2009 false KHO:2009:83 1. Näytön arviointi Päätettäessä hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla mihin seikkoihin ratkaisu elinkeinonharjoittajien välistä kiellettyä yh
§:ssä (480/1992) säädetty niin sanottu seuraamusmaksun normaaliasteikko tuleekin ylittää seuraamusmaksua määrättäessä.
(36)Esitetyissä seuraamusmaksuissa on otettu huomioon kartellitoiminnalla kerätty hyöty, minkä lisäksi ne sisältävät myös rangaistuksellisen elementin kartelleja ennaltaehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi.
(37)Vaikka Kilpailuviraston esityksen kohteena olevat tahot ovat syyllistyneet myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan vastaiseen menettelyyn, seuraamusmaksuja on esitetty ainoastaan kilpailunrajoituslain vastaisen menettelyn perusteella. Asfalttiliitto ry
(38)Toimialaliitto vastaa omasta kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystään silloin, kun se itse toimii kartellin välineenä ja mahdollistaa tai edesauttaa toiminnallaan kartellin olemassaoloa. Tämä ei edellytä toimialaliiton itsenäistä ja aktiivista asemaa niillä markkinoilla, joilla sen jäsenyritykset toimivat.
(39)Asfalttiliitto on lähettänyt jäsenyritykselleen keräämiään yrityskohtaisia tietoja, jotka eivät normaalissa kilpailutilanteessa olisi tulleet kilpailevan yrityksen tietoon. Lisäksi Asfalttiliitto on edesauttanut kartelliyritysten tietojenvaihtoa järjestämällä esityksessä kuvattuja kokouksia. Näin toimimalla Asfalttiliitto on kilpailunrajoituslain vastaisesti myötävaikuttanut aktiivisesti kartelliyhteistyöhön.
(40)Asfalttiliitto on ollut mukana kilpailunrajoituslain 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä vuonna 1997. Asfalttiliiton lainvastainen menettely on kestänyt huhtikuusta 1997 marraskuuhun 1997.
(41)Asfalttiliiton lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut noin kahdeksan kuukautta. Asfalttiliiton lainvastaista menettelyä on pidettävä vakavana.
(42)Asfalttiliitolle esitetty 4 000 euron seuraamusmaksu vastaa noin yhtä prosenttia yhdistyksen vuoden 2002 liikevaihdosta. Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy
(43)Interasfaltti on ollut mukana valtakunnallisessa kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 7.7.1997 alkaen. Viimeinen Interasfalttia koskeva näyttö liittyy tapaamiseen Valtatien tiloissa 11.2.2002.
(44)Interasfaltti on osallistunut vuodesta 1997 lähtien kartellin toimintaan täysimääräisesti. Kilpailuviraston näyttö osoittaa Interasfaltin kartellitoiminnan jatkuvuuden koko edellä mainitun ajanjakson ajalta. Yhtiön ylin johto on ollut tietoinen kartellista ja osallistunut sen toimintaan aktiivisesti.
(45)Interasfaltin lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut yli neljä ja puoli vuotta. Interasfaltin lainvastaista menettelyä on pidettävä erittäin vakavana.
(46)Interasfaltille / NCC Roadsille on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 4 600 000 euroa. NCC-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2002 on ollut noin 4.659 miljoonaa euroa. NCC Finland -konsernin liikevaihto vuonna 2002 on puolestaan ollut noin 737 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna esitetyn seuraamusmaksun suuruus on noin 0,6 prosenttia. Lemminkäinen Oyj
(47)Lemminkäinen on ollut mukana valtakunnallisessa kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 2.5.1994 alkaen. Viimeinen Lemminkäistä koskeva näyttö liittyy tapaamiseen Valtatien tiloissa 11.2.2002.
(48)Lemminkäinen on toiminut kartellin vetäjänä. Lemminkäinen on toiminut urakkahintojen hyväksyjänä ja urakoiden jaon koordinaattorina sekä pääsuostuttelijana, kun kysymys on ollut pienten yritysten liittämisestä kartelliin. Lemminkäinen on tällöin käyttänyt myös uhkailua yhtenä suostuttelukeinona. Kilpailuviraston näyttö osoittaa Lemminkäisen kartellitoiminnan jatkuvuuden koko edellä mainitun ajanjakson ajalta. Ainakin Lemminkäisen asfalttitoiminnan ylin johto on ollut tietoinen kartellista ja osallistunut aktiivisesti sen toimintaan.
(49)Lemminkäisen lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut lähes kahdeksan vuotta. Lemminkäisen lainvastaista menettelyä on pidettävä erittäin vakavana. Menettelyn vakavuutta on lisännyt Lemminkäisen rooli kartellin vetäjänä sekä Lemminkäisen uhkaukset pienempiä yrityksiä kohtaan.
(50)Lemminkäiselle määrättävän seuraamusmaksun tulee selvästi heijastaa edellä mainittuja rikkomuksen vakavuutta lisääviä tekijöitä sekä kartellitoiminnan huomattavaa yhteiskunnallista vahingollisuutta. Seuraamusmaksua määrättäessä tulee myös ottaa huomioon Lemminkäisen päällystystoiminnasta kertynyt liikevaihto ja arvioitu kartellitoiminnalla saavutettu taloudellinen hyöty koko rikkomuksen ajalta sekä seuraamusmaksun määräämisellä tavoiteltava ennalta ehkäisevä vaikutus.
(51)Edellä mainittu huomioon ottaen Lemminkäiselle on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 68 000 000 euroa. Koko Lemminkäinen-konsernin liikevaihto vuonna 2002 on ollut 1 255,7 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna Lemminkäiselle esitetyn seuraamusmaksun suuruus on viisi prosenttia. Rudus Asfaltti Oy
(52)Rudus Asfaltin hankkimat yritykset Asfalttineliö, Espoon Asfaltti ja Asfalttipiste ovat olleet mukana kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 1.1.1997 alkaen. Viimeinen näyttö Rudus Asfalttia ja sen hankkimia yrityksiä kohtaan on 16.10.2000 päivätty taulukko Tielaitoksen urakoiden jakamisesta vuonna 2000.
(53)Edellä mainituista yhtiöistä Espoon Asfaltti on ollut mukana kilpailunrajoituslain vastaisessa menettelyssä kevättalvella 1997 ja Asfalttipiste marraskuussa 1997. Asfalttineliö on puolestaan ollut mukana kartellissa vuosina 1996 - 2000.
(54)Kyseisen lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut lähes neljä vuotta. Menettelyä on pidettävä erittäin vakavana. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon se, ettei ole näyttöä siitä, että Rudus Asfaltti olisi myös itse ollut aktiivisesti mukana kartellin toiminnassa tai siitä tietoinen.
(55)Edellä mainitut seikat sekä Rudus Asfaltin toiminnan kokoluokka huomioon ottaen Rudus Asfaltille on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 140 000 euroa. Lohja Rudus -konsernin liikevaihto vuonna 2002 on ollut noin 234 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna Rudus Asfaltille esitetyn seuraamusmaksun suuruus on noin 0,06 prosenttia. SA-Capital Oy
(56)SA-Capital on ollut mukana valtakunnallisessa kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 1.5.1995 alkaen. Kilpailuviraston SA-Capitalia koskevan näytön mukaan silloinen Savatie on ollut mukana kartellissa siihen saakka, kun Jarmo Sikanen lähti Skanska Asfaltista ja perusti oman yhtiön vuoden 2000 lopussa. Asfaltti-Tekra, joka marraskuussa 2000 on muuttanut toiminimekseen Skanska Asfaltti, on ostanut Savatien liiketoiminnan 15.2.2000. Kilpailuviraston näyttö osoittaa SA-Capitalin kartellitoiminnan jatkuvuuden koko kyseisen ajanjakson ajalta.
(57)SA-Capitalin lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut viisi vuotta. SA-Capitalin lainvastaista menettelyä on pidettävä erittäin vakavana.
(58)SA-Capitalille on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 500 000 euroa. SA-Capitalin vuoden 2002 konserniliikevaihto on ollut noin 13,4 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna SA-Capitalille esitetyn seuraamusmaksun suuruus on noin 3,7 prosenttia. Skanska Asfaltti Oy
(59)Skanska Asfaltti ja sen hankkimat yhtiöt ovat olleet mukana valtakunnallisessa kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 2.5.1994 alkaen. Viimeinen Skanska Asfalttia koskeva näyttö liittyy tapaamiseen Valtatien tiloissa 11.2.2002. Kilpailuviraston näyttö osoittaa kartellitoiminnan jatkuvuuden koko kyseisen ajanjakson osalta.
(60)Skanska on hankkinut Asfaltti-Tekrasta yhteisen määräysvallan 29.12.1995 alkaen ja 30.12.1997 Asfaltti-Tekra on siirtynyt kokonaan Skanskan omistukseen. Yrityskaupan seurauksena Skanska vastaa Asfaltti-Tekran kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä myös Skanska Asfalttia edeltävältä ajalta huolimatta osakassopimuksesta ja sen sisällöstä tai Skanska Asfaltin tietoisuudesta tai tietämättömyydestä kartellista. Sinänsä ei ole kuitenkaan pidettävä mahdollisena, ettei Skanska Asfaltti olisi tiennyt kartellista.
(61)Skanska Asfaltti vastaa yrityskaupan johdosta myös Sata-Asfaltin kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta koko ajalta. Skanska Asfaltti on 22.3.2000 tehdyn sopimuksen mukaan ottanut koko yhtiön haltuunsa osakekaupalla. Skanska Asfaltin sisällä liiketoimintasiirto on tehty vasta 13.12.2000, kun Sata-Asfaltti oli jo asetettu selvitystilaan. Kysymys on siten ollut osakekaupasta, jonka jälkeen Skanska Asfaltti on tehnyt yhtiön sisäisiä järjestelyjä.
(62)Skanska Asfaltti ei sen sijaan ole vastuussa ennen kauppoja tapahtuneesta kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta sellaisten yritysten osalta, joista se on hankkinut omistukseensa ainoastaan liiketoiminnat.
(63)Edellä mainitun lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut lähes kahdeksan vuotta. Menettelyä on pidettävä erittäin vakavana.
(64)Skanska Asfalttia ei ole voitu kohdella pienten sekä kartellille alisteisten ja siihen pakotettujen yritysten tavoin. Skanska Asfaltti on tiennyt kartellitoiminnasta ja jopa jatkanut sitä tekemiensä yrityskauppojen jälkeenkin, kun sen osuus Suomen päällystemarkkinoilla on ollut jo yli seitsemän prosenttia. Asfaltti-Tekralla on lisäksi ollut oma asfalttiasema, mikä on tehnyt sen huomattavasti riippumattomammaksi kartellista verrattuna niihin yhtiöihin, jotka ovat hankkineet massan kartelliyrityksiltä.
(65)Edellä mainitut seikat sekä Skanska Asfaltin toiminnan kokoluokka huomioon ottaen Skanska Asfaltille on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 11 000 000 euroa. Suomen Skanska-konsernin liikevaihto vuonna 2002 on ollut noin 1 139,9 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna Skanska Asfaltille esitetyn seuraamusmaksun suuruus on noin yksi prosentti. Super Asfaltti Oy
(66)Super Asfaltti on ollut mukana kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 16.4.1998 alkaen. Viimeinen Super Asfalttia koskeva näyttö on 7.7.2001 käyty puhelinkeskustelu.
(67)Super Asfaltti on osallistunut kartellin toimintaan aktiivisesti ja ollut mukana ylläpitämässä ja organisoimassa kartellia. Mikään esille tullut ei viittaa siihen, että Super Asfaltti olisi ollut mukana vastentahtoisesti tai pyrkinyt eroon kartellisopimuksista. Päinvastoin Super Asfaltti on pyrkinyt edistämään kartellijakojen toteutumista ja käyttänyt tämän tavoitteen saavuttamiseksi jopa törkeiksi luettavia keinoja, kuten esimerkiksi puhelimitse tapahtunutta uhkailua. Kilpailuviraston näyttö osoittaa Super Asfaltin kartellitoiminnan jatkuvuuden koko edellä mainitun ajanjakson ajalta.
(68)Super Asfaltin lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut kolme vuotta. Super Asfaltin lainvastaista menettelyä on pidettävä erittäin vakavana.
(69)Edellä mainitun menettelyn kesto ja vakavuus sekä Super Asfaltin liiketoiminnan kokoluokka huomioon ottaen Super Asfaltille on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 68 000 euroa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia yhtiön vuoden 2002 liikevaihdosta. Valtatie Oy
(70)Valtatie on ollut mukana kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n (480/1992) vastaisessa yhteistyössä 1.1.1995 alkaen. Viimeinen Valtatietä koskeva näyttö liittyy tapaamiseen Valtatien tiloissa 11.2.2002.
