2008 false KHO:2008:52 Potilasvakuutuskeskukselta oli pyydetty eräistä yksityissairaaloissa tehdyistä plastiikkakirurgisista toimenpiteistä laadittuja tilastoja, joista ilmenivät, miten potilasvahingo

§:n 1 momentissa määritellään laissa tarkoitetut viranomaiset.

§:n 2 momentin mukaan, mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Julkisuuslain 5 § koskee asiakirjaa ja viranomaisen asiakirjaa. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Potilasvahinkolain säännökset Potilasvahinkolain 1 §:n 1 momentin mukaan mainittu laki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamista potilasvakuutuksesta. Vakuutuksenantajaa koskevan potilasvahinkolain 5 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukaisen vakuutuksen voi myöntää sellainen vakuutusyhtiö, jolla vakuutusyhtiölain (1062/1979) mukaisesti on oikeus vahinkovakuutusluokkaan 13 kuuluvan vakuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan kaikkien potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavien vakuutusyhtiöiden on kuuluttava jäsenenä Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvakuutuskeskus hoitaa mainitun lain mukaisen korvaustoiminnan ja voi myöntää vakuutuksia jäsenyhtiöidensä lukuun. Potilasvakuutuskeskus vastaa vahingosta silloin, kun vakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, sekä määrää ja perii 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun korotetun vakuutusmaksun. Pykälän 4 momentin mukaan vakuutusvalvontavirasto valvoo Potilasvakuutuskeskuksen toimintaa ja asianomainen ministeriö vahvistaa sen säännöt. Valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölaissa säädetään vakuutusyhtiön valvonnasta. Potilasvahinkolain 11 § koskee potilasvahinkolautakuntaa, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Pykälän 4 momentin mukaan potilasvahinkolautakunnan jäsenet ja muut lautakunnan tehtäviä hoitavat toimivat virkavastuulla. Sama lain 11 b § koskee korvausasian käsittelyä potilasvahinkolautakunnassa. Pykälän 4 momentin mukaan asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Potilasvahinkolakiin perustuvaa korvauskannetta voidaan lain 14 §:n mukaan ajaa yleisessä alioikeudessa. 4.

1. Oikeudenkäynnin kohde ja ratkaistava oikeuskysymys A on pyytänyt Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 2000-2004 ratkaisemien vahinkoilmoitusten pohjalta laaditut sairaalakohtaiset tilastot, jotka koskevat yksityissairaaloissa tehtyjä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä. Helsingin hallinto-oikeus on oikeuttanut A:n saamaan tiedon Potilasvakuutuskeskuksen hallinto-oikeudelle 14.11.2005 toimittamista, keskuksen valitusasian käsittelyä varten laatimista tilastoista. Potilasvakuutuskeskuksen hallinto-oikeudelle toimittama aineisto käsittää kolme erillistä tilastoa. Asiassa on ratkaistavana, ovatko hallinto-oikeudelle toimitetut tilastot sellaisia viranomaisen asiakirjoja, joista A:lla on oikeus saada tieto julkisuuslain nojalla. 4.
2. Oikeudellinen arviointi Potilasvakuutuskeskuksen valitusoikeus Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellä kumonnut Potilasvakuutuskeskuksen päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan tiedon asiakirjoista, joita Potilasvakuutuskeskus on pitänyt yksityisinä asiakirjoina, joihin julkisuuslakia ei sen käsityksen mukaan sovelleta ja joista Potilasvakuutuskeskukselle on säädetty vaitiolovelvollisuus. Hallinto-oikeuden päätös voi vaikuttaa Potilasvakuutuskeskuksen yksityiseen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Potilasvakuutuskeskuksella on näin ollen oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla sen tekemä päätös on kumottu. Julkisuuslain soveltaminen pyydettyihin asiakirjoihin Julkisuuslain 9 §:n 1 momentissa jokaiselle turvattu tiedonsaantioikeus ulottuu vain viranomaisen asiakirjoihin. Laissa tarkoitetut viranomaiset määritellään lain 4 §:n 1 momentissa. Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain perusteella julkista tehtävää hoitavaa yhteisöä sen käyttäessä julkista valtaa. Potilasvahinkolaissa on säädetty yksityiskohtaisemmin potilasvahinkolautakunnan asemasta ja sen toiminnassa sovellettavasta lainsäädännöstä. Lain esitöiden mukaan (HE 37/1999 vp) potilasvahinkolautakunnan jäsenten vaitiolovelvollisuus määräytyy julkisuuslain nojalla. Potilasvahinkolaissa ei sen sijaan ole säädetty Potilasvakuutuskeskuksen oikeudellisesta luonteesta tai sen toiminnassa sovellettavasta lainsäädännöstä. Potilasvahinkolain 13 §:n vaitiolosäännöksen perusteluista (HE 37/1999 vp) ilmenee kuitenkin, että lakia säädettäessä Potilasvakuutuskeskusta ei ole pidetty toimielimenä, jonka palveluksessa oleviin sovelletaan julkisuuslain salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Koska julkisuuslain soveltamisesta Potilasvakuutuskeskuksen asiakirjoihin ei ole säädetty nimenomaisesti potilasvahinkolaissa tai missään muussakaan laissa, julkisuuslain soveltaminen Potilasvakuutuskeskuksen asiakirjoihin on ratkaistava julkisuuslain yleissäännösten nojalla. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Potilasvahinkolaissa tarkoitettujen potilasvahinkojen korvaamisesta Suomessa. Keskuksen muodostavat potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt. Näiden vakuutusyhtiöiden on kuuluttava jäsenenä Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvakuutuskeskus muodostaa itsenäisen varallisuusmassan ja se laatii vuosittain tilinpäätöksen. Potilasvakuutuskeskus ei ole

§:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen vaan yksityisten toimijoiden yhteenliittymä, joka huolehtii lakisääteisen potilasvakuutuksen toimeenpanosta. Julkisuuslakia voidaan

§:n 2 momentin mukaan soveltaa tällaiseen yhteisöön vain sen käyttäessä julkista valtaa (HE 30/1998 vp). Mainitun hallituksen esityksen mukaan julkisen vallan käytön "keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan". Potilasvakuutuskeskus ei ole käyttänyt

§:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin julkista valtaa tilastoja laatiessaan. Asiakirjat eivät tule viranomaisen asiakirjoiksi yksinomaan sillä perusteella, että ne koskevat lakisääteisen vakuutuksen perusteella tehtyjä vahinkoilmoituksia. Asiakirjat eivät siten ole julkisuuslain soveltamisalaan kuuluvia viranomaisen asiakirjoja, vaan yksityisiä asiakirjoja. Näin ollen julkisuuslakia ei voida soveltaa pyydettyihin tilastoihin. Edellä lausutuin perustein Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja A:n asiakirjapyyntö hylättävä. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ilkka Pere, Jukka Mattila, Tuula Pynnä ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Mia Ekman. Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ilkka Peren äänestyslausunto: "Tutkin Potilasvakuutuskeskuksen valituksen ja hylkään valituksen, enkä muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Perustelut Julkisuuslain 2 §:n mukaan mainitussa laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista.

§:n 1 momentissa määritellään laissa tarkoitetut viranomaiset. Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Potilasvakuutuskeskus lakisääteistä potilasvakuutusjärjestelmää hoitaessaan päättää potilasvahinkolain 10 §:n nojalla terveyden- tai sairaanhoitotoiminnan yhteydessä tapahtuneen henkilövahingon korvaamisesta. Mainittua toimintaa harjoittavilla on oltava vakuutus potilasvahinkolain mukaisen vastuun varalta. Yksityisiä vahingonkärsijöitä koskevilla korvauspäätöksillä on vaikutusta yksityisen oikeusasemaan. Edelleen Potilasvakuutuskeskus vastaa vahingosta silloin, kun vakuutuksen ottaminen on laiminlyöty sekä määrää ja perii potilasvahinkolain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun korotetun vakuutusmaksun. Näin ollen Potilasvakuutuskeskus käyttää julkista valtaa suorittaessaan sille laissa säädettyjä tehtäviään. Potilasvahinkolautakunta on potilasvahinkolain 11 a §:n mukaan korvausasioissa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja antava toimielin. Lautakunnan jäsenten vaitiolovelvollisuuden määräytymisestä on ollut tarpeen säätää potilasvahinkolain 13 §:ssä. Edellä lausutuilla perusteilla ja ottaen myös huomioon perustuslain 12 §:n 2 momentin katson, että Potilasvakuutuskeskuksen toiminnastaan kertyneistä tiedoista sittemmin laatimat, A:n tietopyynnön kohteena olevat tilastot ovat julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Kyseessä olevien tilastojen sisältämät yksityissairaaloita koskevat tiedot eivät ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja sairaaloiden liikesalaisuuksia. Pyydettyjen tietojen julkisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon sanotun lainkohdan liike- ja ammattisalaisuutta vastaavaa muuta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevaa seikkaa tarkoittava vahinkoedellytyslausekkeellinen salassapitoperuste. Tällaiset muut elinkeinotoimintaa koskevat seikat ovat salassapidettäviä ainoastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole muun ohella kuluttajien terveyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista. Salassapitosäännöksiä on poikkeussäännöksinä tulkittava suppeasti. Potilasvakuutuskeskus on saanut puheena olevat tiedot suorittaessaan lakisääteistä tehtäväänsä. Tiedoilla on merkitystä kuluttajien arvioidessa sairaalapalveluja terveytensä kannalta. Mainittujen tilastojen sisältämät yksityissairaaloita koskevat tiedot eivät siten ole myöskään sairaaloiden liike- tai ammattisalaisuutta vastaavia julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita."