2008 false KHO:2008:79 Ympäristönsuojelutarkastaja oli hyväksynyt toiminnanharjoittajan ympäristönsuojelulain 60 §:n nojalla tekemän ilmoituksen tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavasta kallion räjäy

§:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7

1. c)ja
2. e)kohtien mukaan muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta ja murskaus on luvanvaraista toimintaa, jos toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa.

§:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on oltava muun muassa toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Meluilmoitus koskee louhinta- ja murskaustoimintaa R:n kaupungin V:n kylässä sijaitsevilla tiloilla S RN:o 1:34 ja L RN:o 1:

1. Ilmoituksen mukaan toiminta oli tarkoitus aloittaa tammi-helmikuussa 2007 siten, että toimintaa harjoitetaan alle 50 päivää vuodessa. Meluilmoituksen liitteenä 2 on kartta, johon on merkitty lähimmät häiriintyvät kohteet sekä toiminta-alue, joka vastaa maa-ainesten ottosuunnitelmaa. Ottaen huomioon edellä olevat asiakirjoista saatavilla olleet tiedot toiminnan laajuudesta ja laadusta hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on tosiasiallisesti kyse louhinta- ja murskaustoiminnasta, jota on tarkoitus tarvittaessa jatkaa olemassa olevan maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti. Kysymys ei siten ole sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, jota ympäristönsuojelulain 60 §:ssä tarkoitetaan. Ilmoituksessa ja sen liitteissä oleva selvitys toiminnasta eli louhinnasta, rikotuksesta, murskauksesta, murskeen varastoinnista ja siirrosta sekä liikenteestä toiminta-alueella sekä toiminnan ympäristövaikutuksista on ollut puutteellinen sen seikan arvioimiseksi, tulisiko toiminnalta edellyttää ympäristölupaa. Edellytyksiä käsitellä asiaa meluilmoituksena ei ole ollut. Ympäristönsuojelutarkastajan päätös on siten kumottava ja poistettava. Sovellettuna oikeusohjeena hallinto-oikeus on viitannut ympäristönsuojelulain 60 §:ään. Hallinto-oikeus on määrännyt, että sen 22.3.2007 määräämä täytäntöönpanokielto on voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai valitusviranomainen toisin määrää.
2. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja hallinto-oikeuden antama täytäntöönpanokieltoa koskeva määräys kumotaan. Meluilmoitus on perustunut ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 c kohdan vakiintuneeseen tulkintaan. Tulkinnan mukaan ympäristölupaa ei edellytetä, kun kiviainesta käsitellään vuodessa alle 50 päivää ottamis- ja murskauspaikalla, joka ei ole pohjavesialueella ja joka on sellaisella etäisyydellä häiriintyvistä naapurikiinteistöistä, ettei ennalta arvioiden ole varteen otettavaa riskiä naapureille aiheutuvasta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetusta rasituksesta. Ympäristökeskuksen nyt esittämä tulkinta ympäristöluvan tarpeesta poikkeaa ympäristökeskuksen aikaisemmasta hallintokäytännöstä. Maa-aineslain mukaisessa ottamisluvassa mainittu maa-ainesmäärä ei merkitse tuon ainesmäärän ottamisvelvollisuutta eikä velvollisuutta hakea automaattisesti ainesmäärälle myös ympäristölupaa. Yhtiö oli meluilmoituksen vireille pannessaan selvittänyt yhdessä toiminta-alueen maanomistajien kanssa kyseisen louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan tarvetta R:n kaupungin ympäristöviraston kanssa jo lähes vuoden ajan. Kun otetaan huomioon toiminta-alueen olosuhteet ja sen etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eivät toiminnasta aiheutuvat päästöt, käytännössä pöly ja melu, ole sellaisia, että niiden tai jonkin muun ennalta tiedetyn seikan johdosta yhtiön meluilmoitus on hylättävä ja vaadittava toimintaa varten ilmoituksen sijasta ympäristölupaa. Esimerkiksi käytössä olleen mobiilimurskaimen eli B-luokan murskaamon aiheuttaman kivipölyn kahden tunnin leijuma-arvo (0,4 mg/m³) alitetaan kokemusperäisen tiedon perustella 300 metrin etäisyydellä murskaimesta. Tässä tapauksessa lähimmät häiriintyvät kohteet ovat huomattavasti kauempana. R:n ympäristönsuojelutarkastaja on suorittanut murskauspaikalla tarkastuksia. Hänen 5.3.2007 päivätystä tarkastuspöytäkirjastaan ilmenee, että toiminnan pöly- ja melupäästöt olivat tuolloin riittävästi hallittavissa meluilmoituksesta annettuun päätökseen sisältyvien määräysten avulla sekä että tarvetta lisämääräyksiin tai valvontatoimenpiteisiin ei ollut. R:n ympäristönsuojelutarkastaja on selityksessään todennut, että asiassa on ollut kysymys ainoastaan yhdestä alle 50 vuorokautta kestävästä, ympäristölupaa edellyttämättömästä louhinta- ja murskausjaksosta. Yhtiö on antanut riittävät selvitykset ympäristön pilaantumisen estämiseksi tarvittavien määräysten harkitsemista varten. Tehdyissä tarkastuksissa ei ole todettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella asia olisi tullut käsitellä lupamenettelyssä. Luvan tarvetta on harkittu perusteellisen, poikkeuksellisen laajan taustatiedon avulla. V:n-K:n kyläyhdistys ry on antanut selityksen. Alueellinen ympäristökeskus on antanut selityksen. A Oy on antanut vastaselityksen.
3. Merkinnät Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätöksen valitukseen, jonka A Oy on tehnyt Vaasan hallinto-oikeuden 26.10.2007 antamasta päätöksestä n:o 07/0650/3 ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkoa koskevassa asiassa. Merkitään, että asiaa ratkaistaessa oli käytettävissä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 28.4.2005 taltionnumero 1004 liittyvä asiakirjavihko. Mainitulla ratkaisulla on hylätty S:lle ja hänen asiakumppaneilleen myönnettyä maa-aineslupaa koskevat jatkovalitukset.
4. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Sovellettavat säännökset Ympäristönsuojelulain 60 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta.

§:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 kohdan c alakohdan mukaan kivenlouhimo tai muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää vuodessa, tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 kohdan e alakohdan mukaan kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa tarvitsee ympäristöluvan.

§:n 2 momentin 3 kohdan mukaan toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, on lisäksi oltava ympäristölupa. Tosiasiat Meluilmoitus koskee louhinta- ja murskaustoimintaa R:n kaupungin V:n kylässä sijaitsevilla tiloilla S RN:o 1:34 ja L RN:o 1:68. Ilmoituksen mukaan toiminta oli tarkoitus aloittaa tammi-helmikuun vaihteessa 2007 siten, että toimintaa harjoitetaan alle 50 päivää vuodessa. Meluilmoituksen liitteenä 2 on kartta, johon on merkitty lähimmät häiriintyvät kohteet sekä toiminta-alue, joka vastaa maa-ainesten ottosuunnitelmaa. Oikeudellinen arviointi Ympäristönsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (84/1999 vp) mukaan ilmoitus tehtäisiin tilapäisestä melun aiheuttamisesta. Tilapäistä melua voisi aiheutua erilaisista toimenpiteistä tai tapahtumista kuten rakentamisesta, katutöistä, maansiirtotöistä, tai yleisötilaisuuksista, kuten konserteista ja moottoriurheilukilpailuista. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatavilla olleet tiedot toiminnan laajuudesta ja laadusta, asiassa on kysymys louhinta- ja murskaustoiminnasta, jota on tarkoitus tarvittaessa jatkaa olemassa olevan maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti. Ilmoitusmenettelyllä ei voida aloittaa lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa eikä ilmoitusmenettelyä voida soveltaa sellaisiin toimintoihin, joissa ennalta saatujen tietojen mukaan on kysymys pitkäaikaisesta, toistuvasta toiminnasta. Kysymys ei siten ole sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, jota ympäristönsuojelulain 60 §:ssä tarkoitetaan, vaan toiminnasta, joka edellyttää ympäristölupaa

§:n 1 momentin ja -asetuksen 1 §:n 1 momentin 7 kohdan c ja e alakohtien sekä

§:n 2 momentin 3 kohdan nojalla. Edellytyksiä käsitellä asiaa ilmoituksena ei siten ole ollut, kuten hallinto-oikeus on todennut. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei näin ollen ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä ja Hannu Ranta sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Pertti Vakkilainen ja Leena Nurmento. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.