2010 false KHO:2010:65 Uuden apteekin perustamisen edellytyksenä ei ollut, että kysymyksessä olevassa kunnassa tai sen osassa olisi ollut lääkkeiden saatavuudessa ongelmia tai että paikallisissa olosu

§:n 1 ja 3 momentin mukaan). Riihimäen kaupungissa toimii Riihimäen

1. ja
2. apteekki kaupungin keskustan alueella sekä Riihimäen
3. apteekin alainen sivuapteekki Peltosaaren kaupunginosassa. Riihimäen kaupungin väestömäärä oli vuoden 2007 lopussa 28 923 asukasta. Tilastokeskuksen

§:n edellytykset uuden apteekin perustamiselle sekä asiassa järjestettyjen kuulemisten yhteydessä Lääkelaitokseen toimitetut Riihimäen kaupungin lausunnot, Lääkelaitos katsoo, että Riihimäen kaupungissa on tarve uuden apteekkitoimipisteen perustamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon asiassa suoritetun kuulemisen yhteydessä Lääkelaitokseen toimitetut muut lausunnot, Riihimäen kaupungin väestöpohja, alueen apteekkipalvelut ja niiden sijainnit, Lääkelaitos on katsonut, että Riihimäen kaupungissa on edellytykset kolmannen itsenäisen apteekin toiminnalle. Lääkelaitoksen käsityksen mukaan lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuus turvataan parhaiten Riihimäen kaupungissa määräämällä Riihimäen

1. apteekin sijaintialueeksi Riihimäen kaupunki. Apteekkari Jorma Taipale on valittanut Lääkelaitoksen päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että Lääkelaitoksen päätös kumotaan. Toissijaisesti Lääkelaitoksen päätöstä on muutettava siten, että
2. apteekin sijasta päätetään perustaa
3. tai
4. apteekille sivuapteekki kauppakeskus Atomiin. Jos edellä mainittuja vaatimuksia ei hyväksytä,
5. apteekin sijaintialueeksi on määrättävä kauppakeskus Atomi. Lääkelaitos on lisäksi velvoitettava korvaamaan Taipaleen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna siitä, kun on kulunut kuukausi hallinto-oikeuden tuomiosta. Oikeudenkäyntikulujen määrä on arvonlisäveroineen 1 100 euroa lisättynä hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä. Lääkelaitos on antanut valituksen johdosta lausunnon ja siinä esittänyt, ettei sen päätös ole lainvastainen eikä Lääkelaitos ole käyttänyt harkintavaltaa väärin. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut Lääkelaitoksen virheestä. Perustetta Lääkelaitoksen velvoittamiseksi korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut ei ole. Valitus tulisi aiheettomana hylätä. Taipaleelle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on kumonnut Lääkelaitoksen päätöksen ja velvoittanut Lääkelaitoksen suorittamaan Jorma Taipaleelle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1 100 euroa ja tälle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa (340/2002) tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antopäivästä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Sovellettavat säännökset

§:n 1 momentin mukaan uuden apteekin perustamisesta kuntaan tai sen osaan päättää Lääkelaitos lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Päätös tehdään Lääkelaitoksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta. Lääkkeiden saatavuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muiden terveydenhuollon palvelujen sijoittuminen. Lääkelaitos voi myös päättää apteekin sijaintialueen muuttamisesta ja apteekin siirtämisestä kunnan osasta toiseen, jos se on tarpeen apteekkipalvelujen turvaamiseksi. Lääkelain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 107/2005) on todettu, että apteekkien perustamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on parantaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia. Samalla uuden apteekin tarpeen arvioinnin perusteita tulisi selkeyttää. Tällaisia lääkkeiden saatavuutta arvioitaessa huomioon otettavia tekijöitä olisivat alueen väestömäärä, olemassa olevat muut apteekkipalvelut sekä muiden terveyspalvelujen sijoittuminen. Säännöksessä ehdotetaan lisäksi korostettavaksi kuntien asemaa paikallisena terveyspalveluista vastaavana tahona siten, että päätös apteekin perustamisesta tulee tehdä Lääkelaitoksen tai kunnan aloitteesta. Myös muut tahot kuin kunta voivat tehdä Lääkelaitokselle esityksiä uuden apteekin perustamisesta, mutta tällöin asian tarkempi selvittäminen jää edelleen Lääkelaitoksen omaan harkintaan. Lääkelaitos voisi myös päättää apteekin sijaintialueen muuttamisesta tai apteekin siirtämisestä kunnan sisällä, jos siihen on olemassa 1 momentissa säädetyt lääkehuollolliset perusteet. Esimerkiksi väestön muuttaminen merkittävästi toiselle alueelle kunnassa voisi edellyttää apteekin siirtämistä kunnan sisällä. Kunnan väestömäärän lisääntyminen esimerkiksi uuden asuntoalueen myötä sen sijaan edellyttäisi 1 momentin mukaista uuden apteekin perustamista. Sijaintialueen muuttamista ja siirtämistä koskevan päätöksen valmistelussa Lääkelaitoksen tulee noudattaa hallintolain säännöksiä muun muassa asianosaisten kuulemisesta. Saatu selvitys Lääkelaitos on Riihimäen 3. apteekin perustamista koskevassa päätöksessään todennut, että Riihimäen kaupungissa toimii Riihimäen 1. ja 2. apteekki kaupungin keskustan alueella sekä Riihimäen 2. apteekin alainen sivuapteekki Peltosaaren kaupunginosassa. Riihimäen kaupungin väestömäärä oli vuoden 2007 lopussa 28 023 asukasta. Tilastokeskuksen

§:n soveltamisen kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Lääkelaitos on päätöksessään noudattanut vakiintunutta käytäntöä soveltaessaan

§:ää. Hallinto-oikeuden päätös poikkeaa tästä käytännöstä. Turun hallinto-oikeus on päätöksessään 8.7.2007 ratkaissut Raision 3. apteekin sijoittumista koskevan asian päinvastaisesti ja Lääkelaitoksen käytäntö perustuu mainittuun Turun hallinto-oikeuden päätökseen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on lisäksi ilmeinen virhe.

§:n mukaan Lääkelaitos voi perustaa uuden apteekin lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Lääkkeiden saatavuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muiden terveydenhuollon palvelujen sijoittuminen. Lääkelaitos on perustanut päätöksensä näihin seikkoihin. Hallinto-oikeus on kuitenkin päätöksensä perusteluissa edellyttänyt, että olisi tullut näyttää, että lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia, jota perustetta lääkelaki ei tunne. Valitus Korkeimman hallinto-oikeuden tulee kumota hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan ja katsoa, ettei ole perustetta Lääkelaitoksen velvoittamiseksi korvaamaan valittajana olleen oikeudenkäyntikuluja. Lääkelaitoksen päätös Riihimäen 3. apteekin perustamisesta on perusteltu lääkkeiden saatavuudella. Lääkkeiden saatavuutta arvioitaessa on otettu huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muiden terveydenhuollon palvelujen sijoittuminen. Riihimäen väestömäärä oli vuoden 2007 lopussa 28 023 asukasta. Tilastokeskuksen

§:n virheellisesti, koska se on edellyttänyt, että lääkkeiden saatavuudessa olisi tullut osoittaa olleen ongelmia. Tätä edellytystä

§ ei tunne, eikä Lääkelaitos voi myöskään siihen perustaa päätöstään, koska

§ on tyhjentävä tältä osin. Lääkelaitos on ennen päätöksen tekemistä kuullut Riihimäen kaupunkia ja Riihimäen kaupungissa apteekkiliikettä harjoittavia apteekkeja lääkehuollon toimivuudesta sekä apteekkipalvelujen saatavuudesta Riihimäen kaupungin alueella. Riihimäen kaupunki on siirtänyt lausunnon antamisen terveyskeskuksen tehtäväksi, jonka antamassa lausunnossa esitetään, että lääkehuolto toimii hyvin Riihimäen kaupungin alueella. Kauppakortteli Atomiin sijoittuva apteekki olisi kuitenkin hyödyllinen ja tärkeä lisäys apteekkipalveluihin ja parantaisi väestön tarvitsemien lääkkeiden saatavuutta. Hyvän sijaintinsa vuoksi se palvelisi erityisesti julkisia ja yksityisiä liikennepalveluita käyttäviä kansalaisia. Hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Lääkelaitos ei ole harkintavaltansa puitteissa voinut päättää perustaa Riihimäen 3. apteekkia pelkästään sillä Riihimäen kaupungin lausunnosta ilmenevällä perusteella, että apteekin sijoittuminen kauppakeskukseen olisi palvelujen monipuolisuuden kannalta tärkeä lisä perustuu vain osittaiseen lainaukseen Riihimäen kaupungin lausunnosta eikä väittämä pidä paikkaansa siltäkään osin, että Lääkelaitos olisi sitonut harkintavaltansa Riihimäen kaupungin lausuntoon, vaan Lääkelaitos on noudattanut

§:n mukaisia kriteerejä. Turun hallinto-oikeuden edellä mainittu ratkaisu oli lähes identtinen tämän tapauksen kanssa. Tällöinkin apteekin perustamista ryhdyttiin tutkimaan kauppakeskuksen aloitteesta ja kysymys oli

1. apteekin perustamisesta Raisioon. Raision kaupungin väkiluku on hiukan pienempi kuin Riihimäen kaupungin. Raision
2. apteekin lääkemääräysten määrä oli 87 715 ja Raision
3. apteekin 77 321 eli lääkemääräysten määräkin oli pienempi kuin nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Tällöin Lääkelaitos päätti perustaa
4. apteekin ja määräsi sen sijaintialueeksi Raision kaupungin. Lääkelaitoksen päätös Raision
5. apteekin perustamisesta ei muuttunut Turun hallinto-oikeudessa ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen. Tätäkin taustaa vasten Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on kyseenalainen. Taipale on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja pysyttää voimassa hallinto-oikeuden päätöksen. Toissijaisesti on vaadittu, että Lääkelaitoksen päätös muutetaan siten, että
6. apteekin sijasta päätetään perustaa
7. tai
8. apteekille sivuapteekki kauppakeskus Atomiin. Jos kumpaakaan vaatimusta ei hyväksytä, tulee
9. apteekin sijaintialueeksi määrätä kauppakeskus Atomi eikä koko Riihimäki. Fimea tulee velvoittaa korvaamaan Taipaleen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 100 eurolla (sisältäen arvonlisäveron 22 %) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

§:n mukaan lääkkeiden saatavuus ja siinä oleva puute on se tekijä, jonka nojalla uuden apteekin perustamisesta voidaan päättää. Fimean päätöksessä mainitut seikat ovat ”apumääreitä”, jotka on otettava huomioon lääkkeiden saatavuuden puutetta arvioitaessa. Jos puutteita lääkkeiden saatavuudessa ei ole ollut, ei asiaa tule ryhtyä ratkomaan käyttämällä matemaattisia laskukaavoja, jotka perustuvat väestömäärän ja apteekkien sekä apteekkien ja toimitettujen lääkemääräysten mukaiseen suhteeseen. Lääkelain perusteluihin olisi kirjoitettu tällainen matemaattinen laskukaava, jos tätä olisi tarkoitettu. Ensisijaisena ratkaisuperusteena on puute lääkkeiden saatavuudessa, mitä ei Riihimäellä ole osoitettu olevan. Riihimäen kaupungin väestömäärä oli 28 528 henkeä tammikuussa 2009 ja vastaavasti tammikuussa 2010 se oli 28 587 eli kasvua ei tällä hetkellä ole juuri lainkaan. Mikäli noudatettaisiin perustelua, että Riihimäellä on apteekkien ja väestömäärän välinen suhdeluku suurempi kuin Suomessa keskimäärin, tulisi yhdenvertaisuuden nimissä perustaa Riihimäeltä Helsingin Kaivopuiston kärkeen mentäessä yksi tai useampi uusi apteekki ainakin Hyvinkäälle, Klaukkalaan, Keravalle, Järvenpäähän, Vantaalle Korsoon, Myyrmäkeen, Espoon Leppävaaraan, Tapiolan keskustaan, Espoon keskustaan, Kauppakeskus Omenaan, Espoonlahteen, Helsingin Hakaniemeen ja Vuosaareen. Alueen väestömäärä ja apteekkien lukumäärän välinen suhde ei siis ole sellainen matemaattinen suure, jonka mukaan apteekin perustamisesta voidaan päättää.

