2007 false KHO:2007:24 A oli työskennellyt ruotsalaisen yhtiön suomalaisen sivuliikkeen palveluksessa Suomessa ja hän oli kuulunut yhtiön henkilöstön voittopalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän mu

§:n säännös, jonka mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä vain 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa, ei edellytä, toisin kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain voittopalkkioerän vähennyskelpoisuutta koskeva 8 §:n 1 momentin 14 kohta, että kysymyksessä on nimenomaisesti henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitettu erä. Kun otettiin huomioon myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen edellyttämä syrjimättömyyden vaatimus, A:n voitto-osuussäätiöstä saamaan tuloon oli sovellettava

§:n säännöstä. Ennakkoratkaisu vuosille 2006 ja

1. Kort referat på svenska Asian aikaisempi käsittely Ennakkoratkaisuhakemus 1 Tausta X-konsernilla, jonka emoyhtiönä toimii ruotsalainen Y AB, on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, useissa Euroopan maissa sekä USA:ssa ja Aasiassa. Konsernin taseen loppusumma 31.12.2004 oli 1349 miljardia Ruotsin kruunua. Työntekijöitä konsernissa oli noin
2. Suomessa X-konserni on toiminut vuodesta
3. Työntekijöitä Suomessa on noin 500 henkilöä. Y AB:lla on käytössään konsernin henkilöstön voittopalkkiojärjestelmä. Järjestelmän mukaan tietty osa Y AB:n vuosittaisesta tuloksesta siirretään tietyin edellytyksin pankin vuonna 1973 perustamaan ruotsalaiseen säätiöön nimeltään Z. Kukin työntekijä voi nostaa säätiöön siirretyt voitto-osuudet säätiön säännöissä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Suomen sivuliikkeen työntekijät ovat olleet järjestelmän piirissä vuodesta 1997 alkaen. 2 Henkilöstörahastolainsäädäntö Suomessa ja säätiö Z Henkilöstörahastoja on Suomessa säännelty lainsäädännöllä vuodesta 1990, jolloin henkilöstörahastolaki (814/1989) tuli voimaan. Lain tarkoituksena on yhteistoiminnan parantaminen yrityksessä, henkilöstön kannustaminen ja sitouttaminen sekä yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Lakia on sen säätämisen jälkeen muutettu useasti - esimerkiksi vuonna 1999 rahaston perustaminen mahdollistettiin myös valtion virastoille, laitoksille ja liikelaitoksille sekä vuonna 2002, jolloin mahdollistettiin kansainvälisen rahaston perustaminen. Henkilöstörahastolain 2 §:n mukaan henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen tai viraston henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen tai viraston sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Voittopalkkioerällä tarkoitetaan saman pykälän mukaan rahasuoritusta, joka yrityksessä määräytyy olennaisesti tuloslaskelman tai siihen rinnastuvalla sisäisellä laskentatoimella tuotetun laskelman mukaisesta liikevoitosta lisättynä poistoilla tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuutta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista yrityksen toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä. 2.1 Henkilöstörahaston perustaminen Henkilöstörahastolain 5 §:n mukaan henkilöstörahasto voidaan pääsäännön mukaan perustaa yritykseen tai virastoon, jonka henkilökuntaan kuuluu vähintään 30 henkilöä. Yritys päättää voittopalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta sekä voittopalkkioerän määräytymisperusteista. Yrityksen henkilöstöryhmien edustajat päättävät henkilöstörahaston perustamisesta. Rahaston perustamista ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönottoa on käsiteltävä myös yrityksen ja sen henkilökunnan välillä yhteistoimintalain mukaisessa