§:n 4 momenttia voitu tulkita siten, että kertaalleen julkaistuja henkilötietoja voitaisiin yksin julkaisemisen perusteella yleisesti käsitellä uudelleen, eri yhteyksissä ja eri tarkoituksessa henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten millään tavoin toimintaa rajoittamatta. Edelleen yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilötietojen käsittely yhtiöiden toiminnassa ollut tapahtunut
§:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellisessa tarkoituksessa. Tietosuojavaltuutetun valituksesta korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja tietosuojalautakunnan päätökset ja palautti asian tietosuojalautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi henkilötietolain 44 §:ssä tarkoitettujen määräysten antamiseksi yhtiöille. Ks. KHO 2007:9 ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 16.12.2008 asiassa C-73/07 antama tuomio. Suomen perustuslaki 10 § 1 momentti ja 12 § 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla ja 10 artikla Henkilötietolaki 1 §, 2 § 4 ja 5 momentti, 3 §, 17 §, 32 §, 44 § Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (tietosuojadirektiivi) Kort referat på svenska Päätös, josta valitetaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös 29.9.2005 nro 05/0839/2 1. Tietosuojavaltuutetun hakemus Tietosuojavaltuutettu on 10.4.2003 päivätyssä hakemuksessaan pyytänyt, että tietosuojalautakunta kieltäisi henkilötietolain 44 §:n nojalla ja sopivaksi katsomansa sakon uhalla 1) Satakunnan Markkinapörssi Oy:tä - keräämästä ja tallettamasta tai muutoin käsittelemästä luonnollisia henkilöitä koskevia verotettavia ansio- ja pääomatuloja sekä varallisuustietoja siinä laajuudessa ja tavalla kuin se on tapahtunut vuoden 2001 verotustietojen osalta. Tiedot on julkaistu Veropörssi-nimisessä painotuotteessa. Kokonaisarviossa on otettu huomioon myös kyseisen painotuotteen toimitukselliseksi väitetystä rekisteristä tapahtunut/tapahtuva henkilötietojen luovuttaminen. - luovuttamasta keräämiään ja toimitukselliseksi väitettyyn rekisteriin tallettamiaan luonnollisten henkilöiden verotettavia ansiotulo- ja pääomatuloja sekä varallisuustietoja tekstiviestipalveluun tai muuhunkaan tarkoitukseen. 2) Satamedia Oy:tä keräämästä ja tallettamasta sekä luovuttamasta edelleen tekstiviestipalveluun tai muuhun tarkoitukseen Satakunnan Markkinapörssi Oy:n rekisteristä saatuja, Veropörssi-nimisessä painotuotteessa julkaistuja verovelvollisten ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustietoja. Tietosuojavaltuutettu on perustellut pyyntöään hakemuksessaan ja siihen liittyvässä muistiossa muun ohella seuraavasti: 1) Satakunnan Markkinapörssi Oy on kerännyt ja julkaissut vuosittain Veropörssi-nimisessä painotuotteessa verotustietojen julkaisemisen jälkeen tietoja verotettavista ansio- ja pääomatuloista sekä varallisuustiedoista. Verotustiedot on saadun tiedon mukaan kerätty paikallisista verotoimistoista. Vuoden 2001 verotustiedot on julkaistu vuoden 2002 lopussa 17:ssä alueellisesti ilmestyneessä painotuotteessa. Niissä on julkaistu noin 1 200 000 luonnollisen henkilön tiedot. Tiedot on julkaistu aakkosiin järjestettynä. Kuntakohtaisesti on määritelty, minkä tulorajan ylittävät tiedot julkaistaan. Alueellisesti julkaistavien lehtien sisältö muodostuu pääosin verovelvollisten verotiedoista. Ainakaan pääkaupunkiseudun teemalehden osalta ei voida havaita, että lehdessä julkaistuissa artikkeleissa, lyhyitä kuntakohtaisia verotustietoja koskevia yhteenvetoja lukuun ottamatta, olisi analysoitu verotustietoja tai että kirjoitukset liittyisivät lehdessä julkaistuihin verotustietoihin Julkisen Sanan Neuvoston päätöksessä nro 2973A/SL/00 tarkoitetulla tavalla. Kerättyjen tietojen julkaisematta jättämisestä Satakunnan Markkinapörssi Oy perii verovelvolliselta maksun. Tietosuojavaltuutetun saaman selvityksen mukaan tiedot on kuitenkin käytännössä poistettu, vaikka maksua ei olisi saatukaan. Satakunnan Markkinapörssi Oy:llä ei ole henkilötietolain 8 §:ään eikä 14-20 §:ään perustuvaa oikeutta kerätä, tallettaa tai luovuttaa eikä muutoinkaan käsitellä verovelvollisten luonnollisten henkilöiden verotettavia ansiotulo- ynnä muita tietoja. Kysymyksessä ei ole myöskään henkilötietojen käsittely toimituksellisia tarkoituksia varten, joka
§:n 5 momentin nojalla jää pääosin henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle. Veropörssi-lehteä julkaistaan ainoastaan verotustietojen julkaisemisen tarkoituksessa, mitä ei voida Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan pitää tiedotusvälineen tavanomaisena toimintatapana. Lisäksi se, että avattu tekstiviestipalvelu, jossa kerättyjä tietoja luovutetaan ja myydään yksittäin asiasta tehdyin sopimusjärjestelyin pääosin saman henkilöpiirin hallinnassa ja omistuksessa olevien Satakunnan Markkinapörssi Oy:n ja Satamedia Oy:n omistajien hyödyksi, korostaa tietojen keräämisen tapahtuvan ensisijaisesti muussa kuin toimituksellisessa tarkoituksessa, toisin sanoen lähinnä taloudellisessa hyötytarkoituksessa. Siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan toimituksellisessa tarkoituksessa tapahtuva henkilötietojen käsittely, henkilötietojen antaminen tai luovuttaminen joko suoraan tekstiviestipalveluun tai Satamedia Oy:lle on vastoin
§:n 5 momentin mukaan toimitukselliseen käsittelyyn sovellettavaksi tulevaa henkilötietolain suojaamisvelvoitetta sekä vastoin henkilötietolain 6 ja 7 §:ää. Satakunnan Markkinapörssi Oy:llä ei ole oikeutta luovuttaa tietoja myöskään
§:n 4 momentin perusteella, jonka mukaan henkilötietolakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Koska Satakunnan Markkinapörssi Oy:llä ei ole oikeutta käsitellä hakemuksessa tarkoitettuja tietoja, sillä ei myöskään ole oikeutta luovuttaa tietoja Satamedia Oy:lle. 2) Satamedia Oy on ryhtynyt vuoden 2003 alussa tarjoamaan tekstiviestipalvelua, jossa matkapuhelimen käyttäjät voivat kysellä yksittäisiä henkilöitä koskevia, Veropörssi-nimisessä painotuotteessa julkaistuja ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustietoja sekä halutessaan saada tiedot paluuviestinä suoraan matkapuhelimeensa. Tiedot on luovutettu Satakunnan Markkinapörssi Oy:n Veropörssi-lehteä varten muodostamasta rekisteristä CD-levykkeellä. Satamedia Oy:llä ei ole henkilötietolain 8 §:ään eikä 14-20 §:ään perustuvaa oikeutta kerätä ja tallettaa tai luovuttaa eikä muutoinkaan käsitellä verovelvollisten luonnollisten henkilöiden verotettavia ansio- ja pääomatuloja sekä varallisuustietoja. Kysymys ei myöskään ole henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä
§:n 4 momentissa tarkoitetusta henkilörekisteristä, joka sisältää vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Verotustietoja ei ole kerätty tiedotusvälineessä julkaistusta aineistosta, vaan Satakunnan Markkinapörssi Oy on luovuttanut ne toimitukselliseksi väitetystä rekisteristään lainvastaisesti Satamedia Oy:lle. Kysymys on rekisterinpitäjän uutta käyttötarkoitusta varten tapahtuvasta henkilötietojen keräämisestä, luovuttamisesta ja muusta käsittelystä. Siinäkään tapauksessa, että tiedot kerättäisiin Veropörssi-lehdestä suoraan, kyseisessä tekstiviestipalvelussa kysymys ei ole tiedotusvälineessä julkaistusta aineistosta sellaisenaan, koska tietoja käsitellään ja luovutetaan yksittäin ja irrallaan muusta lehden aineistosta. Asian arvioinnissa on otettava huomioon, että verotustietoja voidaan saada tekstiviestipalvelusta muokattuna (esimerkiksi 5 suurituloisinta) sekä yhdistettynä eri alueellisista numeroista. Lisäksi tietokannasta voidaan pyynnöstä poistaa sellaisia henkilötietoja, jotka on julkaistu Veropörssi-lehdessä. Tiedon poistamisesta päättää Satamedia Oy ja poistamisesta peritään maksu. Tämä merkitsee Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan sitä, etteivät tekstiviestipalvelun tiedot ole aina samoja kuin lehdessä julkaistut ja ettei päätöstä poistamisesta tehdä toimituksellisin perustein. 2. Tietosuojalautakunnan päätös Tietosuojalautakunta on päätöksellään 7.1.2004 nro 1 hylännyt Tietosuojavaltuutetun hakemuksen. Tietosuojalautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti: Suomen perustuslain (731/1999) 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslain sananvapaussäännöksessä tarkoitetun ennakkoesteiden kiellon piiriin kuuluvat paitsi viestien sisällön ennakkotarkastus myös sananvapauteen sisältyvien oikeuksien luvanvaraistaminen samoin kuin kaikki muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen (HE 309/1993 vp s. 57). Yleiset säännökset henkilötietojen käsittelystä sisältyvät henkilötietolakiin (523/1998), jolla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (95/46/EY, henkilötietodirektiivi). Henkilötietodirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksia ainoastaan journalistisia tarkoituksia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettua henkilötietojen käsittelyä varten, jos poikkeukset osoittautuvat välttämättömiksi yksityisyyttä koskevan oikeuden ja ilmaisuvapautta koskevien sääntöjen yhteensovittamisessa.
§:n 5 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyä toimituksellisia sekä taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten koskevat soveltuvin osin ainoastaan
§:n 5 momentissa mainitut henkilötietolain säännökset. Tietosuojalautakunta katsoo, että Satakunnan Markkinapörssi Oy, käsitellessään verotietoja julkaistakseen ne Veropörssi-nimisessä julkaisussa, johon sisältyy verotusta koskevia kuntakohtaisia yhteenvetoja ja myös muuta verotusta koskevaa informaatiota, on käsitellyt tietoja
§:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellisia tarkoituksia varten. Henkilötietojen käsittelyä toimituksellisia tarkoituksia varten koskee
§:n 5 momentin mukaan tietojen suojaamista koskeva lain 32 §, jonka mukaan rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi laittomalta käsittelyltä. Tietosuojalautakunta toteaa, että suojaamisvelvollisuus koskee ainoastaan niitä toimitukselliseen rekisteriin sisältyviä tietoja, joita ei ole julkaistu.
§:n 4 momentin mukaan henkilötietolakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Saadun selvityksen mukaan Satakunnan Markkinapörssi Oy on luovuttanut Veropörssi-lehdessä julkaisemansa verotiedot CD-levykkeellä Satamedia Oy:lle. Tietosuojalautakunta katsoo, että Satakunnan Markkinapörssi Oy on luovuttanut Satamedia Oy:lle henkilörekisterin, joka sisältää vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Näin ollen henkilötietolakia ei sovelleta Satamedia Oy:lle CD-levykkeellä luovutettuun henkilörekisteriin.