§:ssä puhutaan väestön määrästä ja apteekkipalveluista, mikä on eri asia kuin apteekkien lukumäärä. Jos apteekkipalvelun toimivuus suhteessa väestömäärään on kohdallaan, ei ongelmia lääkkeiden saatavuudessa ole. Fimea ei ole toisaalta edes noudattanut tätä laskukaavaa päättäessään apteekkien perustamisesta. Fimean nyt tekemä päätös on paitsi lainvastainen myös epäyhdenvertainen siltä osin kuin se perustuu väestömäärän ja apteekkien lukumäärän väliseen suhteeseen. Fimean päätöksen toinen perustelu, jonka mukaan Riihimäen nykyisten apteekkien lääkemääräysten lukumäärät olisivat suuremmat kuin kaikkien Suomen apteekkien keskimääräiset lääkemääräysmäärät ja suuremmat kuin Raision 1. ja 2. apteekin lääkemääräysmäärät ennen Raision 3. apteekin perustamista, ei saa mitään tukea

§:stä. Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut rajoittaa apteekin kokoa ja toiminnan tehokkuutta, johon Fimean viittaama ”enimmäislääkemääräysmäärä per apteekki” johtaisi. Fimean perustelujen mukaan kanta johtaisi vakiintuessaan epätehokkaaseen toimintaan ja apteekin kulurakenteen kasvaessa myös vääjäämättä hintojen nousuun hintasääntelystä vapaiden apteekista myytävien tuotteiden osalta. Tämä ei ole asiakkaan etu eikä paranna lääkkeiden saatavuutta. Lääkkeiden saatavuus ei edellytä uuden apteekin perustamista, jos ja kun suurempia lääkemääräysmääriä voidaan toimittaa keskimääräistä apteekkia tehokkaammalla toiminnalla. Apteekkipalvelut on turvattu Riihimäellä nykyisten apteekkien toimesta vähintään Suomen keskimääräistä tasoa vastaavasti sekä ilta- ja viikonlopputoiminnan osalta huomattavasti keskimääräistä paremmin. Majakka Apteekin toimittamien lääkemääräysten lukumäärä on Riihimäen väestöpohjaan verrattuna poikkeuksellisen suuri. Tähän ovat syynä muun muassa, että apteekki on avoinna vuoden jokaisena päivänä, ympäristön apteekkeihin verrattuna merkittävästi pidemmät aukioloajat, ehkä Suomen suurimmat asiakastilat ja poikkeuksellisen kattava lääke- ja tavaravalikoima. Tämä on mahdollista ennen kaikkea siksi, että omassa perheessä on neljä farmasian alan koulutuksen saanutta henkilöä ja Majakka Apteekki on riittävän suuri yksikkö. Fimean ajatusmallin mukaiset edellytykset uuden apteekin perustamiselle johtaisivat lopulta äärettömän pienien apteekkien muodostamiseen. Toisaalta, mikäli tätä lääkemääräysten lukumäärään liittyvää periaatetta noudatettaisiin, tulisi Fimean perustaa Suomeen välittömästi satoja uusia apteekkeja. Riihimäen terveyspalvelut ovat keskittyneet pääasiassa keskustan tuntumaan. Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Kauppakeskus Atomi, jonne kolmas apteekki YIT:n ja kaupungin toivomuksesta sijoittuisi, sijaitsee keskustan eteläpuolella. Muiden terveyspalvelujen sijoittuminen ei tue päätöstä perustaa