menettelyssä. Henkilöstörahaston perustamiskokouksessa päätetään rahaston perustamisesta. Kokoukseen kutsutaan tulevat rahaston jäsenet tai heidän valitsemansa valtuutetut tai heidän edustajansa. Perustamiskokouksessa tulee myös hyväksyä henkilöstörahaston säännöt. Rahaston säännöissä on mainittava muun muassa henkilöstörahaston nimi, yritys tai virasto, jossa rahasto toimii, rahaston kotipaikka, jäsenten jäsenosuuspääoman määräytymisen periaatteet, menettely rahasto-osuuksia nostettaessa, rahaston tilikausi, rahaston hallituksen jäsenten lukumäärä ja toimikausi, tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi. 2.2 Henkilöstörahaston jäsenet Henkilöstörahastolain 14 §:n mukaan kaikki yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat henkilöstörahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Rahaston perustamisen jälkeen yrityksen palvelukseen tulleiden henkilöiden jäsenyys alkaa työsuhteen alkamista seuraavan tilikauden alusta. Rahaston säännöissä voidaan kuitenkin tietyin rajoituksin säätää odotusajoista jäsenyyden alkamista koskien. Jäsenyys henkilöstörahastossa päättyy ajankohtana, jona osuus rahastosta on kokonaisuudessaan suoritettu jäsenelle. 2.3 Henkilöstörahaston pääoma Henkilöstörahaston oma pääoma koostuu jäsenosuuspääomasta ja muusta rahastopääomasta. Jäsenosuuspääoma koostuu rahastoon siirretyistä voittopalkkioeristä ja omaisuuden arvonmuutoksista. Muu rahastopääoma muodostuu rahaston yhteispääomasta ja mahdollisista lahjoituksista. Henkilöstörahaston rahasto-osuudet jakautuvat jäsenten kesken siten kuin rahaston säännöissä on säädetty. Jaon tulee lain 17 §:n mukaan kuitenkin olla tasapuolinen jäsenten kesken. Jako voi tapahtua esimerkiksi henkilöiden palkkojen tai työaikojen suhteessa tai kyseeseen voi tulla myös tasajako. 2.4 Henkilöstörahaston varojen sijoittaminen Henkilöstörahaston on lain 20 §:n mukaan sijoitettava varansa joko siihen yritykseen, jonka palveluksessa sen jäsenet ovat tai samaan konserniin kuuluvaan yritykseen. Varat voidaan sijoittaa myös muulla varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Rahasto-osuudet jakautuvat lain 24 §:n mukaan sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Nostettavissa olevan osan jakamisesta jäsenille sovelletaan henkilöstörahaston sääntöjen määräyksiä. Säännöissä voidaan määrätä, että sidotusta osasta siirretään varoja nostettavissa olevaan osaan enintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut henkilön jäseneksi tulemisesta. Henkilöstörahaston säännöissä voidaan myös oikeuttaa jäsen nostamaan voittopalkkioerä käteisenä. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä siitä, että henkilöstörahastosta nostettavissa oleva osuus voidaan suorittaa työnantajayhtiön tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevilla osakkeilla. Tapauksessa, jossa henkilöstörahaston jäsenen työsuhde on päättynyt, osuus henkilöstörahastosta on pääsäännön mukaan suoritettava jäsenelle neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä (tilinpäätöspäivä) luettuna siitä, kun työ- tai virkasuhteen päättymisestä on kulunut yksi yrityksen tai viraston täysi tilikausi jäsenen irtisanottua työsopimuksensa tai virkasuhteensa taikka työnantajan irtisanottua tai purettua jäsenen työsopimuksen tai virkasuhteen työntekijän tai virkamiehen menettelystä johtuvasta syystä. Tapauksessa, jossa jäsenen työ- tai virkasuhde on päättynyt muusta kuin edellä mainitusta syystä tai kun jäsen on kuollut, neljän kuukauden aika lasketaan työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavasta arvonmäärityspäivästä. Rahaston säännöissä voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen määrätä, että eläkkeelle siirtyneellä jäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä eläkkeelle jäämistä seuraavina enintään neljänä vuosittaisena rahasto-osuuksien maksupäivänä. 2.5 Säätiö Z Z on Ruotsin lainsäädännön mukaan vuonna 1973 perustettu säätiö. Säätiö on Ruotsin säännösten mukainen voitto-osuussäätiö (vinstandelsstiftelse). Voitto-osuussäätiö vastaa Suomen henkilöstörahastolain mukaista henkilöstörahastoa. Z hallinnoi niitä varoja, jotka Y AB luovuttaa säätiölle, tarkoituksenaan lisätä työntekijöiden osakasintressiä yrityksessä. Y AB:n näkemyksen mukaan yrityksen työntekijät ovat yrityksen tuloksellisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Z:n avulla on luotu järjestelmä, jossa yrityksen osakkeenomistajien lisäksi myös yrityksen työntekijät pääsevät osallisiksi yrityksen tuloksellisuudesta. Z:n tarkoituksena on näin ollen palkita ja kannustaa Y AB:n työntekijöitä. 2.5.1 Perustaminen Säätiön perustamiskirjassa määrätään muun muassa säätiön hallituksesta ja siitä, että kaikilla yhtiön työntekijöillä on lähtökohtaisesti yhtä suuri osuus yhtiön säätiölle luovuttamiin varoihin ja varojen tuottoon. Säätiön säännöissä säädetään muun muassa säätiön nimestä, kotipaikasta, säätiön hallituksen kokoonpanosta ja toiminnasta, säätiön tilikaudesta, tilintarkastajista ja säätiön purkamisesta. 2.5.2 Varat ja niiden jakaminen Y AB tekee vuosittain päätöksen varojen siirrosta Z-säätiöön. Pääsäännön mukaan yhtiö siirtää varoja säätiöön, mikäli yhtiön tulos keskimäärin on parempi kuin muilla pohjoismaisilla vastaavan alan yrityksillä. Käytännössä kolmasosa siitä summasta, jolla Y AB:n tulos ennen veroja ylittää keskimäärin muiden pohjoismaisten vastaavan alan yritysten tuloksen, siirretään Z-säätiöön. Siirrettävien varojen määrä ei kuitenkaan saa ylittää neljäsosaa osingonjaon määrästä. Siirtoa Z-säätiöön ei myöskään tehdä, jos siirrettävä määrä olisi alle 100 000 Ruotsin kruunua. Siirrolle on asetettu myös tiettyjä muita rajoituksia. Säätiö hallitsee Y AB:n Z-säätiöön siirtämiä varoja työntekijöiden lukuun. Säätiö sijoittaa Y AB:n siirtämät varat pääsääntöisesti Y AB:n osakkeisiin. Tämän katsotaan parhaiten edistävän työntekijöiden osakasintressiä yrityksessä. Säätiö voi kuitenkin sijoittaa varoja myös muihin osakkeisiin, obligaatioihin sekä muihin arvopapereihin. Kaikki työntekijät, jotka ovat työskennelleet Y AB:n palveluksessa vähintään kuusi kuukautta varojen siirtoa edeltävänä vuonna, ovat oikeutettuja osuuteen säätiön varoista. Y AB:n tytäryhtiöiden työntekijät rinnastetaan Y AB:n työntekijöihin. Osuuksien työntekijäkohtainen jako perustuu säätiön sääntöjen mukaan työntekijöiden työssäoloaikaan kyseisenä vuonna. Työntekijöiden osuuden suuruuteen ei siis vaikuta palkan suuruus, vaan koko vuoden työskennelleiden henkilöiden voittopalkkio-osuus on samansuuruinen. Varojen jakaminen Z-säätiöstä työntekijöille voi tapahtua usealla eri tavalla. Sinä vuonna kun työntekijä täyttää 59 vuotta hän voi valita, että valinta lykätään seuraavaan vuoteen, koko maksamatta oleva summa maksetaan vuosi sen jälkeen, kun työntekijä valitsee suorituksen maksun Z:sta, tai suoritus jaetaan vapaavalintaisiin eriin seuraavalle 10 vuodelle. Mikäli työntekijä jää varhaiseläkkeelle ennen 59 vuoden ikää, hän voi valita suorituksen maksutavan sinä vuonna, kun varhaiseläke alkaa. Työntekijällä ei yhtiön palveluksesta erotessaan ole mahdollisuutta saada suoritusta Z:sta, vaan suoritus voi tapahtua vasta työntekijän täytettyä 59 vuotta. 3 Z-säätiö vastaa suomalaista henkilöstörahastoa