§:n 4 ja 5 momenttiin ja 32 §:ään ja lyhyesti esittänyt tosiasiaperustelut kuvaamalla myös verotustietojen julkaisutoimintaa. Näin ollen hallinto-oikeus on todennut, että tietosuojalautakunnan päätöstä on pidettävä hallintolain sääntelyn kannalta riittävästi perusteltuna siten, ettei päätöstä ole tämän vuoksi syytä kumota. Hallinto-oikeus on todennut myös, että kysymys on tietosuojalautakunnan päätöksestä ilmenevällä tavalla henkilötietolain mukaisesta henkilötietojen käsittelyä koskevasta asiasta. Vaikka käsiteltävät tiedot ovat alun perin verotustietoja, ei kyse ole kuitenkaan verotuksesta eikä verotusasiasta. Henkilötietojen käsittelyssä on sovellettavana direktiivi 95/46/EY ottaen huomioon sen soveltamisalaa koskeva sääntely, riippumatta siitä, missä määrin yhteisöoikeudessa on harmonisoitu välitöntä verotusta, ja soveltuvin osin muukin yhteisöoikeus. Keskeiset säännökset Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Tietosuojadirektiivin 9 artiklan mukaan, joka koskee henkilötietojen käsittelyä ja ilmaisunvapautta, jäsenvaltioiden on säädettävä ainoastaan journalistisia tarkoituksia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettua henkilötietojen käsittelyä varten poikkeuksista ja vapautuksista direktiivin tästä luvusta (II luku), IV luvusta ja VI luvusta, ainoastaan jos ne osoittautuvat välttämättömiksi yksityisyyttä koskevan oikeuden ja ilmaisuvapautta koskevien sääntöjen yhteensovittamisessa.
§:n 5 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyä toimituksellisia sekä taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten koskevat soveltuvin osin ainoastaan 1-4 ja 32 §, 39 §:n 3 momentti, 40 §:n 1 ja 3 momentti, 42 §, 44 §:n 2 kohta, 45-47 §, 48 §:n 2 momentti sekä 50 ja 51 §, jollei 17 §:stä muuta johdu. Pykälän 4 momentin mukaan henkilötietolakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Tapahtumatiedot ja Tietosuojavaltuutetun kieltohakemus Satakunnan Markkinapörssi Oy kerää ja julkaisee vuosittain Veropörssinimisessä lehdessä paikallisista verotoimistoista saamiaan ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain mukaan julkisia ansio-, pääomatulo- ja varallisuustietoja. Tietosuojavaltuutetun toiminnan kieltämistä koskeva hakemus on koskenut vuoden 2001 verotustietojen julkaisemista. Tiedot julkaistaan Tietosuojavaltuutetun mukaan alueellisesti ilmestyneessä Veropörssi-lehdessä. Tällöin on julkaistu noin 1,2 miljoonan luonnollisen henkilön sanotut verotustiedot kuntakohtaisesti aakkosjärjestyksessä. Kuntakohtaisesti on määritelty, minkä tulorajan ylittävät tiedot julkaistaan. Lisäksi Suomen, oikeastaan Satakunnan, Markkinapörssi on luovuttanut Veropörssi-lehdessä julkaisemansa verotustiedot CD-levykkeellä Satamedia Oy:lle, joka puolestaan on ryhtynyt tarjoamaan tekstiviestipalvelua, jossa matkapuhelimien käyttäjät voivat kysellä yksittäisiä henkilöitä koskevia sanotussa lehdessä julkaistuja verotustietoja. Luovutus on toteutettu keskinäisin sopimuksin. Tietosuojavaltuutetun toiminnan kieltämistä koskevassa hakemuksessa on ollut kysymys siitä, ettei hänen mukaansa Satakunnan Markkinapörssi Oy:n eikä Satamedia Oy:n edellä mainittu verotustietojen käsittely tapahdu
§:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellista tarkoitusta varten: Satakunnan Markkinapörssin Veropörssi-lehteä ei julkaista hakemuksen mukaan toimituksellisessa tarkoituksessa, vaan lehti on tarkoitettu verotustietoja koskevaksi luetteloksi. Satamedia Oy:n tekstiviestipalvelu ei myöskään tapahdu toimituksellisessa tarkoituksessa, vaan tekstiviestipalvelun toteuttamisen ja taloudellisen hyödyn tarkoituksessa. Mikäli Satakunnan Markkinapörssi Oy:n kuitenkin katsottaisiin julkaisevan lehteä toimituksellisessa tarkoituksessa, niin se ei kuitenkaan saa luovuttaa verotustietoja, koska luovutus on vastoin henkilötietolain 32 §:ssä tarkoitettua suojaamisvelvoitetta. Lisäksi Tietosuojavaltuutetun mukaan
§:n 4 momentti tarkoittaa sitä, että toimituksellisesta rekisteristä voidaan luovuttaa tiedotusvälineessä julkaistuja tietoja vain toimitukselliseen tarkoitukseen, ja koska Satamedia Oy ei käytä tietoja toimituksellisessa tarkoituksessa, sille ei voida myöskään luovuttaa sanottuja tietoja. Tietosuojavaltuutettu on myös katsonut, että toimituksellista aineistoa voidaan luovuttaa myös osina, mutta näitä osia ei saa erottaa alkuperäisestä asiayhteydestään: Satamedia Oy:n toteuttamassa tekstiviestipalvelussa yksittäisen verovelvollisen verotustiedot on erotettu siitä asiayhteydestä, jossa ne on julkaistu Veropörssi-lehdessä. Kysymyksessä ei ole hakemuksen mukaan henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävä
§:n 4 momentissa tarkoitettu henkilörekisteri, joka sisältää vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja ja sananvapaus Tietosuojavaltuutettu on valituksessaan katsonut, ettei tietosuojalautakunta ole arvioinut, kumpi edellä mainituista perusoikeuksista on henkilötietojen käsittelyn kannalta merkityksellisempi. Hänen näkemyksensä mukaan tässä tapauksessa tulee korostaa yksityisyyden suojaa, kun taas lautakunta on korostanut sananvapautta. Hän on pitänyt
§:n 4 ja 5 momenttien säännöksiä yksityisyyden suojan kannalta yksilöimättöminä ja katsonut, että asia tulee ratkaista henkilötietolain ja yksityisyyden suojan kannalta. Henkilötietolain 1 §:n mukaan mainitun lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Sama periaate eräin täsmennyksin käy ilmi lainkohtaa koskevissa hallituksen esityksen (HE 96/1998 vp) yksityiskohtaisista perusteluista. Esityksessä todetaan myös, että koska yksityiselämän suoja ja muut yksityisyyden suojaa määrittelevät perusoikeudet eivät kuitenkaan ole ehdottomia, laki osoittaa sääntelemiltään osin yksityisyyden suojan ulottuvuutta. Vaikka ehdotetun lain tavoitteena on yksityisyyden suojaaminen, sen säännöksissä on perustelujen mukaan pyritty yhteensovittamaan myös yhteiskunnan tietotarpeet. Hallinto-oikeus on katsonut, että
§:n 4 ja 5 momentti on säädetty näiden tietotarpeiden turvaamiseksi siten, ettei sanotun lain säännöksiä pääosiltaan voida soveltaa tiedotusvälineiden toimituksellisiin rekistereihin. Lähes vastaavat säännökset sisällytettiin jo 1.7.1994 voimaan tulleeseen henkilörekisterilain muutokseen. Sanottua lainmuutosta koskevasta hallituksen esityksen yleisperusteluista (HE 311/1993 vp) käy ilmi, että henkilörekisterilain säännösten soveltaminen tiedotusvälineiden rekistereihin oli käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi. Esityksessä katsotaan lisäksi, että tiedotusvälineiden rekistereitä koskeva ehdotus merkitsee sananvapauden kannalta sitä, ettei sananvapauden käyttämiselle tiedotusvälineiden avulla voitaisi henkilörekisterilain nojalla asettaa sellaisia ehtoja, jotka edes välillisesti voisivat merkitä sananvapauden rajoittamista ennakolta. Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että henkilötietolakia säädettäessä on tehty arviointi perustuslain 10 §:n mukaisen yksityiselämän suojan ja yksityisyyden suojan yleisemminkin ja toisaalta perustuslain 12 §:n mukaisen sananvapauden kannalta. Yksityisyyden suojan ja sananvapauden välistä arviointia on tehty myös jo edeltävää henkilörekisterilain muutosta säädettäessä. Sääntelyn rajoissa tulee kuitenkin oikeuskäytännössä harkittavaksi, mikä merkitys ja sisältö
§:n 4 ja 5 momentin poikkeussäännöksille tulee yksityiselämän ja yksityisyyden suojan kannalta yksittäistapauksessa antaa. Tällöin on otettava huomioon se hallituksen esityksessä henkilötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp) todettu, että tietosuojadirektiivi mahdollistaa julkisuusperiaatteen huomioon ottamisen kansallisessa lainsäädännössä. Veropörssi-lehdessä julkaistut verotustiedot sinällään ovat perinteisesti olleet julkisia. Niiden julkisuus perustuu nykyisellään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin. Hallinto-oikeus on katsonut, että sanottujen tietojen julkisuudella on merkitystä arvioitaessa yksityiselämän ja yksityisyyden suojan tarpeen astetta ja laajuutta. Toimituksellinen tai journalistinen tarkoitus Tietosuojavaltuutettu on pitänyt tärkeänä
§:n 5 momentin mukaisen toimituksellisen tarkoituksen määrittelemistä, koska tälle käsitteelle on annettava sisältö, joka voi erottua muusta henkilötietojen käsittelystä. Hän on katsonut, että säännös on yksityisyyden suojan kannalta yksilöimätön ja koska kyse on poikkeusäännöksestä, sitä on tulkittava suppeasti ja yksityisen henkilön eduksi. Tietosuojadirektiivissä käytetään englanninkielisessä versiossa käsitettä ”journalistic purpose”, joten myös tämän vuoksi on tarpeen arvioida, onko käsitteillä ”toimituksellinen” ja ”journalistinen” eroa. Mikä tahansa henkilötietojen käsittely ei Tietosuojavaltuutetun mukaan täytä toimituksellista tai journalistista tarkoitusta eikä julkaisematta jättämisestä tulisi tässä mielessä hänen mukaansa myöskään periä maksua. Satakunnan Markkinapörssi Oy:n Veropörssi-lehti on lähinnä luettelo verotustiedoista. Yhtiön ei voida Tietosuojavaltuutetun mielestä katsoa käsittelevän verotustietoja toimituksellista tai journalistista tarkoitusta varten. Henkilötietolakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 96/1998 vp) käy ilmi, että henkilötietolailla on nimenomaisesti tarkoitettu saattaa tietosuojadirektiivi Suomessa voimaan.