1. apteekki asian vireille panijoiden toivomalla tavalla. Päätös perustuu yksityisen elinkeinonharjoittajan luoman kauppakeskuskonseptin tarpeisiin eikä apteekkipalveluiden kysynnän tarpeeseen Riihimäellä, minkä mukaan apteekin perustamista koskeva harkinta tulee lain mukaan tehdä. Kunnan esittämä puolto uuden apteekin perustamiseen ei ole riittävä peruste apteekin perustamiselle. Uuden apteekin perustaminen tulee heikentämään Riihimäen apteekkipalvelujen saatavuutta iltaisin ja viikonloppuisin sekä lakkauttaa kokonaan Peltosaaren kaupunginosassa toimivan muutoksenhakijan sivuapteekin toiminnan. Mikäli Riihimäelle tulee kolmas apteekki, Riihimäen apteekkien lukumäärä tulee kasvamaan, mutta palvelut tulevat huononemaan lyhempinä aukioloaikoina, kroonisesta henkilöstöpulasta johtuen pitempinä toimitusaikoina ja lääkevalikoimien supistumisen seurauksena. Asiakirjoista ilmenee, että Riihimäen kaupungilla, Osuuskauppa Hämeenmaalla ja YIT Rakennus Oy:llä ei ole tarkoitusta saada Riihimäelle
2. apteekkia vaan saada apteekki tai sivuapteekki kauppakortteli Atomiin Prisman tiloihin. Kyse ei ole lääkehuollon toimivuudesta vaan niin sanotusta Prisma-konseptista. Tätä osoittaa myös se, että kysymyksessä oleville osapuolille olisi asiakirjojen mukaan riittänyt, jos jompikumpi kaupungin apteekkareista olisi muuttanut kauppakorttelin Atomiin. Krooninen henkilökuntapula vaivaa koko apteekkialaa. Majakka Apteekki pystyy pitämään pitkät aukioloajat, kun perheessä on neljä farmasian alan henkilöä ja Hämeenlinnan tehtaan farmaseutit tekevät viikonlopputyötä. Samoin apteekki pystyy suurena yksikkönä ylläpitämään liiketoiminnallisesti kannattamatonta sivuapteekkia ja ”lainaamaan” sinne tarvittaessa henkilökuntaa.
3. apteekin perustaminen aiheuttaisi väistämättä Majakka Apteekin ilta- ja viikonlopputoiminnan supistumista. Progressiivisella veroluonteisella apteekkimaksulla valtiovalta säätelee apteekkien tulosta. Vain suuri yksikkö kykenee tarjoamaan jokapäiväiset ja pitkät aukioloajat, ilmaisia erikoispalveluja, laajan lääkevalikoiman ja ylläpitämään liiketoiminnallisesti kannattamatontakin palvelutoimintaa. Henkilöstökustannukset, vuokra ja investoinnit ratkaisevat apteekin liiketuloksen. Molemmat Riihimäellä toimivat apteekit ovat osoittaneet asiakastyytyväisyystutkimuksin, että apteekkipalvelut on hoidettu hyvin ja lääkkeiden saatavuus on hyvä. Myös Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa lausunnossaan, että lääkkeiden saatavuus on hyvä ja lääkehuolto toimii hyvin. Edelleen yhtymähallitus toteaa, että kaupungin keskustaan sijoittuneet apteekkipalvelut toimivat hyvin. Toisin kuin YIT esittää kirjelmissään, ei yksikään lääkäriasema ole Taipaleen tietojen mukaan suunnitellut muuttamista kauppakeskus Atomiin. Peltosaaren sivuapteekki sijaitsee rautatieasemalta lähes yhtä kaukana kuin Osuuskauppa Hämeenmaan ja YIT:n havittelema apteekki tai sivuapteekki Prisman tiloissa. Alue, jolla Peltosaaren sivuapteekki sijaitsee, on useamman tuhannen asukkaan lähiö. Sen asukkaat ovat erittäin huolissaan alueensa apteekkipalvelujen huononemisesta, mikäli Kauppakortteli Atomiin tulee apteekki tai sivuapteekki. Mikäli
4. apteekki kuitenkin perustettaisiin sijaintialueena Riihimäki, ei olisi mitään takeita sen sijoittumisesta Kauppakortteli Atomiin. Kolmas apteekki saattaisi sijoittua vaikkapa keskustaan kahden siellä olevan lisäksi eli kunnallispoliittinen tavoite niin sanottu Prisma-keskus ei toteutuisi. Kaupungin keskustassa apteekkipalveluiden tarjonta on jo erittäin kattavaa eli uutta apteekkia sinne ei missään tapauksessa tarvita. Toiseksi apteekki kauppakortteli Atomissa heikentäisi ennen kaikkea ympäristökuntien kuten Lopen, Hausjärven, Oitin, Ryttylän ja Tervakosken pienien apteekkien toimintaedellytyksiä, sulkisi Peltosaaren sivuapteekin ja lopettaisi Majakka Apteekin ympärivuotiset ja pitkät aukioloajat. Riihimäen väestöpohja ei vielä riitä kolmelle apteekille siten, että hyvä ja kattava palvelu voidaan taata. Sivuapteekin perustaminen Kauppakeskus Atomiin voisi olla
5. apteekkia järkevämpi vaihtoehto. Taipale olisi itse valmis anomaan Fimealta Peltosaaren sivuapteekin siirtoa Kauppakeskus Atomiin, mikäli ainoana vaihtoehtona on
6. apteekin perustaminen Atomiin, jolloin Peltosaaren sivuapteekki joudutaan joka tapauksessa sulkemaan. Suomen Apteekkariliiton mielestä apteekin ja sivuapteekin perustamiseen on aina oltava perusteena aito lääkehuollollinen tarve. Pelkkä kunnan aloite ei ole riittävä peruste, toteaa Apteekkariliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoa Lääkelaitoksessa valmistelluista esityksistä lääkelain ja apteekkimaksulain muuttamiseksi sekä Lääkelaitoksen laatimasta erillisestä apteekkimaksun ennakkokantoa koskevasta muistiosta. Lausuntoa pyydettiin myös ministeriössä laaditusta, lääkejakelun ja lääkehuollon mahdollisia kehittämistarpeita koskevasta muistiosta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
7. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa voimaan Lääkelaitoksen, nykyisin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean, asiassa antaman päätöksen lopputuloksen.
8. Taipaleen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Perustelut 1.