(71)Valtatie on toiminut koko kysymyksessä olevan kartellin toiminta-ajan kartellin aktiivisena toimintaa organisoivana jäsenenä. Yhtiö on uhkaillut pienempiä yrityksiä liittymään kartelliin. Kilpailuviraston näyttö osoittaa Valtatien kartellitoiminnan jatkuvuuden koko edellä mainitun ajanjakson ajalta. Valtatien ylin johto ollut tietoinen kartellista ja se on osallistunut itse kartellin toimintaan.
(72)Valtatien lainvastaisen menettelyn kesto on siten ollut yli seitsemän vuotta. Valtatien lainvastaista menettelyä on pidettävä erittäin vakavana. Menettelyn vakavuutta on lisännyt Valtatien uhkaukset pienempiä yrityksiä kohtaan.
(73)Edellä mainitut seikat sekä Valtatien liiketoiminnan kokoluokka huomioon ottaen Valtatielle on esitetty määrättäväksi seuraamusmaksuna 12 700 000 euroa. Colas Group -konserni ja NCC-konserni käyttävät Valtatiessä yhteistä määräysvaltaa. Ensiksi mainitun konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2002 on ollut 7 611 miljoonaa euroa ja jälkimmäisen 4 659 miljoonaa euroa. NCC Finland -konsernin liikevaihto on vuonna 2002 ollut noin 737 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna Valtatielle esitetyn seuraamusmaksun suuruus on noin kaksi prosenttia. 2 VASTINEET 2.1 Asfalttiliitto ry 2.1.1 Vaatimukset
(74)Asfalttiliitto ry on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Lisäksi Asfalttiliitto ry on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 62 717,29 eurolla korkoineen. 2.1.2 Perusteet Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(75)Asfalttiliitto kiistää syyllistyneensä kilpailunrajoituslain 6 §:n (480/1992) rikkomiseen tai sen vastaiseen toimintaan taikka Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomiseen.
(76)Asfalttiliitto on sääntöjensä mukaan asfalttialalla toimivien urakoitsijayritysten etujärjestö työnantaja- ja elinkeinopoliittisissa asioissa sekä asfalttialalla ja siihen liittyvillä aloilla toimivien yritysten yhteistyöjärjestö asfalttialan kehittämiseksi. Seuraamusmaksu
(77)Seuraamusmaksun määräämisen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajan kulumiseen. Kilpailuviraston esityksessä kuvatun Asfalttiliiton kilpailunrajoituslain vastaisen menettelyn esitetään tapahtuneen vuoden 1997 huhtikuusta marraskuuhun, kun taas esitys markkinaoikeudelle on toimitettu 31.3.2004.
(78)Asfalttiliiton menettelyä on joka tapauksessa pidettävä niin vähäisenä, ettei
§:ssä (480/1992) säädettyjä edellytyksiä seuraamusmaksun määräämiselle ole käsillä. 2.2 Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy 2.2.1 Vaatimukset
(79)Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus ratkaisee kysymyksen oikeasta esityksen kohteena olevasta tahosta esikysymyksenä. Sekä Interasfaltti Oy että NCC Roads Oy ovat vastanneet Kilpailuviraston seuraamusmaksuesitykseen ja vaatineet, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Lisäksi Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan niiden arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 770 800,29 eurolla korkoineen. 2.2.2 Perusteet Interasfaltti Oy:n / NCC Roads Oy:n vastuu Kilpailuviraston esityksessä kuvatusta menettelystä
(80)Kilpailuviraston esitys koskee ajanjaksoa vuodesta 1994 helmikuuhun 2002. Kyseisenä ajanjaksona asfalttiliiketoimintaa on harjoittanut ainoastaan Interasfaltti (yritystunnus 0878720-7), joka aiemmin on toiminut toiminimellä Interbetoni.
(81)Interasfaltti (yritystunnus 0878720-7) on harjoittanut liiketoimintaa 30.9.2002 asti, jolloin se sulautui emoyhtiöönsä Oy Läntinen Teollisuuskatu 15:een (yritystunnus 0109229-3). Kyseisen sulautumisen yhteydessä Oy Läntinen Teollisuuskatu 15 on muuttanut toiminimensä Interasfaltiksi.
(82)Edellä mainitun sulautumisen jälkeen Interasfaltti (yritystunnus 0109229-3), eli entinen Oy Läntinen Teollisuuskatu 15, on harjoittanut varsinaista liiketoimintaa 31.1.2003 saakka.
(83)NCC Finland Oy, joka on omistanut Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3), eli entisen Oy Läntinen Teollisuuskatu 15:n, osakekannan, on jakautunut 1.1.2003. NCC Finland Oy:n varat ja velat on jaettu 3.6.2002 allekirjoitetun jakautumissuunnitelman mukaisesti perustetuille NCC Rakennus Oy, NCC Roads Oy ja NCC Kiinteistökehitys Oy -nimisille yhtiöille.
(84)NCC Roads, joka on 1.1.2003 alkaen omistanut Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) osakekannan, on yhtiökokouksessa 31.1.2003 tehnyt päätöksen Interasfaltin vapaaehtoisesta selvitystilasta ja purkamisesta. Interasfaltti on asetettu selvitystilaan 1.2.2003 ja yhtiö on purkautunut 31.12.
- Purkautuminen on merkitty kaupparekisteriin 28.1.
- Sittemmin Interasfaltin selvitystilaa on jatkettu ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä 11.12.
- Selvitystilan jatkaminen on merkitty kaupparekisteriin 19.1.2007.
(85)Kilpailuviraston esityksessä on viitattu sekä Interasfalttiin että NCC Roadsiin. Kilpailuviraston esityksen perusteella on kuitenkin epäselvää, mihin yhtiöön esitys on kohdistettu. Kilpailuviraston esityksestä ei riittävän yksiselitteisesti ilmene, onko seuraamusmaksua esitetty Interasfaltti Oy:lle (yritystunnus 0878720-7) eli niin sanotulle vanhalle Interasfaltille, Interasfaltti Oy:lle (yritystunnus 0109229-3) eli niin sanotulle uudelle Interasfaltille vai NCC Roads Oy:lle vai mahdollisesti useammalle kuin yhdelle näistä.
(86)NCC Roads on harjoittanut liiketoimintaa 1.2.2003 alkaen. Se on syntynyt täysin uutena yhtiönä NCC Finland Oy:n jakautumisen yhteydessä. Interasfaltin liiketoiminnat ja osa omaisuutta on siirretty ennakkojako-osuutena Interasfaltin selvitystilan alkamisen jälkeen NCC Roadsille. Mitään taseen ulkopuolisia velkoja tai vastuita ei ole siirretty jako-osuuden ennakkona eikä niitä Interasfaltin purkumenettelyssä ole siirretty miltään osin NCC Roadsille. Kyseinen luovutus on verrattavissa liiketoiminnan luovutukseen, jossa toiselle yritykselle siirtyvät ainoastaan tietyt varallisuuserät ja niihin liittyvät vastuut. Siten muut vastuut, kuten kilpailuoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu, jäävät purkautuneelle yhtiölle, eli käsillä olevassa tapauksessa Interasfaltille.
(87)Kuten edellä on todettu, Kilpailuviraston esitys koskee ajanjaksoa vuodesta 1994 helmikuuhun 2002. Koko kyseisen ajanjakson ajan relevantti yhtiö on ollut Interasfaltti (yritystunnus 0878720-7), joka aiemmin on toiminut toiminimellä Interbetoni. NCC Roads on perustettu vasta väitetyn kielletyn kilpailunrajoituksen päättymisen jälkeen 1.1.2003.
(88)Edellä mainittu huomioon ottaen vastuussa Kilpailuviraston esityksessä kuvatusta menettelystä on Interasfaltti.
(89)Koska Kilpailuviraston esitystä on tulkittava siten, että seuraamusmaksua esitetään enintään niin sanotulle vanhalle Interasfaltille (yritys-tunnus 0878720-7), markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa määrätä seuraamusmaksua niin sanotulle uudelle Interasfaltille (yritystunnus 0109229-3) tai NCC Roadsille (yritystunnus 1765515-0). Koska Kilpailuviraston esitys on kuitenkin sanotussa suhteessa ollut moitittavan epäselvä, maksua ei voida määrätä myöskään niin sanotulle vanhalle Interasfaltille (yritystunnus 0878720-7).
(90)Joka tapauksessa Kilpailuvirastolla olisi ollut erinomainen mahdollisuus valvoa mahdollinen saatavansa määräpäivänä ainakin ehdollisena tai enimmäismääräisenä niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) julkisen haasteen johdosta. Julkinen haaste on nimittäin annettu reilusti yli vuosi sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto oli aloittanut tutkimuksensa ja suorittanut niin sanotun yllätystarkastuksensa, ja haasteen määräpäivä oli ainoastaan kolmisen viikkoa ennen kuin Kilpailuvirasto antoi esitysluonnoksensa seuraamusmaksun määräämiseksi asiassa.
(91)Koska Kilpailuvirasto ei ole valvonut mahdollista saatavaansa julkisen haasteen johdosta määräpäivään mennessä, viraston saatava on prekludoitunut suoraan lain nojalla.
(92)Kilpailuvirasto on prekludoitumista vastaan vedonnut siihen, että kysymyksessä olisi ollut tunnettu velka.
(93)Näyttötaakka velan tunnettuudesta on velkojalla, joka on jättänyt saatavan valvomatta ja joka kuitenkin vetoaa siihen. Kilpailuvirasto ei ole näyttänyt toteen väitettään saatavan tunnettuudesta. Se, onko jokin mahdollinen velka tunnettu vai ei, riippuu selvitystilassa olevan yrityksen selvitysmiesten tietoisuuden asteesta. Niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) selvitysmiehillä ei vielä julkisen haasteen määräpäivänä ole ollut tietoa edes Kilpailuviraston esitysluonnoksesta.
(94)Niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) purkautuessa ei julkiseen haasteeseen liittyneen prekludoitumisen vuoksi ole enää ollut olemassa mitään vastuuta, joka edes teoriassa olisi voinut siirtyä jollekin toiselle.
(95)Mikäli katsottaisiin, ettei Kilpailuviraston ole tarvinnut valvoa saatavaansa niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) julkisessa haasteessa ilmoitettuun määräpäivään mennessä, on huomattava, että yhtiön selvitystilaa on jatkettu ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä 11.12.2006, mikä on merkitty kaupparekisteriin 19.1.2007. Näin ollen kysymykset niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) mahdollisen vastuun siirtymisestä NCC Roadsille (yritystunnus 1765515-0) eivät ole relevantteja.
(96)Joka tapauksessa NCC Roads (yritystunnus 1765515-0) voidaan määrätä vastaamaan enimmilläänkin vain ajasta, jonka niin sanottu vanha tai uusi Interasfaltti on ollut osa NCC-konsernia eli vain ajasta 31.10.2000 alkaen. Todistusaineiston huomioon ottamatta jättäminen
(97)Kilpailuviraston esityksessä on viitattu näyttönä yksityishenkilöiden tekemiin puhelinkeskustelunauhoituksiin. Kyseiset nauhoitukset on tehty luvattomasti, minkä vuoksi kyseinen todistusaineisto tulee jättää huomioon ottamatta todisteena asiassa.
(98)Kilpailuvirasto on 21.6.2006 päivätyn lisälausumansa ohessa toimittanut markkinaoikeuteen uutta näyttöä asiassa aineistosta, joka sillä on ollut käytössään jo seuraamusmaksuesitystä tehtäessä. Kyseiselle menettelylle ei ole ollut olemassa hyväksyttäviä perusteita. Kyseistä aineistoa ei siten tule hyväksyä näytöksi asiassa. Muut Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(99)Kilpailuvirasto ei ole varannut Interasfaltille / NCC Roadsille tilaisuutta lausua nyt käsillä olevasta seuraamusmaksuesityksestä ennen sen markkinaoikeuteen toimittamista. Kilpailuvirasto on myös sivuuttanut näytön, joka on puhunut kartellia vastaan, minkä lisäksi Kilpailuvirasto on pyrkinyt käyttämään julkisuutta hyväkseen ja vaikuttamaan näin asian käsittelyyn.
(100)Edellä mainittu Kilpailuviraston menettely on ollut vastoin perusoikeussäännöksiä, hallintolakia ja hyvää hallintotapaa. Kilpailuviraston menettely on vaarantanut Interasfaltin / NCC Roadsin mahdollisuudet tehokkaaseen puolustautumiseen sekä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Merkitykselliset hyödyke- ja maantieteelliset markkinat
(101)Vaikka tarve merkityksellisten markkinoiden määrittelemiselle onkin suurempi esimerkiksi määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa, myöskään kartelliasioissa ei voida sivuuttaa merkityksellisten markkinoiden määrittelyä. Merkityksellisten markkinoiden määrittely vaikuttaa olennaisesti väitetyn rajoituksen laatuun, laajuuteen ja kestoaikaan sekä tästä syystä myös mahdollisen seuraamusmaksun määrään. Markkinaoikeuden tulee siten määritellä merkitykselliset markkinat asiassa tai ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jotta ne tulevat määritellyiksi.
(102)Interasfaltin / NCC Roadsin näkemyksen mukaan merkitykselliset hyödykemarkkinat muodostuvat päällystystöistä niihin liittyvine töineen. Merkitykselliset hyödykemarkkinat käsittävät siten muun ohella pohjatyöt, kaivuut, reunakivetykset ja niin sanotut remixer-työt. Sen sijaan koneiden tai laitteiden vuokraus ja myynti eivät kuulu edellä mainittuihin merkityksellisiin hyödykemarkkinoihin.
(103)Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden osalta Kilpailuvirasto on johtopäätöksissään sivuuttanut sen, että asfalttiyritysten kannalta keskeistä on juuri kiinteiden asfalttiasemien sijainti ja liikkuvien asemien omistus. Osa asfalttiyrityksistä toimii koko maan alueella ja osa vain alueellisesti. Maantieteelliset markkinat tulisikin siten määritellä toisaalta yksityis- ja kuntapuolen urakoiden osalta paikallisiksi tai alueellisiksi ja toisaalta valtion urakoiden osalta valtakunnallisiksi. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(104)Interasfaltti / NCC Roads kiistävät Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksen perusteettomana.
(105)Kilpailuvirastolla on näyttö- ja todistustaakka esittämiensä väitteiden osalta.
(106)Kilpailuviraston näyttö ei tue sen esittämiä väitteitä ja johtopäätöksiä Interasfaltin / NCC Roadsin osallisuudesta Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin. Esitetyn näytön osalta on lisäksi huomattava, ettei se koske kaikkia esityksen kohteina olevia yrityksiä yhtäläisesti, vaan kussakin yksittäistapauksessa kyseisessä väitetyssä tapahtumassa mukana ollutta yritystä tai mukana olleita yrityksiä. Mahdollisista muutamista yksittäistapauksista ei voida tehdä johtopäätöstä Kilpailuviraston esityksessä kuvatun valtakunnallisen kartellin olemassaolosta.
(107)Kilpailuviraston esittämän massanmyyntiboikottiväitteen osalta seuraamusmaksun määrääminen ei tule kysymykseen senkään johdosta, että Kilpailuvirasto ei ole tehnyt esitystä markkinaoikeudelle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kysymyksessä olevan väitetyn kilpailunrajoituksen voimassaolo on lakannut tai kun Kilpailuvirasto on saanut tiedon kyseisestä kilpailunrajoituksesta.
(108)EY:n kilpailuoikeuden soveltamisen edellytyksenä oleva niin sanottu kauppakriteeri ei täyty asiassa. Interasfaltin / NCC Roadsin ei siten voida katsoa syyllistyneen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan vastaiseen menettelyyn. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(109)Kilpailuviraston esityksessä kuvatulla kartellilla ei ole ollut esityksessä väitettyjä taloudellisia vaikutuksia. Seuraamusmaksu
(110)Mahdollisen seuraamusmaksun määräämiseen on kysymyksessä olevassa asiassa sovellettava
§:ää (480/1992).
(111)Kilpailuviraston esittämä 4 600 000 euron seuraamusmaksu ylittää kymmenen prosenttia sekä niin sanotun vanhan Interasfaltin (yritystunnus 0878720-7) että niin sanotun uuden Interasfaltin (yritystunnus 0109229-3) liikevaihdosta. Ehdotettu seuraamusmaksu on siten lainvastainen kyseisten yhtiöiden liikevaihtoihin suhteutettuna. Kyseinen ehdotettu seuraamusmaksu on lainvastainen myös NCC Roadsiin (yritystunnus 1765515-0) nähden.
(112)Kilpailuviraston Interasfaltille / NCC Roadsille esittämää seuraamusmaksua on muutoinkin pidettävä täysin kohtuuttomana sekä määrän että perusteen osalta. Kilpailuviraston esittämä seuraamusmaksu loukkaa viranomaistoiminnan ennustettavuuden sekä Interasfaltin / NCC Roadsin oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettujen odotusten vaatimuksia.
(113)Siinä tapauksessa, että Intersasfaltin / NCC Roadsin katsottaisiin menetelleen kilpailunrajoituslain vastaisesti, seuraamusmaksu on ensisijaisesti jätettävä määräämättä.
§:n (480/1992) mukaan seuraamusmaksua ei nimittäin tule määrätä, jos menettelyä on pidettävä vähäisenä.
(114)Mikäli seuraamusmaksun määräämisen edellytysten katsotaan kuitenkin täyttyvän, seuraamusmaksu tulee määrätä
§:n (480/1992) mukaisen niin sanotun normaaliasteikon perusteella. Normaaliasteikko voidaan nimittäin ylittää vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa, mistä käsillä olevassa asiassa ei Interasfaltin / NCC Roadsin osalta ole kysymys.
(115)Siinä tapauksessa, että markkinaoikeus päätyy määräämään seuraamusmaksun Interasfaltille / NCC Roadsille, määrättävän seuraamusmaksun tulee olla olennaisesti esitettyä pienempi ja sijoittua lähelle
§:ssä (480/1992) säädetyn asteikon alapäätä.
(116)Mahdollisen seuraamusmaksun määräytymisen lähtökohdaksi tulee ottaa Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien tahojen Suomen asfalttiliiketoiminnan liikevaihto. Mahdollisesti määrättävää seuraamusmaksua harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon myös mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus kilpailunrajoituslain 18a §:n perusteella. 2.3 Lemminkäinen Oyj 2.3.1 Vaatimukset
(117)Lemminkäinen Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Lisäksi Lemminkäinen Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1 813 181,70 eurolla korkoineen. 2.3.2 Perusteet Todistusaineiston huomioon ottamatta jättäminen
(118)Kilpailuvirasto ei ole varannut Lemminkäiselle tilaisuutta lausua Kilpailuviraston esityksessä viitatuista puhelinkeskustelunauhoituksista ennen esityksen toimittamista markkinaoikeuteen. Siinä tapauksessa, että Kilpailuvirasto katsoo kyseisellä aineistolla olevan merkitystä näyttönä Lemminkäisen osalta, Kilpailuvirasto on menettelyllään syyllistynyt sille kuuluvan kuulemisvelvollisuuden rikkomiseen. Se, että markkinaoikeus voi kuulla Lemminkäistä nauhojen johdosta, ei poista sitä tosiasiaa, että Kilpailuvirasto on syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn. Kyseinen Kilpailuviraston kuulemisvirhe on ollut niin olennainen, että markkinaoikeuden tulee jättää esityksessä viitatut nauhoitukset huomioon ottamatta todisteina asiassa.
(119)Markkinaoikeuden tulee jättää edellä mainitut nauhoitukset huomioon ottamatta todisteina asiassa myös sen johdosta, että Kilpailuvirasto on menetellyt nauhoitusten hankkimisen osalta lainvastaisesti. Muut Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(120)Kilpailuvirasto ei ole varannut Lemminkäiselle tilaisuutta lausua 19.6.2003 päivätystä Kilpailuviraston esitysluonnoksesta ennen kyseisen esitysluonnoksen julkistamista eikä myöskään nyt käsillä olevasta seuraamusmaksuesityksestä ennen sen markkinaoikeuteen toimittamista. Menettelyllään Kilpailuvirasto on syyllistynyt sille kuuluvan kuulemisvelvollisuuden rikkomiseen.
(121)Kilpailuvirasto on lisäksi arvioinut Kilpailuviraston esityksessä viitattua näyttöä epäjohdonmukaisesti ja epätasapuolisesti sekä jättänyt tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon esityksessä kuvattua kartellia vastaan puhuvan näytön. Kyseisellä menettelyllään Kilpailuvirasto on syyllistynyt sille kuuluvan tasapuolisuus- ja selvittämisvelvollisuuden rikkomiseen.
(122)Kilpailuvirasto on vielä käyttänyt julkisuutta epäasiallisesti hyväkseen ja pyrkinyt vaikuttamaan ennakolta markkinaoikeuden ratkaisun sisältöön. Menettelyllään Kilpailuvirasto on loukannut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklassa säädettyä syyttömyysolettamaa. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(123)Lemminkäinen kiistää Kilpailuviraston esityksessä esitetyt väitteet kaikilta osin perusteettomina.
(124)Lemminkäinen ei ole osallistunut Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin, eikä se ole ollut tällaisesta kartellista edes tietoinen. Lemminkäinen ei ole myöskään syyllistynyt kilpailunrajoituslain vastaiseen hinta- tai tarjousyhteistyöhön.
(125)Todistustaakka siitä, että Lemminkäinen olisi syyllistynyt Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin, on yksiselitteisesti Kilpailuvirastolla. Asian luonne huomioon ottaen Kilpailuviraston näyttötaakka Lemminkäisen syyllistymisestä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun toimintaan on asetettava korkealle. Kilpailuviraston tulee esittää niin sanottu täysi näyttö esityksessä kuvatusta Lemminkäisen lainvastaisesta menettelystä koko esityksen tarkoittamalta ajanjaksolta koko valtakunnan alueelta. Mainittua Kilpailuviraston näyttötaakkaa kysymyksessä olevassa asiassa korottaa vielä se, että Lemminkäiselle esitettävän seuraamusmaksun määrä on vallitsevan oikeuskäytännön valossa poikkeuksellisen korkea.
(126)Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on asetettu tiukat vaatimukset kilpailusääntöjen rikkomisen johdosta määrättävän sakon osalta vaadittavalle näytölle. Komission velvollisuus on näyttää väite kilpailusääntöjen rikkomisesta toteen. Kyseinen näyttötaakka koskee kaikkia väitetyn rikkomuksen osatekijöitä: rikkomuksen osapuolia, osapuolten mukanaoloa rikkomuksessa, osapuolten sopimaa kilpailunrajoitusta sekä rikkomuksen kestoa. Oikeuskäytännössä on edellytetty esitettävän tarkkaa näyttöä siitä, milloin väitetty kilpailunrajoitus eri yhtiöiden osalta on alkanut ja päättynyt. Vastaavasti on edellytetty esitettävän näyttöä siitä, että syytetyt yritykset ovat osallistuneet kiellettyyn toimintaan koko väitetyn kilpailunrajoituksen ajan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lisäksi todennut, että tiettyjä toimenpiteitä voidaan pitää osana laajempaa kartellisopimusta ainoastaan, jos niiden näytetään olevan osa kokonaissuunnitelmaa, jolla pyritään yhteiseen tavoitteeseen. Riittävän näytön osalta tuomioistuimet ovat toistaiseksi katsoneet, ettei yksittäisen todistajan yksittäistä suullista lausumaa ole pidettävä riittävänä, vaan rikkomuksen toteennäyttämiseksi on edellytetty myös muuta, kyseistä lausumaa tukevaa todistelua.
(127)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt mitään näyttöä, joka osoittaisi Lemminkäisen osallistuneen Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun valtakunnalliseen kartelliin, saati johtaneen ja valvoneen sen toimintaa. Kilpailuviraston viittaama näyttö liittyy yksittäisiin tapahtumiin, jotka ovat sekä ajallisesti ja alueellisesti että yhtiökohtaisesti rajattuja. Kilpailuvirasto ei ole näyttänyt millään tavoin, miten sen väittämät yksittäiset tapahtumat olisivat olleet osa kokonaissuunnitelmaa, eli väitettyä pitkäaikaista ja valtakunnallista, yritysten johtotasolla organisoitua kartellia. Lisäksi Kilpailuvirasto on viitannut yksipuolisesti vain sellaiseen näyttöön, joka sen käsityksen mukaan on tukenut kartelliväitettä. Kilpailuvirasto ei siten ole pyrkinyt ottamaan huomioon sen hallussa ollutta näyttöä tasapuolisesti.
(128)Koska Kilpailuvirasto ei ole täyttänyt näyttötaakkaansa, Kilpailuviraston esitys tulee hylätä Lemminkäisen osalta kokonaisuudessaan perusteettomana.