§:n mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa tulon ollessa muilta osin verosta vapaata. Pykälä muutettiin nykyiseen muotoonsa lainmuutoksella 227/1996. Ennen lainmuutosta henkilöstörahastosta saatua tuloa pidettiin kokonaisuudessaan veronalaisena ansiotulona. Hallituksen esityksen 215/1995 perusteluissa viitataan henkilöstörahastolakiin (814/1989). Perusteluissa ei nimenomaisesti rajata

§:n soveltamista ainoastaan suomalaisiin henkilöstörahastoihin. Kuten edellä on todettu, Z:n tarkoituksena on Y AB:n työntekijöiden palkitseminen ja kannustaminen antamalla heille osa summasta, jolla Y AB:n tulos keskimäärin ylittää muiden pohjoismaisten vastaavan alan yritysten tuloksen. Z:n perustamiskirjassa säädetään, että säätiön hallitukseen voi kuulua ainoastaan Y AB:n henkilöstön edustajia. Päätösvalta säätiössä on näin ollen keskitetty yrityksen työntekijöille. Suomalaisessa henkilöstörahastossa päätösvalta kuuluu lähtökohtaisesti rahaston jäsenille, tai jos rahaston säännöissä on määrätty, jäsenten keskuudestaan valitsemille valtuutetuille. Myös henkilöstörahastossa on oltava hallitus. Rahaston hallituksen jäsenten on oltava rahaston jäseniä tai yrityksen tai viraston johtoon kuuluvia henkilöitä. Sekä Z:ssa että suomalaisissa henkilöstörahastoissa yrityksen henkilökunnalla on keskeinen asema säätiön tai henkilöstörahaston päätöksenteossa ja hallinnossa. Z:ssa tai henkilöstörahastoissa ei ole myöskään asetettu rajoituksia jäsenyydelle - jäseniä ovat lähtökohtaisesti kaikki yrityksen työntekijät. Z-säätiön varat koostuvat Y AB:n säätiölle maksamista voitto-osuuksista ja niiden tuotoista. Summa, jonka Y AB siirtää säätiölle, määräytyy yhtiön tuloksen perusteella. Mikäli yhtiön tulos keskimäärin ylittää muiden vastaavan alan yritysten tuloksen, ylittävästä osasta kolmasosa siirretään tietyin poikkeuksin säätiölle. Säätiölle siirrettävä summa perustuu siis olennaisesti yhtiön tuloslaskelman osoittamaan voittoon, jota tarkastellaan suhteessa muiden pohjoismaisten vastaavan alan yritysten voittoihin. Laskutapa, jolla Y AB:n Z-säätiöön siirrettävä summa lasketaan, vastaa henkilöstörahastolain voittopalkkioerän määrittelyä. Z:n tulee säätiön perustamiskirjan mukaan sijoittaa Y AB:n sille siirtämät varat lähtökohtaisesti Y AB:n osakkeisiin. Säätiö voi kuitenkin sijoittaa varat myös muihin osakkeisiin, obligaatioihin sekä muihin arvopapereihin. Perustamiskirjan määräykset vastaavat tältä osin henkilöstörahastolain säännöksiä henkilöstörahaston varojen sijoittamisesta. Z hallinnoi Y AB:n sille siirtämiä varoja jäsentensä lukuun. Suomalaisen henkilöstörahaston omistavat rahaston jäsenet. Z-säätiössä voitto-osuuksien työntekijäkohtainen jako perustuu kunkin työntekijän työskentelyaikaan kyseisenä vuonna. Kaikkien koko vuoden työskennelleiden työntekijöiden voitto-osuudet ovat yhtä suuret. Suomalaisessa henkilöstörahastossa rahasto-osuuksien jaon tulee olla tasapuolinen henkilöstön kesken. Jakoperusteena voi olla esimerkiksi työaika tai maksettu palkka. Varojen jako Z:sta työntekijöille on pääsäännön mukaan kytketty työntekijän ikään. Työntekijän täytettyä 59 vuotta hän voi valita tietyistä vaihtoehdoista. Henkilöstörahastossa jäsenellä on lähtökohtaisesti oikeus saada rahastosta nostettavissa oleva osa viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen. Sidotusta osasta siirretään varoja nostettavissa olevaan osaan siten kuin rahaston säännöissä tarkemmin määrätään. Siirron määrä voi kuitenkin olla enintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut henkilön jäseneksi tulemisesta. Rahaston säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että vuosittaista siirtoa sidotusta osasta nostettavissa olevaan osaan ei lainkaan suoriteta. Myöskään varojen jakotavoissa ei ole suurta eroa Z-säätiön ja henkilöstörahastojen välillä, kun otetaan huomioon edellä mainittu viiden vuoden odotusaika ja 15 prosentin enimmäismäärä henkilöstörahaston varojen siirtämisessä nostettavissa olevaan osaan sekä mahdollisuus säännöissä määrätä, että vuosittaista siirtoa ei lainkaan tehdä. A on pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, pidetäänkö Z-säätiöstä saatua tuloa hänen verotuksessaan

