§:ssä ei mainita niiden päätösten joukossa, joihin haetaan muutosta hallintovalituksin, päätöstä, joka koskee hakemusta oppilaan siirtämiseksi perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen. Pykälään ei liioin sisälly valituskieltoa, joka estäisi valittamisen tällaisesta päätöksestä. Kysymyksessä oleva erityisopetukseen pääsemistä koskevaan hakemukseen annettu päätös koski yksittäistä oppilasta. Päätös voitiin asiasisällöltään rinnastaa sellaiseen päätökseen, jonka nojalla oppilas on siirretty erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa, ja josta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla. Molemmissa tapauksissa arvioidaan lähinnä päätöksen pedagogista asianmukaisuutta. Tähän nähden muutoksenhakusäännöksiä oli tulkittava niin, että päätöksestä, joka koski oppilaan pääsemistä erityisopetukseen, haetaan muutosta hallintovalituksin lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Perusopetuslaki 17 § 2 mom. ja 42 § HE 86/1997 vp HE 205/2002 vp PeVL 70/2002 vp SiVM 18/2002 vp Kort referat på svenska Päätös, josta valitetaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.5.2007 n:o 7/0504/1 Asian aikaisempi käsittely Helsingin kaupungin opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikkö on 14.9.2006 tekemällään päätöksellä perusopetuslain 17 §:n 2 momentin nojalla hylännyt huoltajien hakemuksen oppilaan siirtämisestä yleisopetuksesta erityisopetukseen 1.8.2006 alkaen. Päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan päätökseen saa hakea muutosta tekemällä perusopetuslain mukaisen hallintovalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään paitsi muuta, mistä nyt ei ole kysymys, jättänyt tutkimatta huoltajien opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikön päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
§:n 1 momentissa on lueteltu ne opetuksen järjestäjän tekemät päätökset, joihin haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin kyseisessä momentissa mainittuun perusopetuslain 36 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
§:n 2 momentin mukaan päätökseen haetaan muutosta sen estämättä, mitä sanotun pykälän 1 momentissa säädetään, valittamalla lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee 1) oppilaaksi ottamista; 2) oppilaan ottamista tai siirtämistä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa tai samassa momentissa tarkoitettua henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 18 §:ssä säädettyjä opetusjärjestelyjä; sekä 4) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. Valituksen kohteena olevassa päätöksessä on kyse sellaisesta oppilaan huoltajien tekemän hakemuksen hylkäämisestä, joka on koskenut oppilaan siirtämistä yleisopetuksesta erityisopetukseen.
§:n 1 momentin nojalla kyseiseen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Huoltajat ovat valituksessaan vaatineet, että heidän valituksensa tutkitaan. Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet seuraavaa: Perusopetuslain 17 § koskee oppilaan oikeutta saada erityisopetusta. Säännöksen 1 momentin mukaan oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Oikeutta saada erityisopetusta koskevaan päätökseen tulee olla mahdollisuus hakea valittamalla muutosta. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
§:n 1 momentissa ei mainita lain 17 §:n 2 momenttia. Valituskielto koskee vain eräitä lain 36 §:ssä tarkoitettuja kurinpitopäätöksiä, joita eivät koske lainkohdan ensimmäisessä virkkeessä mainitut muutoksenhakumahdollisuudet.