§:n 4 ja 5 momentit on siten säädetty huomioon ottaen tietosuojadirektiivin 9 artiklan sisältö. Hallinto-oikeus on todennut, että
§:n 5 momentissa säädetään henkilötietojen käsittelystä toimituksellista tarkoitusta varten samassa mielessä kuin tietosuojadirektiivin 9 artiklassa säädetään poikkeusten säätämisestä journalistisia tarkoituksia varten. Henkilötietolain tulkinnan lähtökohtana siis on tietosuojadirektiivissä mainittu käsite toisin kuin kumotussa henkilörekisterilaissa, jossa säädettiin vielä toimituksellisesta henkilörekisteristä. Henkilötietolain ja direktiivin käsitteet ”toimituksellinen” ja ”'journalistinen” ovat nyt puheena olevalta kannalta yleiskielen valossa ja muutoinkin asiallisesti yhteneväiset. Hallinto-oikeus on todennut, että yksityisyyden suojaksi säädettyihin tietosuojadirektiiviin, henkilötietolakiin ja jo vuonna 1994 voimaan tulleeseen henkilörekisterilakiin on nimenomaisesti otettu poikkeussäännökset sikäli kuin se on tarpeen sananvapauden tai ilmaisuvapauden toteuttamiseksi. Koska säädöstasolla on vakiintuneesti annettu mahdollisuus poiketa yksityisyyden suojasta sananvapauden hyväksi, toimituksellisen tai journalistisen tarkoituksen täyttymiselle ei tule asettaa erityisen tiukkoja vaatimuksia siten, että korostetaan vain yksityisyyden suojaa. Journalistista tai toimituksellista tarkoitusta ei ole erikseen määritelty tietosuojadirektiivissä eikä henkilötietolaissa eikä myöskään lakia koskevassa hallituksen esityksessä. Hallinto-oikeus on katsonut samoin kuin tietosuojalautakunta, että asia tulee ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. Hallinto-oikeuden käytettävissä on ollut Tietosuojavaltuutetun valitusasiakirjoihin liittämä Satakunnan Markkinapörssin julkaisema pääkaupunkiseudun Veropörssi-lehden numero 14/2004. Sanotun Veropörssilehden sisältö koostuu pääasiassa puheena olevista kuntakohtaisesti järjestetyistä verotustiedoista, mutta se sisältää myös muuta verotusta koskevaa informaatiota. Yleiskielen lähtökohdista ja sen pohjalta, miten kriteeriä ”toimituksellinen” tai ”journalistinen” vallitsevasti yhteiskunnassa arvioidaan, tietoja on käsitelty sellaisessa tarkoituksessa. Kyseessä olevien henkilötietojen käsittelyyn liittyy myös yhteiskunnallista merkittävyyttä. Hallinto-oikeus on katsonut, että kun toimituksellista tarkoitusta arvioidaan yksityisyyden näkökulmasta, ei merkitystä ole annettava pelkästään lehden sisällölle ja luonteelle. Huomioon on otettava myös, että julkaistut verotustiedot on nimenomaisesti säädetty julkisiksi. Toisaalta toimituksellista tarkoitusta arvioitaessa ei merkitystä ole sillä seikalla, peritäänkö tietojen julkaisematta jättämisestä maksu. Hallinto-oikeus on todennut myös, että Tietosuojavaltuutetun mainitsemat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (18.8.1989 taltionumerot 2626 ja 2627) on annettu tuolloin voimassa olleen ja sittemmin kumotuksi tulleen lain nojalla. Edellä mainitun kokonaisarvion perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että Satakunnan Markkinapörssi Oy on käsitellyt tietoja
§:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellista tarkoitusta varten. Henkilötietolain 32 §:n mukaisen suojaamisvelvollisuuden soveltaminen Tietosuojavaltuutettu on katsonut, että vaikka Satakunnan Markkinapörssi Oy:n katsottaisiin käsittelevän verotustietoja toimituksellisessa tarkoituksessa, tulisi sen kuitenkin
§:n 5 momentista ilmenevin tavoin noudattaa henkilötietolain 32 §:ssä tarkoitettua tietojen suojaamisvelvollisuutta. Tämän vuoksi Satakunnan Markkinapörssi ei saisi luovuttaa tietoja toimituksellisesta rekisteristä Satamedia Oy:lle, jonka tietojen käsittely tekstiviestipalveluna ei täytä toimituksellisia kriteerejä. Kuten edellä on todettu
§:n 5 momenttia pääosin vastaavat säännökset olivat voimassa myös henkilörekisterilaissa, jota koskevassa hallituksen esityksen yleisperusteluissa (HE 311/1993
§:n 4 momentin säännöksen ja myös lain esitöiden valossa, että henkilötietolain suojaamisvelvollisuus ei koske mainittua julkaistua tietoa. Tällöin tulevat käytettäviksi jälkikäteiset oikeussuojakeinot yksityisyyden suojan toteuttamiseksi. Suojaamisvelvollisuus koskee siten vain sellaista tiedotusvälineen toimitukselliseen rekisteriin sisältyvää materiaalia, jota ei ole julkaistu. Henkilötietolain kysymyksessä oleva sääntely vastaa, ottaen myös huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen 6.11.2003 asiassa C-101/01, tietosuojadirektiivin lähtökohtia ja sisältöä. Veropörssi-lehdessä julkaistujen tietojen käyttö Tietosuojavaltuutettu on katsonut, ettei tietosuojalautakunta ole määritellyt, mitä tarkoitetaan
§:n 4 momentilla. Yhtiö voisi lainkohdan mukaan käsitellä julkaistuja tietoja vain toimitukselliseen tai muuhun henkilötietolain soveltamisen tai tietosuojadirektiivin soveltamisen ulkopuolelle jäävään tarkoitukseen, mutta ei tekstiviestipalvelun tarkoitukseen. Lainkohta oikeuttaa Tietosuojavaltuutetun mukaan Satamedia Oy:n käsittelemään saamiaan verotustietoja vain sellaisenaan eikä niitä saisi hänen mukaansa erottaa asiayhteydestään siten kuin yhtiö tekee.
§:n 4 momentti ja jo henkilörekisterilain muutoksen (387/1994) myötä voimaan tullut lähes vastaava säännös henkilörekisterilaissa rajaavat tiedotusvälineessä julkaistun aineiston näiden lakien soveltamisen ulkopuolelle. Henkilötietolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 96/1998 vp) sanottua lainkohtaa koskevista yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi, että, kuten aiemmassakin säännöksessä, ehdotettu säännös rajaisi lain soveltamisen ulkopuolelle myös muiden kuin tiedotusvälineiden pitämät sellaiset henkilörekisterit, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Kuten edellä on lausuttu Satakunnan Markkinapörssi on luovuttanut Satamedia Oy:lle vain Veropörssi-lehdessä julkaistut verotustiedot sellaisenaan. Kun otetaan huomioon myös hallituksen esityksessä lausuttu, ei merkitystä ole sillä käyttääkö Satamedia Oy saamiaan julkaistuja tietoja toimituksellisessa tai muussa tarkoituksessa. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei henkilötietolaki tule Tietosuojavaltuutetun väittämällä tavalla sovellettavaksi Satamedia Oy:lle CD-levyllä luovutettuun julkaistuun aineistoon. Tietosuojalautakunnan omaksuma näkemys
§:n 4 momentin sovellettavuudesta ei ole myöskään edellä jo yhteisöoikeuden merkityksestä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen virheellinen. Sovelletut oikeusohjeet Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on viitannut päätöksensä perusteluissa mainitsemiensa oikeusohjeiden lisäksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 1 §:ään, henkilötietolain 38 §:ään, 44 §:ään ja 45 § 1 momenttiin sekä hallintolainkäyttölain 6 §:ään.
§:n 5 momentissa säädetty poikkeus koskee vain henkilötietojen käyttöä toimituksellisia tarkoituksia varten, ei kaikkea julkaisutoimintaa tai sananvapauden käyttöä. Sananvapaus ei syrjäytä yksityisyyden suojaa henkilötietojen käsittelyssä. Olennaista on siten määritellä toimituksellinen tarkoitus, ottaen huomioon, että kyseessä on perusoikeutta toteuttavassa henkilötietolaissa säädetystä poikkeuksesta. Asiassa ei ole analysoitu tai arvioitu toimituksellisen tarkoituksen käsitettä riittävästi. Myös
§:n 5 momentissa tarkoitettuun, muutoin henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävään, henkilötietojen käsittelyyn toimituksellista tarkoituksia varten sovelletaan lain 1 ja 32 §:ää. Lain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena myös toimituksellisessa tarkoituksessa tapahtuvan käsittelyn osalta on turvata yksityiselämän suojaa ja muita siihen liittyviä perusoikeuksia ja 32 §:n mukaan toimituksellisia tarkoituksia varten kootut rekisterit on suojattava muuta käsittelyä ja käyttötarkoitusta vastaan. Kieltohakemuksessa ei ole kyse sananvapauden käyttämisen valvonnasta, eikä asiaan voi sisältyä minkäänlaista perusoikeuskollisiota. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 13 §:n mukaan päätoimittaja, joka laiminlyö toimitustyön johtamis- tai valvontavelvollisuutensa voidaan tuomita rangaistukseen. Pykälän perusteluissa esitetään henkilörekisteririkos esimerkkinä rikoksesta, josta päätoimittaja voidaan tuomita. Perusteluista ilmenee, ettei sananvapauden käyttö saa johtaa henkilötietolain vastaiseen henkilötietojen käsittelyyn eikä toisen perustuslailla turvatun oikeuden vastaiseen toimintaan. Maksun periminen verotustietojen julkaisematta jättämisestä ei voi kuulua toimitukselliseen työhön. Hallinto-oikeus ei ole millään tavoin perustellut kantaansa.
§:ssä olevien poikkeussäännösten tarkoituksena ei voine olla, että yksittäisiä henkilötietoja ryhdytään myymään ja käyttämään hyväksi kauppatavarana, kun laki muutoin sääntelee yksityiskohtaisesti henkilötietojen käsittelyn edellytykset. Verotustietojen julkisuuden merkitys Henkilötietojen käsittelyssä ei ole kysymys julkisuudesta. Julkisuuslaki ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettu laki turvaavat oikeutta saada tieto laillisesti viranomaisen asiakirjasta. Julkisuus ei luo sellaisenaan oikeutta henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietolakia sovelletaan sekä viranomaisten toiminnassa että yksityisten rekisterinpitäjien toiminnassa. Julkisuutta koskeva sääntely koskee ainoastaan kyseessä olevassa julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisia, ei yksityisten yritysten ja yhteisöjen toimintaa. Henkilötietolaki turvaa yksityisyyden suojaa henkilötietojen käsittelyssä riippumatta tietojen julkisuudesta. Hallinto-oikeuden ja tietosuojalautakunnan ratkaisut johtaisivat siihen, että mistä tahansa viranomaisten julkisia henkilötietoja sisältävistä eri henkilörekisteristä saatuja henkilötietoja voitaisiin paitsi saada ja kerätä, myös julkaista tietoja sen enempää toimittamatta. Sen lisäksi voitaisiin luovuttaa ja myydä kirjoituksiin sisältyviä yksittäisiä henkilötietoja tekstiviestipalveluna tai muussa sähköisessä muodossa. Rajan vetämiseksi näihin tilanteisiin henkilötietolaki edellyttää toimituksellisen tarkoituksen määrittelemistä siten, ettei henkilötietolain keskeisiä säännöksiä, periaatteita ja tavoitteita rikota. Muutoinhan perustuslaissa säädetty oikeus yksityiselämän suojaan ja sitä sääntelevä henkilötietolaki menettävät merkityksensä. Toimituksellinen aineisto voi sinänsä olla laajakin tietokokonaisuus. Jos toimitukselliseen tarkoitukseen saatavat henkilötiedot voidaan sellaisenaan julkaista toimittamatta tietoja journalistisesti, tilanne muodostuu henkilötietolain tavoitteiden ja tarkoituksen vastaiseksi. Tällöin toimituksellisen tarkoituksen rajaus voitaisiin poistaa ja säätää, että viranomaisen henkilörekisterin julkisia tietoja voidaan lain säännösten estämättä julkaista tiedotusvälineissä ja muissa painotuotteissa.
