← Suomi

KHO/2008/58

2008 false KHO:2008:58 Turun seudun vedenhankintaa tarkoittavan tekopohjavesilaitoksen rakentamisen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamisen Virttaankankaan pohjavesialueelta, tekopohjavesilaitoksen suoja-alueen, raakavedenottamon rakentamisen ja raakaveden ottamisen Kokemäenjoesta, raakaveden esikäsittelylaitoksen ympäristöluvan sekä siirtovesijohdon Huittinen-Virttaa muodostamassa hankkeessa sovellettiin vesitalousluvan edellytysharkinnassa etujen ja haittojen vertailun osalta tekopohjaveden muodostamisen sekä pohjaveden ja tekopohjaveden ottamisen osalta vesilain 9 luvun 8 §:n 1 momenttia sekä Kokemäenjoesta tapahtuvan veden ottamisen osalta vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momenttia sekä molempien osalta 2 luvun 11 §:n säännöksiä. Mahdollisuus vedenhankinnan järjestämiseen valittua vaihtoehtoa haitattomammalla tavalla, jos sellainen vaihtoehto todennäköisesti oli olemassa, oli intressivertailussa osaltaan otettava huomioon. Valittu vedenhankintavaihtoehto ei ollut vedenhankinnan järjestämiseksi ainoa mahdollinen. Se seikka, että hakemuksen mukainen hanke kustannuksiltaan ehkä on muita vaihtoehtoja edullisempi, ei sellaisenaan merkinnyt valitun vaihtoehdon etusijaa. Haittoina ja muina edunmenetyksinä oli otettava huomioon ennen muuta arvokkaan luonnonympäristön osan ainakin jonkinasteinen haitallinen muuttuminen ja muuttumisen vaara. Huomioon otettavat haitalliset vaikutukset voivat koskea niin pohjavettä ja vesistöjä kuin maaperää ja luontoa sekä elinkeinotoimintoja. Merkityksellisen haitan vaaraa oli kuitenkin pidettävä vähäisenä, kun otettiin huomioon myös maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi annetut, KHO:n päätöksellä osaksi muutetut määräykset. Alueen maankäytössä oli hankkeen toteutumisen johdosta noudatettava niitä rajoituksia, jotka johtuvat lakiin ja suoja-aluemääräyksiin perustuvasta velvollisuudesta suojata luonnollisen pohjaveden ohella myös tekopohjavettä. Toisaalta alueella joka tapauksessa oleva luonnollinen pohjavesi yksinkin asetti rajoituksia alueen maankäytölle. Myös tekopohjaveden suojaamistarpeesta aiheutuvien rajoitusten muodostama haitta oli otettava lupaharkinnassa huomioon. Samoin lupaharkinnassa oli otettava huomioon, että tekopohjavesihankkeeseen kiinteästi kuuluva siirtovesijohto Huittinen-Virttaa rajoitti maankäyttöä kohdealueellaan. Tekopohjavesihankkeesta aiheutuvat haitat kokonaisuutena eivät kuitenkaan olleet niin suuria, ettei hakijalle vedentarpeen tyydyttämisestä koituvaa hyötyä voitaisi pitää niihin nähden huomattavana, kun otettiin huomioon sekin, että hankkeen johdosta Turun seudun vedenhankinta voidaan perustaa pintaveteen verrattuna riskittömämpään pohjaveden ottamiseen. Hankkeesta saatava hyöty oli Turun seudun vedenhankinnan järjestämiseksi käytettävissä olevat vaihtoehdotkin huomioon ottaen tekopohjavesihankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Luvan myöntämisen edellytykset olivat siten olemassa. Hankkeen vaihtoehtoisesta toteuttamistavasta oli kysymys myös arvioitaessa asiassa suoritetun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lainmukaisuutta. Esikäsitellyn Kokemäenjoen veden imeyttämisen seurauksena maaperään ja pohjaveteen joutui ravinteita ja mahdollisesti myös muita aineita sekä kiintoainetta enemmän kuin siinä tilanteessa, että vettä ei imeytettäisi tekopohjaveden valmistusta varten. Tämän vuoksi tekopohjaveden imeyttämisestä maaperään saattoi pitkällä aikavälillä aiheutua maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Näiden seurausten estämiseksi Kokemäenjoen vesi oli riittävästi puhdistettava ennen tekopohjavedeksi imeyttämistä. Pelkkä hiekkasuodatus ei ollut riittävä menetelmä. Esikäsittelylaitoksen toiminnan tehostamista sekä veden ottamisen keskeyttämistä eräissä tapauksissa ja esikäsitellyn veden laatua koskevien ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräysten muuttaminen oli tarpeen näiden haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Tarkkailun avulla oli tarpeen selvittää, mitä vaikutuksia hankkeella on alueen maaperään ja pohjaveteen. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä oli esitettävä tarkkailutietoihin perustuva selvitys hankkeen vaikutuksista. Lupapäätöksessä oli toisten alueisiin perustettujen käyttöoikeuksien alueet yksilöity vain viittaamalla lupamääräyksessä olevaan korvausluetteloon. Käyttöoikeusalueiden yksilöinti oli puutteellista sikälikin, että ympäristölupavirasto ei ollut käyttöoikeuden myöntämisen yhteydessä viitannut karttoihin, joista käyttöoikeusalueet ilmenevät. Luvassa ei myöskään ollut annettu määräyksiä siitä, mihin toimenpiteisiin Turun Seudun Vesi Oy:llä on sille myönnettyjen käyttöoikeuksien nojalla oikeus ryhtyä toisten alueilla. Tämä kävi kuitenkin vedenottamo- ja imeytysalueiden osalta välillisesti ilmi niistä rajoituksista, joita suoja-aluetta koskevan päätöksen suoja-aluemääräyksissä oli asetettu. Käyttöoikeusmääräystä oli täydennettävä. Lupapäätöksessä ei ollut tarkoin yksilöity altaiden sijoittamista imeytysalueille eikä niistä imeytettävän veden määrää. Selvitys näistä seikoista oli olennainen osa vesilain 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettua lupahakemukseen liittyvää suunnitelmaa. Imeytysaltaiden rakenne ja sijoittaminen sekä imeytys- ja vedenottosuunnitelmat niin sanotun koetoimintavaiheen aikana ja siirryttäessä sen jälkeen täysimittakaavaiseen toimintaan samoin kuin esikäsittelylaitoksen toiminnan tehostaminen kemiallisella käsittelyllä oli luvan olennaisina osina ratkaistava ympäristölupaviraston päätöksellä riittävän yksityiskohtaisten suunnitelmien perusteella sen sijaan, että luvan saaja velvoitettaisiin esittämään niistä erikseen suunnitelma alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka mainitunlaisesta päätöksestä tai sitä koskevasta oikaisuvaatimus- tai valitusmahdollisuudesta ei vesilaissa ole erikseen säädetty. Suunnitelman johdosta mahdollisesti tarvittavien uusien käyttöoikeusalueiden osalta oli myös otettava huomioon, että vain ympäristölupavirastolla on toimivalta niistä päättämiseen. Koska siirtovesijohdon rakentaminen ei vesilain 9 luvun 18 §:n mukaisen käyttöoikeusratkaisun lisäksi edellyttänyt muuta vesilain tai muunkaan lain mukaista lupaa tai päätöstä, oli mainittua ratkaisua pidettävä sellaisena luonnonsuojelulain 65 §:n kannalta lupaan rinnastettavana päätöksenä, jonka yhteydessä on osaltaan tullut arvioida vaikutukset Natura 2000 -verkoston kohteeseen. Asiassa oli kysymys myös toisaalta suoja-alueella ja toisaalta käyttöoikeusalueella sijaitsevien maa-ainesten arvon korvaamisesta alueiden omistajille. Maa-ainesten ottaminen suoja-alueella edellytti maa-aineslain ja, sikäli kuin ottamisesta saattaisi aiheutua vesilain 1 luvun 18 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, myös vesilain 9 luvun 8 §:n mukaisen luvan saamista. Lisäksi ottaminen edellyttäisi vesilain 9 luvun 20 §:ssä tarkoitettua erillistä ympäristölupaviraston lupaa suoja-aluemääräyksistä poikkeamiseen. Maa-aineslain mukaisen luvan puuttuminen ei sinänsä estänyt korvauksen määräämistä vesilain nojalla. Uusien maa-aineslain ja mahdollisesti myös vesilain mukaisten lupien myöntäminen suoja-alueella sijaitseville alueille ja mahdollisesti myönnettävissä olevien lupien perusteella sallittavan ottamisen laajuus oli kuitenkin sillä tavoin epävarmaa, että käyttöoikeusalueilla olevan soran arvoa ei ollut otettava nyt vesilain nojalla määrättävän käyttöoikeuskorvauksen perusteeksi. Sellaisilla suoja-alueeseen kuuluvilla toisten alueilla, joihin ei ollut myönnetty pysyvää käyttöoikeutta, kysymys ei vesilain 1 luvun 18 § sekä maa-ainesten ottamisen edellyttämien maa-aineslain ja vesilain mukaisten lupien myöntämisen edellytykset ja lupamääräyksiä koskevat säännökset huomioon ottaen ollut vesilain 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta, 9 luvun 20 §:n 2 momentti huomioon ottaen pohjavedenottamon suoja-aluepäätöksessä etukäteen korvattavaksi määrättävästä edunmenetyksestä. Kysymys oli vielä muun ohella töidenaloittamislupien edellytyksistä. Vesilaki 1 luku 18 §, 2 luku 3, 6, 11, 26 ja 27 §, 9 luku 2, 4, 8, 11, 16, 18, 19 ja 20 § ja 11 luku 8 § 3 mom. Ympäristönsuojelulaki 7 ja 8 §, 7 luku ja 101 § Luonnonsuojelulaki 65 ja 66 § L ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10, 13 ja 17 § (59/1995 ja 468/1994) A ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) 11 § 2 kohta Kort referat på svenska Päätökset, joista valitetaan Vaasan hallinto-oikeuden päätökset 7.3.2007 n:ot 07/0092/1 ja 07/0093/1 1 Asioiden aikaisempi käsittely 1.1 Hakemukset Turun Seudun Vesi Oy (jäljempänä myös yhtiö) on tehnyt Länsi-Suomen vesioikeudelle ja sen sijaan 1.3.2000 lukien tulleelle ympäristölupavirastolle seuraavat hakemukset: 1) Yhtiö on 16.2.1993 saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä Alastaron kunnan Virttaan kylässä sekä Oripään kunnan Tanskilan ja Oripään kylissä. Yhtiö on myös pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Yhtiö on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 26.9.2001 saapuneella kirjelmällä muuttanut hakemustaan. Yhtiö on muutetussa hakemuksessaan vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin viitaten pyytänyt

  1. lupaa Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön käsittäen suunnitelmassa esitetyt laitosrakennusalueen, imeytysalueet, suojaimeytysalueet, kaivoalueet sekä johtolinja-, tie- ja muut vastaavat alueet,
  2. lupaa imeyttää esikäsiteltyä Kokemäenjoen vettä suunnitelmassa esitetyillä imeytysalueilla tekopohjavedeksi enintään 105 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna sekä enintään 125 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna,
  3. lupaa ottaa tekopohjavettä ja pohjavettä suunnitelmassa esitetyiltä kaivoalueilta enintään 100 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna sekä enintään 120 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna,
  4. lupaa tekopohjavesilaitokseen kuuluvan tekopohjaveden jälkikäsittelylaitoksen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön,
  5. lupaa käyttää, käsitellä ja varastoida alueella tekopohjaveden jälkikäsittelyssä tarvittavia kemikaaleja,
  6. käyttöoikeutta niihin hakemussuunnitelmassa osoitettuihin, yhtiölle tai Turun kaupungille kuulumattomiin alueisiin, joita hakija ei saa haltuunsa kaupalla tai sopimusteitse lupapäätöksen antamiseen mennessä,
  7. oikeutta huoltaa ja ylläpitää alueella ja sen ympäristössä olevia tekopohjavesilaitoksen käyttötarkkailun ja ympäristön pohjavesitarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita ja suorittaa niistä mittauksia sekä asentaa niihin tai niiden viereen maan päälle tarvittavia mittalaitteita,
  8. oikeutta kulkea tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueen ja sen ympäristön maastossa moottoriajoneuvolla pääasiassa käyttäen maastossa olevia ajouria,
  9. vesilain 2 luvun 26 §:n mukaista töidenaloittamislupaa sekä ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta,
  10. lupaa aidata tekopohjavesilaitoksen laitosrakennus-, imeytys- ja kaivoalueet sekä