§:n 1 momentin (22/2006) sisältö sekä hallituksen esityksestä (HE 107/2005) ilmenevät tulkintaperiaatteet on selostettu edellä hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen osana. Hallinto-oikeuden päätös kumota Lääkelaitoksen asiassa antama päätös perustuu siihen, ettei asiassa annetuissa lausunnoissa ole tuotu esiin lääkehuollollista tarvetta uuden apteekin perustamiseen Riihimäen kaupungissa. Riihimäen väestömäärässä ei tilastollisesti ole lähivuosina odotettavissa merkittävää muutosta eikä lääkkeiden saatavuudessa ole osoitettu tähän mennessä olleen ongelmia. Edelleen päätöksen mukaan Lääkelaitos ei ole harkintavaltansa puitteissa voinut päättää perustaa Riihimäen 3. apteekkia pelkästään sillä Riihimäen kaupungin lausunnosta ilmenevällä perusteella, että apteekin sijoittuminen kauppakeskukseen olisi palveluiden monipuolisuuden kannalta tärkeä lisäys.

§:n 1 momentissa (22/2006) ei kuitenkaan aseteta uuden apteekin perustamisen edellytykseksi sitä, että kysymyksessä olevassa kunnassa tai sen osassa olisi ollut lääkkeiden saatavuudessa ongelmia tai että paikallisissa olosuhteissa olisi odotettavissa merkittäviä muutoksia. Lääkelaitoksen päätöksen perusteluista ei myöskään ilmene, että päätös perustuisi pelkästään siihen, että Riihimäen kaupunki on katsonut apteekin sijoittumisen kauppakeskukseen olevan palveluiden kannalta tärkeä lisäys, vaan päätöstä on perusteltu

§:n 1 momentissa edellytetyllä kokonaisarvioinnilla. Näillä perusteilla on katsottava, että Lääkelaitos on voinut esittämillään perusteilla päättää

1. apteekin perustamisesta Riihimäen kaupunkiin. Sivuapteekki voi lääkelain 52 §:n 1 momentin (22/2006) mukaan olla alueella, jolla ei väestömäärän vähäisyyden vuoksi voida katsoa olevan riittäviä toimintaedellytyksiä itsenäiselle apteekille. Koska
2. itsenäisen apteekin perustamiselle Riihimäelle on katsottava olevan edellytyksiä, kuten edellä ilmenee, Taipaleen selityksessään toissijaisesti esittämä sivuapteekin perustaminen ei tule asiassa harkittavaksi. Apteekki perustetaan

§:n 1 momentin (22/2006) mukaan kuntaan tai sen osaan. Lääkelaitoksen perustamispäätöstä ei siten voida muuttaa myöskään Taipaleen vaatimalla tavalla koskemaan uuden apteekin perustamista nimenomaan Kauppakeskus Atomiin. 2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Taipaleelle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Matti Pellonpää, Eila Rother, Alice Guimaraes-Purokoski ja Riitta-Maija Jouttimäki. Asian esittelijä Kristina Björkvall.