§:ssä tarkoitettuna henkilöstörahastosta saatuna tulona. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu Z-säätiöstä saatu tulo ei ole A:n verotuksessa sellaista tuloa kuin

§:ssä tarkoitetaan. Ennakkoratkaisua on, jos hakija tekee siitä vaatimuksen, noudatettava sitovana vuosilta 2006 ja 2007 toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa. Perustelut

§:n mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Muilta osin tulo on verosta vapaa. Henkilöstörahaston perustamisesta ja sen toiminnalle asetetuista edellytyksistä säädetään henkilöstörahastolaissa (814/1989). Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen tai viraston henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen tai viraston sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahastolain mukaan rahasto-osuus jakautuu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Jäsenellä on oikeus saada nostettavissa oleva osa rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen siten kuin henkilöstörahaston säännöissä on tarkemmin määrätty. Henkilöstörahastolain mukaan rahaston säännöissä voidaan myös määrätä, että ylijäämä tai sen osa maksetaan tilikausittain jäsenille. Y AB:lla on käytössään konsernin henkilöstön voittopalkkiojärjestelmä. Tätä tarkoitusta varten yhtiö on perustanut Ruotsiin säätiömuotoisen Z:n. Järjestelmän mukaan tietty osa Y AB:n vuosittaisesta tuloksesta siirretään säätiöön. Kukin työntekijä voi nostaa säätiöön siirretyt voitto-osuudet säätiön säännöissä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Varojen nostaminen säätiöstä tapahtuu pääsääntöisesti sinä vuonna, kun työntekijä on saavuttanut 59 vuoden iän tai siirtynyt sitä aikaisemmin varhaiseläkkeelle. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa on yhteisön sisämarkkinoiden toiminnan takaamiseksi säädetty eräistä vapausoikeuksista. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan nämä vapausoikeudet voivat rajoittaa jäsenvaltion sisäisen lainsäädännön säännösten soveltamista silloin, kun säännösten soveltaminen johtaisi esimerkiksi siihen, että keskenään samanlaisissa tilanteissa sovellettaisiin erilaisia säännöksiä. Vaikka hakemuksessa tarkoitetun ruotsalaisen säätiön ja henkilöstörahastolain mukaisen henkilöstörahaston toiminnassa on yhteisiä piirteitä, ei säätiöstä saatua suoritusta ja henkilöstörahastosta saatua tuloa kuitenkaan ole pidettävä eurooppaoikeudessa tarkoitetulla tavalla keskenään samanlaisina. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 56 artiklan pääomien vapaasta liikkuvuudesta tai muun vapausoikeuksia koskevan sääntelyn ei siten voida katsoa edellyttävän henkilöstörahastosta saadun tulon verokohtelun soveltamista ruotsalaisesta säätiöstä saatuun tuloon.