  11. lupaa tehdä rakennustöiden suorittamisessa tarvittavat väliaikaiset rakenteet ja työmaatiet luvan saajan korvaamille tai sopimille alueille. 2) Yhtiö on 23.8.2001 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt suoja-alueen määräämistä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle Alastaron kunnan Virttaan kylässä, Oripään kunnan Tanskilan ja Oripään kylissä sekä Säkylän kunnan Iso-Säkylän kylässä. 3) Yhtiö on 23.8.2001 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa raakavedenottamon rakentamiseen Kokemäenjoen rantaan Huittisten kaupungissa ja raakaveden ottamiseen Kokemäenjoesta enintään 110 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 130 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, pysyvää käyttöoikeutta raakavedenottamon ja esikäsittelylaitoksen alueisiin, joita hakija ei saa haltuunsa kaupalla tai sopimusteitse, sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 4) Yhtiö on 23.8.2001 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa raakaveden esikäsittelylaitoksen rakentamiseen ja esikäsittelylaitoksen huuhteluvesien ja niihin verrattavien pesuvesien johtamiseen Punkalaitumenjokeen. Yhtiö on 20.5.2003 Lounais-Suomen ympäristökeskukseen saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa käsiteltyjen huuhteluvesien johtamiseksi Loimijokeen. Ympäristökeskus on 26.5.2003 siirtänyt esikäsittelylaitoksen ympäristölupa-asian ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain 33 §:n 2 momentin nojalla. 5) Yhtiö on 13.8.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa Turun Seudun tekopohjavesihankkeeseen liittyvän Huittinen-Virttaa -vesijohdon rakentamiseen Vampulan, Säkylän ja Alastaron kunnissa sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakemukseen, jossa on pyydetty lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen ynnä muuhun, sisältyy yhtiön tekemä esitys hanketta varten tarvittaviin maa-alueisiin kohdistuvista käyttöoikeuksista. Hakemuksessa on todettu, että hanke edellyttää korvauksen maksamista käyttöoikeuksista. Hakemuksiin, joissa on pyydetty lupaa veden ottamiseen Kokemäenjoesta ja lupaa Huittinen-Virttaa -vesijohdon rakentamiseen, sisältyy yhtiön tekemä esitys hanketta varten tarvittaviin maa-alueisiin kohdistuvista käyttöoikeuksista ja niistä maksettavista korvauksista. 1.2 Hakemussuunnitelmat 1.2.1 Osakkaina olevat kunnat Turun Seudun Vesi Oy:n osakkaita ovat Turun, Kaarinan, Paimion, Raision, Naantalin ja Paraisten kaupungit sekä Liedon ja Piikkiön kunnat. Vettä tultaisiin johtamaan osakaskuntien tarpeisiin sekä myös Merimaskun, Rymättylän ja mahdollisesti muidenkin alueen kuntien käyttöön. 1.2.2 Veden tarve Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskuntien keskimääräiseksi vedentarpeeksi mitoitusvuonna 2030 on hakemuksessa arvioitu 87 000 m 3 /d, enintään 111 000 m 3 /d. Osakaskunnissa oli vuoden 1997 lopussa yhteensä 265 012 asukasta. 1.2.3 Virttaankankaan pohjavesialueen olosuhteet Virttaankankaan pohjavesialue sijaitsee Alastaron ja Oripään kuntien alueella. Hydrogeologisesti alue voidaan jakaa itäiseen ja läntiseen osaan. Itäisen alueen pohjavedet virtaavat kohti Kankaanjärven-Oripäänkankaan välistä harjuydintä ja tätä pitkin kaakkoon. Läntisen alueen pohjavedet virtaavat kohti harjuselänteen eteläpuolista ydintä ja edelleen poikittaista karkearakeista vyöhykettä pitkin Kankaanrannan ja Alastaron Myllylähdettä kohti. Itäisen ja läntisen alueen välillä on hydraulinen pohjavesiyhteys. Vedenjakajien rajaamalla alueella muodostuva pohjavesi purkautuu sekä alueen mittavista lähteistä että laajana suotautumisena muodostuman ulkopuolelle. Suurimmalta osaltaan alue on kuivaa kangasmetsää. Tekopohjavesilaitoksen suunnitellulla toiminta-alueella on nykyisin pohjavedenottamoita, soranottoalueita, ampumarata ja pohjaveden havaintoputkia. Välittömästi tekopohjavesilaitoksen lähellä on Alastaron moottoriurheilukeskus. Noin puolen kilometrin päässä moottoriradasta on asemakaava-alue, jolle tullaan rakentamaan 45 talviasuttavaa loma-asuntoa. Osa suunnitelman mukaisista imeytysalueista, johtolinjoista ja huoltoteistä sijaitsee Säkylänharjun Natura 2000 -alueella (FI0200059). 1.2.4 Suunnitellut toimenpiteet Tekopohjavesilaitoksella lisätään harjumuodostuman pohjavedentuotantoa imeyttämällä esikäsiteltyä jokivettä alueen maaperään. Laitokseen kuuluvat noin 495 hehtaarin alueelle sijoittuvat laitosrakennusalue (esikäsitellyn veden vastaanottosäiliö, puhdasvesisäiliö, huuhtelu- ja varoaltaat sekä jälkikäsittelylaitos), imeytysalueet, suojaimeytysalueet, kaivoalueet sekä johtolinja- ja tiealueet. Esikäsitelty vesi johdetaan laitosrakennusalueelta syöttöputkia pitkin imeytysalueille. Imeytyksen jälkeen vesi pumpataan pohjavesikaivoista takaisin laitosrakennusalueelle, jossa vesi johdetaan jälkikäsittelyyn ja edelleen puhdasvesisäiliöön. Esikäsitellyn raakaveden imeytys toteutetaan sadetusimeytyksenä aidatuilla imeytysalueilla, jotka sijoittuvat neljän kilometrin pituiselle luode-kaakko suuntaiselle vyöhykkeelle. Imeytysalueita on yhteensä kymmenen, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 15,35 ha. Lisäksi rakennetaan kaksi suojaimeytysaluetta Kankaanrannan Myllylähteen, Kankaanrannan lähteen ja Virttaan suunnan virtaamien varmistamiseksi. Imeytettävä vesimäärä on hakemuksen mukaan enintään 105 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna sekä enintään 125 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Kokemäenjoen vesi esikäsitellään ennen sen johtamista tekopohjavesilaitokselle. Esikäsittely muun muassa vähentää raakaveden sameutta, kiintoainemääriä, kemiallista hapenkulututusta, bakteerimäärää sekä kiintoaineeseen sitoutuneita raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia. Tekopohjavesi, jossa on mukana pieni määrä luonnollista pohjavettä, otetaan maaperästä kolmella jo rakennetulla pohjavesikaivolla sekä rakennettavilla uusilla kaivoilla. Kaivot sijaitsevat kahdeksalla kaivoalueella. Hakemuksessa on pyydetty lupaa saada ottaa tekopohjavettä ja pohjavettä enintään 100 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna sekä enintään 120 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mainitut vedenottomäärät tarkoittavat voimassa olevien lupien mukaisen pohjavedenoton lisäksi tapahtuvaa vedenottoa. Hakijan Virttaan ottamosta saa voimassa olevan luvan mukaan ottaa vettä 5 000 m 3 /d. Tekopohjaveden jälkikäsittely koostuu tarvittaessa alkaloinnista ja desinfioinnista. Alkalointi toteutetaan kalsiumhydroksidilla. Muodostuva kalkki/hiekka -sakka ja huuhteluvedet johdetaan huuhtelualtaaseen, josta laskeutunut sakka kuljetetaan kaatopaikalle. Tekopohjavesi varaudutaan desinfioimaan klooriamiinilla, joka valmistetaan annostelemalla veteen nestemäistä natriumhypokloriittiliuosta ja ammoniakkivettä. Huittinen-Virttaa -vesijohto käsittää raakavesilinjan Kokemäenjoen vedenottamolta esikäsittelylaitokselle ja esikäsitellyn veden siirtolinjan esikäsittelylaitokselta Virttaan tekopohjavesilaitokselle. 1.2.5 Tarvittavat maa-alueet Turun Seudun Vesi Oy:llä ja Turun kaupungilla on omistuksessaan suurin osa tekopohjavesilaitoksen tarvitsemista maa-alueista. Yhtiö on pyytänyt käyttöoikeutta muihin tekopohjavesilaitosta varten tarvittaviin alueisiin. Yhtiö on tehnyt suurimmaksi osaksi sopimuksen vesijohdon sijoittamisesta kysymyksessä olevien tilojen omistajien kanssa. Yhtiö on pyytänyt käyttöoikeutta vesijohdon sijoittamista varten tarvittaviin alueisiin niiden tilojen osalta, joiden omistajien kanssa sopimusta ei ole tehty. 1.2.6 Hankkeen vaikutukset Hanke varmistaisi Turun seudulle toimivan vedenjakelujärjestelmän. Verrattuna nykyisiin järjestelmiin sen hyötyjä ovat muun muassa, että kuluttajille toimitettava vesi on laadultaan hyvää ja tasalaatuista, veden riittävyys varmistuu sekä veden lämpötilavaihtelut ja siitä aiheutuvat ongelmat poistuvat. Veden saannin toimintavarmuus on hyvä myös mahdollisten kriisien sattuessa. Hyöty koskettaa väestömäärältään suurta aluetta sekä alueen laajaa palvelutoimintaa ja teollisuutta. Hankkeen ympäristövaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut kesällä 2001 ja liitetty hakemusasiakirjoihin. Arviointiselostus sisältää luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen selvityksen hankkeen vaikutuksesta Säkylänharjun Natura 2000 -alueeseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta täydentävät selvitykset ovat valmistuneet maaliskuussa
  12. Natura-alueelle on sijoitettu viisi imeytysaluetta putkistoineen ja kaivoineen sekä johtolinjoja ja huoltoteitä. Tämä on katsottu välttämättömäksi tekopohjavesilaitoksen toiminnan ja veden laadun takia. Tekopohjavesihanke ei tehtyjen selvitysten mukaan loukkaa niitä arvoja, joiden perusteella alue on otettu Natura-alueeksi. Virttaanharjun pohjaveteen kohdistuvat riskit eliminoitaisiin järjestelmää koskevalla riskienhallintasuunnitelmalla. Mahdollinen haitta-aineen pääsy raakavesilähteeseen (Kokemäenjokeen) havaittaisiin riittävän aikaisessa vaiheessa tarkkailun avulla. Esikäsitellyn veden laatua seurattaisiin jatkuvatoimisin mittauksin. Esikäsitellyn veden siirtolinjaan rakennettaisiin tyhjennys- ja huuhtelupaikkoja. 1.2.7 Tarkkailu Virttaankankaalla tultaisiin suorittamaan pohjavesiolojen tarkkailua, jonka tarkoituksena on seurata hankkeen vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. 1.2.8 Suoja-alue Pohjavesialueen säilymiseksi puhtaana on alueelle laadittu suoja-aluesuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina ja estää pilaamiskieltojen vastainen toiminta sekä sovittaa tuleva maankäyttö tähän tavoitteeseen. Ehdotettu suoja-aluerajaus perustuu pohjaveden luonnollisten virtaussuuntien hyväksi käyttöön, pohjavedenjakajiin ja itse laitoksen toimintaan. Suoja-alue on rajattu suhteellisen lähelle laitosaluetta pohjaveden virtauksen alavirran puolella eli niillä alueilla, joissa pohjavesi virtaa ulos laitosalueelta. Näitä suuntia ovat Virttaan kylän ja Kankaanrannan suunta. 1.2.9 Veden otto Kokemäenjoesta Raakavedenottamo sijoitetaan Kokemäenjoen itärantaan Karhiniemen sillan viereen. Vedenottokohta sijaitsee Kokemäenjoen keskiosalla Huittisissa, missä joen valuma-alue on 21 450 km
  13. Loimijoki laskee Kokemäenjokeen vedenottokohdan alapuolella. Loimijoen valuma-alue on 3 100 km
  14. Esikäsittelylaitoksen huuhteluvedet johdetaan Loimijokeen Punkalaitumenjoen yhtymäkohdan alapuolelle. Kokemäenjoesta otettavan raakaveden tarpeeksi arvioidaan enintään 110 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 130 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Raakavedenottamosta vesi johdetaan Huittisissa sijaitsevaan esikäsittelylaitokseen. Yhtiö on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta raakavedenottamon alueeseen. 1.2.10 Raakaveden esikäsittely Imeytettävä raakavesi esikäsitellään veden laadun parantamiseksi. Esikäsittely käsittää siivilöinnin ja hiekkapikasuodatuksen, joiden jälkeen vesi pumpataan Virttaankankaalle. Esikäsittelylaitoksen tilat mitoitetaan siten, että laitoksella voidaan käsitellä vettä 130 000 m 3 /d. Laitokseen sijoitetaan siivilöintilaitteet, suodattimet ja muut tarvittavat toiminnot, kuten puhdasvesisäiliö, pumput, kompressorit ja sähkö-, varasto-, valvomo- ja sosiaalitilat. Siivilöinnin ja suodatuksen tuloksena muodostuu huuhteluvesiä, joihin konsentroituu raakavedestä esikäsittelyssä poistuva kiintoaines. Huuhteluvesiä syntyy keskimäärin noin 5 % käsitellystä vesimäärästä. Huuhteluveden kiintoaine poistetaan laskeuttamalla selkeytyksessä, jolloin kiintoainemäärä vähenee noin 80-85 %. Selkeytetty huuhteluvesi johdetaan Loimijokeen Punkalaitumenjoen laskukohdan alapuolelle. Laskeutuksessa muodostuva liete kuivataan ja voitaneen sijoittaa maa-ainesten läjitysalueelle. Suodattimien huuhteluvesiä muodostuu toiminnan alkuvaiheessa noin 3 500 m 3 /d ja täydellä tuotantomäärällä noin 5 500 m 3 /d. Huuhteluveden kirkasteveden kiintoainepitoisuus on mekaanisessa esikäsittelyssä suunnilleen 25 mg/l, joten täydellä tuotantomäärällä kiintoainetta johdetaan takaisin vesistöön noin 140 kg/d. Lietettä, jonka kiintoainepitoisuus on noin 1 %, muodostuu mekaanisessa esikäsittelyssä noin 35 m 3 /d, joka kuivattuna 15-20 % kuiva-ainepitoisuuteen on noin 2,5 m 3 /d. Loimijokeen johdettavan kirkasteveden arvioitu määrä on yhteensä 5 465 m 3 /d. 1.2.11 Kokemäenjoen veden laatu Kokemäenjoen sedimenteistä tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että elohopean likaamien sedimenttien sekoittuminen veteen esimerkiksi tulvan yhteydessä ei nosta veden elohopeapitoisuutta raakavedelle asetetun raja-arvon yli. Kohonneet elohopeapitoisuudet eivät nykyisellään muodosta riskiä vedenotolle. Kokemäenjoen veden laatu on parantunut happikyllästyksen, kemiallisen hapenkulutuksen, ligniinin ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta huomattavasti viimeisten 35 vuoden aikana. Typpipitoisuudet sitä vastoin ovat pysyneet keskimäärin ennallaan tai jopa hivenen nousseet. Kokemäenjoen veden nikkeli-, lyijy-, kromi-, seleeni- ja arseenipitoisuudet olivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen 29.8.2001 valmistuneen selvityksen mukaan alle määritystarkkuuden, ja sama koski pääosin myös sinkkiä. Kolmestatoista elohopeapitoisuuden määrityksestä kahdeksan oli alle määritystarkkuuden (alle 0,05 µg/l). Neljässä näytteessä elohopeapitoisuus oli 0,05-0,07 µg/l. Yhdessä näytteessä pitoisuus oli 0,27 µg/l. Veden elohopeapitoisuus on tulvan aikana muutaman viikon ajan selvästi yli määritystarkkuuden. Talousveden laatuvaatimuksista annetun asetuksen mukaan talousveden enimmäispitoisuudet edellä mainituille metalleille ovat seuraavat: elohopea 1 µg/l, nikkeli 20 µg/l, lyijy 10 µg/l, kromi 50 µg/l, seleeni 10 µg/l ja arseeni 10 µg/l. 1.3 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 1.3.1 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Hankkeesta on laadittu 29.6.2001 päivätty ympäristövaikutusten arviointiselostus, jota on täydennetty 22.8.