§:n 2 momentissa mainittu erityinen muutoksenhakumenettely lääninhallitukseen koskee 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä vain siinä tapauksessa, että päätös on tehty vastoin huoltajan tahtoa. Edellä olevasta ei kuitenkaan voida tehdä sellaista päätelmää, että kansalaisella ei olisi valitusoikeutta lakiin perustuvaa oikeutta koskevassa asiassa. Kun perusopetuslaissa ei ole soveltuvaa muutoksenhakusäännöstä, päätökseen on voitava hakea muutosta hallintolainkäyttölain mukaisesti Helsingin hallinto-oikeudelta. Helsingin kaupungin opetustoimen johtaja on antanut valituksen johdosta selityksen. Huoltajat ovat antaneet vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Helsingin kaupungin opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikön päätökseen liitetty virheellinen valitusosoitus poistetaan. Perustelut 1. Sovellettavat säännökset
§:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuun opetuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 13 §:ssä tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppilaalle annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista, 31, 31 a, 32, 33 §:ssä ja 34 §:n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin 42 §:n 1 momentissa mainittuun 36 §:ssä tarkoitettuun kurinpitoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
§:n 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) oppilaaksi ottamista; 2) oppilaan ottamista tai siirtämistä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa tai samassa momentissa tarkoitettua henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; sekä 4) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. Pykälän 3 momentin mukaan päätökseen, jonka lääninhallitus on antanut 2 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua asiaa koskevasta valituksesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätökseen, jonka lääninhallitus on antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälän 4 momentin mukaan valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja päätöksestä, jolla oppilaalle on annettu kirjallinen varoitus tai hänet on erotettu määräajaksi, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Pykälän 5 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälän 6 momentin mukaan edellä 22 §:ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin asetuksella. 2. Oikeudellinen arviointi
§:ssä (477/2003) on lueteltu ne mainitun lain nojalla tehdyt päätökset, joihin haetaan muutosta hallintovalituksin. Hallituksen esityksessä 205/2002 vp (sivu 26) pykälän 5 momenttiin ehdotettiin sisällytettäväksi momentin aiempaa sanamuotoa (628/1998) vastannut virke, jonka mukaan muuhun kuin pykälässä säädettyyn perusopetuslain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn nimettyä oppilasta koskevaan päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla. Virke poistettiin momentista perustuslakivaliokunnan lausunnosta 70/2002 vp ja sivistysvaliokunnan mietinnöstä 18/2002 vp ilmenevin perustein. Voimassa olevassa muodossaan pykälä ei näin ollen sisällä yleistä kieltoa valittaa muista kuin pykälässä mainituista nimettyä oppilasta koskevista päätöksistä. Kurinpidon osalta valitusoikeutta on rajoitettu yksilöidysti siten kuin pykälän 1 momentista ilmenee.
§:ssä ei mainita niiden päätösten joukossa, joihin muutosta haetaan hallintovalituksin, päätöstä, joka koskee hakemusta oppilaan siirtämiseksi perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen. Pykälään ei liioin sisälly valituskieltoa, joka estäisi valittamisen tällaisesta päätöksestä. Näin ollen päätöksestä voidaan valittaa kuntalain ja hallintolainkäyttölain yleisten säännösten mukaan. Kuntalain 88 §:n yleissäännön mukaan kunnan viranomaisen päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksin. Tämän mukaisesti opetuspäällikön päätökseen tulisi hakea muutosta kuntalain mukaisin kunnallisvalituksin.
§:n 1 momentissa ja 2 momentissa on tarkoitettu alun perin säätää yksittäistä oppilasta koskevien päätösten osalta valituslajiksi hallintovalitus. Muutoksenhaku muiden kuin yksittäistä oppilasta koskevien päätösten osalta on tarkoitettu jättää yleissäännösten varaan. Valitustie on tarkoitettu järjestää niin, että pykälän 1 momentissa luetelluista opintososiaalisia etuja ja kurinpitoa koskevista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen ja lähinnä pedagogista tarkoituksenmukaisuutta koskevista päätöksistä lääninhallitukseen (hallituksen esitys 86/1997 vp,
§:n yksityiskohtaiset perustelut). Edellä selostetun myöhemmän lainmuutoksen (477/2003) valmisteluaineistosta (hallituksen esitys 205/2002 vp, perustuslakivaliokunnan lausunto 70/2002 vp, sivistysvaliokunnan mietintö 18/2002 vp) ei ilmene, että säännöksen alkuperäistä yleisperiaatetta olisi ollut tarkoitus muuttaa. Nyt kysymyksessä oleva erityisopetukseen pääsemistä koskevaan hakemukseen annettu päätös koskee yksittäistä oppilasta. Päätös voidaan asiasisällöltään rinnastaa sellaiseen päätökseen, jonka nojalla oppilas on siirretty erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa. Molemmissa tapauksissa arvioidaan lähinnä päätöksen pedagogista asianmukaisuutta. Tähän nähden muutoksenhakusäännöksiä on tulkittava niin, että esillä olevasta opetuspäällikön päätöksestä haetaan muutosta hallintovalituksin lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden on tullut jättää sille tehty valitus tutkimatta. Sen vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Kysymys on ollut oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen lukuvuodeksi 2006-2007. Huoltajat ovat vastaselityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittaneet, että oppilas on sittemmin otettu erityisopetukseen lukuvuodeksi 2007-2008. Tämän vuoksi valitusta ei ole enää tarpeen siirtää lääninhallitukselle asian tutkimista varten. Kun valituksen kohteena olevasta opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikön päätöksestä voidaan edellä mainitun mukaisesti hakea muutosta valittamalla lääninhallitukselta, opetuspäällikön päätökseen liitetty virheellinen valitusosoitus on poistettava. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Jukka Mattila ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.