§:n poikkeuksia tulee tämäkin huomioon ottaen tulkita suppeasti. Toimituksellisen käsittelytarkoituksen tulee olla muuta kuin henkilötietojen käsittelyä. Lähtöajatuksena voi olla ainoastaan se, että toimitukselliseen työhön voidaan luovuttaa henkilötietoja nimenomaan toimituksellisen työn tausta-aineistoksi, ei julkaistavaksi sellaisenaan ilman toimittamista eikä luovutettavaksi eikä varsinkaan niin suurina määrinä kuin Satakunnan Markkinapörssi Oy:n ja Satamedia Oy:n osalta on tapahtunut. On myös arvioitava, voiko henkilötietojen julkaiseminen, kuten nyt Veropörssi-lehden julkaisu ja siihen liittyvä tekstiviestipalvelu, tosiasiassa olla henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten kiertämistä. Julkisen Sanan Neuvoston ratkaisussa 2973A/SL/00 todetaan muun muassa ”ettei yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaiselleen haitallisia seikkoja pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä ja että sama intressivertailun periaate, jota sovelletaan yksilöä koskevien tietojen julkistamiseen, pätee myös asiakirjalähteisiin sisältyvän informaation käyttämiseen tiedotusvälineissä”. Satakunnan Markkinapörssi Oy julkaisee Veropörssi-painotuotetta vain verotustietojen julkaisemisen tarkoituksessa ja se ilmestyy alueellisina numeroina. Korkeimman hallinto-oikeuden verokalentereita koskevien ratkaisujen merkitys Hallinto-oikeus on katsonut, ettei Tietosuojavaltuutetun mainitsemilla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuilla 18.8.1989 taltionumerot 2626 ja 2627 ole merkitystä, koska päätökset on annettu kumotun henkilörekisterilain nojalla. Tapauksissa kaksi yhdistystä oli hakenut poikkeuslupia sekä saada veroviranomaisilta verovelvollisten tietoja että kerätä ja tallettaa ”verokalenterin” julkaisemista varten paikkakunnan henkilöiden verotustietoja. Tietosuojalautakunta katsoi, ettei tapauksissa ollut tuolloin voimassa olleen henkilörekisterilain (471/1987) tarkoittamaa painavaa syytä poikkeusluvan antamiselle. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut päätöstä. Yksityiselämän suojan toteutumisen kannalta kyseisten yhdistysten julkaisemien verokalenterien ja Satakunnan Markkinapörssi Oy:n julkaiseman painotuotteen välinen ero on kyseenalainen. Päätösten jälkeen oikeus yksityiselämän suojaan ja siihen liittyen oikeus yksityisyyden suojaan henkilötietojen käsittelyssä on säädetty perusoikeudeksi. Tälläkin seikalla tulisi olla merkitystä henkilötietolakia sovellettaessa ja kyseistä käsittelyä arvioitaessa. Tekstiviestipalvelu ja toimituksellisen aineiston suojaaminen Arvioidessaan Satamedia Oy:n toiminnan lainmukaisuutta hallinto-oikeus ei ole ottanut kantaa siihen, että tekstipalvelussa luovutettua tietoaineistoa on käsitelty ja muokattu ja osa tiedoista on poistettu ja maksua vastaan voidaan poistaa. Kysymys ei ole tiedotusvälineessä julkaistusta aineistosta sellaisenaan, jos lehtiartikkelissa olevia yksittäisiä henkilötietoja ryhdytään myymään irrotettuna kyseessä olevan lehden muusta aineistosta ja muokattuna sekä muutettuina. Tietojen käyttötarkoitus on toinen kuin julkaisulla, johon kootaan julkaistun aineiston kirjoitukset sellaisenaan.
§:n mukaan toimituksellinen aineisto tulee suojata. Julkaisemisen jälkeenkin aineisto, jota ei heti hävitetä, on edelleen toimituksen hallussa ja tulee suojata. Lehdessä julkaistua aineistoa voidaan eri tavoin käyttää tietolähteenä ja koota kirjoituksista henkilötietojakin erikseen määriteltyä käsittelytarkoitusta varten. Käsittelyn laillisuus arvioidaan tällöin kuitenkin henkilötietolain säännösten kannalta. Esimerkiksi tällä tavoin kerättyjen henkilötietojen käyttö tieteelliseen tarkoitukseen voi olla henkilötietolain 14 §:n perusteella laillista. Jos julkaistuja tekstejä ja kirjoituksia kootaan pelkästään ja sellaisenaan henkilörekisteriksi, kysymys voi olla
§:n 4 kohdan tarkoittamasta tilanteesta. Henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty henkilötietojen käsittely toimituksellista tarkoitusta varten, mutta samalla laissa säädetyn suojaamisvelvoitteen avulla turvataan yksityisyyden suojan tarpeet kyseessä olevassa käsittelyssä. Yksityiselämän suojan turvaamisen jättäminen yksinomaan jälkikäteisen valvonnan varaan ei ole tietosuojadirektiivin taikka henkilötietolainsäädännön tavoitteiden ja tarkoituksen mukaista. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevassa rikoslain 24 luvun 8 §:ssä ei selkeästi sanktioida tässä tapauksessa kysymyksessä olevaa henkilötietojen käsittelyä siten kuin henkilötietojen osalta edellytetään ja henkilötietolaissa on tehty. Mahdollisuus oikeusturvan saamiseen rikoslain säännöksen kautta ei ole riittävä eikä vastaa henkilötietolain sanktiomahdollisuuksia.
§:n 4 momenttia valmisteltaessa ei ole lakiesityksen perustelujen mukaan ajateltu esitetyn kaltaisia tilanteita. Tuolloin ei ole arvioitu henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn tai yleisemmin teknologian kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia tietojen sähköiseen käsittelyyn. Henkilötietolain säännöksiä joudutaan tavanomaista useammin soveltamaan tilanteisiin tai toimintaympäristöihin, joita henkilötietolakia tai henkilötietojen käsittelyyn sovellettavia lakeja säädettäessä ei ole ollut olemassakaan tai niitä ei ole ollut tiedossa. Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan mietinnöissä korostetaan muun muassa sääntelyn täsmällisyysvaatimusta ja yksityiskohtaisuutta. Henkilötietolaki edellyttää käsittelystä informointia henkilötietoja kerättäessä. Rekisteröidyn ei ole mahdollista tietää itseään koskevien henkilötietojen keräämisestä, jos tiedotusvälineessä julkaistuja yksittäisiä henkilötietoja voidaan ryhtyä käsittelemään käytännössä missä tahansa tarkoituksessa, kuten tässä esillä olevassa tapauksessa. Kun Satamedia Oy on saanut kyseessä olevat henkilötiedot Satakunnan Markkinapörssi Oy:ltä tekstiviestipalvelua varten ja myy niitä yksittäistapauksissa, kysymys ei ole
§:n 5 momentin tarkoittamasta toimituksellisesta tarkoituksesta. Henkilötietojen käsittely kyseessä olevassa tilanteessa johtaa perustuslain 10 §:n, henkilötietolain sekä tietosuojadirektiivin säännösten vastaiseen käsittelyyn. Tietosuojadirektiivi oikeuttaa poikkeamaan direktiivin määräyksistä vain journalistista tarkoitusta varten. Edellä sanotun perusteella sovellettavaksi tulevat henkilötietolain käsittelyn yleisiä edellytyksiä koskevat 8 ja 12 § (yleiset käsittelyedellytykset, arkaluonteiset tiedot) sekä lain 6 § (asianmukaisuusvaatimus) sekä muut lain velvoitteet. Tekstiviestipalvelua tuottava Satamedia Oy on yritys, joka on saman omistajapiirin hallinnassa kuin Satakunnan Markkinapörssi Oy. Satamedia Oy:n toteuttama henkilötietojen käsittely suhteessa henkilötietolakiin tulisi arvioida myös kokonaisuutena Satakunnan Markkinapörssi Oy:n henkilötietojen keräämis- ja julkaisutoiminnan kanssa. Tätäkään asiaa tietosuojalautakunta tai hallinto-oikeus ei ole mitenkään arvioinut. Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan unioni on määritellyt henkilötietojen käsittelyssä noudatettavat keskeiset periaatteet tietosuojadirektiivissä. Direktiivin säännöksillä on oikeuskirjallisuudessa katsottu olevan tulkinnallinen vaikutus kansallisen lainsäädännön soveltamisessa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi antaa ennakkoratkaisuja muun muassa siitä, vastaako kansallinen lainsäädäntö direktiivin säännöksiä sekä myös siitä, onko tietty henkilötietojen käsittely tapahtunut direktiivin säännösten tarkoittamalla tavalla. Tämä ilmenee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioista C-101/01 ja C-138-139/01. Henkilötietolaki hyväksyttiin yli kuusi vuotta sitten. Lain valmisteluissa tai sen perusteluissa ei ole juurikaan käsitelty uuden teknologian ja automaattisen tietojenkäsittelyn luomien keinojen merkitystä henkilötietojen käsittelylle. Henkilötietolain tulkinnassa on otettava huomioon ja varmistettava yksityisyyden suojan toteutuminen perustuslain sekä tietosuojadirektiivin vaatimusten mukaisesti muuttuvissakin toimintaympäristöissä. Tärkeää on myös, että yksityisillä henkilöillä on tietosuojadirektiivissä ja henkilötietolaissa säädettyjä oikeusturvakeinoja vastaavat oikeusturvatakeet ja -keinot käytettävissään. Euroopan yhteisön tuomioistuimen ennakkoratkaisun pyytäminen on asian periaatteellisen ja huomattavan merkityksen vuoksi hyvin tarpeellista. 4.2 Yhtiöiden selitys Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy ovat valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittäneet muun ohella seuraavaa: Oikeus julkaista verotietoja Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:ssä mainitut verotiedot ovat julkisia. Laki säädettiin sen jälkeen, kun yksityiselämän suoja oli säädetty perusoikeudeksi. Verotietojen julkisuuden ei siten katsottu tuolloin loukkaavan yksityiselämän suojaa. Verotietoja on myös vakiintuneesti julkaistu. Tietoja julkaisevat lehdet saavat tiedot maksullisena massaluovutuksena verohallinnolta. Luovutetut tiedot muodostavat henkilörekisterin ja lehtien verkkosivuilla on mahdollista tehdä maksullisia hakuja rekisteristä. Verkkopalveluissa julkaistaan pelkkiä verotietoja. Niitä on myös selvästi enemmän kuin itse lehdissä on julkaistu. Lehdet saavat tiedot maksullisena massaluovutuksena verohallinnolta. Luovutetut ja julkaistavat tiedot muodostavat henkilörekisterin. Lehdet julkaisevat verohallinnolta massaluovutuksena saamansa verotiedot sellaisenaan. Verotiedoista ei ole tehty analyysejä taikka johtopäätöksiä. Joidenkin henkilöiden verotiedot on julkaistu henkilön kuvan kera ja osa tiedoista on koottu eniten ansainneiden listaksi. Tämä julkaisutoiminta on täysin vakiintunutta. Tietosuojavaltuutettu on asian käsittelyn eri vaiheissa viitannut Julkisen Sanan Neuvoston ratkaisuihin. Julkisen Sanan Neuvosto on ottanut kantaa verotietojen julkaisemiseen hyvän journalistisen tavan ja yksityisyyden suojan näkökulmasta. Julkisen Sanan Neuvoston ratkaisuissa 2973A/SL/00, 2973B/SL/00 ja 2973/C/SL/00 on todettu, etteivät tuolloin kyseessä olleet lehdet verotietoja julkaistessaan olleet rikkoneet hyvää journalistista tapaa. Julkaistut tiedot muissakin tiedotusvälineissä on valittu tulorajan perusteella. Tapauskohtaista harkintaa julkaistujen tietojen kohdalla ei ole tehty. Toimituksellinen harkinta on koskenut lähinnä julkaistavien tietojen tulorajan asettamista. Tiedot on julkaistu massana. Julkaisemisen peruste ja toimituksellinen kriteeri on näin ollen ollut sama kuin Veropörssi-lehdellä. Hallituksen esityksessä laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta todettiin, että laki on tulkinnallisesti ensisijainen henkilötietolakiin nähden.