  15. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta on myöhemmin täydennetty selvityksillä, joista on laadittu 21.3.2003 päivätty raportti. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on niin sanottuna 0-vaihtoehtona käsitelty vaihtoehtoa, jossa Turun seudun vedenhankintaa ja jakelua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Turun, Raision-Naantalin kuntayhtymän sekä Paraisten Vesi Oy:n vesilaitoksilla tehdään tarvittavat uudistukset ja saneeraukset. Kriisitilanteissa raakavesilähteenä toimii Paimionjoki. Niin sanottuna 0+ -vaihtoehtona on käsitelty vaihtoehtoa, jonka mukaan Aurajoki toimii edelleen Turun seudun pääraakavesilähteenä. Tarpeen mukaan johdetaan lisävettä Paimionjoesta. Lisäveden ottoa varten rakennetaan noin 27 km pitkä putkilinja Tarvasjoen Alikulman ottamosta Halisten vesilaitokselle. Turun, Raision-Naantalin kuntayhtymän sekä Paraisten Vesi Oy:n vesilaitoksilla tehdään tarvittavat saneeraukset ja uudistukset. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta täydentävät, 21.3.2003 päivätyssä raportissa selostetut selvitykset koskevat muun ohella raakaveden vaikutusta vedenottoon, veden esikäsittelyä, tekopohjaveden muodostumista ja vaikutuksia maaperässä sekä pohjaveden laadun huononemisen estämistä. 1.3.2 Yhteysviranomaisen lausunto Hämeen ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettuna yhteysviranomaisena antanut 20.12.2001 päivätyn lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ympäristökeskus on muun ohella lausunut, että hankkeen toteuttamisvaihtoehdot täyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vaatimukset. Useissa arviointiselostuksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä on katsottu, että yhtenä vaihtoehtona olisi pitänyt selvittää myös "suora putki" Kokemäenjoelta Turkuun ja että se on jätetty pois liian kevein perustein. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta puuttuu yhtenäinen selvitys eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Toteuttamiskelvottomaksi on todettu vain vedensiirtotunneli Huittisista Virttaalle. Vaihtoehtojen vertailussa olisi ollut tarpeen olla mukana selvitys eri vaihtoehdoilla tuotetun veden laadusta. Ympäristökeskus on lausunut, että hankkeen arvioituja vaikutuksia olisi tarpeen selvittää muun ohella maaperävaikutusten, Kokemäenjoen veden määrän, pohjaveden laadun muuttumisen ja harjupohjaveden vaikutuspiirissä olevien ekosysteemien osalta. 1.4 Natura-aluetta koskeva arviointi- ja lausuntomenettely 1.4.1 Vaikutuksista Natura-alueeseen tehty arviointi Hankkeen vaikutuksista Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luontoarvoihin on laadittu 15.6.2001 päivätty luonnonsuojelulain 65 §:ssä edellytetty arviointi. Arvioinnissa on yhteenvetona lausuttu, että raakaveden imeyttäminen muuttaa kasvillisuutta imeytyskentillä. Maaperän kosteus ja pH nousevat, minkä johdosta varvut ja kuivien paikkojen sammalet kärsivät ja taantuvat. Imeytyskentät muuttuvat todennäköisesti kasvillisuudeltaan rehevämmiksi. Vaikutuksia kompensoidaan jaksottamalla imeytys niin, että imeytysalat pääsevät toipumaan. Imeytyskentän vaikutukset kohdistuvat Natura 2000 -alueen luontotyyppiin "harjumetsät". Vaikutus kohdistuu noin 8 hehtaariin, joka on koko luontotyypin osuudesta alle 1 %. Lisäksi sadetusveden tuloputkien maahan kaivaminen aiheuttaa häiriötä noin 100 metrin matkalla. Vaikutusalue ei ole luontotyypin edustavinta osaa. Kasvilajistoon ei esimerkiksi kuulu harjujen tyyppilajistoa. Vaikutusalueen metsät ovat tyypiltään kanerva- ja jäkälätyyppiä. Imeytyskentän sadetusputket asennetaan pinta-asennuksena. Raakavesi tuodaan sadetuskentän reunalle maanalaisia putkistoja myöten. Putkistojen maahan kaivaminen ei aiheuta pysyviä vaurioita kasvillisuudelle. Tekopohjavesihankkeen vaikutukset kohdistuvat kaikkiaan noin 1 %:iin harjumetsien kokonaispinta-alasta (noin 11-13 hehtaariin 1 179,9 hehtaarista). Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaita imeytysaloilla. Luontotyypin kokonaisuuteen suhteutettuna hankkeen vaikutukset ovat vähäiset vaikutusalueen pienuuden vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat pääosin alueelle, jonka kulutus on voimakasta jo nykyisin. Luontotyypin edustavimpiin osiin ei kohdistu vaikutuksia. 1.4.2 Alueellisen ympäristökeskuksen lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskus on Natura-vaikutuksia koskevasta arvioinnista antamassaan luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukaisessa lausunnossa muun ohella katsonut, että hanke heikentää luontotyypin harjumetsät luonnonarvoja. Ottaen huomioon imeyttämisalojen vähäinen pinta-ala suhteessa luontotyypin kokonaisesiintymään Säkylänharjun Natura-alueella, luontotyypin vähäisempi edustavuus imeytysalojen alueella sekä niiden sijainti aivan Natura-alueen rajalla, voidaan arvioinnin johtopäätöstä, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoja, kuitenkin pitää perusteltuna. Yhteenvetona ympäristökeskus on katsonut, että hankkeesta vastaava on asianmukaisella tavalla arvioinut hankkeen vaikutukset Säkylänharjun Natura-alueelle. Ympäristökeskus on pitänyt laadittuja selvityksiä niin alueelliselta kuin sisällölliseltä kattavuudeltaan riittävinä hankkeen Natura-vaikutusten arvioinnin suorittamiseen. Myös hankkeen vaikutukset muihin tekopohjavesihankkeen vaikutusalueella sijaitseviin Natura-verkoston kohteisiin on asianmukaisella tavalla arvioitu. 1.5 Asioiden käsittely vesioikeudessa ja ympäristölupavirastossa 1.5.1 Katselmustoimitukseen määrääminen Länsi-Suomen vesioikeus on 11.3.1993 määrännyt tekopohjavesilaitosta koskevan hakemuksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvussa tarkoitetussa katselmustoimituksessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.8.2001 määrännyt, että katselmustoimituksessa on käsiteltävä tekopohjavesilaitosta koskeva hakemus sen muutetussa muodossa ja että katselmustoimituksessa on käsiteltävä suoja-alueen määräämistä koskeva hakemus, raakaveden ottamista Kokemäenjoesta ynnä muuta koskeva hakemus ja esikäsittelylaitosta koskeva ympäristölupahakemus. Vesi- ja ympäristöhallituksen ehdotuksen mukaisesti vesioikeus on 7.6.1993 määrännyt diplomi-insinööri Marja Hiitiön toimitusinsinööriksi katselmustoimitukseen. Vesioikeus on 18.8.1998 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ehdotuksen mukaisesti määrännyt diplomi-insinööri Frej Achrénin Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta katselmustoimituksen toimitusinsinööriksi peruuttaen samalla diplomi-insinööri Marja Hiitiön pyynnöstä hänelle antamansa määräyksen. Ympäristölupavirasto on määrännyt 27.10.2000 filosofian maisteri Joni Mäkisen ja 18.12.2000 professori Esko Mälkin avustamaan asiantuntijoina katselmustoimituksessa. Katselmustoimituksen uskotuiksi miehiksi on kutsuttu Jaakko Kallionpää Alastaron kunnasta ja Juhani Norri Huittisten kunnasta. Asiassa on pidetty katselmuskokoukset 28.11.2001 Alastaron ja Oripään kunnissa sekä 29.11.2001 Huittisten kaupungissa ja Säkylän kunnissa. Toimitusmiesten laatima katselmuskirja on valmistunut 12.6.
  16. Joni Mäkinen on laatinut 10.6.2001 päivätyn lausunnon. Esko Mälkki on laatinut 15.
  17. ja 25.3.2003 päivätyt lausunnot. Katselmustoimituksen päätyttyä katselmusasiakirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä 28.
  18. ja 29.9.2003 välisen ajan Alastaron, Oripään, Säkylän ja Vampulan kunnissa sekä Huittisten kaupungissa. 1.5.2 Katselmuskirja ja siihen sisältyvä toimitusmiesten esitys Toimitusmiehet ovat katselmuskirjassa muun ohella tehneet esityksen korvausten määräämiseksi niistä tekopohjavesilaitoksen käyttöön tarvittavista käyttöoikeusalueista, jotka eivät ole Turun Seudun Vesi Oy:n tai Turun kaupungin omistuksessa. Lisäksi he ovat esittäneet korvauksia maksettavaksi niistä alueista, jotka ovat tarpeen Kokemäenjoesta tapahtuvaa vedenottoa varten. Toimitusmiehet eivät ole esittäneet, että ympäristölupavirasto määräisi maksettavaksi korvauksia Kokemäenjoessa olevien voimalaitosten omistajille aiheutuvasta energianmenetyksestä, koska Turun Seudun Vesi Oy on tehnyt näiden menetysten korvaamisesta voimalaitosten omistajien kanssa sopimukset. Toimitusmiesten korvausesitys perustuu maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä saatuihin tietoihin Virttaankankaan alueen kiinteistönkaupoista ajalta 27.10.1986-17.1.
  19. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että korvausperusteen tulisi olla lähellä metsämaan arvoa, koska ei ole todennäköistä, että hanketta varten tarvittavia alueita tultaisiin lähivuosina tai -vuosikymmeninä käyttämään soranottoon. Esityksen mukaan korvausta on maksettava muiden alueiden osalta 0,50 euroa neliömetriltä, mutta Huittisissa Karhiniemen sillan vieressä olevan alueen osalta 1,20 euroa neliömetriltä. Toimitusmiehet ovat esittäneet, että Turun Seudun Vesi Oy:lle myönnetään lupa imeyttää Kokemäenjoesta otettua, Huittisissa sijaitsevalla esikäsittelylaitoksella käsiteltyä vettä maaperään Virttaankankaalla sijaitsevilla imeytysalueilla ja lupa ottaa alueelta tekopohjavettä. Katselmuskirjassa on tehty esitys lupamääräyksiksi. Toimitusmiehet ovat lausuneet, että töidenaloittamislupaa ei ole syytä myöntää imeytysalueiden, kaivojen, putkilinjojen tai laitosalueen rakennusten rakentamiseen. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle voidaan määrätä suoja-alue, ja tehneet esityksen suoja-aluetta koskeviksi määräyksiksi. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että veden ottamiseen Kokemäenjoesta voidaan myöntää lupa, ja tehneet esityksen lupamääräyksiksi. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että luvan myöntämisen edellytykset esikäsittelylaitoksen selkeytettyjen huuhteluvesien johtamiseen Loimijokeen ovat olemassa. Toimitusmiehet ovat tehneet esityksen lupamääräyksiksi. Toimitusmiehet ovat myös katsoneet, että veden johtamiseen Kokemäenjoesta voidaan myöntää töidenaloittamislupa ja esikäsittelylaitokselle voidaan myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 1.5.3 Muistutukset Ympäristölupavirastolle on hakemuksen, suunnitelman tai katselmuskirjan johdosta tehty yhteensä 75 muistutusta. Muistutuksen ovat tehneet muun ohella Pirjo Ervola ja hänen asiakumppaninsa (Pro Virttaankangas), Alastaron kunnanhallitus, Oripään kunnanhallitus, MTK-Alastaro ry, MTK-Säkylä ry, Maanrakennusliike Pauli Peiponen Oy, Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky, Jorma Markkula, Ari Markkula Oy, Juho Lankinen, Kyösti Kivistö, Mika Tattinen, Aino Kivistö, Ossi Kivistö, Matti Kivistö, Olavi Nieminen, Arvo Kuosa, Reijo Kuosa, Armi Kyläheikkilä-Kyllästinen asiakumppaneineen, Vampulan Vesihuolto Oy, Tiina ja Timo Vähäheikkilä, Loimaan kaupunginhallitus, Vampulan kunnanhallitus, Pyhäjärven Suojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry sekä Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry. Muistuttajat ovat vaatineet muun ohella, että lupahakemukset hylätään, ja katsoneet, että luvan hakija ei ole riittävästi selvittänyt hankkeen vaihtoehtoja. Muistutuksissa on esitetty korvausvaatimuksia. 1.5.4 Vesijohdon rakentamista koskevan hakemuksen käsittely Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 9 §:n mukaisesti antanut vesijohdon rakentamista koskevasta hakemuksesta tiedon asianosaisille. Ympäristölupavirastolle on tehty yhteensä 16 muistutusta. Muistutuksen ovat tehneet muun ohella Tiina ja Timo Vähäheikkilä sekä Alastaron ja Vampulan kunnanhallitukset. Vähäheikkilät ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja tehneet lupamääräyksiä koskevia vaatimuksia. Kunnanhallitukset ovat muun ohella katsoneet, että vesijohdon sijoitusvaihtoehtoja on tarkasteltava haitallisten vaikutusten minimoinnin kannalta. 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamillaan päätöksillä n:ot 161-164 ja 166/2005/4, asiakirjoista ilmenevien menettelyvaiheiden jälkeen ja suoritettuaan 1.-2.9.2004 asiassa tarkastuksen, myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle jäljempänä selostettavat luvat ja tehnyt muut jäljempänä selostettavat päätökset. 2.1 Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottaminen siitä, päätös n:o 161/2005/4 Ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 161 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle vesilain mukaisen luvan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 7 sanotun määrän hakemukseen liitetyn, 4.5.2001 päivätyn sekä 12.2.2003 ja 19.11.2004 muutetun suunnitelman mukaisesti Alastaron kunnan Virttaan kylässä sekä Oripään kunnan Tanskilan ja Oripään kylissä. Ympäristölupavirasto on myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden tekopohjavesilaitoksen rakentamista varten tarvittaviin toiselle kuuluviin lupamääräyksestä 12 ilmeneviin maa-alueisiin. Päätöksen mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta kuin lupamääräyksessä 12 käyttöoikeuden myöntämisestä korvattavaksi määrättyä vahinkoa tai haittaa. Päätöksen mukaan luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Rakenteet ja laitteet 1) Luvan saajalla on oikeus rakentaa tekopohjavesilaitoksen toiminta- alueelle hakemussuunnitelman liitteenä olevan 4.5.2001 päivätyn sekä 12.2.2003 ja 19.11.2004 muutetun Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen asemapiirustuksen n:o 00125203.103 B mukaiset imeytysalueiden sadetusjärjestelmät ja imeytysaltaat, kaivot, vedensiirtoputket, tarkkailua varten tarvittavat havaintoputket ja muut laitoksen toimintaa varten tarpeelliset rakenteet ja laitteet. Töitä ei saa aloittaa Turun kaupungin hallinnassa olevilla alueilla ennen kuin ne ovat siirtyneet luvan saajan hallintaan. Raakaveden imeytys 2) Imeytysalueilla saadaan imeyttää vettä tekopohjavedeksi yhteensä enintään 105 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 125 000 m 3 /d vuorokausikeskiarvona laskettuna. 3) Vuosittain imeytettävästä vesimäärästä on vähintään 1/4 imeytettävä imeytysaltaista. Tämän ylittävä osa vesimäärästä saadaan imeyttää sadettamalla. Imeytysaltaat on sijoitettava Natura 2000 -verkoston alueen ulkopuolella sijaitseville imeytysalueille. Imeytysaltaita koskeva suunnitelma on hyvissä ajoin ennen niiden rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 4) Kokemäenjoesta otettu vesi on ennen tekopohjavedeksi imeyttämistä esikäsiteltävä hiekkasuodatuslaitoksessa, jonka rakentamisen on perustuttava käsittelytehon kannalta vähintään seuraaviin mitoitusarvoihin: - Suodatuspintakuorman on oltava alle 9 m/h yli 90 % suodatuslaitoksen toiminta-ajasta. Tämä arvo saadaan ylittää erityistilanteissa, kuten suodattimien pesun sekä niiden korjaus- ja huoltotöiden aikana. Pintakuorma lasketaan raakavesivirtaaman ja käytössä olevien suodattimien pinta-alan avulla. - Suodatinhiekan on oltava nimellisraekooltaan enintään tasolla 0,7-1,3 mm. - Suodatinpatjan paksuuden on oltava vähintään 1,0 m. 5) Veden imeyttäminen saadaan keskeyttää veden mukana kulkeutuvan elohopean tai muun haitallisen aineen määrän rajoittamiseksi liukuvan neljän kuukauden aikana enintään 19 vuorokauden ajaksi lupamääräysten mukaisen vedenoton ollessa jatkuvasti käynnissä. Jos imeytys joudutaan keskeyttämään tätä pidemmäksi ajaksi, on tällöin myös vedenotto keskeytettävä. 6) Veden imeyttäminen on keskeytettävä ajaksi, jolloin Kokemäenjoen veden elohopeapitoisuus ottokohdalla on todennäköisesti yli 0,13 µg/l. Vedenotto 7) Muodostettua tekopohjavettä ja pohjavettä saadaan ottaa laitosalueelle rakennettavista kaivoista yhteensä enintään 105 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 125 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Varautuminen vedenoton keskeytyksiin 8) Luvan saajan on pidettävä Turun kaupungin vedenkäsittelylaitos ja osakaskuntien pohjavedenottamot toimintakunnossa tai muulla tavoin huolehdittava siitä, että osakaskuntien välttämätön veden tarve voidaan tyydyttää sinä aikana, jona veden johtaminen Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselta on keskeytettynä. Suojaimeytykset 9) Luvan saajan on imeytettävä suunnitelman mukaisilla suojaimeytysalueilla maaperään tekopohjavettä sellaiset määrät, että Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen yhteenlaskettu virtaama ei tekopohjavesilaitoksen toiminnan vuoksi sanottavasti muutu eivätkä pohjavedenkorkeudet Oripäänharjun pohjoisosassa sanottavasti laske. Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen ja käyttäminen 10) Tekopohjavesilaitos on rakennettava ja laitosta käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa tai haittaa. Mikäli tarkkailuhavaintojen perusteella tai muutoin havaitaan haitallisia vaikutuksia ilmenevän, on imeytyksiä, vedenottoa tai suojaimeytyksiä tarpeellisilta osin muutettava. Luvan saajalla on oikeus liikkua laitoksen toimintaa ja tarkkailua suorittaessaan moottoriajoneuvolla laitoksen toiminta-alueen kiinteistöjen alueella. Liikuttaessa maastossa moottoriajoneuvolla on pyrittävä käyttämään olemassa olevia ajouria. Moottoriajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista asianomaiselle kiinteistölle ja luonnolle. Tarkkailut 11) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa sekä imeytettävän veden laatua ja määrää. Ottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Mittaustulokset on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovituin määräajoin toimitettava ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava laitoksen kaivoista otettavan veden laatua sekä tekopohjavesilaitoksen vaikutuksia pohjaveden korkeuksiin ja laatuun, Kankaanrannan lähteiden veden korkeuksiin ja laatuun sekä niistä lähtevien lähdepurojen virtaamiin. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmissa sanotuin tavoin ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Korvaukset 12) Luvan saajan on maksettava ennen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman laitoksen toimintaa varten tarvittavien alueiden pysyvästä käyttöoikeudesta seuraavat korvaukset: ORIPÄÄN KUNTA Oripään kylä Tilan nimi: Metsäniinikoski, RN:o 4:111 Omistajan nimi: Kulj.liike Kauko Koskinen Ky Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 200, pinta-ala 22 888 m 2, korvaus 11 444 euroa Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 201, pinta-ala 1 476 m 2, korvaus 738 euroa Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 29 815 m 2, korvaus 14 908 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 3 547 m 2, korvaus 1 774 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 1 776 m 2, korvaus 533 euroa Korvaus yhteensä 29 397 euroa Tilan nimi: Tapiomäki, RN:o 10:91 Omistajan nimi: Järvinen Aimo ja Salo Terttu Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 201, pinta-ala 13 280 m 2, korvaus 6 640 euroa Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 202, pinta-ala 5 057 m 2, korvaus 2 529 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 2 717 m 2, korvaus 1 359 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 1 499 m 2, korvaus 450 euroa Korvaus yhteensä 10 978 euroa Tanskilan kylä Tilan nimi: Tienhaara I, RN:o 2:26 Omistajan nimi: Järvinen Aimo ja Salo Terttu Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 202, pinta-ala 12 990 m 2, korvaus 6 495 euroa Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 25 005 m 2, korvaus 12 503 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 2 093 m 2, korvaus 1 047 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 1 211 m 2, 363 euroa Korvaus yhteensä 20 408 euroa Yhteismetsät, kylä Tilan nimi: Virttaan yhteismetsä, RN:o 874:2:0 Omistajan nimi: Virttaan Yhteismetsän Osakaskunta Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 202, pinta-ala 5 107 m 2, korvaus 2 554 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 3 755 m 2, korvaus 1 878 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 2 639 m 2, korvaus 792 euroa Korvaus yhteensä 5 224 euroa ALASTARON KUNTA Virttaan kylä Tilan nimi: Koivikko, RN:o 5:43 Omistajan nimi: Lankinen Aaro oik. om Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 301, pinta-ala 19 613 m 2, korvaus 9 807 euroa Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 7 202 m 2, korvaus 3 601 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 7 178 m 2, korvaus 3 589 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 3 921 m 2, korvaus 1 176 euroa Korvaus yhteensä 18 173 euroa Tilan nimi: Kahila, RN:o 4:77 Omistajan nimi: Kuosa Arvo ja Kuosa Reijo Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 5 647 m 2, korvaus 2 824 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 327 m 2, korvaus 164 euroa Korvaus yhteensä 2 988 euroa Tilan nimi: Ketoheikkilä, RN:o 1:118 Omistajan nimi: Kauma Kalevi Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 300, pinta-ala 20 903 m 2, korvaus 10 452 euroa 0Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 302, pinta-ala 37 056 m 2, korvaus 18 528 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 259 m 2, korvaus 130 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 151 m 2, korvaus 45 euroa Korvaus yhteensä 29 155 euroa Tilan nimi: Taimisto, RN:o 5:156 Omistajan nimi: Nieminen Olavi ja Reeta Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 301, pinta-ala 8 064 m 2, korvaus 4 032 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 3 874 m 2, korvaus 1 937 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 2 180 m 2, korvaus 654 euroa Korvaus yhteensä 6 623 euroa Tilan nimi: Soramäki, RN:o 5:192 Omistajan nimi: Maanrakennusliike Pauli Peiponen Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 13 326 m 2, korvaus 6 663 euroa Tilan nimi: Ojapelto, RN:o 5:193 Omistajan nimi: Salonen Aulis kp. Alue/koodinro: Kaivoalue, pinta-ala 9 230 m 2, korvaus 4 615 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 2 939 m 2, korvaus 1 470 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 1 633 m 2, korvaus 490 euroa Korvaus yhteensä 6 575 euroa Tilan nimi: Puroniitty, RN:o 1:104 Omistajan nimi: Vartia Paula Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 424 m 2, korvaus 212 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 377 m 2, korvaus 113 euroa Korvaus yhteensä 325 euroa Tilan nimi: Rekonmaa, RN:o 5:40 Omistajan nimi: Kiviranta Matti ja Sylvi Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 1 418 m 2, korvaus 709 euroa Tilan nimi: Kotala, RN:o 1:32 Omistajan nimi: Nenonen Arttur ja Eeva oik.om. Alue/koodinro: Imeytysalue VI_IA 400, pinta-ala 24 552 m 2, korvaus 12 276 euroa Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 10 160 m 2, korvaus 5 080 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 4 213 m 2, korvaus 1 264 euroa Korvaus yhteensä 18 620 euroa Tilan nimi: Koivikkomäki, RN:o 1:109 Omistajan nimi: Pöllänen Toivo Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 691 m 2, korvaus 346 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 318 m 2, korvaus 95 euroa Korvaus yhteensä 441 euroa Tilan nimi: Viitasaari, RN:o 1:126 Omistajan nimi: Vartia Tauno oik.om. Alue/koodinro: Tie/johtolinjat, pinta-ala 2 519 m 2, korvaus 1 260 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 1 484 m 2, korvaus 445 euroa Korvaus yhteensä 1 705 euroa SÄKYLÄN KUNTA Yleiset tiet, kylä Tilan nimi: Harjun pt., 12705 RN:o 1:2705 Omistajan nimi: - Alue/koodinro: Johtolinja, pinta-ala 69 m 2, korvaus 35 euroa Alue/koodinro: Työnaik. käyttöalue, pinta-ala 38 m 2, korvaus 11 euroa Korvaus yhteensä 46 euroa Jos kiinteistö, jonka osalta korvaus on määrätty, on kiinnitettynä, korvaus on edellä sanotussa ajassa talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen ja jaettava niin kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihinnasta säädetään. Tallettamista ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos panttioikeuden haltija antaa suostumuksensa korvauksen tallettamatta jättämiseen tai korvaus on pienempi kuin 5 000 euroa. 13) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. Vedensaannin turvaaminen 14) Mikäli tekopohjavesilaitoksen käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilaissa on säädetty. Ennakoimaton vahinko 15) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Rakentamisaika 16) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on saatettava olennaisin osin loppuun kahdeksan vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneiksi. Ilmoitukset 17) Luvan saajan on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 18) Töiden valmistumisesta sekä veden imeyttämisen ja vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava viivytyksettä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lupamääräysten tarkistaminen 19) Luvan saajan on viimeistään 31.12.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, johon on muun ohella liitettävä selvitys velvoitetarkkailussa havaituista, ympäristöön kohdistuneista vaikutuksista sekä selvitys hankkeesta mahdollisesti aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja esitys niiden korvaamisesta. Korvattava päätös Ympäristölupaviraston päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1982 antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden 2.11.1983 annetulla päätöksellä eräiltä osin muutetun Virttaankankaan pohjavedenottamoa koskevan lupapäätöksen nro 100/1982 B. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto on myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle vesilain 2 luvun 26 §:n (606/1982) nojalla luvan aloittaa laitosmittakaavaista koetoimintaa varten tarpeelliset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupa koskee tarvittavien putkistojen rakentamista ja tarkkailua varten tarvittavien laitteiden asennusta sekä enintään 20 000 m 3 /d:n suuruisen esikäsitellyn vesimäärän sadetusimeytystä ja vedenottoa yhtiön hallitsemilla alueilla. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 20 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Luparatkaisu Hankkeen tarkoituksena on turvata hyvälaatuisen veden riittävä saanti Turun kaupungin ja sen ympäristön kuntien tarpeisiin. Nykyisiin, lähinnä pintaveteen perustuviin järjestelmiin verrattuna tekopohjaveteen perustuvan vedenhankintajärjestelmän etuna ovat kuluttajille toimitettavan veden parempi laatu, pienemmät laadun vaihtelut, veden riittävyys sekä veden lämpötilavaihtelujen ja niistä aiheutuvien ongelmien poistuminen. Veden saannin toimintavarmuus on hyvä myös mahdollisten kriisien sattuessa. Hyöty koskettaa väestömäärältään suurta aluetta sekä alueen laajaa palvelutoimintaa ja teollisuutta. Hakijan osakaskuntien keskimääräiseksi vedentarpeeksi vuonna 2030 on arvioitu 87 000 m 3 /d. Virttaankankaalla voidaan esikäsitellystä raakavedestä muodostaa tekopohjavettä hakemuksessa tarkoitettu määrä, vuosikeskiarvona 100 500 m 3 /d. Kun tähän lisätään nykyisestä ottamosta saatava vesimäärä 5 000 m 3 /d, saadaan laitoksesta pohja- ja tekopohjavettä vuosikeskiarvona yhteensä 105 500 m 3 /d, mikä määrä riittää tyydyttämään hakijan veden tarpeen pitkälle tulevaisuuteen. Käyttöön saatava tekopohjavesi on lähes luonnollisen pohjaveden kaltaista. Laitoksen toiminta-alueella maanpinnan kosteusolot ja kasvillisuus muuttuvat imeytysalueilla. Laitosalueen ympäristössä ei tapahdu mainittavasti haitallisia maan pintavyöhykkeen kosteuden muutoksia. Laitoksen toiminta ei imeytettävän ja otettavan vesimäärän suhteuttamisen ja suojaimeytysten vuoksi aiheuta haitallisia muutoksia pohjaveden korkeuksissa eikä ainakaan sanottavaa pohjaveden virtaamien pienenemistä lähteissä ja muilla purkautumispaikoilla. Hankkeella ei myöskään ole sanottavia vaikutuksia lähteiden ja niistä lähtevien purojen veden laatuun. Hanke ei vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vaaranna lähteiden säilymistä luonnontilaisina. Alueiden käyttöoikeudesta maksettavaksi määrätyt korvaukset ovat yhteensä noin 158 000 euroa. Tämän lisäksi vesilain 2 luvun 6 §:n mukaista vertailua suoritettaessa huomioon otettavat hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankintakustannukset ovat enintään samaa suuruusluokkaa. Lupamääräyksissä tarkoitetulla tavalla esikäsitellyn veden johtamisesta maahan ei aiheudu vesilain 1 luvun 22 §:ssä (467/1987) tarkoitettua seurausta eikä toimenpide ole vesilain 1 luvun 22 a §:n (87/1993) vastainen. Tekopohjavesilaitoksen tekemisestä, esikäsitellyn veden johtamisesta maahan tai pohja- ja tekopohjaveden ottamisesta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa vedensaannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muuta vesilain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa. Hankkeella ei ole vaikutusta Säkylänharjun Natura 2000 -alueella sijaitsevan orsivesiesiintymän Kankaanjärven veden korkeuteen tai laatuun eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia mainitun Natura 2000 -alueen luontotyyppeihin "Fennoskandian lähteet ja lähdesuot" sekä "Puustoiset suot". Hanke heikentää jossain määrin luontotyypin "Harjumetsät" luonnonarvoja. Ottaen huomioon imeytysalojen pieni pinta-ala suhteessa luontotyypin "Harjumetsät" kokonaisesiintymään, luontotyypin vähäisempi edustavuus imeytysalueilla sekä niiden sijainti aivan Natura-alueen rajalla, hanke ei merkittävästi heikennä Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Hankkeella ei ole vaikutusta muiden Natura 2000 -alueiden luonnonarvoille. Tekopohjavesihanke ei vähennä Virttaankankaan veden antoisuutta eikä hankkeella ole sanottavaa vaikutusta alueelta saatavan veden laatuun. Hankkeella ei ole vaikutusta yhdyskuntien vedenottamoihin. Vastaavanlainen tarve asianomaisella paikkakunnalla voidaan aiempaan tapaan tyydyttää. Edellytykset luvan myöntämiselle veden johtamiseksi paikkakunnan ulkopuolelle ovat siten olemassa. Tekopohjavesilaitoksen tekemisestä, esikäsitellyn veden johtamisesta maahan sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamisesta saatava hyöty on erityisesti verrattaessa hankkeen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Jälkikäsittelylaitos tai siinä käytettävien kemikaalien varastointi ei, ottaen huomioon kyseessä olevien kemikaalien laatu ja määrä, ympäristönsuojelulain 28 §:n, ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n tai kemikaalilain säännösten perusteella edellytä lupaa. Hakijan nykyinen Virttaankankaan pohjavedenottamo sijaitsee tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueella ja sitä tullaan käyttämään yhtenä laitoksen ottamona. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista kumota ottamoa koskeva lupa ja sisällyttää ottamo tekopohjavesilaitoksen lupaan. Laitoksesta otettavan veden määrää on tästä syystä lisätty toimitusmiesten esittämästä määrällä 5 000 m 3 /d. Vahingonkorvaukset Ympäristölupavirasto hyväksyy toimitusmiesten korvausesityksen. Koska toimitusmiesten esittämä yksikköhinta perustuu Virttaankankaan alueella tehtyihin kauppoihin, pysyvään käyttöön otettavien alueiden yksikköhinnan 0,50 euroa/m 2 on katsottava sisältävän myös pohjaveden saantiin perustuvan maan lisäarvon. Laitoksen toiminta-alueella harjoitettava maa-ainesten otto edellyttää kotitarveottoa lukuun ottamatta maa-aineslain mukaista lupaa. Tekopohjavesilaitosta koskevalla päätöksellä ei kielletä käyttöoikeusalueiden ulkopuolella tapahtuvaa maa-ainesten ottoa. Soranoton sallittavuus tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueella ratkaistaan maa-aineslain mukaisessa menettelyssä. Maa-ainesten otto estyy alueilla, joihin myönnetään pysyvä käyttöoikeus. Saadun selvityksen mukaan käyttöoikeusalueilla ei ole voimassa olevia maa-ainesten ottolupia eikä luvanvaraisen ottamisen osalta siten aiheudu korvattavaa vahinkoa. Kun otetaan huomioon, että käyttöoikeusalueet ovat vain osa asianomaisten tilojen alueesta, ei käyttöoikeuksien myöntäminen estä tilojen kotitarveottoa eikä tältäkään osin aiheudu korvattavaa vahinkoa. Näin ollen käyttöoikeuskorvauksia ei ole perustettava alueiden sora-arvoon. Soveltaminaan lainkohtina ympäristölupavirasto on viitannut vesilain 2 luvun 5 ja 8 §:ään, 11 §:n 3 momenttiin ja 12 §:ään (264/1961), 9 luvun 4 §:n 2 momenttiin (264/1961), 5 ja 8 §:ään (750/1996), 11 ja 16 §:ään (87/1993) sekä 11 luvun 3 §:n 1 momenttiin, 12 (264/1961) ja 14 §:ään (264/1961). Lisäksi ympäristölupavirasto on viitannut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 12 §:ään. 2.2 Suoja-alueen määrääminen Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle, päätös n:o 162/2005/4 Ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 162 määrännyt Turun Seudun Vesi Oy:n omistamalle Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle vesilain 9 luvun 19 ja 20 §:ssä tarkoitetun suoja-alueen, joka käsittää suoja-aluesuunnitelman liitekarttaan nro 00125229-0101 ja päätöksen liitteenä 1 olevaan karttaan merkityt, päätöksessä sanottuihin tiloihin kuuluvat alueet. Suoja-alueella on noudatettava päätöksessä mainittuja alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupa-asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä. Suoja-alueen määräämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Päätökseen sisältyvät seuraavat suoja-aluemääräykset: Suoja-alue 1) Alueelle ei saa perustaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:ssä mainittuja laitoksia, tehtaita tai toimintoja. Kielto ei koske edellä mainitussa pykälässä tarkoitettua toimintaa, joka liittyy tekopohjavesilaitoksesta otettavan veden jälkikäsittelyyn. 2) Alueelle ei saa perustaa kaatopaikkoja. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 364/94 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi siten, että niitä voi päästä maaperään haitallisia määriä. 4) Alueella on kielletty jätteen, saastuneen maan tai saastuneen veden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen, käsittelyyn ja puhdistamiseen tarkoitettu toiminta. 5) Alueella on kielletty myrkyllisten kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö ja varastointi sekä lannoitteiden tai muiden vastaavien pohjaveden likaantumisriskiä aiheuttavien aineiden liiallinen käyttö ja varastointi. 6) Jätevesien maahan imeyttäminen on alueella kielletty. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä viemärissä suoja-alueen ulkopuolelle. 7) Alueelle ei saa perustaa konevarastoja, autokorjaamoja, auto- ja metalliromuttamoja. 8) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkia, jätevettä, jätevesilietettä tai lietelantaa kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. 9) Alueelle ei saa perustaa hautausmaata. 10) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muun tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi sekä tiesuolojen tai muiden pohjavedelle haitallisten aineiden liiallinen käyttö suojaamattomilla tieosuuksilla. Suoloja saa käyttää vain yleisen liikenneturvallisuuden niin vaatiessa. Tällöinkin haitallista ainetta saa käyttää vain niin vähän kuin on välttämätöntä. Suolan käyttö pölynsidontaan on kielletty. 11) Alueella on kielletty maanalaiset öljysäiliöt. Öljysäiliöt tulee sijoittaa siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. 12) Alueella on kielletty väliaikaiset suojaamattomat öljysäiliöt. Säiliöt on varustettava niiden tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla, katoksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta öljy ei pääse maaperään. 13) Alueella on kielletty golfkentän rakentaminen. 14) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden luiskiin rakenneta sen hetkisen tietämyksen mukaan pohjavedelle varmimman suojan antavia suojauksia. Liikenneväylien sivuojat on ohjattava suoja-alueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan ja ojat varustettava öljynerotuskaivoin. Paikoitusalueet on asfaltoitava ja sadevedet johdettava öljynerottimen kautta suoja-alueen ulkopuolelle. 15) Alueella on kielletty sellainen ojien tai muu maankaivu, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumisvaaraa, pohjaveden haitallista purkaantumista, pohjaveden määrän vähentymistä tai pohjavettä likaavan pintaveden imeytymistä maaperään. 16) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita kivennäismaalajeja. 17) Alueelle ei saa perustaa autojen pesupaikkoja eikä leiriytymisalueita ilman Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä suojalaitteita. Vedenottamo- ja imeytysalueet 18) Vedenottamo- ja imeytysalueet voidaan Turun Seudun Vesi Oy:n toimesta aidata. Alueilla sallitaan ainoastaan raakaveden vastaanottoon, käsittelyyn, imeyttämiseen, pohjavedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Pohjaveden käsittely ja sitä varten tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden säilytyksen on tapahduttava tarkoitusta varten suunnitelluissa suojatuissa tiloissa niin, että edellä mainitut aineet eivät pääse maaperään. Muut määräykset 19) Turun Seudun Vesi Oy:n on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja-alueen rajat maastoon. 20) Turun Seudun Vesi Oy:n tulee päätöksen saatuaan viipymättä tiedottaa kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja-alueen rajoista sekä suoja-aluemääräyksistä. 21) Turun Seudun Vesi Oy:n on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja-alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, ellei oikeudenomistajan kanssa toisin sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, on Turun Seudun Vesi Oy:n viipymättä saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Mikäli suoja-aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei voida sopia, on Turun Seudun Vesi Oy:n saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Ympäristölupaviraston päätöstä on suoja-alueen käyttöä koskevien rajoitusten osalta vesilain 9 luvun 19 §:n 3 momentin ja 20 §:n 2 momentin nojalla noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Perustelut Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen avulla turvataan Turun seudun suuren kuluttajajoukon vedentarve. Suoja-alueen avulla turvataan laitokselta saatavan pohja- ja tekopohjaveden puhtaana säilyminen. Suoja-alueen määrääminen tekopohjavesilaitokselle on siten terveydellisistä syistä ja myös muutoin tärkeän tarpeen vaatima. Suoja-aluemääräykset eivät rajoita alueen nykyistä tai tulevaa käyttöä siten, että tästä ennalta arvioiden aiheutuisi korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Soveltaminaan lainkohtina ympäristölupavirasto on viitannut vesilain 9 luvun 19 ja 20 §:ään. 2.3 Veden ottaminen Kokemäenjoesta, päätös n:o 163/2005/4 Ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 163 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle vesilain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luvan vedenottamon rakentamiseen SCC Viatek Oy:n laatiman 4.5.2001 päivätyn suunnitelman mukaisesti Huittisten kaupungin Sampun kylässä sekä veden johtamiseen Kokemäenjoesta käytettäväksi esikäsittelyn jälkeen Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella maaperään imeytettäväksi vedeksi. Ympäristölupavirasto on myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden vedenottokanavaa ja -kaivoa ja raakavesipumppaamoa varten tarvittaviin Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitseviin lupamääräyksestä 4 ilmeneviin toiselle kuuluviin maa-alueisiin. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta kuin lupamääräyksessä 4 korvattavaksi määrättyä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Rakenteet 1) Vedenottamon tulokanava, välppäämö ja pumppaamo rakennetaan 4.5.2001 päivätyn suunnitelman asemapiirroksen n:o 00125208.0108 rev.A mukaiseen paikkaan. Raakavedenottamo rakennetaan 4.5.2001 päivätyn suunnitelman periaatekuvan n:o 00125208-0307 rev.B mukaisesti. Vedenottamoalueelle Kokemäenjoen rantaan on rakennettava veneenpito- ja uimapaikka tilan Ranta RN:o 1:128 tarvetta varten. 2) Vedenottokanavaan on asennettava välppä, jonka rakoväli on enintään 5 mm tai muu Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymä rakenne tai laite, jonka avulla estetään tai vähennetään kalojen joutumista pumppaamolle. Vedenotto 3) Kokemäenjoesta saadaan ottaa vettä enintään 110 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 130 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Korvaukset 4) Luvan saajan on maksettava vedenottamoa varten tarvittavien maa- alueiden pysyvästä käyttöoikeudesta päätöksessä sanotut kertakaikkiset korvaukset. Luvan saajan on lisäksi maksettava tilan Ranta RN:o 1:128 omistajille vedenottamon kiinteistön käytölle aiheuttamasta haitasta kertakaikkisena korvauksena 1 000 euroa. Korvaukset on maksettava ennen raakavedenottamon rakentamiseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Korvausten vähäisyyden vuoksi ei vesilain 11 luvun 15 §:ssä tarkoitettua tallettamista tarvitse toimittaa. Ennakoimaton vahinko 5) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 6) Ottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Luvan saajan on mitattava Kokemäenjoesta otetut vesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. Mitatut vesimäärät on määräajoin ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Rakentamisaika 7) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisin osin loppuun kahdeksan vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneiksi. Ilmoitukset 8) Luvan saajan on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töidenaloittamislupa Turun Seudun Vesi Oy:lle on myönnetty vesilain 2 luvun 26 §:n nojalla lupa aloittaa raakavedenottoa varten tarpeelliset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupa koskee vedenottokanavan ja -kaivon ja raakavesipumppaamon rakentamista sekä Virttaankankaalla tapahtuvaa koetoimintaa varten tarvittavan enintään 20 000 m 3 /d:n suuruisen vesimäärän johtamista vesistöstä. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 10 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Vedenotto on tarpeen Turun seudun suuren kuluttajajoukon vedentarpeen tyydyttämiseksi. Vedenoton suurin sallittu kuukausikeskiarvo on 0,8 % joen keskivirtaamasta ja 3,8 % keskialivirtaamasta. Hankkeen vaikutukset Kokemäenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin ovat vähäiset. Hankkeesta aiheutuvat korvattavat vahingot ovat yhteensä noin 6 800 euroa. Hankkeesta saatava hyöty on erityisesti verrattaessa hankkeen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Ottaen erityisesti huomioon vedenottamon sijoittumisen tien ja siltapenkereen välittömään läheisyyteen, hanke ei vaikeuta huomattavasti rantayleiskaavan toteuttamista. Ympäristölupavirasto hyväksyy toimitusmiesten korvausesityksen tilan Riponiemi RN:o 1:85 osalta. Ottaen huomioon, että tilasta Ranta RN:o 1:128 lunastettava käyttöoikeusalue on Kokemäenjoen ranta-aluetta, käyttöoikeuskorvauksen yksikköhinta korotetaan määrään 2 euroa/m
  20. Lisäksi määrätään korvausta vedenottamon kiinteistön Ranta käytölle aiheuttamasta haitasta 1 000 euroa. Soveltaminaan lainkohtina ympäristölupavirasto on viitannut vesilain 2 luvun 4 §:ään, 6 §:n 2 momenttiin, 8 §:ään, 11 §:n 3 momenttiin, 12 ja 22 a §:ään, 9 luvun 2 §:ään sekä 11 luvun 14 ja 14 a §:ään. 2.4 Esikäsittelylaitoksen ympäristölupa, päätös n:o 164/2005/4 Ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 164 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle SCC Viatek Oy:n laatiman, 4.5.2001 päivätyn suunnitelman mukaiselle esikäsittelylaitokselle. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Päästöt vesistöön 1) Esikäsittelylaitoksen huuhteluvedet johdetaan Loimijokeen 30.11.2004 päivätyn esikäsittelylaitoksen asemapiirroksen n:o 67030074-L0011-R mukaiseen kohtaan. 2) Loimijokeen johdettavat huuhteluvedet on selkeytettävä. Huuhteluvesien kiintoainepitoisuus saa olla puolivuosikeskiarvoina enintään 35 mg/l. Melu 3) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 4) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailu 5) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteessä 2 esitetyllä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Vaikutustarkkailu 6) Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta Loimijokeen johdettavien vesien vaikutuksia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Raportointi 7) Tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Lietteen käsittely 8) Huuhteluveden käsittelyssä syntyvä liete on kuivattava koneellisesti. Näin muodostuva liete on pyrittävä sijoittamaan hyötykäyttöön. Siltä osin kuin se ei ole mahdollista, liete on kuljetettava sellaiselle kaatopaikalle, jolle tällaisen lietteen sijoittaminen on sallittu. Ennakoimattomat vahingot 9) Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Toiminnan aloittamislupa Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla määrännyt, että esikäsittelylaitoksen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta edellyttäen, että luvan saaja asettaa 2 000 euron suuruisen vakuuden Länsi-Suomen lääninhallitukseen ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset, toiminnan sijoituspaikka, päästön luonne ja vaikutus Loimijoessa huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi on tarpeen määräys
  21. Melun osalta annetaan lupamääräys
  22. Määräykset 5, 6 ja 7 ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun ja valvontaan liittyvistä syistä. Puhdistamolietettä koskeva lupamääräys 8 perustuu ympäristönsuojelulain 45 §:ään ja jätelain 6 §:ään. Soveltaminaan oikeusohjeina ympäristölupavirasto on viitannut ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 52, 55, 56, 58 ja 101 §:ään. 2.5 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn huomioon ottaminen Ympäristölupavirasto on lausunut päätöstensä n:ot 161-164 osalta yhteisesti, että Turun seudun tekopohjavesihanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui 29.6.