(129)Kilpailunrajoituslain 6 §:ssä (480/1992) kielletyn tietojenvaihdon osalta Kilpailuviraston esityksessä on viitattu Asfalttiliitosta kyseisen yhdistyksen silloiselle puheenjohtajalle Lemminkäisen Matti Kokolle tapahtuneeseen vuositilastoilmoitusten toimittamiseen. Kyseinen vuositilastoilmoitusten toimittaminen ei ylipäätään ole voinut täyttää kilpailunrajoituslain 6 §:n (480/1992) tunnusmerkistöä. Mainittu säännös on kieltänyt siinä tarkoitettujen tietojen vaihdon kilpailijoiden välillä. Säännös ei sen sijaan ole soveltunut tilanteeseen, jossa jäsenyritys saa tietoja liitolta, joka ei ole jäsenyrityksensä kilpailija. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(130)Kilpailuviraston päätelmät Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin väitetyistä vahingollisista vaikutuksista perustuvat virheellisiin ja tarkoitushakuisiin lähtökohtiin, eivätkä pidä paikkansa. Kilpailuvirasto ei ole esittänyt mitään näyttöä esityksessä kuvatun kartellin vahingollisista vaikutuksista. Näyttönä kyseisistä vaikutuksista ei voida pitää Helsingin kaupungin rakennusviraston vahingonkorvausvelan vanhentumisen katkaisuilmoitusta, joka ei ole perustunut rakennusviraston tekemiin laskelmiin vaan Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksessä esitettyyn arvioon kymmenen prosentin hinnannoususta. Seuraamusmaksu
(131)Siinä tapauksessa, että Lemminkäisen katsottaisiin joltakin osin syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan, niin koska Kilpailuvirasto ei ole esittänyt mitään näyttöä yksittäisten kilpailunrajoitusten liittymisestä toisiinsa, Kilpailuviraston oikeus esittää Lemminkäiselle seuraamusmaksua on katsottava vanhentuneeksi ensisijaisesti niiden kilpailunrajoitusten osalta, jotka ovat tapahtuneet ennen 31.3.1999, ja toissijaisesti ainakin niiden kilpailunrajoitusten osalta, jotka ovat tapahtuneet ennen 7.3.1997, eli yli viisi vuotta ennen kuin Kilpailuvirasto esittää saaneensa niistä tiedon yllätystarkastuksessaan.
(132)Mahdollisen seuraamusmaksun määräämiseen on kysymyksessä olevassa asiassa sovellettava
§:ää (480/1992).
(133)Lemminkäiselle esitetty seuraamusmaksu poikkeaa tasoltaan olennaisesti Suomessa vallinneesta, vakiintuneesta seuraamusmaksukäytännöstä. Kysymyksessä on ylivoimaisesti suurin Suomessa koskaan esitetty seuraamusmaksuvaatimus. Esitetty seuraamusmaksu loukkaa viranomaistoiminnan ennustettavuuden ja Lemminkäisen oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettujen odotusten vaatimuksia.
(134)Lemminkäiselle esitetyn seuraamusmaksun määrää koskevat perustelut eivät täytä myöskään viranomaisen päätösperusteluiden riittävyyden ja selkeyden vaatimusta. Kilpailuvirasto ei ole perustellut riittävän yksityiskohtaisesti sitä, miten se on päätynyt esittämään Lemminkäiselle olennaisesti vallitsevaa oikeuskäytäntöä korkeampaa seuraamusmaksua.
(135)Esitetylle poikkeuksellisen suurelle seuraamusmaksulle ei ole myöskään mitään hyväksyttäviä perusteita. Ne väitetyt kilpailunrajoituslain vastaiset menettelytavat, joihin Lemminkäisen Kilpailuviraston esityksessä väitetään syyllistyneen, eivät luonteeltaan, kestoltaan ja väitetyltä vakavuudeltaan eroa millään tavalla aikaisemmassa oikeuskäytännössä arvioitavina olleista tapauksista. Lemminkäiselle esitetty seuraamusmaksu on myös Euroopan yhteisön oikeuskäytännön valossa selvästi ylimitoitettu.
(136)Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön (KHO 20.12.2001 taltio 3179) valossa Lemminkäisen konserniliikevaihto ei voi olla peruste ylittää
§:ssä (480/1992) säädettyä niin sanottua seuraamusmaksun normaaliasteikkoa.
(137)Koska Kilpailuviraston esityksen mukaan esityksessä kuvattu kartelli on toiminut Suomen asfalttimarkkinoilla, seuraamusmaksun määräytymisperusteena olisi johdonmukaisuuden vuoksi tullut käyttää Lemminkäisen Suomen asfalttiliiketoiminnan liikevaihtoa. Esityksessä suoritettu seuraamusmaksun arvioiminen Lemminkäisen maailmanlaajuisen konserniliikevaihdon perusteella on siten ollut perusteetonta. Viimeksi mainittu on ollut myös sikäli epäjohdonmukaista, että Kilpailuvirasto on NCC Roadsin, Rudus Asfaltin, Skanska Asfaltin ja Valtatien osalta käyttänyt esityksessään seuraamusmaksun määräytymisperusteena yhtiöiden Suomessa kertynyttä liikevaihtoa.
(138)Siinä tapauksessa, että Lemminkäisen katsottaisiin menetelleen jossain yksittäistapauksessa kilpailunrajoituslain vastaisesti, seuraamusmaksu on joka tapauksessa määrättävä Kilpailuviraston esittämää pienempänä. 2.4 Rudus Asfaltti Oy 2.4.1 Vaatimukset
(139)Rudus Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. 2.4.2 Perusteet Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(140)Kilpailuviraston esittämä Asfalttipistettä koskeva näyttö muodostuu pelkästään yhdestä Asfalttiliiton järjestämän kokouksen pöytäkirjamerkinnästä. Kyseiseen kokoukseen on pöytäkirjan mukaan osallistunut seitsemän yritystä. Kilpailuviraston menettely, jossa se on kohdistanut esityksensä vain yhteen mainittuun kokoukseen osallistuneista yrityksistä, ei ole täyttänyt hallinnolle asetettuja tasapuolisuusvaatimuksia. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(141)Rudus Asfaltti ei Kilpailuviraston esityksenkään mukaan ole itse syyllistynyt esityksessä kuvattuun kilpailunrajoituslain 5 tai 6 §:n (480/1992) vastaiseen menettelyyn, eikä se ole ollut tällaisesta menettelystä edes tietoinen. Rudus Asfaltin osalta asiassa onkin pelkästään kysymys sen vuonna 2000 hankkimien Asfalttineliön, Asfalttipisteen ja Espoon Asfaltin epäillystä osallisuudesta Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin.
(142)Rudus Asfaltti kiistää, että Asfalttineliö, Asfalttipiste tai Espoon Asfaltti olisi osallistunut Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin.
(143)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että Asfalttineliön, Asfalttipisteen tai Espoon Asfaltin olisi katsottava syyllistyneen Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kilpailunrajoituslain 5 tai 6 §:n (480/1992) vastaiseen menettelyyn. Seuraamusmaksu
(144)
§:n (480/1992) mukaan seuraamusmaksua määrättäessä lähtökohtana on pidettävä kilpailunrajoitukseen osallistuneen yrityksen kotimaan liikevaihtoa kielletyn toiminnan osalta.
(145)Ottaen huomioon, että Rudus Asfaltin ei ole edes väitetty osallistuneen lainvastaiseen menettelyyn, niin siinä tapauksessa, että Asfalttineliön, Asfalttipisteen tai Espoon Asfaltin katsottaisiin syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen menettelyyn, seuraamusmaksua määrättäessä arvioinnin lähtökohdaksi tulee ottaa kunkin mainitun yhtiön oma liikevaihto, ei koko Lohja Rudus -konsernin liikevaihtoa. Edelleen seuraamusmaksun arvioinnin lähtökohdaksi tulee ottaa kunkin kysymyksessä olevan yhtiön oma liikevaihto niiden viimeisenä varsinaisena toimintavuotena itsenäisenä yrityksenä.
(146)Asfalttipisteen ja Espoon Asfaltin osalta on kuitenkin huomattava, että Kilpailuvirasto ei ole esittänyt lainkaan seuraamusmaksua pienille asfalttialan yrityksille, koska virasto on katsonut niiden olleen Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin passiivisia osapuolia ja niiden menettelyn olleen taloudelliselta merkitykseltään vähäistä. Pelkästään se seikka, että Asfalttipiste ja Espoon Asfaltti ovat nykyisin osa Lohja Rudus -konsernia, ei ole peruste kohdella niitä eri tavalla kuin mainittuja muita pieniä asfalttialan yrityksiä, joille Kilpailuvirasto ei ole esittänyt seuraamusmaksua.
(147)Enimmillään asiassa voi siten tulla kysymykseen seuraamusmaksun määrääminen Asfalttineliölle. Kyseisen seuraamusmaksun määrä tulee olla enintään Kilpailuviraston esityksessä ilmaistu 0,06 prosenttia laskettuna Asfalttineliön liikevaihdosta, eli noin 1 800 euroa. Asfalttineliön mahdollisen lainvastaisen menettelyn ei kuitenkaan voida katsoa aiheuttavan vastuuta Rudus Asfaltille.
(148)Rudus Asfaltille ei tule määrätä lainkaan seuraamusmaksua, sillä osallisuuskriteeri sen osalta ei täyty. Rudus Asfaltti ei ole osallistunut epäiltyyn kilpailulainsäädännön vastaiseen yhteistyöhön. Sillä ei myöskään ole ollut tietoa Asfalttineliön tai muiden ostamiensa yhtiöiden mahdollisesta osallistumisesta kiellettyyn yhteistyöhön tai muutoinkaan syytä epäillä tällaista. Vaikka jokin viimeksi mainituista yhtiöistä olisikin vähäisessä määrin tällaiseen yhteistyöhön osallistunut, kysymys on kuitenkin ollut pienistä, paikallisesti toimineista yhtiöistä, joita tulee kohdella yhdenmukaisesti muiden sellaisten yritysten kanssa, joiden osalta Kilpailuvirasto on katsonut, ettei seuraamusmaksuesityksen tekeminen ole ollut perusteltua yhtiöiden alisteisen aseman sekä niiden vähäisestä koosta ja rajoittuneesta toiminta-alueesta johtuvan menettelyn vähäisen taloudellisen merkityksen takia. 2.5 SA-Capital Oy 2.5.1 Vaatimukset
(149)SA-Capital Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Lisäksi SA-Capital Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 99 354,52 eurolla korkoineen. 2.5.2 Perusteet Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(150)Kilpailuvirasto ei ole varannut SA-Capitalille tilaisuutta lausua nyt käsillä olevasta seuraamusmaksuesityksestä ennen sen markkinaoikeuteen toimittamista. Menettelyllään Kilpailuvirasto on laiminlyönyt sille viranomaisena kuuluvan selvittämis- ja kuulemisvelvollisuuden. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(151)SA-Capital kiistää syyllistyneensä kilpailunrajoituslain tai Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan vastaiseen toimintaan taikka toimineensa muutoinkaan moitittavalla tavalla.
(152)SA-Capital ei ole osallistunut kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:ssä (480/1992) kiellettyyn hinta- ja tarjousyhteistyöhön, markkinoiden jakamiseen tai tietojenvaihtoon.
(153)SA-Capital ei ole osallistunut minkäänlaiseen asfalttimarkkinoiden jakamiseen. SA-Capital ei ole tehnyt tarjousyhteistyötä muiden Kilpailuviraston esityksessä mainittujen yhtiöiden kanssa yksittäisiin urakoihin liittyen, eikä muutoinkaan. SA-Capital ei ole myöskään vaihtanut tietoja kyseisten yhtiöiden kanssa.
(154)SA-Capital ei ole millään tavoin pyrkinyt estämään tai vaikeuttamaan uusien toimijoiden alalle tuloa tai niiden alalla pysymistä. SA-Capital ei ole myöskään millään tavalla pyrkinyt rajoittamaan pienempien yritysten toimintaa.
(155)SA-Capital ei koko toiminta-aikanaan ole juurikaan harrastanut asfalttimassan myyntiä ulkopuolisille. Jokainen, joka on halunnut ostaa asfalttimassaa SA-Capitalilta, on kuitenkin saanut ostaa sitä normaalein käyvin hinnoin. SA-Capital ei koko toiminta-aikanaan ole myöskään juurikaan harrastanut asfalttitoiminnassa tarvittavan materiaalin myyntiä ulkopuolisille taikka koneiden tai laitteiden vuokrausta. Jokainen, joka on halunnut ostaa sanottua materiaalia taikka vuokrata koneita tai laitteita, on kuitenkin saanut tehdä sen normaalein käyvin hinnoin.
(156)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt näyttöä Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin olemassaolosta taikka siitä, että SA-Capital olisi osallistunut sanottuun kartelliin tai edes tiennyt sen olemassaolosta. Kilpailuvirasto ei ole siten näyttänyt, että SA-Capital olisi syyllistynyt Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kilpailunrajoituslain 5 tai 6 §:n (480/1992) vastaiseen menettelyyn taikka muuhunkaan moitittavaan toimintaan. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(157)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt mitään näyttöä Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin vahingollisista vaikutuksista tai siitä, että SA-Capitalin väitetyllä kilpailunrajoituslain vastaisella toiminnalla olisi ollut vahingollisia vaikutuksia. Seuraamusmaksu
(158)Siinäkin tapauksessa, että SA-Capitalin katsottaisiin yksittäisten tapahtumien osalta syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan, Kilpailuviraston esittämä vaatimus seuraamusmaksun määräämisestä tulee hylätä, sillä Kilpailuviraston oikeus esittää kyseisten tapahtumien osalta seuraamusmaksua SA-Capitalille on vanhentunut.