§:n 1 momentin mukaan sitä sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietolain tulkinnalla ei siis voida rajoittaa verotietojen julkaisemista. Verotietojen julkisuuslainsäädäntö syrjäyttää henkilötietolainsäädännön. Henkilötietolain merkitys verotietojen julkaisemiselle Valituksenalaisessa asiassa on kysymys sananvapauden käyttämisestä. Sananvapauden käyttämistä on tarkoitettu koskemaan vain jälkikäteinen kontrolli. Sananvapauden rajoittaminen ennakollisin toimenpitein on poikkeuksellista ja siihen on lähtökohtaisesti suhtauduttu torjuvasti. Tietosuojavaltuutettu on asian eri käsittelyvaiheissa useasti korostanut, että toimituksellisia rekistereitä koskevaa säännöstä laadittaessa ajateltiin ensisijaisesti toimituksen sisäiseen käyttöön ja toimitustyön tukena käytettäviksi tarkoitettuja rekistereitä. Tämä pitääkin paikkansa. Julkaistavien henkilötietojen ajateltiin sen sijaan kuuluvan kokonaan jälkikäteisvalvonnan piiriin. Niitä rajoitusten ei tarkoitettu koskevan lainkaan. Tätä perusteltiin sillä, ettei tietosuojalainsäädäntöä voitaisi käyttää tiedotusvälineen sisällön ennakolliseen rajoittamiseen. Sananvapauden turvaamiseksi tietosuojavalvonta saattoi kohdistua julkaisemattomia henkilötietoja sisältäviin, mutta toimitustyötä tukeviin rekistereihin vain rajoitetuin osin. Henkilörekisterilakiin otettiin hallituksen esityksen 311/1993 vp perusteella aikanaan sananvapauden ja tietosuojan yhteensovittamiseksi säännökset toimituksellisista rekistereistä sekä rekistereistä, jotka sisältävät vain tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa. Säännökset siirrettiin sellaisenaan
§:n 4 ja 5 momenttiin. Henkilötietolain esitöissä on todettu, ettei muutoksia ole tältä osin ollut tarkoitus tehdä. Säännösten tulkinnassa on siten merkitystä henkilörekisterilain asianomaista muutosta koskevilla esitöillä. Henkilötietolain rajoitusten soveltaminen tiedotusvälineissä julkaistaviin henkilötietoihin on yllä mainituista syistä poissuljettu. Tietosuojavaltuutetun valituksessa esitetyssä kieltopyynnössä on kuitenkin kysymys juuri tästä, tiedotusvälineen sisällön ennakollisesta kieltämisestä. Julkaistavaksi kerättävien tietojen keräämisen kieltäminen merkitsisi luonnollisesti myös niiden julkaisemisen estämistä. Tietosuojavaltuutetun kannan hyväksyminen johtaisi siihen, että julkaistuihin tietoihin olisi mahdollista soveltaa ankarampaa etukäteisvalvontaa kuin toimituksellisiin tukirekistereihin. Tiedotusvälineen julkaisutoiminta nauttisi siis vähemmän sananvapautta turvaavien säännösten suojaa kuin toimitustyön ja julkaisutoiminnan tueksi muodostetut henkilörekisterit. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluva tiedonvälitys olisi sananvapauden suojan suhteen huonommassa asemassa kuin tiedonvälitystä tukeva toiminta. Veropörssi-lehdessä julkaistavista verotiedoista muodostuvaa rekisteriä tulee pitää vähintään toimituksellisena
§:n 5 momentissa tarkoitetuin tavoin. Journalismin ja toimituksellisuuden käsitteitä ei ole määritelty laissa. Jos laissa olisi tarkoitettu jotenkin poiketa yleiskielen mukaisesta merkityksestä, tämä kävisi siitä ilmi. Vähintäänkin tällaisen poikkeuksellisen merkityksen olisi tullut ilmetä lainvalmisteluasiakirjoista. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että näille käsitteille olisi tarkoitettu antaa yleiskielen merkityksestä poikkeava sisältö. On johdonmukaista katsoa, että käsitteillä on laissa tarkoitettu samaa kuin yleiskielessä. Lainsäädännössä ei ole asetettu tiedotusvälineille tai julkaisuille mitään kynnystä. Esimerkiksi aikakautisena julkaisuna voi pitää mitä tahansa säännöllisesti ilmestyväksi tarkoitettua julkaisua. Toimituksellinen tarkoitus tarkoittaisi näin ollen tietojen keräämistä käytettäväksi toimittamisessa. Tietojen kerääminen yhteen koottavaksi ja muokattavaksi julkaisemista varten olisi suomen kielen mukaista toimituksellista tarkoitusta. Tiedot Veropörssi-lehteä varten kerätään verotoimistoista. Kuntakohtaiset tiedot järjestetään kunnittain tuloluokkiin. Tietojen perusteella laaditaan yhteenvetoja ja muita verotietoihin perustuvia kirjoituksia. Tietojen kerääminen Veropörssi-lehdessä julkaisemista varten ja aineiston järjestäminen ja muokkaaminen julkaistavaan muotoon on aineiston kokoamista ja muokkaamista julkaistavaksi. Kysymys on toimittamisesta yleiskielen mukaisessa merkityksessä. Jos verotietoja kerätään tähän tarkoitukseen, tietojen keräämiselle ja henkilörekisterin muodostamiselle on toimituksellinen tarkoitus. Tiedotusvälineen toimittaminen täyttää ongelmitta sekä toimituksellisen että journalistisen tarkoituksen käsitteet. Verotietojen kerääminen Veropörssi-lehdessä julkaistavaksi on tällä perusteella tapahtunut journalistisessa ja toimituksellisessa tarkoituksessa sekä tietosuojadirektiivissä että henkilötietolaissa tarkoitetuin tavoin. Suurten tulojen on jo Julkisen Sanan Neuvoston ratkaisuissa katsottu voivan sinänsä ylittää julkaisukynnyksen. Julkisen Sanan Neuvosto on todennut verotiedoilla olevan myös yleistä merkitystä, mikä puoltaa myös nimien julkaisemista niiden yhteydessä. Muidenkaan kuin suurituloisten julkisuuden henkilöiden tai vallankäyttäjien verotietojen ja nimen julkistaminen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Pienet ja keskisuuret tulot ovat niin ikään merkityksellisiä. Näin saadaan asiallinen käsitys veropohjasta. Erityisesti keski- tai pienituloisten määrän ja suhteellisen osuuden havaitsemisen mahdollisuus puoltavat tulorajan asettamista suhteellisen alas. Pienillä paikkakunnilla ja niiden osalta voidaan näin saada tietoa tuloluokkien ja tulotason eroavuudesta suuriin paikkakuntiin nähden. Ihmiset voivat esimerkiksi elää suhteellisen alhaisella tulotasolla kovaan työmääräänsä nähden. Tietyissä kunnissa yleinen tulotaso voi olla selvästi alhaisempi kuin toisissa. Verotietojen julkaiseminen mahdollistaa edelleen esimerkiksi samapalkkaisuuden tavoitteen toteutumisen arvioimisen, virkamiesten ja muiden julkisista varoista rahoitettavien palkansaajien tulotason ja sen kehityksen arvioimisen suhteessa muihin sekä tiedonsaannin tuloerojen suuruudesta ja kehittymisestä. Viimeksi mainitun toteuttaminen nimenomaan edellyttää laajaa julkaistavien verotietojen määrää. Tietosuojavaltuutettu on asian eri vaiheissa kiinnittänyt huomiota siihen, että Veropörssi-lehden artikkeleissa ei ole kovin paljoa julkaistujen verotietojen analyysejä. Yhtiöiden käsityksen mukaan tiedotusvälineet, lyhyehköjen yhteenvetojen lisäksi, eivät juurikaan analysoi julkaisemiaan verotietoja. Veropörssi-lehteä ei siten voitane pitää tässä suhteessa poikkeuksellisena. Veropörssi-lehden tarkoituksena on antaa yksinomaan verotusta koskevaa tietoa. Verotietojen lisäksi on pyritty välittämään muuta verotustietoa, joka täydentäisi lehden tietosisältöä. Henkilötietolain soveltuvuudesta tiedotusvälineessä julkaistuihin tietoihin Verotietojen tekstiviestipalvelun tietokanta sisältää yksinomaan Veropörssi-lehdessä julkaistuja verotietoja. Tiedot sisältyvät palveluun sellaisina kuin ne on julkaistu Veropörssi-lehdessä. Tietosuojavaltuutettu on pitänyt merkityksellisenä myös sitä, että tekstiviestipalvelun tietokannasta voidaan asianosaisen pyynnöstä poistaa Veropörssi-lehdessä julkaistuja yksittäisiä tietoja. Yhtiöiden käsityksen mukaan tämä mahdollisuus ei voi olla tietosuojan tai yksityisyyden suojan kannalta ainakaan vahingollinen. Tietokannasta on poistettu verotieto, jos henkilö on sitä pyytänyt. Jos henkilötietolaki ei sovellu rekisteriin, ei sen tulisi soveltua myöskään rekisterin käyttämiseen alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti. Laki tai sen esityöt eivät anna tukea sellaiselle näkemykselle, että rekisterin oikeudellinen arvioiminen voisi vaihdella sen mukaan, minkä sisältöisiä otantoja tai tulosteita rekisteristä kulloinkin tehdään tai on mahdollista tehdä. Eri asia on se, että tällaista otantaa voitaneen arvioida omana rekisterinään. Jos rekisteriin sisältyvänä henkilötietona pidetään myös tietoa siitä, että henkilön tiedot eivät sisälly rekisteriin, miltei kaikki henkilörekisterit ovat lainvastaisia. Tietoja ei ole muokattu tai muutettu. Ne sisältyvät tekstiviestipalvelun tietokantaan sellaisina kuin ne on lehdessä julkaistu. Tietoja, jotka sisältävät henkilön nimen ja verotettavan ansio- ja pääomatulon määrät vuodelta 2001, ei olisi edes voitu muokata tai muuttaa. Tietosuojavaltuutettu ei tältä osin ole yksilöinyt väitettään valituksessa tai tietosuojalautakunnalle toimittamassaan muistiossa. Veropörssi-lehdessä julkaistavaksi kerättyjen ja sittemmin julkaistujen verotietojen ja tekstiviestipalvelun pohjana olevan tietokannan käyttötarkoitus on verotietojen julkaiseminen. Tätä voidaan pitää myös Veropörssi-lehden verotietokannan tarkoituksena. Tekstiviestipalvelun tietokantana toimivaa rekisteriä ei siten ole irrotettu hallituksen esityksessä lausutuin tavoin alkuperäisestä asiayhteydestään. Toinen asia on, että Veropörssi-lehden tarkoituksena on myös muun verotusta koskevan tiedon kuin vain verotietojen julkaiseminen. Merkityksellistä ei voi olla, että verotietojen tietokanta on luovutettu Satamedia Oy:lle, joka on sopinut tekstiviestipalvelun järjestämisestä kolmannen yhtiön kanssa.
§:n 4 momentin säännöksen nojalla vain Veropörssi-lehdessä julkaistua tietoa sisältävä tietokanta olisi voitu käyttää tekstiviestipalveluun myös suoraan Satakunnan Markkinapörssi Oy:n toimesta ilman Satamedia Oy:n tai mainitun kolmannen yhtiön myötävaikutusta. Oikeudellista merkitystä ei ole yhtiöiden työnjaolla, vaan sillä, että tietokanta sisältää vain tiedotusvälineessä jo julkaistua tietoa sellaisenaan. Yksilöityjä vastauksia Tietosuojavaltuutetun valitusperusteisiin Tietosuojavaltuutettu väittää, ettei asiassa ole kysymys tietosuojan ja sananvapauden välisestä suhteesta, koska asia on ratkaistu henkilötietolailla ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetulla lailla. Tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan esitä, miten tämä rajanvetokysymys olisi mainituilla laeilla tullut ratkaistuksi.