  23. Yhteysviranomaisena toiminut Hämeen ympäristökeskus antoi lausuntonsa selostuksesta 20.12.
  24. Ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämien lisäselvitystarpeiden johdosta ympäristövaikutusten arviointia täydennettiin 28.5.2003 valmistuneella raportilla. Vuonna 2003 valmistui myös Suomen Luontotieto Oy:n tekemä "Virttaankankaan luontoselvitykset 2002". Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto sekä arviointiselostuksen täydennykset ovat olleet ympäristölupaviraston käytössä asiaa ratkaistaessa. Ympäristölupavirasto on ottanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset huomioon arvioidessaan lupien myöntämisedellytyksiä ja lupamääräyksiä asettaessaan. Vastaus muistutuksiin Ympäristölupavirasto on lausunut päätöstensä n:ot 161-164 osalta yhteisesti muistutuksista ja vaatimuksista muun ohella seuraavaa: Imeytettävän veden esikäsittely ja imeytysmenetelmä Hakijan tarkoituksena on, että tekopohjavesilaitoksesta saadaan mahdollisimman hyvälaatuista tekopohjavettä ja että laitos säilyy mahdollisimman kauan toimintakykyisenä. Esikäsittely ja imeytyksen käytännön suorittaminen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että ne täyttävät mainitun tarkoituksen. Imeytettävä vesi esikäsitellään hiekkapikasuodatuksella veden laadun parantamiseksi. Kokemäenjoen vedestä ei ole tavattu sellaisia haitta-aineiden pitoisuuksia, jotka aiheuttaisivat vaaraa tekopohjaveden laadulle. Veden laatu on parantunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tekopohjavesilaitoksessa imeytettävälle vedelle ei ole olemassa viranomaisen asettamia laatuvaatimuksia. Sekä mekaanisella hiekkapikasuodatuksella että kemiallisella esikäsittelyllä päästään raakaveden normaalin laadunvaihtelun puitteissa sellaiseen veden laatuun, että se täyttää imeytettävälle vedelle asetetut laatutavoitteet. Muodostuva tekopohjavesi täyttää kaikilta osin selvästi talousveden laatuvaatimukset. Mekaaninen esikäsittely eli hiekkapikasuodatus on riittävä esikäsittelymenetelmä. Menetelmä on myös kustannuksiltaan kemiallista käsittelyä edullisempi. Virttaankankaan imeytysalueiden maaperän rakeisuutta ja vedenläpäisevyyttä on laajasti tutkittu ja tehty myös koeimeytyksiä. Huokostilan merkittävää pienenemistä ei hiekkapikasuodatuksella käsitellyn raakaveden imeytyksen seurauksena tapahdu. Lupamääräysten mukainen allasimeytyksen osuus on tässä vaiheessa riittävä. Muun muassa esikäsittelyn mahdolliseksi tehostamiseksi luvan saaja velvoitetaan toimittamaan ympäristölupavirastolle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tietyn käyttöajan jälkeen. Myös allasimeytyksen mahdollinen laajentaminen voidaan käsitellä lupien tarkistuksen yhteydessä. Imeytettävälle vedelle asetettavien muiden pitoisuusvaatimusten osalta ympäristölupavirasto katsoo tekopohjavesilaitoksen lupamääräyksessä 5 mainitut mitoitusvaatimukset riittäviksi. Vaikutukset pohjaveden laatuun Laitoksen kaivoista saatava tekopohjavesi on lähes luonnollisen pohjaveden kaltaista. Laatuero voidaan kuitenkin fysikaalisten ja kemiallisten määritysten avulla havaita. Lämpötilan vaihteluväli on tekopohjavedellä noin 6 °C, kun se pohjavedellä on noin 2 °C. Happipitoisuus on tekopohjavedessä 2-3 mg/l alempi kuin pohjavedessä. pH alenee vähän, mutta pysyy kuitenkin emäksisellä puolella eli lähellä arvoa
  25. Alkaliniteetti, kloridipitoisuus, COD Mn, TOC ja SO 4 ovat tekopohjavedessä jonkin verran suurempia kuin pohjavedessä. Merkittävin ero on se, että tekopohjaveteen jää hieman orgaanista ainetta, jonka määrä voidaan mitata esimerkiksi kemiallisena hapen kulutuksena. Kun se imeytettävässä vedessä on 7,2-11 mg/l ja Virttaankankaan pohjavedessä < 0,5 mg/l, niin tekopohjavedessä määrän ennustetaan olevan 1-1,8 mg/l. Hiilidioksidipitoisuus on Virttaankankaan luonnollisessa pohjavedessä <1 mg/l ja tulee tekopohjavedessä olemaan ennusteen mukaan 3-8 mg/l. Nousu voi mahdollisesti olla hieman suurempikin. Suomen harjupohjavesien keskiarvo on noin 20 mg CO 2 /l. Suojaimeytyksiin käytetään tekopohjavettä, jonka osuus yksityisten kaivojen ja lähteiden vedessä on Kankaanrannan ja Alastaron Myllylähteen alueella välillä 20-70 % riippuen suojaimeytettävän veden ottokohdasta. Hauenkuonon-Virttaan kylän alueella syväkerroksissa ja itäpuolella olevissa purkautumispaikoissa osuus on 55-65 % siten, että osuus vähenee kaakkoa kohti. Ylimmissä veden kyllästämissä kerroksissa sekoittumista ei tapahdu tai se jää vähäiseksi. Oripään Myllylähteen vedessä tekopohjaveden osuudeksi on arvioitu noin 25 %. Vaikka muutoksia luonnonpohjaveteen verrattuna aiheutuukin, on tekopohjavesi veden käyttäjän kannalta tasalaatuista ja suhteellisen hyvää. Tekopohjavesilaitos ei muuta alueen pohjavettä siten, että se pilaantuisi, tulisi terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voidaan käyttää, tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontuisi. Pohjaveden laatua ja esikäsittelyyn liittyviä tekijöitä seurataan velvoitetarkkailun avulla. Lupamääräysten tarkistamishakemusten käsittelyn yhteydessä voidaan antaa laitoksen toimintaa koskevia tarvittavia määräyksiä. Vaikutukset lähteiden ja lähdepurojen veden laatuun Suojaimeytysalueilla, joista toinen sijaitsee Kankaanrannan lähteiden itä-koillispuolella, imeytetään maaperään tekopohjavettä. Tehtyjen arvioiden mukaan Kankaanrannan lähteiden veden nykyinen sameus on suurempi, pH vähän alempi ja COD Mn samaa tasoa kuin tekopohjavedellä tulee olemaan. Lähteiden veden fosforipitoisuus ei nouse. Liukoisen typen pitoisuudet saattavat vähän nousta. Lähdepurojen erinomainen veden laatu heikkenee nykyisin jo niiden yhtyessä Kahilanojaan, johon tulee vesiä pelloilta ja metsistä. Lähteiden veden joidenkin laatuarvojen vähäinen muutos ei sanottavasti muuta Pyhäjoen veden laatua noin 2,5 km Myllylähteestä alavirtaan sijaitsevan Kahilanojan havaintopisteen alapuolella. Vaikutukset pohjaveden korkeuteen ja lähdepurojen virtaamiin Toiminta-alueen kaakkoispään imeytysalueiden välittömässä läheisyydessä (10-40 m imeytyskohdasta) pohjavesipinta nousee 3-4 m. Näistä imeytysalueista noin 100 m:n päässä pohjavedenpinnan nousu on 0,6-2,0 m. Tekopohjavesilaitoksen keski- ja luoteisosissa on pohjavedenpinnan nousu imeytysalueiden lähellä selvästi pienempi, koska maaperän hiekka on suurirakeisempaa. Virttaankankaan lounaisreunalla Säkylään johtavan tien kohdalla pohjavedenpinnan alenema on yleensä alle 0,2 m, Myllylähteen itäpuolella se on noin 1 km:n pituudella tien kohdalla 0,2-0,5 m. Suojaimeytys säädetään sellaiseksi, että Kankaanrannan lähteen ja Alastaron Myllylähteen vedenpinnan tasot ja virtaama säilyvät ennallaan. EL Toimintaloma-Systems Oy:n alueella pohjavedenpinnan arvioidaan laskevan noin 0,1 m. Kahilanojan virtaaman on arvioitu vähenevän noin 10 %. Kun Kankaanrannan lähteen ja Myllylähteen virtaamien summa on keskimäärin 7 000 m 3 /d ja Kahilanojasta tuleva vesimäärä on noin 800 m 3 /d, on virtaama Kahilanojan ja Kankaanrannan lähteestä tulevan puron yhtymäkohdan länsipuolella keskimäärin 8 000-9 000 m 3 /d. Tähän verrattuna on edellä mainittu virtaaman aleneminen pieni, noin sadasosa puron virtaamasta. Virtaama lähteistä lähtevissä puroissa ei siten tule sanottavasti muuttumaan. Suojaimeytyksen seurauksena lähdepurojen kuivimpien aikojen virtaamat mahdollisesti kasvavat. Virttaankankaan koillisreunan koillispuolella, lähinnä Harjunkylän alueella, voi tapahtua vähäistä syväpohjaveden painepinnan kohoamista. Pohjavesimallin mukaan syväpohjaveden pinnan nousu on koillisreunan tuntumassa harjun yli Harjunkylään tulevan tien luoteispuolella 1 km:n pituudella noin 0,2 m. Tämän alueen luoteis- ja itäpuolella nousu on pienempi. Pääosa Virttaankankaan koillisreunalla kantatie 41:n länsipuolella olevista lähteistä on selvitysten mukaan todennäköisesti orsivesipurkautumia, joihin ei kohdistu laitoksen vaikutuksia. Virttaankankaan eteläosassa tapahtuvalla suojaimeytyksellä pohjavesipinta Virttaan kylän suuntaan pidetään mahdollisimman lähellä luonnontilaista. Moottoriurheilukeskuksen ja Kankaanjärven alueella on orsivesialue. Orsiveden pinnankorkeudet vaihtelevat havaintopisteissä välillä 96,2-104,4 m. Pohjaveden pinta vaihtelee välillä 86-95 m. Orsivesikerroksen alla on suhteellisen tiiviin maan muodostama eriste syväpohjavesikerrokseen. Hankkeella ei ole vaikutuksia orsivesikerrosten vedenkorkeuksiin. Vaikutukset kaivoihin ja muihin vedenottamoihin Yksityisten kaivojen veden laatu ei sanottavasti muutu eikä niiden vettä Virttaankankaan eteläkärjessä, Virttaan kylässä tai muuallakaan tarvitse desinfioida. Palokankaan itä- ja pohjoisreunalla olevien yhdyskuntien vedenottamoiden veden lisäkäsittelytarvetta ei myöskään tule esiintymään, koska ottamot ovat laajan orsivesikerrostuman ja pohjavedenjakajan toisella puolella yli 3 km:n etäisyydellä eteläisimmistä imeytysalueista. Hanke ei muutoinkaan vaikuta haitallisesti Palokankaan pohjois- ja itäreunalla oleviin vedenottamoihin. Taimi-Tapion kaivon Taimitarha 4, jonka etäisyys kaakkoisimmasta imeytysalueesta on noin 400 m, vedenpinta tulee nousemaan noin 0,5 m. Noin 850 metrin etäisyydellä kaakkoisimmasta imeytysalueesta olevan kaivon Taimitarha 3 vedenpinta pysyy suunnilleen ennallaan. Virttaankankaan eteläosassa Hauenkuonon alueella ja Virttaan kylässä pohjaveden pinta pidetään mahdollisimman lähellä tähänastista suojaimeytyksellä. Kaakkoissuunnassa Virttaan kylän alueella veden määrän muutoksia ei ennalta arvioiden esiinny. Virttaankankaan pohjoisosan ja sen koillispuolella olevan peltoalueen välillä pohjavedenkorkeuden nykyinen vietto (gradientti) on 1,5 km:n matkalla 0,
  26. Kun pohjaveden pinta tulee imeytyksen vaikutuksesta nousemaan noin 0,5 m, tulee vietto olemaan 0,
  27. Tämä saattaa lisätä Harjunkylän alueella veden juoksua sellaisissa lirikaivoissa, joissa putki on lyöty syvälle maaperään. Lisäys riippuu ratkaisevasti siitä, millainen hydraulinen yhteys on imeytysalueen ja lirikaivoalueen välillä (lirikaivoputkien alapinnan tasolla). Mahdollinen lirikaivojen vesimäärän muutos ulottuu noin 1,5 km:n etäisyydelle harjun koillisreunasta. Myös Kankaanrannan alueella on lirikaivoja. Kankaanrannan lähteiden lähellä toteutettavien suojaimeytysten avulla veden ylivuoto säilyy todennäköisesti ennallaan. Muualla Virttaankankaan lounaispuolella alentuvan pohjavedenpinnan vaikutus voi aiheuttaa matalakaivoissa veden vähenemistä. Mahdollisia muutoksia seurataan lupamääräysten mukaisessa tarkkailussa. Lausunto yksittäisistä muistutuksista Vastauksenaan yksittäisissä muistutuksissa tehtyihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto on edellä selostettujen ratkaisujensa n:o 161-164 osalta lausunut muun ohella seuraavaa: Pirjo Ervolan ja hänen asiakumppaneidensa (Pro Virttaankangas) toimitusmiesten esteellisyyttä koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei asiassa ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella heidän voitaisiin katsoa tulleen esteellisiksi asiassa. Saadun selvityksen perusteella toimitusinsinööri ei ole osallistunut hankkeen suunnitteluun tai muutoinkaan edistänyt hanketta. Toimitusinsinööri toimii tehtäväänsä suorittaessaan itsenäisesti eikä ole riippuvuussuhteessa ympäristökeskukseen. Vireillä olevat hanketta koskevat lupa-asiat ratkaistaan samanaikaisesti. Hakemusten hylkäämistä koskevat vaatimukset hylätään luparatkaisujen perusteluissa lausutuin perustein. Ympäristövaikutusten arvioinnin puutteellista suorittamista koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto on todennut, ettei ympäristölupavirastolla ole asiassa toimivaltaa. Yhteysviranomaisena hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on toiminut Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupavirasto hylkää lakiin perustumattomina vaatimukset, jotka koskevat vastuuta koskevan määräyksen asettamista, takausta ja kiinnittämistä koskevaa järjestelyä ja vakuuttamista. Alueiden lunastusta koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto on todennut, että vesilain 11 luvun 7 §:ssä mainituin edellytyksin voidaan alueen omistajan vaatimuksesta määrätä kiinteistö tai alue lunastettavaksi. Luvan siirtymistä koskevan määräyksen asettamista koskeva vaatimus hylätään aiheettomana. Korvausten maksamisesta on määrätty tekopohjavesilaitosta koskevassa päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä 12 sekä raakavedenottamoa koskevissa päätöksen n:o 163 lupamääräyksissä 4 ja
  28. Yhtiön velvoittamisesta turvaamaan vedensaanti vaikutusalueen vedenottamoista ja kaivoista on määrätty tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä
  29. Laitoksen lopettamista koskevien määräysten antamista tarkoittava vaatimus hylätään aiheettomana. Pirjo Ervolan tekopohjaveden siirtolinjaa koskevia vaatimuksia ei käsitellä nyt puheena olevien hakemusasioiden yhteydessä. Hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta muistuttajan kiinteistöön tai sen käyttöön eikä hanke näin ollen aiheuta muistuttajalle vahinkoa tai haittaa. Hakemusten hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään edellä luparatkaisujen perusteluissa lausutuin perustein. Alastaron ja Oripään kunnanhallitusten lupaedellytysten puuttumista, intressivertailun puutteellisuutta sekä veden käyttötarkoitusta ja tarvetta koskevien väitteiden osalta ympäristölupavirasto on viitannut ratkaisujen perusteluissa lausuttuun. Edellytykset haettujen lupien myöntämiseksi ja suoja-alueen määräämiseksi ovat olemassa. Katselmus- ja hakemusasiakirjoissa on vesiasetuksen edellyttämä ja asioiden ratkaisemiseksi riittävä selvitys. Vireillä olevat hanketta koskevat lupa-asiat ratkaistaan samanaikaisesti. Tekopohjavesilaitoksen lupa-asiaan sovelletaan ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 12 §:n perusteella ennen kokonaisuudistuksen voimaantuloa voimassa ollutta lainsäädäntöä. Hanke ei merkittävästi heikennä Säkylänharjun tai muiden Natura 2000 -alueiden luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtioneuvoston lupa ole tarpeen. Eri vesilajien sekoittumista koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei ole mahdollista pitää hankkeen vaikutusalueella luonnollista pohjavettä ja imeytyksen avulla muodostettavaa tekopohjavettä erillään. Luonnollisen pohjaveden ja tekopohjaveden laadullinen ero on niin vähäinen, ettei tästä aiheudu haittaa eikä sille voida määrittää rahallista arvoa. Ympäristölupavirastolla ei ole alueelta nykyisin tapahtuvan vedenoton lisäksi tiedossa kilpailevia vedenottohankkeita. Nyt käsiteltävänä oleva hakemus koskee tekopohjavesilaitoksen rakentamista ja lupaedellytykset harkitaan vesilain mukaisesti. Hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta kuntien maankäytön suunnitteluun tai elinkeino-olosuhteisiin. Suoja-alueen mahdollinen laajentaminen on hakijan, ei muistuttajien intressissä. Suoja-alueen rajat ovat tarkoituksenmukaiset. Suoja-alueen jakaminen vyöhykkeisiin ei ole tarpeen. Katselmuskirjan suoja-aluemääräysten 4, 5 ja 9 muuttamista tai poistamista koskevat vaatimukset hylätään aiheettomana. Suoja-aluemääräyksen 6 poistamista ja suoja-aluemääräysten 7, 11 ja 15 muuttamista koskevat vaatimukset otetaan huomioon. Suoja-aluemääräyksen 14 poistamista koskeva vaatimus hylätään. Vesilain 9 luvun 19 §:n nojalla annettavilla suoja-aluemääräyksillä ympäristölupavirasto voi muun ohella kieltää sellaisen toiminnan, joka vahingollisella tavalla voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua. Vaikkakaan golfkentän rakentaminen ei sinänsä vaaranna pohjaveden laatua, kentän ylläpitoon välttämättömästi liittyvä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua. Tarkkailuja koskevat vaatimukset otetaan huomioon päätöksen n:o 161 lupamääräyksestä 11 ilmenevällä tavalla. Täsmällisesti ilmaistun raja-arvon asettaminen saman päätöksen lupamääräykseen 9 ei pohjavedenkorkeuksien ja virtaamien luonnollisten vaihtelujen vuoksi ole tässä vaiheessa mahdollista. Imeytyksen lepoaikoja ja matemaattisen apuvälineen kehittämistä elohopeapitoisuuden selvittämiseksi koskevat vaatimukset hylätään aiheettomina. Hakijan kulkuoikeuden rajoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon tekopohjavesilaitoksen luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Koska Alastaron kunnan alueille suunnitellut imeytys- ja kaivoalueet ovat sittemmin siirtyneet hakijan omistukseen, soravarojen korvaamista koskeva vaatimus jätetään näiltä osin tutkimatta. Suoja-aluemääräykset eivät sinänsä estä soranottoa. Suoja-alueella harjoitettava soranotto edellyttää maa-aineslain mukaista lupaa ja soranoton sallittavuus ratkaistaan sanotun lain mukaisessa menettelyssä. Luvan saajan velvoittamista saattamaan vireille hankkeesta aiheutuneiden vahinkojen selvittämistä koskeva hakemus otetaan huomioon päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä
  30. Muiden kuin kunnan puolesta esitetyt vahingonkorvausvaatimukset jätetään tutkimatta. Allasimeytyksen mahdollinen laajentaminen voidaan käsitellä lupamääräysten tarkistushakemuksen yhteydessä. Maanrakennusliike Pauli Peiponen Oy:n, Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky:n, Jorma Markkulan, Ari Markkula Oy:n, Juho Lankisen, Kyösti Kivistön, Mika Tattisen, Aino Kivistön, Ossi Kivistön, Matti Kivistön, Olavi Niemisen, Arvo Kuosan, Reijo Kuosan, Väinö Kylä-Heikkilän, Raili Kylä-Heikkilän ja Armi Kyläheikkilä-Kyllästisen muistutusten johdosta ympäristölupavirasto on lausunut, että esitetyt selvitykset veden tarpeesta, käyttötarkoituksesta sekä hankkeen hyödyistä ja haitoista ovat riittävät. Vireillä olevat hanketta koskevat lupa-asiat ratkaistaan samanaikaisesti. Natura-aluetta koskevien vaatimusten osalta viitataan päätöksen perusteluissa lausuttuun. Asian katselmustoimitukseen palauttamista koskeva vaatimus hylätään asian selvitettyyn tilaan nähden aiheettomana. Hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta Myllylähteen veden laatuun tai peltojen ja metsän vesioloihin eikä hanke vaikeuta muistuttajien vedensaantia. Mahdollisista ennakoimattomista vahingoista ja niiden korvaamisesta määrätään päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä 15 ja vedensaannin turvaamisesta lupamääräyksessä
  31. Käyttöoikeusalueilla olevan soran korvaamista koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa tekopohjavesilaitosta koskevan ratkaisun perusteluissa korvauksista lausuttuun. Suoja-aluemääräykset eivät sinänsä estä soranottoa. Alueella harjoitettava soranotto edellyttää maa-aineslain mukaista lupaa ja soranoton sallittavuus ratkaistaan sanotun lain mukaisessa menettelyssä. Vampulan Vesihuolto Oy:n muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto on todennut, ettei tekopohjavesihankkeella ennalta arvioiden ole vaikutuksia muistuttajan vedenottamon veden laatuun tai vesimäärään. Mahdollisista ennakoimattomista vahingoista ja niiden korvaamisesta määrätään päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä 15 ja vedensaannin turvaamisesta lupamääräyksessä
  32. Laitoksen vaikutuksia tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Elohopeapitoisen veden imeyttämisen keskeyttämisestä määrätään lupamääräyksessä
  33. Tiina ja Timo Vähäheikkilän hakemusten hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään luparatkaisujen perusteluissa lausutuin perustein. Hankkeella ei ennalta arvioiden ole haitallisia vaikutuksia muistuttajien tilalla sijaitsevan lirikaivon tuottoon tai sen veden laatuun eikä muistuttajien pelto- tai metsäalueen tai lammen vesioloihin. Toimitusinsinöörin esteellisyyttä koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto viittaa Pro Virttaankankaan muistutuksesta lausuttuun. Katselmustoimituksesta on tiedotettu vesilain mukaisesti ja hankkeen vaikutuksia riittävästi selvitetty. Laitoksen vaikutuksia muun ohella kaivojen veden laatuun tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Loimaan kaupunginhallituksen muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto on todennut, että nyt käsiteltävänä oleva hanke koskee tekopohjavesilaitoksen rakentamista. Lupaedellytykset harkitaan vesilain mukaisesti eikä lupaharkinnassa tarkastella mahdollista pintavesivaihtoehtoa. Hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta kaupungin vedenhankinnalle. Mahdollisista ennakoimattomista vahingoista ja niiden korvaamisesta määrätään päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä 15 ja vedensaannin turvaamisesta lupamääräyksessä
  34. Vampulan kunnanhallituksen eri vesilajien sekoittumisen estämistä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto on todennut, ettei ole mahdollista pitää hankkeen vaikutusalueella luonnollista pohjavettä ja imeytyksen avulla muodostettavaa tekopohjavettä erillään. Luonnollisen pohjaveden ja tekopohjaveden laadullinen ero on niin vähäinen, ettei tästä aiheudu haittaa eikä sille voida määrittää rahallista arvoa. Hankkeella ei ole havaittavia vaikutuksia pohjaveden laatuun kunnan alueella. Hanke rajoittaa alueen virkistyskäyttöä vain imeytys- ja kaivoalueilla. Niiden pinta-ala on vähäinen verrattuna koko harjualueen alaan eikä hankkeella ole sanottavaa vaikutusta virkistyskäyttöön. Vampulan kunnan alueella vaikutuksia ei ole. Asiakirjoissa on riittävä selvitys lupaedellytysten harkitsemiseksi ja riskien arvioimiseksi. Nyt käsiteltävänä oleva hanke koskee tekopohjavesilaitoksen rakentamista. Lupaedellytykset harkitaan vesilain mukaisesti eikä lupaharkinnassa tarkastella mahdollista pintavesivaihtoehtoa. Pyhäjärven suojeluyhdistyksen muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto on todennut, ettei tekopohjavesihankkeella lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ole havaittavia vaikutuksia virtaamaan tai veden laatuun osakaskuntien tai kalastusalueen vesialueilla eikä muistuttajien tiloihin. Tämän vuoksi esikäsittelymenetelmää, esikäsitellyn veden laatua, imeytettävän veden määrää, suojaimeytyksiä, lähdevirtaamia, lupamääräysten tarkistushakemuksen määräaikaa, kalatalousselvitystä ja arviota hankkeen vaikutuksista Pyhäjoen kalakantoihin koskevat vaatimukset hylätään. Hakemusten hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään luparatkaisujen perusteluissa lausutuin perustein. Ympäristövaikutusten arvioinnin puutteellista suorittamista koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto on todennut, ettei ympäristölupavirastolla ole asiassa toimivaltaa. Yhteysviranomaisena hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on toiminut Hämeen ympäristökeskus. Mahdollisista ennakoimattomista vahingoista ja niiden korvaamisesta määrätään päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä 15 ja vedensaannin turvaamisesta lupamääräyksessä
  35. Tekopohjavesilaitoksen lupa korvaa hakijan aiemman pohjavedenottoa koskevan luvan. Laitoksen vaikutuksia tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava myös Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n, Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry:n kasvillisuusmuutosten seurantaa koskeva vaatimus otetaan huomioon päätöksen n:o 161 lupamääräyksessä
  36. Pohjaveden laadun muuttumista on katselmustoimituksessa riittävästi selvitetty. Hankkeen vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan mainitun lupamääräyksen mukaisesti. Imeytyksen keskeytyksiin liittyvän keskimääräistä suuremman imeytyksen vaikutus pohjavedenkorkeuksiin on vähäinen. Hanke rajoittaa alueen virkistyskäyttöä vain imeytys- ja kaivoalueilla. Niiden pinta-ala on vähäinen verrattuna koko harjualueen alaan eikä hankkeella ole sanottavaa vaikutusta virkistyskäyttöön. Elohopean ja muiden pohjaveden laadulle haitallisten aineiden riskiä on riittävästi selvitetty. Esikäsittelylaitoksella muodostuvan lietteen sijoituksesta määrätään päätöksen n:o 164 lupamääräyksessä
  37. Siltä osin kuin liete tai poistettava suodatushiekka sisältää raskasmetalleja tai muita haitallisia aineita, liete on kuljetettava sellaiselle kaatopaikalle, jolle tällaisen lietteen sijoittaminen on sallittu. Esikäsittelylaitokselta Loimijokeen johdettavien vesien vaikutukset veden laatuun, pohjan liettymiseen ja kalastoon ovat vähäiset. Asiaa on riittävästi selvitetty. Vesiä ei käsitellä kemiallisesti. Niiden vaikutusta on tarkkailtava lupamääräyksen 6 mukaisesti. 2.6 Vesijohdon rakentaminen, päätös n:o 166/2005/4 Ympäristölupavirasto on edellä selostetuista päätöksistä erillisellä päätöksellään n:o 166 siitä ilmenevien menettelyvaiheiden jälkeen käsittelyratkaisussaan vesilain 16 luvun 24 §:n 2 momentin nojalla määrännyt, että tilojen Lähde RN:o 7:49, Vähäheikkilä RN:o 11:284, Toivola I RN:o 7:81, Uutela III RN:o 7:82, Metsärinne RN:o 18:1, Korpimaa 1 RN:o 7:61, Järvenkangas RN:o 30:6 ja Lisäranta RN:o 6:42 osalta kokonaistyöalueen puustolle aiheutuvien vahinkojen korvaukset on käsiteltävä erikseen, koska luvan hakija ei ole päässyt kiinteistöjen alueille tekemään arvioita vahingoista ja niiden yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti asian ratkaisemista. Ympäristölupavirasto on määrännyt, että Turun Seudun Vesi Oy:n on viimeistään 31.5.2006 haettava korvausratkaisun täydentämistä mainittujen tilojen osalta. Hakemukseen on liitettävä tarvittava selvitys ja vahingonarvio kokonaistyöalueen osalta. Yhtiöllä on selvitystä laatiessaan oikeus liikkua sanottujen tilojen alueella. Pääasiaratkaisussaan ympäristölupavirasto on vesilain säännösten nojalla antanut Turun Seudun Vesi Oy:lle seuraavat määräykset, jotka koskevat tekopohjavesihankkeeseen liittyvän vesijohdon rakentamista välille Huittinen-Virttaa: 1) Johto on sijoitettava 10.8.2004 päivätyn ja 13.9.2004 osittain muutetun suunnitelman liitteenä olevien tilakohtaisten karttojen mukaisesti. Johtoalueen leveys on 10 metriä ja työalueen leveys samoin 10 metriä, ellei toisin ole sovittu tai sovita. Työalueet palautuvat maanomistajien käyttöön jäljempänä esitetyin rajoituksin. 2) Johto on rakennettava ja sen kunnossapito hoidettava niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muille ja että pohjavesiolot johdon varrella säilyvät ennallaan. Työn toteutuksessa ja kunnossapidossa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon maanomistajien toivomukset. 3) Töiden päätyttyä rakennuspaikat työalueineen on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Luvan saajalla on oikeus poistaa johto- ja työalueilta kaikki työtä haittaava kasvillisuus. Puut jäävät maanomistajalle. Työn aikana kulkuteinä käytettävät ja vesijohdolla alitettavat tiet on pidettävä myös työn aikana ajokunnossa ja kunnostettava työn jälkeen vähintään entisen veroiseen kuntoon. Tukkeutuneet ojat ja rummut on avattava ja kunnostettava ja saatettava entistä vastaavaan kuntoon. Rakennustyön jälkeen huolto- ja tarkastuskäynnit on suoritettava siten, ettei teiden ja alueiden käyttöä haitata enempää kuin on välttämätöntä. Johtoaluetta ei saa maanomistaja käyttää siten, että siitä aiheutuu vahinkoa tai haittaa vesijohdon toiminnalle. 4) Turun Seudun Vesi Oy:n on maksettava johdon tekemisestä ja työn suorittamista varten tarvittavan alueen käyttämisestä määräyksessä mainitut kertakaikkiset korvaukset, ellei toisin ole sovittu tai sovita. 5) Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on olennaisilta osiltaan suoritettava loppuun kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työtä ei saa aloittaa käsittelyratkaisussa mainittujen tilojen alueella ennen kuin siinä mainittu korvausratkaisun täydentämistä koskeva selvitys on tehty. 6) Työn aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava asianomaisille maanomistajille. Ympäristölupavirasto on määrännyt, että luvan saajan on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä asetettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 5 000 euron suuruinen vakuus toiminnasta käsittelyratkaisussa mainituille tiloille aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Ympäristölupavirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti: Vesijohdon rakentaminen on tarpeen veden johtamiseksi Kokemäenjoesta esikäsittelylaitokselle siellä käsiteltäväksi ja sieltä edelleen johdettavaksi Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle tekopohjaveden muodostamista varten. Rakentamisesta tilojen omistajille aiheutuva vahinko tai haitta ei ole toimenpiteestä saatavaan hyötyyn verrattuna suhteettoman suuri. Lupamääräyksessä 4) on määrätty korvaukset oikeudesta johtoalueeseen ja korvaukset työalueen käytöstä vesijohdon rakentamisvaiheessa. Ympäristölupavirasto hyväksyy hakijan korvausesityksen. Muuta ennalta arvioitavaa, vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä ei hankkeesta aiheudu. Nyt kysymyksessä olevan vesijohdon rakentamisen vaikutuksia Natura-alueisiin on käsitelty tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvässä Natura-arvioinnissa. Ympäristölupavirasto on katsonut, ettei vesijohdon rakentaminen heikennä merkittävästi Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonsuojeluarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Ympäristölupavirasto on soveltaminaan lainkohtina viitannut vesilain 9 luvun 18 §:ään sekä 11 luvun 3, 14 ja 14 a §:ään ja luonnonsuojelulain 65 §:ään. Ympäristölupavirasto on vesilain 2 luvun 26 §:ään viitaten myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle oikeuden aloittaa johdon rakentamistyöt päätöksessä mainittujen tilojen alueella ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töidenaloittamislupaa koskevaa ratkaisuaan ympäristölupavirasto on perustellut seuraavasti: Vesijohdon rakentaminen kuuluu olennaisena osana tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Turun Seudun Vesi Oy:lle on myönnetty töidenaloittamisluvat tekopohjavesilaitoksen laitosmittakaavaisten kokeiden edellyttämässä laajuudessa. Yhdysjohdon rakentaminen on välttämätöntä sanottujen kokeiden suorittamiseksi. Töiden kiireellistä aloittamista on siten pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että määräyksiä muutetaan. 3 Muutoksenhaku ympäristölupaviraston päätöksiin 3.1 Valitukset ja niiden käsittely hallinto-oikeudessa Muiden ohella Pirjo Ervola ja hänen asiakumppaninsa, Alastaron kunnanhallitus, Oripään kunnanhallitus, Reima Toivonen, MTK-Alastaro ry, MTK-Oripää ry, MTK-Säkylä ry, MTK-Vampula ry, Maanrakennusliike Pauli Peiponen Oy, Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky, Jorma Markkula, Ari Markkula Oy, Juho Lankinen, Kyösti Kivistö, Mika Tattinen, Aino Kivistö, Ossi Kivistö, Matti Kivistö, Olavi Nieminen, Arvo Kuosa, Reijo Kuosa, Väinö Kylä-Heikkilä, Raili Kylä-Heikkilä, Armi Kyläheikkilä-Kyllästinen, Vampulan Vesihuolto Oy, Tiina ja Timo Vähäheikkilä, Loimaan kaupunginhallitus, Vampulan kunnanhallitus, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry sekä Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry ovat hakeneet muutosta ympäristölupaviraston päätöksiin n:ot 161-
  38. Muiden ohella Pirjo Ervola ja hänen asiakumppaninsa, MTK-Alastaro ry, MTK-Oripää ry, MTK-Säkylä ry, MTK-Vampula ry sekä Tiina ja Timo Vähäheikkilä ovat hakeneet muutosta ympäristölupaviraston päätökseen n:o
  39. Hallinto-oikeus on ratkaissut valitukset ympäristölupaviraston päätöksistä n:ot 161-164 päätöksellään 07/0092/1 ja valitukset ympäristölupaviraston päätöksestä n:o 166 päätöksellään 07/0093/