(159)Joka tapauksessa SA-Capitalin menettelyä on pidettävä vähäisenä, eikä seuraamusmaksua tule tämän johdosta määrätä lainkaan. Mikäli seuraamusmaksu kuitenkin määrätään, sen tulee olla olennaisesti esitettyä pienempi ja sijoittua lähelle
§:ssä (480/1992) säädetyn niin sanotun normaaliasteikon alapäätä. Liikevaihdon huomioon ottamisen osalta lähtökohdaksi tulee ottaa SA-Capitalin oma liikevaihto vuodelta 2002. 2.6 Skanska Asfaltti Oy 2.6.1 Vaatimukset
(160)Skanska Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Toissijaisesti Skanska Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää tutkimatta tai hylkää kaikki vaatimukset Sata-Asfaltti Oy:n toiminnan osalta. Skanska Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus joka tapauksessa jättää seuraamusmaksun määräämättä tai ainakin määrää sen Kilpailuviraston esittämää pienempänä. Lisäksi Skanska Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 875 540,55 eurolla korkoineen. 2.6.2 Perusteet Skanska Asfaltti Oy:n vastuu hankkimiensa yritysten osalta Savatie ja Asfaltti-Haverinen
(161)Kilpailuviraston esityksessä on sinänsä lähdetty siitä, että Skanska Asfaltti on vastuussa Savatien toiminnasta 16.2.2000 jälkeiseltä ajalta. On kuitenkin ilmeistä, ettei Kilpailuvirasto ole ottanut kyseistä seikkaa lainkaan huomioon seuraamusmaksuesitystä tehdessään.
(162)Asfaltti-Haverisen osalta Kilpailuviraston esityksessä on lähdetty siitä, että Skanska Asfaltti on vastuussa sen toiminnasta 25.4.2000 jälkeiseltä ajalta. Skanska Asfaltille ei olekaan esitetty seuraamusmaksua Asfaltti-Haverisen osalta, koska selvitystä Asfaltti-Haverisen osallistumisesta väitettyyn kartelliin mainitun ajankohdan jälkeen ei ole esitetty. On kuitenkin ilmeistä, ettei Kilpailuvirasto tosiasiallisesti ole ottanut myöskään kyseistä seikkaa huomioon seuraamusmaksuesitystä tehdessään. Sata-Asfaltti
(163)Kilpailuviraston esityksessä on lähdetty siitä, että Skanska Asfaltti on vastuussa Sata-Asfaltin kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta koko ajalta.
(164)Asfaltti-Tekra on ostanut Sata-Asfaltin osakekannan 22.3.2000 tehdyllä kaupalla. Sata-Asfalttiin liittyvien piilevien vastuiden selvittämiseksi yhtiö on haettu selvitystilaan, jota kautta yhtiö on sittemmin purettu. Selvitystilamenettelyn yhteydessä on yhtiön tuntemattomille velkojille annettu julkinen haaste, jonka perusteella yhtiön tuntemattomien velkojien on tullut valvoa saatavansa paikalletulopäivään mennessä uhalla, että saatava on lopullisesti menetetty.
(165)Sata-Asfaltin liiketoiminnat on yhdistetty yhtiöitä fuusioimatta Skanska Asfaltin liiketoimintoihin 13.12.2000 allekirjoitetulla ”Ennakkojako-osuuden luovutus” -asiakirjalla, jolla Sata-Asfaltin liiketoiminnat ovat siirtyneet Skanska Asfaltille. Liiketoimintojen luovuttamisen jälkeen Sata-Asfaltti on sittemmin selvitystilamenettelyn kautta purkautunut ja lakannut olemasta oikeushenkilönä.
(166)Skanska Asfaltin kannalta Sata-Asfaltin liiketoimintojen yhdistäminen Skanska Asfaltin liiketoimintoihin on tapahtunut liiketoiminnan luovutuksena. Siirronsaajan vastuiden kannalta se on ollut rinnastettavissa liiketoimintakauppoihin, joilla Skanska Asfaltti on hankkinut Savatien ja Asfaltti-Haverisen liiketoiminnat. Skanska Asfaltti ei näin ollen ole vastuussa Sata-Asfaltin väitetystä osallistumisesta Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin edellä mainittua liiketoiminnan luovutusta 13.12.2000 edeltävältä ajalta.
(167)Skanska Asfaltti ei voi olla vastuussa Sata-Asfaltin toiminnasta myöskään sen vuoksi, että kukin osakeyhtiö vastaa toiminnastaan ainoastaan omalla omaisuudellaan. Suomen oikeusjärjestelmä ei tunne vastuun samastusta edes konsernissa ilman, että siitä on nimenomaisesti säädetty laissa. Edelleen vastuun ulottaminen osakeyhtiön omistajiin julkisen haasteen ja yhtiön purkamisen jälkeen on vastoin keskeisiä yhtiöoikeudellisia periaatteita.
(168)Skanska Asfaltin vastuu Sata-Asfaltin toiminnan osalta ei myöskään voi tulla kysymykseen Euroopan yhteisön oikeudessa luodun niin sanotun taloudellisen jatkuvuuden periaatteen nojalla. Euroopan yhteisön oikeuden sakkoja koskevat säännökset ja niihin liittyvät periaatteet eivät nimittäin ole sovellettavissa ennen 1.5.2004 tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin, vaan kyseisiin rikkomuksiin voidaan soveltaa vain kansallisen kilpailunrajoituslain seuraamussäännöksiä.
(169)Skanska Asfaltti ei voi olla vastuussa Sata-Asfaltin toiminnasta senkään vuoksi, että kyseinen vastuu on prekludoitunut. Seuraamusmaksu ei ole ollut Sata-Asfaltin selvitystilamenettelyssä tunnettu velka, sillä tietoa väitetystä Sata-Asfaltin mahdollisesta kilpailurikkomuksesta johtuvasta seuraamusmaksuvelvollisuudesta tai sen enimmäismäärästä ei ole ollut julkisen haasteen ajankohtana. Mikäli selvitystilan kautta puretun osakeyhtiön julkisessa haasteessa ei ole valvottu piilevää vastuuta, vastuu prekludoituu, eikä siitä enää voi olla mikään oikeussubjekti vastuussa. Seuraamusmaksusta ei näin ollen voi olla vastuussa Sata-Asfaltti eikä varsinkaan Skanska Asfaltti.
(170)Seuraamusmaksun määrääminen ei tule kysymykseen myöskään oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevien periaatteiden mukaan. Kun oikeushenkilöä ei enää ole olemassa, myöskään rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastettavia hallinto-oikeudellisia seuraamusmaksuja ei enää voida määrätä. Yhteenveto Skanska Asfaltin vastuusta
(171)Skanska Asfaltin osalta ajanjaksolta 1994 - 2000 voi enintään tulla kysymykseen vastuu Asfaltti-Tekran mahdollisista kilpailurikkomuksista.
(172)Skanska Asfaltti on aloittanut asfalttitoiminnan varsinaisesti vuonna
- Tätä ennen asfalttitoimintaa on harjoitettu hyvin vähäisessä määrin Asfaltti-Tekran puitteissa lähinnä Kuopion alueella vuosina 1994 -
- Skanska tai Skanska Asfaltin muu johto Heikki Alasta ja Jarmo Sikasta lukuun ottamatta ei ole ollut tietoinen väitetystä Asfaltti-Tekran osallistumisesta Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin. Tekra-yhtiöt Oy:n vähemmistöosuutta koskevan yrityskaupan yhteydessä käydyissä neuvotteluissa tai tehdyissä niin sanotuissa due diligence -tarkastuksissa ei ole tullut millään tavalla ilmi, että Asfaltti-Tekra taikka Tekra-yhtiöt Oy:n omistajat Heikki tai Anneli Alanen olisivat olleet mukana esityksessä kuvatussa asfalttikartellissa. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(173)Skanska Asfaltti kiistää syyllistyneensä miltään osin Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin tai muuhunkaan kiellettyyn kilpailunrajoitukseen.
(174)Kilpailuviraston esitys on täysin yksilöimätön. Kilpailuviraston esityksessä ei ole yksilöity yrityskohtaisesti, ajallisesti, alueellisesti, näytöllisesti, väitetyn toiminnan luonteen laajuuden eikä myöskään toiminnan oikeudellisen luonteen osalta Skanska Asfaltin vastuuperusteita, vaan noudatettu kilpailuoikeudellisen arvioinnin osalta virheellistä tarkastelutapaa, jossa kaikkien Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien yritysten epäillyt toimenpiteet on ”niputettu” yhteen tekemättä eroa eri yritysten välillä. Kilpailuviraston esityksen tarkastelutapa on sanotussa suhteessa erityisen haitallinen Skanska Asfaltin kannalta, koska sen toiminta tarkasteltavana olevana ajanjaksona on ollut merkityksellisesti erisisältöistä eri ajanjaksoina, mihin Kilpailuviraston esityksessä ei ole kuitenkaan kiinnitetty lainkaan huomiota.
(175)Kilpailuvirastolla on yksiselitteisesti näyttötaakka kaikista niistä tunnusmerkeistä, joiden perusteella Kilpailuvirasto katsoo Skanska Asfaltin syyllistyneen lain vastaiseen menettelyyn. Ratkaisua ei voida perustaa mihinkään ”kollektiiviseen syyllisyyteen”. Myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön tarkastelu osoittaa, että kilpailuviranomaisilla on aina kaikissa tapauksissa velvollisuus esittää riittävä näyttö kartellin olemassaolosta, sen laajuudesta samoin kuin kartellin ajallisesta ulottuvuudesta. Näytön hankkimisen vaikeus ei ole peruste alentaa Kilpailuviraston näyttötaakkaa asiassa.
(176)Useiden Kilpailuviraston esityksessä kuvattujen lainvastaisten menettelytapojen osalta Skanska Asfaltin ei ole edes väitetty menetelleen kyseisellä tavalla. Muutoinkin Kilpailuviraston näyttö Skanska Asfaltin osalta on täysin riittämätön. Riittävää näyttöä Skanska Asfaltin syyllistymisestä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuihin kilpailunrajoituksiin ei siten ole esitetty. Lisäksi on huomattava, että Kilpailuvirasto on järjestelmällisesti jättänyt ottamatta huomioon näytön, joka on suoraan vastakkaista näyttöä Kilpailuviraston esityksessä tehdyille johtopäätöksille.
(177)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että Skanska Asfaltti olisi Savatien tai Asfaltti-Haverisen liiketoimintojen jatkamisen yhteydessä ja niihin liittyen toiminut Kilpailuviraston esityksessä kuvatussa kartellissa. Kaikki Kilpailuviraston esittämät viittaukset Savatien tai Asfaltti-Haverisen toimintaan ovat ajoittuneet liiketoimintakauppaa edeltäneeseen aikaan.
(178)Myöskään Sata-Asfaltin osalta Kilpailuvirasto ei ole käytännössä esittänyt mitään näyttöä lainvastaisesta toiminnasta ajanjaksolta 2.5.1994 - 11.2.2002.
(179)Koska Skanska Asfaltin osalta kysymys on ollut enintään paikallisesti Kuopioon ja sen lähialueille rajoittuneesta toiminnasta, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artikla ei ole sovellettavissa Skanska Asfalttiin. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(180)Ne perusteet, joihin Kilpailuvirasto on nojannut väitteensä ylisuurista voitoista ja kymmenen prosentin kartellilisästä, ovat virheellisiä ja harhaanjohtavia. Tiehallinto on päinvastoin vahvistanut, ettei hintakehityksessä tarkasteluajanjaksona ole ollut mitään poikkeuksellista ja että päällysteen hinta on seurannut hyvinkin johdonmukaisesti bitumin hintakehitystä.
(181)Helsingin kaupungin tekemä vahingonkorvausvelan katkaisuilmoitus, joka itsessään on perustunut Kilpailuviraston arvioon väitetystä kymmenen prosentin ylihinnasta, ei voi olla osoitus Kilpailuviraston esityksessä kuvatulla kartellilla aiheutetusta taloudellisesta vahingosta. Skanska Asfaltilla ei edes ole ollut mitään tekemistä sanotussa katkaisuilmoituksessa mainittujen urakoiden kanssa. Myöskään muidenkaan kuntien ja kaupunkien tekemät vahingonkorvaussaatavan katkaisuilmoitukset eivät osoita Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin vahingollisia vaikutuksia. Sanotut ilmoitukset ovat perustuneet Kuntaliiton mallikirjeeseen, joka puolestaan on perustunut Kilpailuviraston esityksessä mainittuun arvioon kymmenen prosenttia normaalitasoa korkeammasta hintatasosta. Seuraamusmaksu
(182)Kilpailuviraston Skanska Asfaltille esittämää seuraamusmaksua on pidettävä kohtuuttomana. Siinä tapauksessa, että Skanska Asfaltin katsottaisiin syyllistyneen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen, seuraamusmaksu tulee ensisijaisesti jättää määräämättä yhdenvertaisuusperiaatteesta johtuen. Toissijaisesti seuraamusmaksu tulee määrätä Kilpailuviraston esittämää pienempänä siten, että se määräytyy
§:n (480/1992) mukaisen niin sanotun normaaliasteikon perusteella.