§:n 4 ja 5 momentti, joiden soveltamisesta asiassa on kysymys, on otettu lakiin juuri sananvapauden turvaamiseksi. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetulla lailla ei voi olla merkitystä asiassa. Sitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi niihin oikeuskysymyksiin, jotka nyt ovat korkeimman hallinto-oikeuden harkittavana. Väitteensä tueksi Tietosuojavaltuutettu on vedonnut lain esitöihin, joiden mukaan päätoimittajan syyksi 13 §:n nojalla luettavaksi voisi tulla myös joukkoviestinnässä tehty henkilörekisteririkos. Tämä osoittaa lainsäätäjän huomioineen myös sen mahdollisuuden, että päätoimittajan valvonnassa oleva henkilö voisi syyllistyä henkilörekisteririkokseen. Yhtiöt eivät ole missään vaiheessa väittäneet, etteikö tämä sinänsä olisi Suomen oikeuden mukaan mahdollista. Missään tapauksessa vuonna 2004 voimaan tulleella sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetulla lailla ei ole ratkaistu kysymystä siitä, voidaanko verotietoja kerätä ja julkaista siten, kun yhtiöt ovat vuoden 2001 verotietojen osalta menetelleet, ja voidaanko julkaistusta aineistosta koostuvaan rekisteriin soveltaa henkilörekisterilain 2 §:n 4 momentin säännöstä. Tietosuojavaltuutetun yhtenä perusteena on, ettei jälkikäteiskontrolli verotietojen julkaisemisen yhteydessä mahdollista yksilölle riittäviä oikeussuojakeinoja. Jos henkilön nimi julkaistaan yksinään jonkin asian yhteydessä, asia ei kuulu henkilötietolain soveltamisalaan. Näin on, kun esimerkiksi syytetyn tai asianomistajan nimi julkaistaan rikosasiaa koskevan uutisoinnin yhteydessä. Käytettävissä ovat vain jälkikäteiset oikeussuojakeinot. Veropörssi-lehden eri numeroissa julkaistaan tiedot satojen tuhansien henkilöiden veronalaisen tulon ja varallisuuden määristä. Ei ole perustetta katsoa, että joku heistä tarvitsisi laajempia oikeusturvakeinoja kuin henkilö, jonka nimi on yksinään julkaistu esimerkiksi rikosasian uutisoinnin yhteydessä. Tietosuojavaltuutettu on kritisoinut tietosuojalautakunnan ja hallinto-oikeuden ratkaisuja siitä, ettei korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1989 antamiin ratkaisuihin ole tehty vertailuja tai niitä muutenkaan huomioitu. Ratkaisussa KHO 1989-A-9 = KHO 18.8.1989 taltionumero 2627 oli kysymys henkilörekisterilain mukaisen yhteysvaatimuksen täyttymisestä ja ratkaisussa KHO 1989-A-10 = KHO 18.8.1989 taltionumero 2626 oli kysymys henkilötietojen massaluovutuksen edellytyksistä. Ratkaisut on annettu ennen kuin säädettiin toimituksellista tarkoitusta ja tiedotusvälineissä julkaistuja henkilötietoja koskevat henkilörekisterilain muutokset, jotka sittemmin otettiin myös henkilötietolakiin. Yhtiöt eivät ole väittäneet, että henkilörekisterin kokoamiselle ja ylläpitämiselle olisi henkilötietolain mukainen peruste, vaan että perustetta ei toimituksellisen tarkoituksen vuoksi tarvita ja että julkaistavat henkilötiedot on jo verotietojen julkisuuslakia ja henkilötietolakia säädettäessä todettu henkilötietolain soveltamisalaan tai ainakin soveltamistarpeeseen kuulumattomiksi. Ennakkoratkaisun pyytäminen Tietosuojadirektiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan direktiiviä ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan yhteisön oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle menevässä toiminnassa. Tuloverotus ja sen tietojen julkisuus on kaikilta osin jäsenvaltion päätäntävallassa. Vaikka korkein hallinto-oikeus katsoisikin, että valituksenalainen asia kuuluisi direktiivin soveltamisalaan, ei ennakkoratkaisun pyytämiseen ole syytä. Käsitykset yksityisyydestä ja julkisuusperiaatteesta ovat kysymyksiä, joihin liittyy kansallisia ominaispiirteitä. Suomalaisessa tuomioistuimessa on paras asiantuntemus Suomen lainsäädännön ja suomalaisen yhteiskunta- ja yksityisyyskäsityksen kansallisten piirteiden sekä esimerkiksi verotietojen julkisiksi säätämiseen vaikuttaneiden tekijöiden suhteen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 6.11.2003 asiassa C-101/01 antaman ratkaisun kohdissa 85-90 on korostettu kansallisten olosuhteiden ja sääntelyn huomioon ottamista silloin, kun sovelletaan direktiivin täytäntöön panemiseksi laadittuja säännöksiä. Jos korkein hallinto-oikeus kuitenkin pyytää ennakkoratkaisun, on pyyntöä muotoiltaessa tuotava esiin, että verotustiedot on Suomessa säädetty julkisiksi niin, että kenellä tahansa on oikeus saada niistä tietoja. Tietoja on myös vakiintuneesti julkaistu. 4.3 Tietosuojavaltuutetun vastaselitys Tietosuojavaltuutettu on yhtiöiden selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt seuraavaa: Kysymys on yksiselitteisesti Euroopan unionin tietosuojadirektiivin (95/46/EY) ja henkilötietolainsäädännön tarkoittamasta henkilötietojen käsittelystä. Henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty ainoastaan henkilötietojen käsittely toimituksellista tarkoitusta ja eräitä muita
§:ssä yksilöityjä tarkoituksia varten. Soveltamisalan ulkopuolelle ei ole jätetty yleisesti kaikkea julkaisutoimintaa. Kysymys on siten siitä, mitä laissa ja Euroopan unionin tietosuojadirektiivissä tarkoitetaan toimituksellisella/journalistisella tarkoituksella ja toisaalta siitä, mitä tiedotusvälineessä sellaisenaan julkaistulla aineistolla tarkoitetaan. Toimituksellinen työ ja journalistinen tarkoitus ei ole pelkästään tietojen keräämistä ja julkaisemista, kuten yhtiöt katsovat. Kun edellä mainituissa säädöksissä käytetään toimituksellisen/journalistisen tarkoituksen käsitettä ja erikseen säädetään toimituksellisen aineiston suojaamisen vaatimuksesta, on selvää, että toimituksellisella tarkoituksella ei ole voitu tarkoittaa pelkästään henkilötietojen keräämistä julkaisutarkoitusta varten. Mikäli perusoikeuden toteuttamiseksi säädetyn lain säännösten soveltamisessa on ongelmia, niitä tulisi tulkita perusoikeusmyönteisesti, eli tässä tapauksessa henkilötietolain turvaaman intressin eli yksityisyyden suojan eduksi. Tämä tulisi siten ottaa huomioon sekä
§:n 4 että 5 momenttia sovellettaessa. Tiedotusvälineiden toimintaa tai niiden toteuttamaa henkilötietojen käsittelyä ei arvioida verotustietojen julkisuutta koskevien säännösten perusteella. Henkilötietojen käsittelyä koskevassa sääntelyssä ei ole kysymys julkisuudesta, vaan yksityisyyden suojaamisesta henkilötietojen käsittelyssä, tapahtuupa käsittely yksityisessä tai viranomaisten toiminnassa ja riippumatta siitä, ovatko tiedot julkisuuslainsäädännön mukaan julkisia tai salassa pidettäviä. Luonnollisia henkilöitä koskevat verotustiedot ovat henkilötietolaissa tarkoitettuja henkilötietoja. Henkilötietolain kannalta kysymys on veroviranomaisen henkilörekisteriin talletettujen henkilötietojen käsittelystä, mukaan lukien myös tietojen luovuttaminen ja julkisuus. Henkilötietojen käsittelyssä julkisuus on poikkeus henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä. Sellaisia henkilötietoja, jotka jokin yritys tai muu rekisterinpitäjä on kerännyt nähtäväksi saamistaan viranomaisten julkisista henkilörekistereistä, voidaan käsitellä vain henkilötietolain edellytyksin, toisin sanoen myös toimituksellista tarkoitusta varten. Julkisiksi säädettyjen henkilötietojen henkilörekisteristä luovuttaminen on julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan laillista toimituksellista tarkoitusta varten. Molemmissa tapauksissa kysymys on henkilötietolain soveltamisesta ja henkilölaissa säädettyjä poikkeuksia tulisi tulkita suppeasti. Tietosuojalautakunta sekä Helsingin hallinto-oikeus pitävät oikeutta yksityisyyden suojaan ja sitä koskevaa lainsäädäntöä ikään kuin muita perusoikeuksia heikompana oikeutena, joka väistyy esimerkiksi sananvapauden tieltä. Tällainen tulkinta on outo ja virheellinen. Satamedia Oy:n tekstiviestipalveluna toteuttama henkilötietojen käsittely ei ole tiedotusvälineessä julkaistun aineiston käsittelyä sellaisenaan. Satakunnan Markkinapörssi Oy ei julkaise Veropörssi-julkaisua verkkoversiona, joten vastaavien tietojen poimiminen julkaistuista painotuotteista lienee selvästi työläämpää. Tietosuojalautakunnan ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksissä omaksuttu tulkinta johtaa siihen, että minkä tahansa julkisia tietoja sisältävien henkilörekisterien henkilötietoja voidaan ryhtyä käsittelemään vastaavanlaisilla toimintamuodoilla, jolloin henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö paljolti menettäisi merkitystään yksityiselämän suojaajana ilman, että tällaisella käsittelyllä edes pyrittäisiin esittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ja mielipiteitä. Vaikka vuonna 1989 tehdyt korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut on tehty henkilörekisterilain voimassa ollessa, poikkeusluvan myöntämistä koskevissa ratkaisuissa on ollut kysymys yhteiskunnallisen merkittävyyden ja tarpeiden arvioinnista suhteessa henkilötietojen suojaan. Vastaavin kriteerein tulisi arvioida tiedotusvälineiden tai erilaisten painotuotteiden toimintaa niiden julkaistessa yksityisiä henkilöitä koskevia tietoja. Hakemus koskee ainoastaan Satakunnan Markkinapörssi Oy:n ja Satamedia Oy:n toimintaa, koska näistä on tehty Tietosuojavaltuutetulle selvityspyyntöjä. Muiden tiedotusvälineiden toimintaa on luonnollisesti arvioitava samojen säännösten perusteella. 5. Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 8.2.2007 taltionumero 272, Tietosuojavaltuutetun sekä Satakunnan Markkinapörssi Oy:n ja Satamedia Oy:n lausuttua ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä, päättänyt pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklan nojalla ennakkoratkaisua yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin 95/46/EY tulkinnasta. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko direktiivin 95/46/EY 3 artiklan 1 kohdan tarkoittamana henkilötietojen käsittelynä pidettävä toimintaa, jossa luonnollisten henkilöiden ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustietoja:
