§:n asianosaisen tiedonsaantioikeutta ja saman lain 23 §:n 2 ja 3 momentin vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevat säännökset huomioon ottaen. SYKE:n omat linjaukset eivät voi mennä lainsäädännön edelle. Perusteluja voidaan pitää tietojen vuotamisen osalta spekulatiivisina. Yksityisyyden suojan osalta SYKE ei myöskään ole perustellut päätöstään riittävästi. Soveltuvuustestien tulokset eivät liene niin syvällisiä ja laaja-alaisia, että niistä paljastuisi mitään erityisen keskeisesti viran hakijan yksityisyyden suojaa vaarantavaa seikkaa. SYKE on antanut lausunnon, jossa se on todennut, että valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen tilanne on olennaisesti muuttunut. Virkaan valitun Y:n, jonka soveltuvuustestitulokset ovat asiakirjapyynnön kohteena, hakemuksesta hänen nimityksensä merikeskuksen johtajan virkaan on peruutettu ennen nimityksen voimaan tuloa 1.5.2009. Tästä on tiedotettu X:lle. Nimityksen tultua peruutetuksi X:llä ei ole enää asiassa oikeussuojan tarvetta. Y on antanut selityksen, jossa hän katsoo oman oikeusturvansa vaarantuvan mikäli testitulokset annetaan X:lle, vaikka X:n asia ei niiden avulla voi mitenkään edetä. Vastoin X:n näkemystä soveltuvuustestitulokset eivät olleet ainoa peruste, jolla merikeskuksen johtaja valittiin. Soveltuvuustestituloksia käytetään apuna ja muiden kriteerien ohella. X:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut SYKE:n päätöksen ja oikeuttanut X:n saamaan tiedon Y:n soveltuvuustestituloksesta. Hallinto-oikeus on määrännyt asiakirjan annettavaksi julkisuuslain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Lisäksi hallinto-oikeus on määrännyt, että X:lle annettavan asiakirjan osalta tulevat noudatettaviksi julkisuuslain 23 §:n 2 ja 3 momentin säännökset. Hallinto-oikeus on velvoittanut Suomen ympäristökeskuksen korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut vaaditulla 100 eurolla. Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut seuraavaa:
§:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. X on hakenut SYKE:n merikeskuksen johtajan virkaa. Samaa virkaa hakeneen ja siihen valitun Y:n soveltuvuustestitulos on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa virantäyttöä koskevan asian käsittelyyn. X on
§:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen pyytämäänsä soveltuvuustestitulokseen nähden. Soveltuvuustestitulos on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdassa tarkoitettu salassa pidettävä asiakirja. Asianosaisella on pääsääntöisesti oikeus saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta. Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp, s. 67) on 11 §:n 2 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa katsottu, että erittäin tärkeä yksityinen etu asianosaisen tiedonsaannin rajoittamisperusteena voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen tai yksilön turvallisuuden varmistamiseen. Säännöksen perusteella voidaan jättää antamatta tieto terveydentilasta tai muu salassa pidettävä tieto, joka koskee muuta kuin asianosaista itseään. Tutustuttuaan puheena olevaan soveltuvuustestitulokseen hallinto-oikeus katsoo, etteivät sen sisältämät tiedot ole sellaisia, joiden perusteella asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin olisi rajoitettava
§:n 2 momentin 1 kohdan nojalla. Sillä seikalla, että Y:n nimitys merikeskuksen johtajan virkaan on peruutettu, ei ole vaikutusta kyseisen ympäristökeskuksen hallussa olevan asiakirjan antamisesta päätettäessä. X:llä on oikeus saada pyytämänsä soveltuvuustestitulos. Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos X joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ilmoitettujen oikeudenkäyntikulujen määrää on pidettävä kohtuullisena. Sovelletut oikeusohjeet
§:n 1 momentti ja 2 momentti 1 kohta, 24 §:n 1 momentti 29 kohta Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa SYKE on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Vaatimuksensa tueksi SYKE on esittänyt muun ohella seuraavaa: X:llä ei ole oikeutta saada pyytämäänsä asiakirjaa, koska se olisi vastoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Soveltuvuustestit ovat luonteensa mukaisesti henkilökohtaisia ja luottamuksellisia. Niiden luovuttaminen ulkopuolisille loukkaisi yksityisyyden suojaa ja heikentäisi samalla psykologin ja asiakkaan sekä toisaalta työnhakijan ja työnantajan välistä luottamuksellista suhdetta. Soveltuvuustestien luovuttaminen jo sinänsä olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua. Soveltuvuustestitulosten antaminen ulkopuolisille voi johtaa tilanteisiin, joissa salassa pidettäväksi luokiteltuja henkilökohtaisia tietoja käytetään väärin. X:llä ei ole asiassa enää oikeussuojan tarvetta, sillä Y:n nimitys on peruutettu. Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoisi, että soveltuvuustestitulosten antaminen ei olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua, lausunnon antamisen tulisi kuitenkin oikeussuojan tarpeen puuttumisen johdosta raueta. X:lle ja Y:lle on varattu mahdollisuus antaa selitys asiassa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Suomen ympäristökeskuksen päätös saatetaan voimaan. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista.
§:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Lainvalmisteluaineisto Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 30/1998 vp, s. 99) todetaan muun ohella seuraavaa: ”Peruste on uusi ja on tullut tarpeelliseksi tulosjohtamisen, kannustuspalkkauksen ja soveltuvuustestien yleistyttyä julkishallinnossa. Erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta, minkä vuoksi niiden julkisuus olisi vastoin ihmisoikeuksiin kuuluvaa yksityisyyden suojaa. Tietojen julkisuus olisi viime kädessä myös vastoin julkishallinnon etua työnantajana.”
§:n 2 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisista perusteluista (em. HE s. 67) ilmenee muun ohella seuraavaa: ”Erittäin tärkeä yksityinen etu taas voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen tai yksilön turvallisuuden varmistamiseen. Säännöksen perusteella voidaan jättää antamatta tieto terveydentilasta tai muu salassa pidettävä tieto, joka koskee muuta kuin asianosaista itseään. ----- Sen selvittäminen, onko tiedon antaminen asiakirjasta vastoin erityisen tärkeää yleistä tai yksityistä etua, edellyttää aina tapauskohtaista arviointia. Viranomaisen tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa on pyrittävä sovittamaan yhteen yksilön oikeusturvan kannalta keskeinen vaatimus oikeudesta saada tietää itseään koskevan ratkaisun perusteet ja toista koskevat tärkeät edut samoin kuin keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden ja sääntelyiden tarkoituksen toteutuminen.” Tosiseikat Osa Merentutkimuslaitoksen tehtävistä oli siirretty Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2009 alusta lukien. X oli toiminut Merentutkimuslaitoksen ylijohtajana. Ympäristökeskukseen oli 1.1.2009 lukien perustettu merikeskus, jonka johtajan virkaa myös X ja Y olivat hakeneet. Virkaan oli valittu Y 1.5.2009 lukien. Ennen viran täyttöä Y:stä oli laadittu 5.2.2009 päivätty psykologinen henkilöarviointi (Psycon Oy). Viran täyttöä koskevan perustelumuistion 6.3.2009 mukaan mainittua arviointia oli käytetty muun aineiston ohella hyväksi hakijoiden ansioita vertailtaessa. Y:n nimitys oli peruutettu 24.4.2009 eli ennen nimityksen voimaan tuloa hänen omasta pyynnöstään. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Y:stä laadittu henkilöarviointi on asiakirja, joka sisältää tietoja Y:lle suoritetusta psykologisesta testistä. Pyydetty asiakirja on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettävä. Asianosaisella on
§:n 1 momentin mukaan oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Henkilöarviointi liittyy virantäyttöön, jossa X on virkaan kelpoiseksi katsottuna hakijana ollut asianosainen. Henkilöarviointi on myös voinut vaikuttaa nimitysasian ratkaisuun
§:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Harkittaessa X:n oikeutta tietoon Y:tä koskevasta henkilöarvioinnista on kuitenkin otettava huomioon
§:n 2 momentin 1 kohta, jonka mukaan asianosaisella ei ole saman lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua. Henkilöarviointi sisältää psykologin arvioihin perustuvia Y:n yksityiselämän suojan piirissä olevia hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja, jotka ovat pitkälti rinnastettavissa terveydentilaa koskeviin tietoihin. Tähän nähden ja kun psykologisen testin kohteina olleilla Y:n henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole ollut yksinomaisen ratkaisevaa merkitystä virkaan nimittämistä koskevassa harkinnassa, X:llä ei ole erityistä tarvetta saada tietoa Y:n testin tuloksesta. Tähän nähden intressi suojata Y:n yksityisyyttä on syytä arvioida sellaiseksi, että tiedon saaminen olisi
§:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua. Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Suomen ympäristökeskuksen päätös, jolla asiakirjapyyntö on hylätty, on saatettava voimaan. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Kirsi Miettinen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.