§:ssä säädetään asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Lainkohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Jos korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken ei ole yhtiöjärjestyksessä muuta määrätty, noudatetaan mitä
§:n 2 - 4 momentissa säädetään.
§:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallitsemansa tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.
§:n 3 momentin mukaan yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapahtua osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta. Asiassa saatu selvitys A on asennuttanut omin kustannuksin Asunto Oy X:ssä omistamaansa huoneistoon parvekelasit. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä on selvityksessään lausunut, että yhtiö ei ole miltään osin maksanut osakkaiden oma-aloitteisesti suorittamia parvekelasituksia. Selvityksen mukaan osakkaan omalla kustannuksella tekemät peruskorjauksen luonteiset työt eivät myöhemminkään saa aiheuttaa yhtiölle kustannuksia. Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa parvekelasien kunnossapitovastuusta. Johtopäätös Asunto-osakeyhtiön osakas saa kotitalousvähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat osakkaalle ja joita yhtiökokouksen päätöksellä ei ole siirretty yhtiön vastuulle. Jos yhtiö muun korjaustyön yhteydessä yhtiökokouksen päätöksellä teettää osakkaan vastuulle muutoin kuuluvan korjaustyön ja perii kustannukset osakkailta yhtiövastikkeella, osakas ei voi vähentää kustannuksia. Nyt kyseessä olevien pelkästään A:n asuntoon tulleiden parvekelasien asennuksesta johtuneet kulut ovat A:n kuluja asunto-osakeyhtiölain vastuusäännösten nojalla. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty tästä poikkeavasti. A:lla on siten oikeus saada kotitalousvähennys. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Veroasiamies on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja kotitalousvähennyksen poistamista parvekelasien asennuksesta johtuneiden kulujen osalta. A on teettänyt verovuonna 2003 omistamaansa Asunto Oy X:n huoneistoon 3 parvekelasituksen. Lasituksen asennustyön osuus arvonlisäveroineen on ollut 307 euroa.
§:n 2 ja 4 momentin mukaan yhtiön omistaman rakennuksen parvekkeet kuuluvat taloyhtiön korvausvastuun piiriin, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin ole määrätty. Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole sellaista määräystä, jonka mukaan taloyhtiön ja osakkeenomistajan vastuu huoneiston korjaustöissä olisi toisenlainen kuin mitä asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty. Parvekkeiden kunnossapito kuuluu Suomen Kiinteistöliitto ry:n julkaiseman vastuujakotaulukon mukaan taloyhtiölle. Kun kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, siitä ei voida kotitalousvähennystä myöntää siinäkään tapauksessa, että asennuskustannukset on osakkeenomistaja maksanut suoraan työn suorittaneelle yritykselle. A:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Asunto-osakeyhtiölain 77 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden.
§:n 1 momentin mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö. Sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakamisesta, se jakautuu 2 - 4 momentin mukaan.
§:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. A on asennuttanut omistamiensa Asunto Oy X:n osakkeiden perusteella yksin hallitsemaansa huoneistoon 3 kuuluvaan parvekkeeseen parvekelasit. Rakennuksessa ei ole alun perin ollut parvekelaseja, vaan ne on asennettu jälkikäteen asunto-osakeyhtiön suostumuksella. A on vastannut parvekelasien kustannuksista itse. Yhtiö ei ole osallistunut kustannuksiin miltään osin, eikä kustannuksia ole veloitettu osakkailta yhtiövastikkeisiin sisällytettyinä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan omistamien osakkeiden perusteella hallitsemaan huoneistoon liittyvä parveke on tosiasiallisesti osakkeenomistajan hallinnassa siten, että sen on katsottava olevan osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. Siten osakkeenomistajan hallitsemaansa huoneistoon liittyvän parvekkeen parvekelasien asentaminen on tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitettua asunnon perusparannustyötä. Kun osakkeenomistaja teettää työn ja vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista itse, hänellä on oikeus saada kustannusten perusteella kotitalousvähennys. Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Pirkko Ignatius, Ahti Vapaavuori, Matti Halén ja Hannele Ranta-Lassila. Asian esittelijä Satu Määttänen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.