§:n 4 ja 5 momentteihin. Lain esitöissä on todettu, ettei oikeustilaa ollut tarkoitus muuttaa. Säännösten tulkinnassa on siten huomioitava myös kyseistä henkilörekisterilain muutosta koskevat esityöt. Julkaistavat henkilötiedot määriteltiin kuuluvaksi jälkikäteisen valvonnan piiriin. Henkilötietojen julkaiseminen yhtenä tiedonvälityksen muotona on siten tunnustettu ja hyväksytty henkilörekisterilaissa ja sen jälkeen säädetyssä henkilötietolaissa (HE 311/1993 vp, yleisperusteluiden kohta 1.3.). Henkilörekisterilain ja myöhemmin henkilötietolain sääntely on mielletty tarpeelliseksi vain niiden toimituksellisten rekisterien osalta, joiden sisältö jää osittain tai kokonaan julkaisematta. Verotustietojen julkisuutta ja salassapitoa koskevan lain valmistelussa on erityisesti viitattu julkaisutoimintaan ja sen hyödyllisiin vaikutuksiin. Lain esitöissä on muun ohella todettu, että monet lehdet ovat julkaisseet verotuksen julkisia tietoja, ja ne ovat mahdollistaneet asiaan liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun (HE 149/1999 vp, yleisperustelujen kohta 3.3). Lainsäätäjä on esitöissä nähnyt tiedonvälityksellisen tehtävän juuri verotustietojen julkaisemisessa. Veropörssi-lehti täyttää lain esitöissä erityisesti mainittua ja siten lainsäätäjän hyväksymää tiedonvälitystehtävää. Sen toimintaa on pidettävä Suomen voimassa olevan oikeuden erityisesti tunnustamana tiedonvälityksenä. Toiminta vastaa myös journalismin ja toimittamisen käsitteiden merkityssisältöjä. Journalismin ja toimituksellisuuden käsitteitä ei ole määritelty tietosuojadirektiivissä tai laissa. Myöskään kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa käsitettä ei ole pyritty määrittelemään. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen voitaneen ennakkoratkaisussaan katsoa määrittäneen journalistiseksi tarkoitukseksi tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisen yleisölle. Journalismin käsite tulee ranskan kielestä. Sen merkitys tuskin vaihtelee eri maissa. Toimittamisen käsitteen yksi merkitys vastaa asiallisesti journalismin käsitteen pääasiallista merkitystä. Veropörssi-lehteä varten tiedot kerätään verotoimistoista, minkä jälkeen tietoaines analysoidaan ja päätetään julkaistavien tietojen tulorajojen asettamisesta. Tiedot järjestetään kunnittain tuloluokkiin ja luokkien sisällä aakkosjärjestykseen. Tietojen perusteella laaditaan myös yhteenvetoja ja julkaistuihin tietoihin perustuvia kirjoituksia. Kysymys on aineiston kokoamisesta ja muokkaamisesta julkaistavaksi eli toimittamisesta sanan yleiskielen mukaisessa merkityksessään. Toiminta täyttää sekä toimituksellisen että journalistisen tarkoituksen käsitteet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen voitaneen katsoa määrittäneen journalistiseksi tarkoitukseksi tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisen yleisölle. Eri julkaisujen asettaminen erilaiseen oikeudelliseen asemaan olisi sananvapaudelle vahingollista. Tietosuojavaltuutetun asiassa tekemä erottelu perinteisten tiedotusvälineiden ja Veropörssi-lehden välillä perustunee jonkinlaiseen ammattimaisuus- ja pätevyysajatteluun. Journalistisen ja toimituksellisen tarkoituksen arviointi ei voi tarkoittaa sitä, että henkilö tulisi viranomaisten toimesta ensin todeta tietyn journalistisen pätevyyden omaavaksi, ennen kuin hän voi käyttää kaikkia sananvapauteen kuuluvia oikeuksia. Toisaalta arvostetunkaan sanomalehden markkinointia ja laskutusta koskevat henkilötietokannat eivät ole journalistisia. Ne eivät liity tiedonvälitystarkoitukseen. Journalistisella tasolla ei saa olla sananvapautta sääntelevää vaikutusta. Journalismia voivat harjoittaa muutkin kuin perinteiset joukkotiedotusvälineet. Asiassa on kysymys sananvapauden käyttämisestä, johon on tarkoitettu voitavan kohdistaa vain jälkikäteistä kontrollia. Tämä on yksiselitteisesti tuotu esiin tietosuojaa koskevien normien valmistelussa.
§:n 4 ja 5 momentteihin sisällytettyjen säännösten keskeinen tavoite esitöiden perusteella on sananvapauden ja tiedon välityksen suojaaminen (HE 311/1993 vp, yleisperustelut 3.3). Erityisesti mainittuna tavoitteena on ollut tiedotusvälineiden suojaaminen välilliseltäkin ennakkosensuurilta. Sananvapauden turvaamiseksi tietosuojavalvonta saattaa kohdistua julkaisemattomia henkilötietoa sisältäviin, mutta toimitustyötä tukeviin rekistereihinkin vain rajoitetuin osin. Julkaistaviin tietoihin ei tule kohdistaa tietosuojalainsäädännön mukaisia tai muitakaan etukäteisiä valvonta- tai rajoituskeinoja. Perustuslaki ei tunne mahdollisuutta ennakkosensuurin kiellosta poikkeamiseen. Tiedotusvälineen sisällön valvonta voi olla vain jälkikäteiskontrollia, jonka keskeiset muodot ovat rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu. Suostuminen Tietosuojavaltuutetun vaatimukseen kieltää yhtiöitä keräämästä verotustietoja estäisi tietojen julkaisemisen. Kysymyksessä olisi Veropörssi-lehden julkaisemista koskeva kielto. Osittainenkin kielto rajoittaisi julkaisijan sananvapauteen kuuluvaa oikeutta päättää itse julkaisunsa sisällöstä. Tietosuojavaltuutetun vaatimus perustuu lehden sisältöä koskeviin väitteisiin. Ajatus siitä, että julkaisut voitaisiin ennalta asettaa erilaisen oikeudellisen arvioinnin kohteeksi niiden sisältöön kohdistuvan arvioinnin perusteella, loukkaa sananvapautta. Sisällöllinen arviointi voi johtaa lehden julkaisukieltoon, mikä loukkaa perustuslakia. Tekstiviestipalvelun järjestämisen ja toteuttamisen ainoana tarkoituksena on tietojen ilmaiseminen yleisölle. Merkityksellisenä ei voida pitää sitä, että tietoja ilmaistaan pienissä erissä. Sananvapaus on sisältö- ja välineneutraali perusoikeus. Myös tekstiviestillä on sananvapauden suoja. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antamansa ennakkoratkaisun kappaleissa 60 ja 61 lausunut, ettei tiedonsiirron tavalla ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten harjoitettu toiminta. Ratkaisun kappaleissa 59 ja 61 tuomioistuin on lausunut, että toiminnalla voidaan myös tavoitella voittoa. Yhtiöiden ylläpitämä tekstiviestipalvelu voi siten saada samaa sananvapauden turvaamiseksi säädettyä journalistiselle toiminnalle kuuluvaa suojaa kuin mikä tahansa muu median muoto. Ratkaisevaa on, onko palvelua pidettävä tietojen ilmaisemisena yleisölle. Tekstiviestipalvelussa välitetään tilattu verotieto, jos se sisältyy lehdessä julkaistuista tiedoista muodostettuun tietokantaan. Lisäksi välitetään muuta aiheeseen liittyvää tietoa, kuten kyseisen kunnan suurin tulomäärä. Tekstiviestien tilaajakunta täyttää sananvapauslain 2 §:n 1 kohdassa mainitun yleisön kriteerit. Viestin vastaanottajakunta on vapaasti valikoituva. Kuka tahansa, jolla on tekstiviestien vastaanottamiseen soveltuva väline, voi käyttää palvelua. Julkaistavien tietojen määrä ei voi olla ratkaiseva seikka. Yhdenkin tiedon julkaisemisella voi olla journalistiset tavoitteet. Tiedot ilmaistaan palvelussa yksittäin, mutta välitettävänä on koko tietokanta. Valinnan mahdollisuus on palvelun käyttäjällä. Yhteisöjen tuomioistuin on vastannut sille esitettyyn neljänteen kysymykseen, että myös julkaistua tietoa sisältävät tietokannat kuuluvat tietosuojadirektiivin soveltamisalaan. Yhtiöiden käsitys on, että
§:n 4 momentti ei tästä huolimatta välttämättä ole ristiriidassa direktiivin vaatimusten kanssa. Julkaistuja tietoja sisältävien rekisterien rajaaminen kansallisen henkilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle ei tarkoita, että ne olisivat tietosuojadirektiivin soveltamisalan ulkopuolella. Direktiivin tavoitteet on turvattu muulla lainsäädännöllä. Tekstiviestipalvelu sisältää vain julkaistuja tietoja. Henkilötietolakia on sen esitöiden perusteella (HE 311/1993 vp, yksityiskohtaiset perustelut osa 1.1 ja yleisperustelujen kohta 1.3) tulkittava siten, että julkaistavien tietojen on mielletty kuuluvan lähtökohtaisesti ja ensisijaisesti jälkikäteisvalvonnan piiriin. Kysymys on tietosuojadirektiivin 9 artiklan mukaisista journalistisista poikkeuksista silloin, kun tarkoituksena on tietojen ilmaiseminen yleisölle. Tiedonvälityksen oikeudellisessa arvioinnissa välineelle ei tule antaa itsenäistä merkitystä. Tekstiviesti on yksi tapa julkaista tieto yleisölle ilmaisemisen tarkoituksessa. Sama voidaan toteuttaa verkkosivujen ja niihin liitettyjen hakuohjelmien kautta. Kummallakin menetelmällä henkilö voi löytää haluamansa henkilön verotustiedot. Samaa tarkoitusta palvelevat lehdissä olevat listaukset. Veropörssi-lehti ei ylläpidä verkkosivuja. Tietokanta on tallennettu CD-levylle, jonka avulla tekstiviestipalvelu on toteutettu. Muuhun tarkoitukseen levyä ei ole käytetty. Yhtiöiden näkemyksen mukaan tallennusväline on tekninen seikka, jolle ei tule antaa oikeudellista merkitystä. Tekstiviestipalvelua tulee pitää tiedonvälityksenä samoin kuin tietojen julkaisemista verkkopalvelussa tai lehdessä. Toiminta on kaupallista samoin kuin lehdenkin julkaiseminen. Tarkoituksena on, että tuotot ylittäisivät kulut. Kumpikaan toiminta ei ole erityisen tuottoisaa. 7.3 Yhtiöiden vastaselitys Tietosuojavaltuutetun lausunnosta Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy ovat Tietosuojavaltuutetun lausunnon johdosta antaneet vielä vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa: Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 149/1999 vp) on todettu, että laki on tulkinnallisesti ensisijainen henkilötietolakiin nähden.