§:n säännöstä, joka koskee henkilöstörahastosta saatua rahasto-osuutta, ei ole sovellettava hakemuksessa tarkoitettuun tuloon. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on hakenut muutosta keskusverolautakunnan päätökseen. Valituksessaan A on viitannut ennakkoratkaisuhakemuksessa esittämiinsä näkökohtiin ja vaatinut ennakkoratkaisun kumottavaksi ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että Z-säätiöstä saatu tulo on hänen verotuksessaan

§:ssä tarkoitettua henkilöstörahastosta saatua tuloa, josta on veronalaista 80 prosenttia. Uudenmaan veroviraston määräämä veroasiamies on antanut vastineen. Espoon kaupungin määräämä veroasiamies on antanut vastineen. A on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus kumoaa keskusverolautakunnan päätöksen ja annetun ennakkoratkaisun sekä lausuu uutena ennakkoratkaisuna, että A:n Z-säätiöstä saamaan tuloon on sovellettava

§:n säännöstä. Ennakkoratkaisua on, jos A tekee siitä vaatimuksen, noudatettava sitovana vuosilta 2006 ja 2007 toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa. Perustelut

§:n mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Muilta osin tulo on verosta vapaa. A on työskennellyt ruotsalaisen Y AB:n suomalaisen sivuliikkeen palveluksessa Suomessa. Yhtiöllä on käytössään konsernin henkilöstön voittopalkkiojärjestelmä. Järjestelmän mukaan osa yhtiön vuosittaisesta tuloksesta siirretään tietyin edellytyksin yhtiön vuonna 1973 perustamaan ruotsalaiseen voitto-osuussäätiöön. Kaikki työntekijät, jotka ovat työskennelleet yhtiön palveluksessa vähintään kuusi kuukautta varojen siirtoa edeltävänä vuonna, ovat oikeutettuja osuuteen säätiön varoista. A, joka on syntynyt vuonna 1945, on työsuhteensa perusteella ollut oikeutettu osuuteen säätiön varoista ja hänellä on oikeus nostaa osuutensa säätiöön siirretyistä voitto-osuuksista säätiön säännöissä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Suomessa työnantajayritys voi perustaa henkilöstön voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallintaa varten henkilöstörahaston. Henkilöstörahasto on yrityksen henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, johon kuuluu pääsääntöisesti yrityksen koko henkilöstö. Henkilöstörahaston työnantajayritykseltä vastaanottamat voittopalkkioerät liitetään jäsenten rahasto-osuuksiin sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jäsenellä on oikeus saada nostettavissa oleva osa rahasto-osuudesta viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen siten kuin henkilöstörahaston säännöissä on tarkemmin määrätty. Henkilöstörahastoja koskee henkilöstörahastolaki (814/1989). Hakemuksessa tarkoitettua ruotsalaista voitto-osuussäätiötä Z ja suomalaista henkilöstörahastoa on pidettävä keskeisiltä ominaisuuksiltaan, kuten tavoitteeltaan, pääomien kartuttamistavaltaan ja työntekijöille tapahtuvan varojen jakamisen osalta, samanlaisina.

§:n säännöksen soveltaminen ei edellytä, toisin kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain voittopalkkioerän vähennyskelpoisuutta koskeva 8 §:n 1 momentin 14 kohta, että kysymyksessä on nimenomaisesti henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitettu erä. Kun otetaan huomioon myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen edellyttämä syrjimättömyyden vaatimus, A:n voitto-osuussäätiö Z:stä saamaan tuloon on sovellettava

§:n säännöstä. Sillä seikalla ei ole asiassa merkitystä, että henkilöstörahastolain 5 §:n 1 momentin (710/2004) mukaan myös ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstö voi perustaa oman henkilöstörahaston. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Esa Aalto, Raimo Anttila, Ahti Vapaavuori ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Liisa Tähtinen.