(183)Seuraamusmaksu on aina suhteutettava siihen taloudelliseen kokonaisuuteen, jossa toimintaa on tosiasiallisesti harjoitettu. Skanska Asfaltin eli entisen Asfaltti-Tekran mahdollisen lainvastaisen toiminnan aiheuttamaa vastuuta tulee siten arvioida niin sanotun itsenäisen konsernista riippumattoman tytäryhtiön toimintana. Koska kysymys on itsenäisesti toimineesta tytäryhtiöstä ja koska emoyhtiö Skanskalla ei ole ollut tietoa väitetystä kilpailurikkomuksesta, seuraamusmaksun laskentaperusteena voidaan käyttää vain Skanska Asfaltin liikevaihtoa. Esitetty seuraamusmaksu on siten
§:n (480/1992) vastainen, koska se ylittää laissa säädetyn seuraamusmaksun enimmäismäärän Skanska Asfaltin liikevaihdon mukaan laskettuna.
(184)Kun otetaan huomioon Asfaltti-Tekran toiminnan alueellinen rajoittuneisuus ja vähämerkityksellisyys sekä sen asema pienyrityksenä, perusteita
§:n (480/1992) mukaisen normaaliasteikon ylittävän seuraamusmaksun määräämiselle ei ole olemassa.
(185)Jo yhdenvertaisuusperiaatteesta johtuen Skanska Asfaltille tulee enimmillään määrätä samansuuruinen seuraamusmaksu kuin vastaavassa asemassa oleville yrityksille. Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksessä Rudus Asfaltille, joka Skanska Asfaltin tavoin on tullut markkinoille varsinaisesti vasta 2000-luvulla, on esitetty seuraamusmaksua, joka on ollut 0,06 prosenttia Rudus Asfaltin liikevaihdosta.
(186)Koska Skanska Asfalttia vastaan ei ole esitetty mitään näyttöä yhtiön osallistumisesta Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartelliin 16.10.2000 jälkeiseltä ajalta, tulee mahdollisen seuraamusmaksun määräytymisperusteena Skanska Asfaltin osalta pitää vuoden 2000 liikevaihtoa. 2.7 Super Asfaltti Oy 2.7.1 Vaatimukset
(187)Super Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Toissijaisesti Super Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää kilpailunrikkomismaksun Kilpailuviraston esittämää pienempänä. Lisäksi Super Asfaltti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 85 094,10 eurolla korkoineen. 2.7.2 Perusteet Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(188)Super Asfaltti kiistää syyllistyneensä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:ssä (480/1992) kiellettyyn hinta- ja tarjousyhteistyöhön, markkinoiden jakamiseen tai tietojenvaihtoon.
(189)Super Asfaltti ei ole osallistunut Kilpailuviraston esityksessä kuvattuihin jako-osuuksista sopimisiin ja niiden noudattamisen valvontaan, eikä tilien tasaamiseen sovittujen jakojen mukaisiksi. Super Asfaltti ei ole myöskään osallistunut Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun tietojenvaihtoon.
(190)Kilpailuvirastolla on todistustaakka Super Asfaltin syyllistymisestä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kartellitoimintaan.
(191)Kilpailuvirasto ei ole esittänyt näyttöä siitä, että Super Asfaltti olisi ollut osallisena ja aktiivisena organisoijana Kilpailuviraston esityksessä kuvatussa kartellissa.
(192)Kilpailuviraston näyttö ei myöskään millään tavalla osoita, että Super Asfaltti olisi ollut mukana luomassa valvontajärjestelmää, organisoimassa kartellia yritysten johtotasolla, asettamassa kartellin jäsenille tuotannon rajoituksia, soveltamassa kartellin ulkopuolisiin jäseniin korkeampaa asfalttimassan hintaa, estämässä ja hankaloittamassa uusien yrittäjien tuloa alalle, painostamassa ja uhkailemassa kartellin ulkopuolisia yrittäjiä liittymään kartelliin taikka käyttämässä välillistä boikottia uhkaamalla laitteiden myyjiä liikesuhteiden katkaisemisella, mikäli nämä myyvät laitteita kartellin ulkopuolisille tai uusille yrittäjille. Mitään näyttöä myöskään siitä, että Super Asfaltti olisi ollut mukana jakamassa valtion urakoita tai suurimpia yksityisiä urakoita, ei ole esitetty.
(193)Super Asfaltin toimintaa arvioitaessa on joka tapauksessa otettava huomioon yhtiön tietoisuuden puute kysymyksessä olevien kilpailusääntöjen tarkasta sisällöstä ja merkityksestä sekä kilpailusääntöjä koskevista usein vaikeista tulkinnoista ja rajanvedoista. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(194)Super Asfaltin käyttäytymisellä sen omilla paikallisilla markkinoilla ei ole ollut mitään vaikutusta tai syy-yhteyttä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuihin asfalttimarkkinoiden markkinaolosuhteisiin ja hintatasoon. Seuraamusmaksu
(195)Siinäkin tapauksessa, että Super Asfaltin katsottaisiin jonkin yksittäisen toimenpiteen osalta syyllistyneen kilpailunrajoituslain 5 tai 6 §:ssä (480/1992) säädetyn kiellon rikkomiseen, Super Asfaltin menettelyä on pidettävä lain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähämerkityksellisenä.
(196)Joka tapauksessa Kilpailuviraston Super Asfaltille esittämää seuraamusmaksua on pidettävä suuruudeltaan ylimitoitettuna ottaen huomioon yhtiön koko ja sen toiminnan paikallisuus, kilpailun toimivuus merkityksellisillä maantieteellisillä paikallisilla markkinoilla sekä Super Asfaltin mahdollisuudet ylipäätään vaikuttaa haitallisella tavalla kilpailuolosuhteisiin merkityksellisillä markkinoilla.
(197)Mahdollisen seuraamusmaksun määrää harkittaessa tulee myös ottaa huomioon Super Asfaltin syyksi luettavuuden aste yksittäisten tekojen osalta, mahdollisten syyksi luettavien kilpailunrikkomusten käytännön vähäiset markkinavaikutukset sekä
§:n (480/1992) mukaisen seuraamusmaksun määräämisessä yleisesti huomioon otettavat tekijät.
(198)Kilpailuvirasto ei ole mitenkään perustellut sitä, mitkä ovat olleet ne erityiset raskauttavat tekijät, joiden johdosta Super Asfaltille on esitetty prosentuaalisesti kolmanneksi suurinta seuraamusmaksua kaikista esityksen kohteena olevista yrityksistä. Kilpailuviraston Super Asfaltille esittämä seuraamusmaksu on muutoinkin poikennut suuruudeltaan täysin Kilpailuviraston aikaisemmasta seuraamusmaksukäytännöstä.
(199)Super Asfaltti ei ole merkittävästi poikennut kokoluokaltaan muista asfalttiyrityksistä, joita kohtaan seuraamusmaksuesitys on jätetty kokonaan tekemättä, koska Kilpailuvirasto on katsonut niiden olleen pakotettuja osallistumaan tai mukautumaan kartelliin. Super Asfalttiin ovatkin soveltuneet kaikki ne perusteet, jotka tavallisesti puoltavat seuraamusmaksuesityksen jättämistä kokonaan tekemättä.
(200)Kilpailuviraston esityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon sitä, että seuraamusmaksun määräämiseen on tullut soveltaa
§:ää (480/1992).
§:n 2 momentissa (480/1992) säädetyn niin sanotun normaaliasteikon ylittäminen on edellyttänyt erityisiä perusteita. Joka tapauksessa seuraamusmaksu on määrättävä esitettyä pienempänä. 2.8 Valtatie Oy 2.8.1 Vaatimukset
(201)Valtatie Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailuviraston esityksen. Lisäksi Valtatie Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailuviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 608 005,52 eurolla korkoineen. 2.8.2 Perusteet Todistusaineiston huomioon ottamatta jättäminen Tarkastusten yhteydessä hankittu todistusaineisto
(202)Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 16.4.2002 antamassaan tuomiossa Société Colas Est and Others v. France katsonut, että Ranskan kilpailuviranomaisen suorittamat tarkastukset erään yrityksen toimitiloissa rikkoivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa säädettyä yksityisyyden suojaa muun ohella sen vuoksi, että kyseiset tarkastukset perustuivat säännökseen, joka antoi tarkastuksen tehneelle viranomaiselle laajat toimivaltuudet, ja että kyseiset, vailla poliisivalvontaa tehdyt tarkastukset toimeenpantiin kilpailuviranomaisen itse tekemän tarkastuspäätöksen nojalla, jota ei ollut alistettu tuomioistuimen kontrolloitavaksi.
(203)Kilpailuvirasto on maaliskuussa 2002 tehnyt Valtatien sekä muiden Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien yhtiöiden toimitiloissa niin sanotut yllätystarkastukset, joiden yhteydessä Kilpailuviraston edustajat ovat tarkastaneet yhtiöiden toimitilat sekä kopioineet mukaansa asiakirjoja. Kyseiset tarkastukset on tehty vailla poliisivalvontaa, Kilpailuviraston ylijohtajan allekirjoittamien tarkastuspäätösten perusteella, ilman sanottujen päätösten alistamista tuomioistuimen kontrolloitavaksi.
(204)Kyseinen menettely rinnastuu täysin edellä mainitussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa esillä olleeseen tilanteeseen.
(205)Koska edellä kerrotut Kilpailuviraston suorittamat tarkastukset eivät ole perustuneet tuomioistuimen määräykseen ja koska ne on tehty ilman tuomioistuinhyväksyntää, vailla ulkopuolisen, puolueettoman valvovan tahon läsnäoloa, ja näin ollen ilman Euroopan ihmisoikeusoikeussopimuksen edellyttämää tuomioistuin- ja viranomaiskontrollia, Kilpailuviraston kunkin yhtiön toimitilojen tarkastusten yhteydessä kopioimat asiakirjat on jätettävä huomioon ottamatta todisteina asiassa.
(206)Se, että kilpailunrajoituslain säännökset ovat antaneet sinänsä Kilpailuvirastolle oikeuden päättää tarkastuksista itse ilman tuomioistuinkontrollia, ei muuta edellä mainittua tilannetta. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet ovat suoraan sidottuja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen niistä antamiin ratkaisuihin. Tämä sidonnaisuus on olemassa niissäkin tapauksissa, että kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Kansallinen tuomioistuin ei siten voi soveltaa tai hyväksyä sellaista kansallista säännöstä, jota vastaava toisen sopimusvaltion säännös on jo kertaalleen todettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi.
(207)Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti hankitun todistusaineiston ottaminen huomioon oikeudenkäynnissä on tietyissä olosuhteissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksen vastaista.
(208)Kilpailuviraston edustajat ovat edellä mainittujen tarkastusten yhteydessä käyneet myös yksityiskohtaisesti läpi tarkastusten kohteina olleiden yhtiöiden johtohenkilöiden pöytä- ja muita vuosikalentereita sekä kyseisten yhtiöiden työntekijöiden henkilökohtaisia tavaroita varmistuakseen siitä, että kysymyksessä todella ovat olleet näiden henkilökohtaiset tavarat. Edellä mainitussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa ilmaistun oikeusohjeen mukaan myös kyseinen menettely ilman, että asianomainen henkilö tai poliisiviranomainen on ollut läsnä tarkastuksen aikana, on ollut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan takaaman yksityisyyden suojan vastaista. Myös tämän johdosta Kilpailuviraston tarkastusten aikana hankittu asiakirjanäyttö on jätettävä huomioon ottamatta todisteena asiassa. Yksityishenkilöiden nauhoittamat puhelinkeskustelut
(209)Kilpailuviraston esityksessä on viitattu näyttönä yksityishenkilöiden nauhoittamiin puhelinkeskusteluihin. Vaikka kyseiset nauhoitukset olisivatkin Suomen kansallisen lainsäädännön sallimia, myös ne rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytettyä yksityisyyden suojaa, koska kyseiset nauhoitukset saattavat sisältää tietoa niiden kohteina olleiden henkilöiden yksityiselämästä tai kyseiseen henkilöön liittyvän yrityksen vastaavista tiedoista. Tämän vuoksi myös kyseinen todistusaineisto tulee jättää huomioon ottamatta todisteena asiassa.