§:n 1 momentin mukaan sitä sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietolain tulkinnalla ei voida rajoittaa verotustietojen julkaisemista. Henkilötietolain journalistisia poikkeuksia säädettäessä toimituksellisella rekisterillä ajateltiin ensisijaisesti toimitustyön tukena käytettäviä tukirekistereitä. Lain esitöissä kuitenkin todettiin, että julkaistavat henkilötiedot tulisivat vain jälkikäteisen kontrollin piiriin. Journalistista suojaa katsottiin tarvittavan myös rekistereihin, joihin sisältyviä tietoja, ainakaan kaikkia, ei julkaista, mutta jotka tukevat toimitustyötä. Haluttiin estää mahdollisuus edes välillisesti puuttua ennakolta sananvapauden käyttämiseen. Julkaistavan aineiston on kuitenkin saatava vähintään sama sananvapauden suoja kuin julkaisemista tukevankin. Veropörssi-lehden rinnastamiseen matrikkeleihin ei ole perusteita. Tietosuojavaltuutettu on esittänyt ainoana perustelunaan rinnastukselle, että jos Veropörssi-lehteä ei rinnasteta matrikkeleihin, myös muihin julkaisurekistereihin tulee soveltaa toimituksellisia tarkoituksia varten säädettyjä poikkeuksia. Muihin rekistereihin yhtiöt eivät voi ottaa kantaa, eivätkä ne ole asiassa tutkittavana. Niin sanotut verokalenteriratkaisut (KHO 1989-A-9 = KHO 18.8.1989 taltionumero 2627 ja KHO 1989-A-10 = KHO 18.9.1989 taltionumero 2626) on annettu ennen kuin journalistisia poikkeuksia koskevat muutokset säädettiin henkilörekisterilakiin ja ennen verotustietojen julkisuutta koskevaa lakia. Ratkaisussa KHO 1989-A-9 oli kysymys henkilörekisterilain mukaisen yhteysvaatimuksen täyttymisestä ja ratkaisussa KHO 1989-A-10 henkilötietojen massaluovutuksen edellytyksistä. Ratkaisut koskevat kysymystä siitä, onko verotietojen kokoamiselle tai massaluovutukselle ollut henkilörekisterilain mukainen peruste. Kummassakaan tapauksessa ei väitetty, että tietoja kerättäisiin toimituksellisessa tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksessa. Ratkaisussa ei ole arvioitu niitä perusteita, joihin nyt on vedottu, eikä niistä voida johtaa tähän tapaukseen soveltuvaa oikeusohjetta. Tietosuojavaltuutettu on rinnastanut verotietojen tekstiviestipalvelun tekniseen käyttöyhteyteen ja todennut sananvapauden ulottamisen mainittuun palveluun johtavan siihen, että yksityisissä tietopalveluissa syntyisi myös houkutus vedota sananvapauteen. Erityisesti rinnastus on kohdistettu luottotietotoimintaan. Rinnastus ei ole Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan mahdollinen. Verotietojen julkaisemisen liittymä sananvapauteen tulee erityislain kautta ja sitä on sen vuoksi pidettävä erityisen vahvana. Luottotietolain säännösten syrjäyttäminen sananvapauteen vedoten ei ole mahdollista. Rinnastusta ei ole perusteltu tuomalla esiin, mikä lain säännöksistä voisi olla kierrettävissä sananvapauteen vetoamalla. Tekstiviestipalvelun tietokannan muodostavat Veropörssi-lehdessä julkaistut tiedot. Tiedot julkaistaan samanlaisina ja sellaisenaan. Henkilö voi saada tiedon itseään koskevasta tiedosta samoin kuin lehdenkin sisällöstä. Henkilön yksityisyyden suoja ei myöskään voi vaarantua enempää, jos häntä koskevan verotiedon voi saada tekstiviestillä, kuin jos tiedon saa Yleisradion ylläpitämästä verkkopalvelusta tai Veropörssin tai muun lehden sivuilta. Tekstiviestipalvelun sisällöstä henkilö saa tiedon paitsi Veropörssi-lehdestä myös tekstiviestipalvelusta. Jälkikäteisten oikeusturvakeinojen lisäksi henkilöllä on käytettävissään poistopyynnön mahdollisuus. Tieto on poistettu tietokannasta, kun henkilö on sitä pyytänyt. Poistamisesta pyydetyllä pienellä maksulla on pyritty kattamaan poistojen kustannuksia. Tieto on kuitenkin poistettu maksun suorittamisesta riippumatta. 7.4 Yhtiöiden selitysten tiedoksiantaminen Tietosuojavaltuutetulle on lähetetty tiedoksi Satakunnan Markkinapörssi Oy:n ja Satamedia Oy:n Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisun jälkeen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamat selitykset. 8. Tietosuojalautakunnan lausunto Tietosuojavaltuutetun valituksesta, asianosaisten lausumista sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisusta Tietosuojalautakunta on antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunnon Tietosuojavaltuutetun valituksen, asiassa annettujen selitysten sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Lautakunta on lausunnossaan viitannut aikaisemmin hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja esittänyt muun ohella seuraavaa: Toimituksellinen ja journalistinen tarkoitus Journalistista tai toimituksellista tarkoitusta ei ole määritelty tietosuojadirektiivissä tai henkilötietolaissa. Myöskään lautakunta ei ole katsonut mahdolliseksi eikä aiheelliseksi yleisesti pyrkiä määrittelemään toimituksellisen tarkoituksen käsitettä. Yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan antanut suuntaviivat journalistisen tarkoituksen määrittelemiseksi. Tietosuojadirektiivin johdanto-osan 37 kohdan mukaan muun muassa journalistista tarkoitusta varten suoritettavissa henkilötietojen käsittelyssä on tehtävä poikkeuksia tiettyihin direktiivin säännöksiin tai rajoituksiin, siltä osin kuin ne ovat tarpeen yksilön perusoikeuksien ja ilmaisuvapauden ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti taatun tietojen vastaanottamis- ja luovuttamisvapauden yhteensovittamiseksi. Direktiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä journalistisia tarkoituksia varten toteutettua henkilötietojen käsittelyä varten poikkeuksista ja vapautuksista direktiivin II, IV ja VI luvusta, jos ne osoittautuvat välttämättömiksi yksityisyyttä koskevan oikeuden ja ilmaisuvapautta koskevien sääntöjen yhteensovittamisessa. Helsingin hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa lautakunta on katsonut, että tietosuojadirektiivin 9 artiklan ja
§:n 5 momentissa tarkoitetun journalistisen tai toimituksellisen tarkoituksen täyttymiselle ei voida asettaa kovin tiukkoja vaatimuksia, kun otetaan huomioon, että mainitun sääntelyn avulla on tarkoitettu turvata sananvapauden säilyminen. Säännöksiä on siten tulkittava erityisesti myös sananvapauden toteutumisen kannalta. Lautakunta on lausunut asiassa henkilötietojen käsittelystä journalistisessa tarkoituksessa henkilötietolain tarkoittamassa mielessä, ei kyseisten henkilötietojen julkaisemisen sopivuudesta, mikä tulee arvioitavaksi julkaisun jälkivalvonnassa, mikä ei ole lautakunnan tehtävä. Esimerkiksi sillä seikalla, onko tieto sillä tavoin yleisesti merkityksellinen, että sen julkaisemisen voidaan katsoa palvelevan yleistä etua, on lautakunnan käsityksen mukaan merkitystä pikemminkin jälkivalvonnassa. Lautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös siihen, että tietosuojadirektiivin sanonnalla ”journalistic purposes” ei voida olettaa tarkoitetun suosia vakiintuneita joukkotiedotusvälineitä tai henkilöitä, jotka työskentelevät tällaisissa medioissa. Sanalla voitaneen pikemminkin olettaa tarkoitetun korostaa vapaan tiedonvälityksen ja avoimen keskustelun tärkeyttä. Myös yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan katsonut, että tietosuojadirektiivin poikkeuksia ja vapautuksia ei sovelleta pelkästään joukkotiedotusyrityksiin, vaan tämän lisäksi kaikkiin journalismia harjoittaviin henkilöihin. Maksun perimisellä tiedon julkaisematta jättämisestä tai tiedon julkaisematta jättämisellä ylipäänsä ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa journalistisen tarkoituksen edellytysten täyttymistä. Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan todennut, että se seikka, että tietojen julkaiseminen liittyy voiton tavoitteluun, ei ensisijaisesti merkitse sitä, että sitä ei voida pitää ”ainoastaan journalistista tarkoitusta varten” toteutettuna toimintana. Lautakunta on pitäytynyt aiemmin antamassaan lausumassa ja katsonut, että kyseessä olevassa yksittäistapauksessa Satakunnan Markkinapörssi Oy on käsitelleessään verotietoja julkaistakseen ne Veropörssi-nimisessä julkaisussa, johon sisältyy verotusta koskevia kuntakohtaisia yhteenvetoja ja myös muuta verotusta koskevaa informaatiota, käsitellyt verotietoja
§:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellisia tarkoituksia varten. Tekstiviestipalveluna toteutettava henkilötietojen käsittely Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut ratkaisussaan, ettei tiedonsiirron välineellä ole merkitystä arvioitaessa journalistisen tarkoituksen täyttymisen edellytyksiä. Näin ollen tekstiviestitse tapahtuva tietojen siirtäminen voi periaatteessa täyttää journalistisen tarkoituksen edellytykset. Kyseessä olevassa tapauksessa tietojen siirtäminen tapahtuu palveluna, jossa yksittäiset henkilöt pyytävät yksittäisiä tietoja, jotka sitten toimitetaan pyytäjän matkapuhelimeen. Toiminnan luonne näyttää etääntyneen varsinaisesta journalistisesta tarkoituksesta ja muotoutuneen yksitäisiä tietoja koskevaksi hakupalveluksi. Kysymyksessä olevaa tietojen välitystä tekstiviestipalveluna ei voitane pitää henkilötietojen käsittelynä toimituksellisia tarkoituksia varten henkilötietolain tarkoittamassa mielessä. 9. Osapuolten lausumat tietosuojalautakunnan lausunnosta 9.1 Tietosuojavaltuutetun vastaselitys Tietosuojavaltuutettu on tietosuojalautakunnan lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä yhtynyt tekstiviestipalvelusta lausunnossa esitettyyn ja katsonut, että kyseinen palvelu tulisi henkilötietolain vastaisena kieltää. Vastaselityksessä on lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa: Toimituksellinen ja journalistinen tarkoitus Käsitellessään journalistiseen tarkoitukseen liittyvää kysymystä tietosuojalautakunta tekee olennaisen virheen, kun se perustaa kantansa poissulkevasti ainoastaan
§:n 5 kohdan tarkoittamaan soveltamisalaa koskevaan rajoitukseen. Kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisusta ilmenee, on myös journalistisiin tarkoituksiin tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettava tietosuojadirektiiviä ja kansallista henkilötietolakia, ja eri perusoikeuksien, kuten yksityiselämän suojan ja sananvapauden välille, on löydettävä tasapaino. Tietosuojavaltuutettu on viitannut erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen ensimmäistä ennakkoratkaisukysymystä käsittelevässä kohdassa 48 lausuttuun. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti henkilötietolain 1 ja 6 §:ään. Henkilötietolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön perustuvan Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan se, minkälaisilla tuloilla henkilö itsensä ja perheensä elättää, kuuluu yksityiselämän suojan piiriin. Henkilötietolain 6 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterin pitäjän toiminnan kannalta. Näin ollen käsittely, joka loukkaa henkilötietolain 1 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita, kuten yksityiselämän suojaa, ei voi olla asiallisesti perusteltua. Tietosuojalautakunta ei ole lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että sen soveltamassa
§:n 5 momentissa viitataan nimenomaisesti henkilötietolain 1 §:ään. Tietosuojalautakunta toteaa lausunnossaan myös seuraavasti: ”Esimerkiksi sillä seikalla, onko tieto sillä tavoin yleisesti merkityksellinen, että sen julkaisemisen voidaan katsoa palvelevan yleistä etua, on lautakunnan käsityksen mukaan merkitystä pikemminkin jälkivalvonnassa.” Kuitenkin korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2005:82 todennut: ”Sananvapauden asema ja tärkeys perusoikeutena liittyy nimenomaan demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän yhteiskunnallisen keskustelun ja arvostelun vapauden turvaamiseen. Ihmisen yksityiselämän hyödyntäminen vastoin hänen tahtoaan viihteellisen tai sensaatiohakuisen mediatoiminnan piirissä ei sitä vastoin kuulu sananvapauden perusoikeussuojan tarkoitusperiin.” Lisäksi ratkaisussa todetaan, ette
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.