  40. Hallinto-oikeus on toimittanut asioissa hallintolainkäyttölain 41 §:ssä tarkoitetun katselmuksen 19.9.-20.9.
  41. 3.2 Käsittelyratkaisu päätöksessä n:o 07/0092/1 Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 7.3.2007 n:o 07/0092/1 siitä ilmenevien menettelyvaiheiden jälkeen käsittelyratkaisussaan muun ohella jättänyt valitusoikeuden puuttumisen perusteella tutkimatta Loimaan kaupungin valituksen sekä MTK-Alastaro ry:n, MTK-Oripää ry:n, MTK-Säkylä ry:n ja MTK-Vampula ry:n yhteisen valituksen ja hylännyt valitukset sikäli kuin ne on perustettu toimitusinsinöörin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esteellisyyteen. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta Aarne Pajun vaatimuksen Turun Seudun Vesi Oy:n velvoittamisesta toimittamaan korvaava vesi Pajun tilalla olevaan lampeen. Hallinto-oikeus on perustellut käsittelyratkaisuaan Loimaan kaupungin ja Aarne Pajun osalta seuraavasti: Valitusten ja vaatimusten tutkiminen Lähin Loimaan kaupungin vedenottamo sijaitsee yli 20 kilometrin päässä tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueesta. Loimaan vedenottamoiden ja tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueen välissä on vedenjakaja, joka estää pohjaveden virtausyhteyden Loimaan vedenottamoiden suuntaan. Edellä mainittu etäisyys ja vedenjakaja huomioon ottaen laitoksen toiminta ei vaikuta Loimaan kaupungin vedenottoon eikä asiassa ole ilmennyt muutakaan perustetta Loimaan kaupungin asianosaisuudelle. Näin ollen Loimaan kaupungilla ei ole valitusoikeutta asiassa. Aarne Paju on esittänyt vaatimuksensa vasta 27.6.2006 hallinto-oikeudelle toimitetussa kirjelmässä eli valitusajan päättymisen jälkeen. Toimitusinsinöörin esteellisyys Katselmustoimituksen toimitusinsinöörin esteellisyyden harkinnassa tulevat vesilain 18 luvun 1 §:n 4 momentin ja kiinteistönmuodostamislain 11 §:n 1 momentin nojalla sovellettavaksi oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyysperusteet. Lisäksi on otettava huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta johtuvat tuomarin esteellisyyttä koskevat periaatteet. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan puolueettomuusvaatimuksella tarkoitetaan toisaalta sitä, että tuomarilla ei saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Valituksissa on esitetty, että toimitusinsinööri Achrén olisi ollut esteellinen, koska hän on ollut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virkamies ja koska Lounais-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut olevansa hankkeen suunnittelija, rakennuttaja, rahoittaja ja työn johtaja. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 4, 5, 6 §:n ja 7 §:n 1 ja 2 momentti eivät sovellu valituksissa väitetyn esteellisyysperusteen arviointiin, vaan valituksissa väitetty esteellisyys tulee arvioitavaksi oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin eli tuomarin esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen nojalla. Vesiasetuksen 74 a §:n mukaan katselmustoimitukseen määrätään toimitusinsinööriksi ympäristöhallinnon palveluksessa oleva virkamies tai työsopimussuhteinen henkilö. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Achrén on toimitusinsinöörinä ollessaan työskennellyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupaosastolla. Achrénin työtehtävät ympäristökeskuksessa eivät ole liittyneet tekopohjavesihankkeen suunnitteluun, rakennuttamiseen tai rahoittamiseen. Hänen työtehtävänään on ollut vesilain mukaisten katselmustoimitusten suorittaminen. Toimitusinsinööri toimii tehtäväänsä suorittaessaan itsenäisesti eikä hän ole riippuvuussuhteessa ympäristökeskukseen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole perusteltua aihetta epäillä toimitusinsinööri Achrénin puolueettomuutta asiassa eikä hän siten ole ollut esteellinen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin yleislausekkeen perusteella eikä muillakaan oikeudenkäymiskaaressa mainituilla tuomarin esteellisyysperusteilla. Luottamuksen Achrénin puolueettomuuteen ei voida myöskään katsoa vaarantuneen arvioitaessa asiaa ihmisoikeussopimuksen puolueettomuusvaatimusten nojalla. 3.3 Pääasiaratkaisu päätöksessä n:o 07/0092/1 Pääasiaratkaisussaan päätöksessä n:o 07/0092/1 hallinto-oikeus on hylännyt Alastaron kunnanhallituksen ja muiden päätöksestä ilmenevien tahojen valitukset siltä osin kuin niissä on vaadittu päätösten kumoamista ja lupahakemusten hylkäämistä. Hallinto-oikeus ei ole muuttanut ympäristölupaviraston päätöksiä nrot 162, 163 ja
  42. Hallinto-oikeus on valituksen enemmälti hyläten muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 161 lupamääräyksiä 2, 6, 9, 10, 11 ja
  43. Hallinto-oikeuden tekemien muutosten jälkeen mainitut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 2) Imeytysalueilla saadaan imeyttää vettä tekopohjavedeksi yhteensä enintään 105 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 125 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Esikäsiteltyä raakavettä on imeytettävä vuosikeskiarvona laskettuna vähintään se määrä, minkä luvan saaja ottaa ja johtaa tarpeisiinsa laitosalueelle rakennettavista kaivoista. Lisäksi luvan saajalla on oikeus ottaa laitosalueen kaivoista suojaimeytyksiin tarvittava vesimäärä. 6) Veden otto imeyttämistä varten on keskeytettävä ajaksi, jolloin Kokemäenjoen veden elohopeapitoisuus ottokohdalla on todennäköisesti yli 0,13 µg/l. 9) Luvan saajan on imeytettävä suunnitelman mukaisilla suojaimeytysalueilla maaperään tekopohjavettä niin, ettei Pyhäjokeen eikä Alastaron Myllylähteeseen ja Kankaanrannan lähteeseen purkautuvan pohjaveden määrä hankkeen johdosta vähene ja ettei pohjaveden korkeus Oripäänharjun pohjoisosassa sanottavasti laske. 10) Tekopohjavesilaitos on rakennettava ja laitosta käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa tai haittaa. Mikäli tarkkailuhavaintojen perusteella tai muutoin havaitaan haitallisia vaikutuksia ilmenevän, on imeytyksiä, vedenottoa tai suojaimeytyksiä tarpeellisilta osin muutettava. Luvan saajalla on oikeus liikkua laitoksen toimintaa ja tarkkailua suorittaessaan moottoriajoneuvolla laitoksen toiminta-alueen kiinteistöjen alueella. Liikuttaessa maastossa moottoriajoneuvolla on pyrittävä käyttämään olemassa olevia ajouria. Moottoriajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista asianomaiselle kiinteistölle ja luonnolle. Imeytys ja vedenotto sekä lupamääräyksessä 9 tarkoitettu suojaimeytys on aloitettava vähintään yhden vuoden kestävällä koetoimintavaiheella, jolloin imeytettävän ja poisjohdettavan veden määrä on enintään 20 000 m 3 /d. Koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma sekä esitys menettelyksi, jolla suunnitelmaan jakson aikana tehtävät muutokset esitetään valvontaviranomaiselle, on toimitettava vähintään kaksi kuukautta ennen koetoimintavaiheen aloittamista Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Koetoimintavaiheen jälkeistä täysimittakaavaiseen toimintaan siirtymistä koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma sekä esitys menettelyksi, jolla suunnitelmaan tehtävät muutokset esitetään valvontaviranomaiselle, on toimitettava vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 11) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa sekä imeytettävän veden laatua ja määrää. Ottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava laitoksen kaivoista otettavan veden laatua. Mittaustulokset on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovituin määräajoin toimitettava ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamaa ja veden laatua, Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapio Oy:n vedenottokaivojen sekä vaikutusalueen talouskäytössä olevien kaivojen veden korkeutta tai antoisuutta. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi tarkkailusuunnitelmat on päivitettävä ja toimitettava eri työvaiheita koskien ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ainakin seuraavasti: - Imeytyksen ja vedenoton koetoimintavaihetta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Täysimittakaavaisen imeytys- ja vedenottotoiminnan käynnistämisvaihetta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Tekopohjavesilaitoksen toimintaa koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava kahden vuoden kuluessa täysimittakaavaisen imeytyksen ja vedenoton käynnistymisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmissa sanotuin tavoin ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 19) Luvan saajan on viimeistään 31.12.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, johon on muun ohella liitettävä selvitys velvoitetarkkailussa havaituista ympäristöön kohdistuneista vaikutuksista sekä selvitys hankkeesta mahdollisesti aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja esitys niiden korvaamisesta. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä tarkkailutietoihin perustuva selvitys hankkeen vaikutuksista pohjaveden laatuun sekä arvio pohjaveden pilaantumisriskistä ja selvitys toimenpiteistä, joita on tehty pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tarkistamishakemuksessa on esitettävä selvitys Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamista, suojaimeytyksistä ja vedenottohankkeen vaikutuksista lähteisiin sekä esitys toimenpiteistä, joilla turvataan lähteiden luonnonarvojen säilyminen ja pohjaveden riittävä purkautuminen Pyhäjoen vesistöön. Tarkistamishakemuksessa on myös esitettävä yhteenveto esikäsittelylaitoksen käyttötarkkailusta ja selvitys mahdollisesta tarpeesta tehostaa imeytettävän veden esikäsittelyä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä imeytysalueiden tarkkailuun perustuva selvitys imeytyksen vaikutuksista kasvillisuuteen sekä suunnitelma imeytyksen järjestämisestä niin, että Natura-alueella olevilla imeytysalueilla imeytystauot ovat pidempiä kuin kaksi kasvukautta. Hakemuksessa on myös esitettävä selvitys siitä, onko Natura-alueella sijaitsevien imeytysalueiden asemasta mahdollista käyttää ensisijaisesti Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevia imeytysalueita. Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan seuraavasti: I. Hankkeen kuvaus Hankkeen tarkoituksena on turvata Turun kaupungin ja sen ympäristökuntien veden saannin riittävyys sekä määrältään että laadultaan. Raakavesi otetaan Kokemäenjoesta avokanavalla Huittisissa Karhiniemen sillan luota ylävirran puolelta. Raakavesi esikäsitellään Huittisissa sijaitsevalla esikäsittelylaitoksella hiekkasuodatusmenetelmällä. Esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan vesijohtolinjaa pitkin Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle, josta se johdetaan syöttöputkia pitkin imeytysalueille. Imeytysalueilla vesi imeytetään sadettamalla tai altaiden kautta Virttaanharjuun. Imeytyksen jälkeen tekopohjavesi, jossa on mukana alueen luonnollista pohjavettä, pumpataan pohjavesikaivoista kaivoalueilla, joita on yhteensä seitsemän. Pohjavesikaivoista vesi johdetaan puhdasvesisäiliöön ja edelleen siirtovesilinjaa pitkin Turun seudulle. Laitoksen toiminta-alueelle, jonka pinta-ala on noin 500 hehtaaria, sijoittuvat laitosrakennusalue, imeytysalueet, suojaimeytysalueet, kaivoalueet sekä johtolinja- ja tiealueet. Imeytysalueita on yksitoista ja ne sijoittuvat noin neljän kilometrin pituiselle luode-kaakko suuntaiselle vyöhykkeelle. Lisäksi on kaksi suojaimeytysaluetta, joista toinen sijaitsee Kankaanrannan ja Myllylähteen pohjoispuolella ja toinen toiminta-alueen eteläkärjessä. Suojaimeytysalueiden tarkoituksena on varmistaa virtaamat ja pohjavesiolosuhteiden säilyminen edellä mainittujen lähteiden osalta ja Virttaan kylän suunnalla. II. Tekopohjavesilaitoksen rakentamista sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamista siitä koskevaan hakemukseen sovellettava lainsäädäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 1 §:n 1 momentin 1) ja 3) kohtien mukaan ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja vesilain muuttamisesta annettu laki (88/2000) ovat tulleet voimaan 1.3.
  44. Voimaanpanolain 12 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan ympäristölupavirasto soveltaa 1 §:ssä mainittujen lakien voimaa

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.