(210)Edellä mainittuun liittyen on lisäksi huomattava, ettei Kilpailuvirastolla itsellään ole lain mukaan oikeutta tehdä vastaavia nauhoituksia. Nauhoituksiin viittaaminen näyttönä perustaa Kilpailuviraston oikeudettoman puuttumisen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytettyyn yksityisyyden suojaan. Entisten työntekijöiden silloisilta työnantajiltaan luvatta ottamat asiakirjat
(211)Edelleen huomioon ottamatta todisteina asiassa tulee jättää Kilpailuviraston esityksessä viitatut asiakirjat, jotka entiset työntekijät ovat luvatta ottaneet silloisilta työnantajiltaan. Vaikka nimittäin kyseisten asiakirjojen ottaminen olisi ollut sallittua kansallisen lainsäädännön mukaan, niiden ottaminen huomioon ja käyttäminen todisteena rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa sekä edellä mainitussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa edellytettyä yksityisyyden suojaa. Kyseisten asiakirjojen ottaminen haltuun on tapahtunut oikeudettomasti ilman valvovan instanssin läsnäoloa ja tuomioistuinkontrollia. Muut Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(212)Valtatien Helsingin toimitiloissa työskentelevien henkilöiden mukaan Kilpailuviraston edustajat ovat tehneet edellä mainitut yllätystarkastukset lukittujen ovien takana siten, ettei edes Valtatien oma henkilöstö ole pystynyt valvomaan tarkastusten suorittamista.
(213)Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa vakiintuneen käytännön mukaan yrityksen edustaja saa olla halutessaan paikalla kilpailuviranomaisen suorittaessa tarkastusta. Valtatien tarkastusten yhteydessä Kilpailuviraston edustajat ovat nimenomaisesti pyytäneet Valtatien henkilöstöä poistumaan huoneista, joissa tarkastukset tehtiin.
(214)Kilpailuvirasto ei ole varannut Valtatielle tilaisuutta lausua nyt käsillä olevasta seuraamusmaksuesityksestä ennen sen markkinaoikeuteen toimittamista. Menettelyllään Kilpailuvirasto on toiminut hyvän hallintotavan vastaisesti sekä syyllistynyt sille kuuluvan kuulemisvelvollisuuden rikkomiseen. Se, että asianosaista mahdollisesti tullaan kuulemaan jossain toisessa instanssissa, ei poista tai vähennä viranomaisen omaa kuulemisvelvollisuutta.
(215)Kilpailuvirasto on arvioinut Kilpailuviraston esityksessä viitattua näyttöä eri tavalla Tieliikelaitoksen osalta kuin Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien yhtiöiden osalta, minkä lisäksi Kilpailuvirasto on Laatu-Asfaltti P. Kankare Oy:n osalta soveltanut niin sanottua sakoista vapauttamissäännöstä (leniency), joka kyseisenä ajankohtana ei kuitenkaan ole ollut Suomessa voimassa olevaa oikeutta. Kilpailuviraston toiminta ei mainituilta osin ole täyttänyt siltä edellytettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta.
(216)Kilpailuviraston menettely on ollut objektiviteettiperiaatteen vastaista myös sikäli, että Kilpailuvirasto on asettanut oman ja Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien tahojen esittämän näytön eriarvoiseen asemaan keskenään.
(217)Kilpailuvirasto on pyrkimällä julkisuudessa esittämillään kannanotoilla ainakin epäsuorasti vaikuttamaan markkinaoikeudessa käytävään asian käsittelyyn toiminut hyvän hallintotavan vastaisesti. Merkitykselliset hyödyke- ja maantieteelliset markkinat
(218)Paitsi yrityskauppavalvonnassa ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa merkityksellisten markkinoiden määritteleminen on tarpeen myös kartelliasioiden yhteydessä. Kartelliasioita tutkittaessa tulee selvittää, mitkä yritykset ovat kilpailijoita keskenään. Jo ”kilpailijan” määritelmään sisältyy olettama siitä, että kyseiset yritykset toimivat samoilla merkityksellisillä hyödyke- ja maantieteellisillä markkinoilla.
(219)Valtatien näkemyksen mukaan merkitykselliset hyödykemarkkinat muodostuvat asfalttipäällystemarkkinoista, joihin ei kuitenkaan sisälly asfalttimassan myyntiä eikä asfalttipäällysteeseen liittyvien koneiden ja laitteiden vuokraustoimintaa. Päällystystöihin tarvittavasta erilaisesta kalustosta sekä työntekijöiltä vaadittavasta erilaisesta ammattitaidosta johtuen asfalttipäällystemarkkinat tulee edelleen jakaa toisaalta kunta- ja yksityisiin töihin ja toisaalta valtion töihin.
(220)Merkitykselliset maantieteelliset markkinat määräytyvät Valtatien käsityksen mukaan kunta- ja yksityisissä töissä paikallisesti kiinteiden asfalttiasemien sijainnin mukaan. Valtion töissä markkinat ovat puolestaan valtakunnalliset. Väite kilpailunrajoituslainsäädännön vastaisesta toiminnasta
(221)Valtatie kiistää syyllistyneensä Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan. Kilpailuviraston esitys on siten kokonaisuudessaan perusteeton.
(222)Kilpailuvirastolla on näyttötaakka esittämiensä väitteiden osalta. Asian luonne huomioon ottaen Kilpailuviraston tulee esittää väitteidensä tueksi niin sanottu täysi näyttö kaikilta osin sekä ajallisesti että asiallisesti. Näytön hankkimisen vaikeus ei ole peruste alentaa Kilpailuviraston näyttötaakkaa asiassa.
(223)Kilpailuvirasto ei ole täyttänyt edellä mainittua näyttötaakkaansa. Virasto ei ole pystynyt miltään osin riittävällä varmuudella näyttämään toteen esityksessä väitettyä valtakunnallista, Valtatien osalta seitsemän vuotta kestänyttä kartellia. Lisäksi on huomattava, että Kilpailuvirasto on sivuuttanut tai jättänyt ottamatta huomioon näytön, joka on tukenut Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartellin vastaista tulkintaa.
(224)Edellä mainitun lisäksi on huomattava, että osa Kilpailuviraston viittaamasta näytöstä on hyvin vanhaa. Tapahtumien ajallisesta kaukaisuudesta johtuen Kilpailuviraston viittaamien vanhimpien asiakirjatodisteiden osalta Valtatiellä ei ole todellista mahdollisuutta puolustautua. Kyseistä näyttöä onkin siten pidettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaisena. Kartellin vahingolliset vaikutukset
(225)Kilpailuvirasto on perustellut olettamustaan Kilpailuviraston esityksessä kuvatun kartelliyhteistyön haitallisista vaikutuksista ainoastaan sillä, että asfalttialan päällystetöiden hinnat ovat kohonneet 1990-luvun alun jälkeen.
(226)Kilpailuviraston väite kymmenen prosenttia liian korkeasta hintatasosta perustuu ainoastaan Kilpailuviraston omaan olettamukseen mahdolliseen kartelliin osallistumisesta saatavasta minimihyödystä. Kyseiselle väitteelle ei löydy mitään tukea Kilpailuviraston itsensä laatimasta taloudellisesta analyysistä.
(227)Kilpailuvirasto ei ole ottanut huomioon asfalttimarkkinoiden kysynnän rakenteen olennaisen muutoksen merkitystä päällystetöiden hintoihin, päällystetöiden rakenteen muutoksen hintoja korottavaa vaikutusta, asiakkaan maantieteellisen etäisyyden vaikutusta hintoihin eikä raaka-ainekustannusten muutosten vaikutuksia hintoihin.
(228)Väite siitä, että asfalttimarkkinoiden hinnannousu olisi 1990-luvun alun jälkeen johtunut alalla toimineesta kartellista, onkin virheellinen.
(229)Myöskään kuntien ja kaupunkien eri Kilpailuviraston esityksen kohteena oleville yhtiöille toimittamat vahingonkorvaussaatavan katkaisuilmoitukset eivät osoita kartellin vahingollisia vaikutuksia. Sanotut ilmoitukset ovat perustuneet Kuntaliiton mallikirjeeseen, joka puolestaan on perustunut Kilpailuviraston esityksessä mainittuun arvioon kymmenen prosenttia normaalitasoa korkeammasta hintatasosta. Seuraamusmaksu
(230)Kilpailuviraston Valtatielle esittämä seuraamusmaksu on sen määrän laskentatavan osalta
§:n (480/1992) vastainen.
(231)Kilpailuviraston esityksessä on todettu, että NCC Finland -konsernin liikevaihto on vuonna 2002 ollut noin 737 miljoonaa euroa, johon suhteutettuna Valtatielle esitetty 12 700 000 euron seuraamusmaksu on suuruudeltaan noin kaksi prosenttia.
(232)
§:n (480/1992) mukaan lähtökohtana on, että ainoastaan kilpailunrajoitukseen syyllistyneelle voidaan määrätä seuraamusmaksu, jonka enimmäismäärän tulee perustua kyseisen yrityksen liikevaihtoon. Tämä on vahvistettu myös kotimaisessa oikeuskäytännössä.
(233)Kun otetaan huomioon, ettei Valtatie kuulu Colas Group, NCC eikä NCC Finland -konserneihin eikä kyseisten yhtiöiden ole Kilpailuviraston esityksessä edes väitetty syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan, Valtatielle mahdollisesti määrättävän seuraamusmaksun enimmäismäärän muodostaa siten kymmenen prosenttia Valtatien edellisen vuoden liikevaihdosta, joka on vuonna 2002 ollut 43 634 365,32 euroa.
(234)Sekä kotimaisessa oikeuskäytännössä että Euroopan yhteisön oikeuskäytännössä on vahvistettu periaate, jonka mukaan seuraamusmaksun määrän lähtökohdaksi on otettava kilpailunrajoitukseen osallistuneen yhtiön kysymyksessä olevan toiminnan liikevaihto. Seuraamusmaksun määrään voi kuitenkin tietyssä määrin vaikuttaa myös yhtiön kokonaisliikevaihto.
§:n (480/1992) sanamuoto ei sen sijaan salli tulkintaa, jonka mukaan Kilpailuviraston esityksen kohteena olevan yhtiön liikevaihtoa laskettaessa otetaan huomioon myös jonkun sen osakkeenomistajan tai, kuten Kilpailuvirasto on tehnyt, jonkun vieläkin kaukaisemman tahon liikevaihto.
(235)Kilpailuviraston esityksessä käytetyn suhteelliseen syyllisyyteen perustuvan prosentuaalisen laskentakaavan mukaan Valtatielle esitetyn seuraamusmaksun määrän tulisi olla kaksi prosenttia edellä mainitusta Valtatien liikevaihdosta.
(236)Kilpailuviraston seuraamusmaksuesitys on virheellinen ja lainvastainen myös siltä osin, kuin siinä on Valtatien osalta katsottu, että edellytykset
§:ssä (480/1992) säädetyn niin sanotun normaaliasteikon ylittämiselle täyttyvät.
(237)Joka tapauksessa Kilpailuviraston esittämä seuraamusmaksu on täysin suhteeton, kun otetaan huomioon muun ohella Kilpailuviraston esittämä ajallisesti, alueellisesti ja laadullisesti huomattavan puutteellinen näyttö.
(238)Valtatielle mahdollisesti määrättävää seuraamusmaksua harkittaessa tulee ottaa huomioon myös Valtatien mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus kilpailunrajoituslain 18a §:n perusteella. 3 KILPAILUVIRASTON VASTASELITYKSET 3.1 Todistusaineiston huomioon ottamatta jättäminen Tarkastusten yhteydessä hankittu todistusaineisto
(239)Kilpailuviraston suorittamat tarkastukset ovat perustuneet kilpailunrajoituslakiin. Kilpailunrajoituslaissa on säännelty ne edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta tarkastus voidaan toimittaa. Tarkastusten tulee lisäksi rajoittua tarkastusmääräyksessä määriteltyyn kiellettyyn kilpailunrajoituslain vastaiseen menettelyyn. Suomen tilanne poikkeaa siten Valtatien viittaamasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Ranskaa koskeneesta tapauksesta, jossa tarkastusvaltuudet ja tarkastusten suorittaminen ovat olleet tarkemmin sääntelemättömiä.
(240)Kilpailuvirasto ei tarkasta yritysten työntekijöiden henkilökohtaisia tavaroita, vaan henkilöstöllä on lupa viedä ne halutessaan pois tarkastuskohteesta. Kilpailuvirastolla on kuitenkin oikeus varmistautua siitä, että kysymyksessä todella ovat työntekijöiden henkilökohtaiset tavarat.
(241)Edellä esitetty huomioon ottaen Kilpailuviraston suorittamat tarkastukset eivät ole olleet Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia. Vaatimukset tarkastusten yhteydessä hankitun todistusaineiston jättämisestä huomioon ottamatta todisteina asiassa on siten hylättävä. Puhelinkeskustelunauhoitukset sekä entisten työntekijöiden silloisilta työnantajiltaan luvatta ottamat asiakirjat
(242)Vaatimukset yksityishenkilöiden tekemien nauhoitusten jättämisestä huomioon ottamatta todisteina asiassa on hylättävä. Yksityishenkilöt saavat täysin laillisesti nauhoittaa omia keskustelujaan ilmoittamatta siitä keskustelukumppanille. Kyseisessä suhteessa nauhoituksissa ei siten ole ollut mitään luvatonta. Nauhoitukset eivät ole myöskään sisältäneet tietoa mainittujen keskustelukumppanien yksityiselämästä.
(243)Nauhoitusten osalta yritykset eivät ole menettäneet oikeuttaan puolustautumiseen millään tavalla, sillä yrityksillä on mahdollisuus markkinaoikeusprosessin aikana antaa nauhoituksiin liittyen selvityksensä ja kuulla todistajia nauhoituksista. Myöskään sanotussa suhteessa ei siten ole olemassa perusteita, joilla nauhoitusten asema todisteina voitaisiin kyseenalaistaa.
(244)Myös vaatimukset entisten työntekijöiden silloisilta työnantajiltaan luvatta ottamien asiakirjojen jättämisestä huomiotta todisteina asiassa ovat perusteettomia. Asiakirjojen osalta kysymys on Kilpailuviraston esityksen kohteena olevan yrityksen toimintaan liittyvistä asiakirjoista, joiden tutkimiseen Kilpailuvirastolla on kilpailunrajoituslain nojalla oikeus. 3.2 Muut väitetyt Kilpailuviraston menettelytapavirheet
(245)Kilpailuviraston toiminnan asianmukaisuutta koskevien väitteiden käsittely ei pääsääntöisesti kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, vaan Kilpailuviraston sen toimintaa säätelevien lakien epäillystä rikkomisesta tai virheellisestä soveltamisesta tulee tehdä valitus tai kantelu säädetyllä tavalla, yleensä hallinto-oikeuteen. Asiassa esitetyt Kilpailuviraston toiminnan asianmukaisuutta koskevat väitteet eivät siten ole relevantteja käsillä olevan asian kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta. Lisäksi on huomattava, että Kilpailuvirasto on tehnyt asiassa ainoastaan seuraamusmaksuehdotuksen markkinaoikeudelle, ei ratkaisua, ja että Kilpailuviraston hallinnollinen tutkimustoiminta ennen markkinaoikeuskäsittelyä ei ole vielä varsinaista oikeudenkäyntiä. Kilpailuviraston menettelytapavirheitä koskevat väitteet tulee näin ollen jättää huomiotta.
(246)Kilpailuvirasto kiistää Valtatien väitteen, että sen henkilöstöltä olisi estetty pääsy samoihin tiloihin Kilpailuviraston tarkastajien kanssa. Valtatien paikalla olleille, yrityksen puolesta tiedonannon vastaanottaneille henkilöille on kerrottu, että he tai muut yrityksen edustajat tai ulkopuoliset lakimiehet saavat olla paikalla samoissa tiloissa koko tarkastuksen ajan.
(247)Kilpailuviraston esityksen keskeinen sisältö ei ole muuttunut sitä edeltäneen Kilpailuviraston esitysluonnoksen jälkeen. Ainoastaan näyttöä on osin saatu lisää ja osin jätetty täsmentämättömänä pois esityksestä. Näytön osalta yritykset voivat esittää käsityksensä markkinaoikeudessa ja tulla siten kuulluiksi kaiken näytön osalta. Väitettyä kuulemisvirhettä ei näin ollen ole tapahtunut.
(248)Kilpailuvirasto on ennen esityksen tekemistä arvioinut näyttöä erikseen kunkin yrityksen osalta. Tieliikelaitoksen osalta Kilpailuvirasto on arvioinnissaan päätynyt toteamaan, ettei sillä ole ollut riittävää näyttöä Tieliikelaitoksen osallisuudesta kartelliin.
(249)Laatu-Asfaltti P. Kankare Oy:n osalta Kilpailuvirasto on käyttänyt kilpailunrajoituslain mahdollistamaa harkintaa seuraamusmaksun määräämisen suhteen ottaen huomioon sen, että Pertti Kankare on toiminut yhteistyössä Kilpailuviraston kanssa kartellin tutkimisessa ja oma-aloitteisesti toimittanut Kilpailuvirastolle näyttöä kartellista.
(250)Kilpailuvirasto ei ole vaikuttanut eikä ole voinutkaan vaikuttaa siihen, miten laajasti sen tutkimia asioita julkisuudessa käsitellään. Kilpailuvirastoa ei voida pitää vastuussa siitä, minkälaisen näkyvyyden ja huomion kysymyksessä oleva asia on mediassa saanut. Mediassa esiintyneet sanavalinnat eivät myöskään pääsääntöisesti ole olleet Kilpailuviraston käyttämiä vaan toimittajien itsensä valitsemia. 3.3 Seuraantokysymykset Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy
(251)Kilpailuviraston esityksessä kuvattuun kilpailunrajoitukseen on syyllistynyt Interasfaltti. NCC Roadsin asema liittyy kysymyksiin, onko NCC Roads vastuussa Interasfaltin kilpailulainsäädännön vastaisesta toiminnasta ja onko NCC Roads tästä tai jostain muusta syystä vastuussa Interasfaltille määrättävän seuraamusmaksun suorittamisesta.
(252)NCC Roadsin asemaa harkittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kilpailurikkomukseen osallistunut Interasfaltin asfalttiliiketoiminta-yksikkö on 31.10.2000 lähtien ollut osakekaupan seurauksena NCC-konsernin määräysvallassa.
(253)Kilpailuoikeudellisten rikkomusten seuraantoon perustuvaan vastuuseen sovelletaan Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa niin sanottujen oikeudellisen ja taloudellisen seuraannon periaatteita. Euroopan yhteisön oikeuskäytännössä pääsäännöksi on omaksuttu oikeudellisen seuraannon periaate, jonka mukaan vastuu kilpailurikkomuksesta on sillä oikeushenkilöllä, joka tosiasiallisesti on syyllistynyt rikkomukseen. Taloudellisen seuraannon periaatteen nojalla vastuun on kuitenkin poikkeustapauksissa katsottu siirtyneen liiketoiminnan mukana ostajalle, mikäli myyjäyhtiö, jonka omistusaikana rikkomus on tehty, joko ei enää ole olemassa tai ei tosiasiallisesti kykene vastaamaan tuomittavasta sakosta. Taloudelliseen seuraantoon perustuva vastuu on voinut tulla kysymykseen myös silloin, kun kilpailuoikeudellista vastuuta on todistetusti kierretty.
(254)Euroopan yhteisön oikeuskäytännössä on siten katsottu, että kilpailuoikeudellinen vastuu voi siirtyä liiketoimintakaupan yhteydessä ostajalle, joka on myyjään nähden ulkopuolinen taho eli kyseessä ei ole yritysryhmä / konserni.
(255)NCC Roadsin ja Interasfaltin yritysjärjestelyissä on ollut kysymys konsernin sisäisestä liiketoimintasiirrosta. Yhtiöoikeudellinen tapa, jolla se on toteutettu, on ollut yksin NCC-konsernin päätettävissä. Kilpailurikkomukseen osallistunut Interasfaltin asfalttiliiketoiminta-yksikkö on kuulunut ja kuuluu edelleen NCC-konserniin.
(256)Mikäli liiketoiminnan luovuttajaan nähden ulkopuolinenkin taho voi joutua vastuuseen luovutettuun liiketoimintaan liittyvästä kilpailurikkomuksesta, konsernin sisäisissä liiketoimintasiirroissa tilannetta pitää tulkita vähintään yhtä ankarasti, ellei ankarammin. Kilpailuoikeudellisen vastuun kiertämistä ei tule sallia hyväksymällä väite siitä, että vastuu on jäänyt mahdollisesti maksukyvyttömään ja purkautuneeseen yhtiöön.
(257)Edellä mainitun johdosta Kilpailuvirasto on kohdistanut markkinaoikeusesityksen Interasfaltille / NCC Roadsille.
(258)Seuraamusmaksua koskeva vaatimus NCC Roadsia kohtaan ei ole prekludoitunut selvitysmenettelyssä annetulla julkisella haasteella, koska kyseessä on ollut tunnettu velka. Interasfaltti on ollut tietoinen kartellista ja osallinen siihen, joten siitä lain mukaan aiheutuva seuraamus ja sen enimmäismäärä on ollut ja sen on täytynytkin olla yhtiön tiedossa.
(259)NCC Roads ei voi vapautua vastuusta vetoamalla yksin sen päätettävissä olleeseen yritysjärjestelyyn, jonka seurauksena Interasfaltti on purkautunut. On myös huomattava, että Interasfaltti on asetettu selvitystilaan vasta sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto oli suorittanut tarkastuksen Interasfaltissa. Sata-Asfaltti Oy
(260)Sata-Asfaltin osalta kysymys on ollut osakekaupasta, ei liiketoimintakaupasta.
(261)Seuraamusmaksua koskeva vaatimus ei ole prekludoitunut Sata-Asfaltin selvitystilamenettelyssä annetun julkisen haasteen johdosta, sillä kysymys on ollut tunnetusta velasta, johon ei kohdistu prekluusiovaikutusta. Sekä Skanska Asfaltti että Sata-Asfaltti ovat olleet tietoisia kartellista ja osallisia siihen, joten kartellista lain mukaan aiheutuva seuraamus ja sen enimmäismäärä on ollut ja sen on täytynytkin olla yhtiöiden tiedossa.
(262)Skanska Asfaltti on tullut vastuuseen tytäryhtiönsä Sata-Asfaltin velvoitteista. Suomen oikeuden vastuun samastamista koskevan ratkaisukäytännön perusteella ja asiassa ilmenevien olosuhteiden johdosta Sata-Asfaltin vastuu seuraamusmaksusta on tullut Skanska Asfaltin vastattavaksi. Kyseinen tulkinta on samansuuntainen myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä luodun taloudellisen jatkuvuuden kriteeriin perustuvan vastuun kanssa.
(263)Skanska Asfaltin väite siitä, että vastuu olisi ”jäänyt” purkautuneeseen yhtiöön ei ole kilpailuoikeudellisesti kestävä, kun samalla liiketoimintayksiköllä on harjoitettu ja harjoitetaan edelleen Skanska Asfaltissa asfalttitoimintaa. Päätös selvitystilaan asettamisesta on ollut yksin Skanska Asfaltin päätettävissä.
(264)Rikosoikeuden sanktiojärjestelmä ja kilpailunrajoituslain sanktiojärjestelmä poikkeavat merkittävästi toisistaan. Rikoslaista ei näin ollen voida hakea analogiaa kilpailuoikeudellisia seuraantokysymyksiä pohdittaessa.
(265)Skanska Asfaltti on siten vastuussa Sata-Asfaltin kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä. Asfalttineliö Oy, Asfalttipiste Oy ja Espoon Asfaltti Oy
(266)Rudus Asfaltti on vastuussa Asfalttineliön, Asfalttipisteen ja Espoon Asfaltin kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta määrättävästä seuraamusmaksusta. Asfalttineliötä, Asfalttipistettä ja Espoon Asfalttia ei enää ole olemassa. Rudus Asfaltti omistaa nykyisin Asfalttineliön, Asfalttipisteen ja Espoon Asfaltin liiketoiminnat ja jatkaa niiden liiketoimintojen harjoittamista. Päätöksen Asfalttineliön, Asfalttipisteen ja Espoon Asfaltin purkamisesta on tehnyt Rudus Asfaltti. 3.4 Merkitykselliset hyödyke- ja maantieteelliset markkinat
(267)Kilpailuviraston esityksessä ei ole määritelty merkityksellisiä markkinoita. Horisontaalisen kielletyn yhteistyön, kuten kartellin olemassaolon ja laadun, toteaminen ei edellytä merkityksellisten markkinoiden täsmällistä määrittelyä. Riittävää on, että yritysten voidaan todeta olleen tai voineen olla kilpailijoita keskenään. 3.5 Kilpailunrajoituslainsäädännön vastainen toiminta
(268)Kilpailuviraston esityksessä on yrityskohtaisesti lueteltu se näyttö, joka kyseisen yrityksen osalta on osoittanut kilpailunrajoituslaissa kiellettyä toimintaa. Lisäksi esityksessä on yrityskohtaisesti eritelty ajanjakso, jonka kyseinen näyttö kattaa, sekä erityiset raskauttavat tai muut kyseisen yrityksen toimintaan liittyvät erityiset tekijät. Kyseistä erittelyä on pidettävä riittävänä. Keskeistä on sen arviointi, ovatko asianomaiset yritykset syyllistyneet kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:ssä (480/1992) kiellettyihin menettelyihin, ja millä ajanjaksolla. Tähän arviointiin Kilpailuviraston esitys on antanut tarpeelliset ja riittävät tiedot.
(269)Kilpailuvirasto on arvioinut näyttöä erikseen kunkin yrityk