selvittämisellä on olennaista merkitystä asian ratkaisun kannalta. Siten asian selvittämiskuluja kuten neuvolakäynneistä aiheutuneita matkakuluja on pidettävä lastensuojelukustannuksina. Katson, että edellä mainittuja matkakuluja on pidettävä lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin mukaisina X:n lapsen huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuneina kustannuksina. Siten Liperin sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole ollut velvollisuutta myöntää näihin kuluihin toimeentulotukea. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on voinut hylätä sanottuja kuluja koskeneen X:n toimeentulotukihakemuksen. Tämän johdosta hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Liperin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös saatettava voimaan. Lapsen sängyn hankkimisesta X:lle aiheutuneiden menojen osalta hylkään valituslupahakemuksen. Sen perusteella, mitä valitusluvan hakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole sosiaalihuoltolain 49 §:n 3 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta. Äänestyksen lopputulokseen nähden velvoitettuna lausumaan lapsen sängyn hankkimisesta aiheutuneiden menojen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö."