← Suomi

KHO/2007/10

2007 false KHO:2007:10 A Ky:n toimialana ja tarkoituksena oli tehdä suoraan tai konserniyhtiöidensä kautta sijoituksia kiinteistöihin, kiinteistöyhtiöihin tai vastaaviin. A Ky:tä hallinnoi osakeyhtiömuotoinen vastuunalainen yhtiömies ja sen äänettöminä yhtiömiehinä olivat sijoittajat. A Ky:n toiminta muodostui Suomessa sijaitseviin kehitettäviin kiinteistökohteisiin tehtävistä sijoituksista. Sijoituskohteiden hankinnat rahoitettiin huomattavalta osin lainavaroin. A Ky:n tuotot tulivat muodostumaan sijoituskohteista kertyvistä vuokratuotoista ja kohteiden arvonnoususta, joka oli tarkoitus realisoida myymällä kohteet ennen yhtiön määräaikaisen toimikauden päättymistä. A Ky:tä oli pidettävä tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, joka ei ollut velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehensä tulo-osuuteen sisältyvästä tulosta muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi ollut rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista. Ennakkoratkaisu lähdeveron perintään vuosille 2006-2008 Tuloverolaki 9 § 5 momentti Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 g § Kort referat på svenska Asian aikaisempi käsittely Ennakkoratkaisuhakemus Hakemuksessaan Keskusverolautakunnalle A Ky on muun ohessa lausunut, että M Oy, joka on C Oyj:n ja C Oy:n omistama yhtiö, on perustamassa Suomeen sijoittavaa kiinteistöpääomarahastoa. Rahastona toimii suomalainen kommandiittiyhtiö A Ky ja rahastoa hallinnoi sen vastuunalaisena yhtiömiehenä M Oy. Sijoittajat sijoittavat rahastoon sijoitussitoumustensa mukaisesti ja toimivat näin ollen rahaston äänettöminä yhtiömiehinä. Tavoitekoko sijoittajien sijoitussitoumusten kokonaismäärälle on - miljoonaa euroa. Rahaston minimimerkintä on pääsääntöisesti - miljoonaa euroa. Sijoitussitoumusten lisäksi rahaston toimintaa on tarkoitus rahoittaa vieraalla pääomalla. Tätä tarkoitusta varten rahasto voi tehdä lainasopimuksia tapauskohtaisesti tai yleisesti rahoituslaitosten tai muiden kolmansien kanssa. Maksimimäärä, jonka rahasto voi lainata lainasopimusten perusteella yksittäisen sijoituksen rahoittamista varten, on 85 prosenttia sijoituksen hankintahinnasta. Yleisesti lainojen osuuden odotetaan olevan 60 - 85 prosenttia yksittäisen sijoituskohteen hankintahinnasta ja keskiarvoisen lainojen osuuden kaikista hankintahinnoista odotetaan olevan noin 75 prosenttia. Maksimissaan rahasto lainaa lainasopimusten perusteella korkeintaan määrän, joka vastaa sijoitussitoumusten määrää kolmella kerrottuna. Rahasto on tarkoitettu ensisijaisesti institutionaalisille sijoittajille, kuten vakuutus- ja eläkeyhtiöille. Rahastoa on tarkoitus markkinoida aktiivisesti myös ulkomaalaisille sijoittajille. Rahaston tarkoituksena on sijoittaa kiinteistökohteisiin. Rahaston sijoitusstrategian mukaan rahaston kohdealueena on koko Suomi ja pääasiallinen painotus on kehitettävissä kiinteistökohteissa. Rahasto voi sijoittaa myös "core", "value added" ja/tai "opportunity" -luokiteltaviin kohteisiin. Rahasto keskittyy kaupallisiin kohteisiin ja logistiikkahankkeisiin, mutta voi sijoittaa myös toimistotiloihin, teollisuuskohteisiin, hotelleihin, asuntohankkeisiin sekä kunnallisiin kohteisiin. Kiinteistösijoitukset on tarkoitus omistaa ensisijaisesti keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Rahaston likvidit varat voidaan sijoittaa vähäriskisiin korko- ja muihin instrumentteihin. Rahaston toimikausi on 10 vuotta (rajoitetuin lyhennys- ja pidennysmahdollisuuksin), mikä heijastaa tarkoitusta irtautua sijoituskohteista määräajassa. Rahaston tavoitteena on kehittää kohteitaan noin 3-7 vuoden ajan, minkä jälkeen kohteet myydään esimerkiksi kotimaisille tai ulkomaisille sijoittajille. Rahasto ei sijoita uudelleen sijoituskohteista saatuja varoja. Rahaston luonnollinen tavoite on tuottaa yhtiömiehilleen tuottoa kohteista kertyvien vuokratuottojen ja etenkin kohteiden arvonnousun kautta myymällä kohteet ennen rahaston toimikauden päättymistä. Rahaston yhtiömiehet eli M Oy vastuunalaisena yhtiömiehenä ja rahaston sijoittajat sen äänettöminä yhtiömiehinä tulevat solmimaan rahastoa koskevat sopimukset, joissa muun muassa määritellään rahaston sijoitusstrategia. Sopimusten mukaan rahaston ainoana tarkoituksena tulee olemaan pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen kiinteistösektorilla. Kokonaisuutena tarkastellen A Ky täyttää tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetun pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön kriteerit erityisesti seuraavista syistä: - rahaston sijoitustoiminta on määräaikaista ja sen varat koostuvat ulkopuolisten sijoittajien varoista, - varoja hallinnoi pääomasijoitustoiminnassa käytetyille rakenteille tyypillisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä toimiva hallinnointiyhtiö; rahastolla ei ole palveluksessaan omia työntekijöitä, - rahaston sopimusdokumentaatio ja -rakenne tulevat olemaan pääomasijoitustoimialalle tyypillisiä, - sijoitustoiminnan keskeisenä tavoitteena on saada arvonnousua sijoituskohteista, - rahaston sijoittajat saavat tuloa pääasiassa kohteista saatavista vuokratuotoista ja kohteiden myynnistä syntyvistä luovutusvoitoista, - sijoituskohteet ovat epälikvidejä, listaamattomia kohteita, - aiottu velan käyttö huomioon ottaen sijoitustoiminnassa on kyse varsin riskipitoisista sijoituksista, - rahastolla ei ole muuta toimintaa pääomasijoitustoiminnan lisäksi. A Ky on hakenut ennakkoratkaisua siitä, onko hakemuksessa kuvattua sijoitustoimintaa harjoittavaa A Ky:tä pidettävä sellaisena tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, jonka rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulosta ei A Ky ole velvollinen perimään lähdeveroa muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista. Ennakkoratkaisu Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna A Ky:n vuosina 2006 - 2008 toimittamaa lähdeveron perintää varten, että hakemuksessa kuvattua sijoitustoimintaa harjoittavaa A Ky:tä on pidettävä sellaisena tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, jonka rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulosta ei A Ky ole velvollinen perimään lähdeveroa muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista. Perustelut Tuloverolain 9 §:n 5 momentin mukaan poiketen siitä, mitä tuloverolain 9 §:n 3 momentissa säädetään, yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen, johon sovelletaan Suomen ja kyseisen yhtiömiehen asuinvaltion välillä solmittua kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, osuutta vastaava osa kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jos osakkaan veronalainen tulo ylittää kyseisen osakkaan osuuden yhtymän tuloon, ylittävä osa luetaan veronalaiseksi tuloksi kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tulo-osuutta kertyy. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavalla kommandiittiyhtiöllä tarkoitetaan kommandiittiyhtiötä, jonka yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n mukaan tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettu kommandiittiyhtiö on velvollinen perimään lähdeveroa samassa lainkohdassa tarkoitetun rajoitetusti verovelvollisen osuuteen yhtymän tuloon sisältyvästä 3 §:ssä tarkoitetusta tulosta. Pääomasijoitustoimintaa ei ole määritelty verolainsäädännössä säännöksen tasolla. Hallituksen esityksen 64/2005 perusteluissa viitataan pääomasijoitustoiminnan määritelmään yritys- ja pääomaverouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 92/

  1. Sen mukaan pääomasijoitustoiminnalla tarkoitetaan varojen sijoittamista kehitysmahdollisuuksia omaaviin kohdeyrityksiin. Tällainen sijoitus tehdään tyypillisesti oman pääoman ehtoisina osakesijoituksina. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan irtautuu kohdeyrityksestä tietyn määräajan kuluessa. Toiminnan tarkoituksena on kasvattaa ostettujen yritysten arvoa ja saada toiminalleen tuotto myytävän yrityksen arvonnousun muodossa. Ennen irtautumistaan kohdeyhtiöstä pääomasijoittaja ei yleensä saa tuottoa, vaan yhtiön liiketoiminnan tuotto muodostuu kohdeyhtiön osakkeiden myynnistä. A Ky:n vastuunalainen yhtiömies on M Oy ja äänettöminä yhtiömiehinä ovat sijoittajat. A Ky:n toimialana ja ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen tekemällä suoraan tai konserniyhtiöidensä kautta sijoituksia kiinteistöihin, kiinteistöyhtiöihin tai vastaaviin. Toimintaansa varten yhtiö voi ottaa lainaa. Rahaston toimikausi on määräaikainen. A Ky:n käytännön toiminta muodostuu sijoituksista kehitettäviin kiinteistökohteisiin Suomessa. Rahasto keskittyy kaupallisiin kohteisiin ja logistiikkahankkeisiin, mutta voi sijoittaa myös toimistotiloihin, teollisuuskohteisiin, hotelleihin, asuntohankkeisiin sekä kunnallisiin kohteisiin. Kun rahasto hankkii sijoituskohteita, hankintahinnoista rahoitetaan keskimäärin 75 prosenttia lainavaroin. Kiinteistösijoitukset on tarkoitus omistaa ensisijaisesti keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Rahaston tavoite on tuottaa yhtiömiehilleen tuottoa kohteista kertyvien vuokratuottojen ja etenkin kohteiden arvonnousun kautta myymällä kohteet ennen rahaston toimikauden päättymistä. Näissä olosuhteissa A Ky:n toimintaa on pidettävä yksinomaan pääomasijoitustoimintana ja yhtiötä sellaisena kommandiittiyhtiönä kuin tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetaan. Tällainen kommandiittiyhtiö on velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet Tuloverolaki 9 § 3 mom. ja 5 mom. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 g § Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Veroasiamies on vaatinut Keskusverolautakunnan päätöksen kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että A Ky:tä ei ole pidettävä tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna kommandiittiyhtiönä ja että rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n säännös ei näin ollen tule sovellettavaksi. Pääomasijoittajan käsitteestä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n puitteissa on lausuttu hallituksen esityksessä 92/2004 yritys- ja pääomaverouudistukseksi (Kohta 3.3.3 Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala / Kohdeyhtiön toiminnan luonne) sekä siihen liittyvässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 12/2004 sekä hallituksen esityksessä 64/2005 laeiksi tuloverolain 9 §:n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, jossa on viitattu hallituksen esityksessä 92/2004 olevaan pääomasijoittajan käsitteeseen. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin säännöksen taustalla on tavoite saattaa ulkomaisen pääomasijoittajan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston kautta tekemä sijoitus suomalaiseen kohdeyritykseen verotuksellisesti samaan asemaan kuin suoraan suomalaiseen kohdeyritykseen tehty sijoitus. Sijoituskohteina ovat tässä tapauksessa kiinteistöt, jotka on tarkoitus omistaa ensisijaisesti keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöiden tai yhtiöiden, joiden toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, osakkeet on asetettu erityisasemaan rajaamalla ne osakkeiden luovutusvoiton verovapauden ulkopuolelle. Silloinkin, kun kiinteistöihin kohdistuva toiminta käsittää paitsi vuokrauksen, jota lähes poikkeuksetta ei pidetä elinkeinotoimintana, myös kiinteistöjalostustoimintaa, joudutaan käymään rajanveroa siitä, voidaanko toimintaa tästä huolimattakaan pitää elinkeinoverolain mukaisena toimintana. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin säännökseen liittyvässä hallituksen esityksessä 64/2005 on viittaus hallituksen esityksessä 92/2004 olevaan pääomasijoittajan käsitteeseen, jossa määritellään nimenomaan elinkeinoverolain 6 §:ssä olevaa pääomasijoittajan käsitettä. Kiinteistöt ovat sijoituskohteina muusta poikkeavia. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa lisäksi vieraan pääoman osuus on varsin merkittävä. Yhtiö on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohessa, että A Ky täyttää kiistattomasti tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetun pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön kriteerit. Se on sekä toiminnoiltaan että juridiselta ja taloudelliselta luonteeltaan täysin rinnastettavissa muihin pääomasijoitusrahastoihin. Hallituksen esityksessä 64/2005 on lainattu pääomasijoitustoiminnan määritelmä tietyiltä osin hallituksen esityksestä 92/
  2. Viittaus ei ole yleisviittaus kyseessä olevaan hallituksen esitykseen. Siten laajentavat tulkinnat kiinteistösijoitustoiminnan rajaamisesta pääomasijoitustoiminnan ulkopuolelle elinkeinoverolain 6 b §:n ja hallituksen esityksen 92/2004 nojalla eivät ole perusteltuja. Kiinteistöt eivät ole sijoituskohteina muista poikkeavia. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on katsottu, että kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen toimintaperiaatteet eivät sinällään poikkea toisistaan sen mukaan, onko kyseessä listaamattomiin yrityksiin tai kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava rahasto. Rahastojen hallinnoinnista vastaa ammattimainen pääomasijoitusorganisaatio ja rahastot ovat usein määräaikaisia. Myös sijoitustoiminnassa on yhtäläisyyksiä, koska kohteet ovat listaamattomia, tuotto-odotukset voivat olla korkeita ja kohteiden arvonnousua pyritään edistämään. Laissa tai lain esitöissä ei rajoiteta velan käyttömahdollisuutta. Vakiintuneiden markkinatapojen mukaan käytännössä kaikissa pääomasijoitusrahastoissa on mahdollisuus velankäyttöön. Viime vuosina pääomasijoittajat ovat käyttäneet sijoitustoiminnassaan erittäin voimakkaasti velkavipua, eli velankäytön mahdollisuutta voidaan nimenomaisesti pitää pääomasijoitustoiminnalle tyypillisenä piirteenä. Veroasiamies on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja Keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, ei ole syytä muuttaa Keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Esa Aalto, Raimo Anttila, Ahti Vapaavuori ja Matti Halén. Asian esittelijä Marina Äimä.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.