2010 false KHO:2010:77 Tavallisessa tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsottiin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen sisältäneen kirjeen lähettämisestä. Tätä aikaisemmalla hakijan ilmoittamalla

§:n mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 120) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on lähettänyt hakijalle 14.9.2009 postitse tiedoksi pöytäkirjanotteen hakemuksen kohteena olevasta hankintapäätöksestä 9.9.2009 § 18. Hakijan hakemukseensa liittämän kyseisen hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten avauspöytäkirja, tarjousvertailuasiakirja ja hakemusosoitus markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus katsoo, että hakija on saanut hänelle toimitetun päätöksen perusteella riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten. Hakijalle toimitetun hankintapäätöksen liitteenä on ollut asianmukainen hakemusosoitus asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hakija on ilmoituksensa mukaan saanut hankintapäätöksen tiedoksi 15.9.2009.

§:ssä säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on näin ollen päättynyt 29.9.

1. Hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 5.10.
2. Hakemus on siten jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on valituksessaan vaatinut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista, asian palauttamista markkinaoikeuden uudelleen ratkaistavaksi ja toimeenpanokiellon määräämistä päätökselle. A on esittänyt valituksensa perusteluina muun ohella seuraavaa: Määräaika hakemuksen jättämiselle markkinaoikeuteen lasketaan siten, että tavallinen tiedoksianto lasketaan saapuneen vastaanottajan tietoon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä lähettämispäivää lukuun ottamatta. A luotti tähän laskutapaan lähettäessään hakemuksen markkinaoikeudelle. Hänen hakemuksensa saapui markkinaoikeuteen määräajassa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että hallintolain

§:ää vastaavaa säännöstä on tulkittava siten, että ”jollei muuta näytetä” koskee nimenomaan heikompaa osapuolta tilanteessa, jossa valittaja tai markkinaoikeushakemuksen tekijä voi näyttää toteen saaneensa päätöksen vasta myöhemmin kuin seitsemän päivän sisällä. Näyttövastuu on hallintolain mukaan yksityisellä vastaanottajalla myös silloin, kun kirje ei ole tullut perille lainkaan. Tuntuu kohtuuttomalta, että maallikon hakemuksen tarpeeton ja muistinvarainen maininta kirjeen saamispäivästä estää koko hakemuksen käsittelyn. Määräaikojen laskemista koskevat lait ovat tähdänneet siihen, että yksityinen on varmasti saanut tavallisen postilähetyksen ajoissa, vaikka tiedetään, että yleensä posti kulkee nopeammin. Markkinaoikeus on soveltanut lakia tältä osin virheellisesti. Nurmijärven kaupunki on antanut A:n valituksen johdosta selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään. A on antanut Nurmijärven kaupungin selityksen johdosta vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan markkinaoikeudelle hakemuksen tutkimista varten.
2. Lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa. Perustelut
3. Pääasia Hakemuksen tutkiminen Ratkaistavasta asiasta Hankintapäätös hakemusosoituksineen on lähetetty A:lle tiedoksi tavallisella kirjeellä 14.9.
4. Edellä olevassa asiassa on kysymys siitä, katsotaanko A:n saaneen päätöksen tiedoksi hänen ilmoittamanaan päivänä 15.9.2009 vai vasta seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä eli 21.9.
5. Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys hallintolain 60 §:ssä säädetystä todisteellisesta tiedoksiannosta, jossa tiedoksisaannin on katsottava tapahtuneen päivänä, jona tiedoksisaanti on tosiasiallisesti tapahtunut. Sovellettavat säännökset Asiaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007; hankintalaki) sellaisena kuin se oli voimassa ennen 30.4.2010 annetulla lailla (321/2010) säädettyjä, 1.6.2010 voimaan tulleita muutoksia.

§:n mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Hankintalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 50/2006

1. vp)yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutaan 73 §:n 1 momentin kohdalla muun ohella, että muutoksenhaulle säädetty määräaika lähtisi kulumaan siitä, kun hakija on saanut tai katsotaan saaneen perustellun päätöksen muutoksenhakuohjeineen tiedoksi. Päätös muutoksenhakuohjeineen voitaisiin antaa tiedoksi tavallisena kirjelähetyksenä. Päätöksentekomenettelyä ja siten myös tiedoksiantoa koskisivat hallintolain (434/2003) ja kuntalain (365/1995) yleiset säännökset. Hankintayksikkö voisi siten harkintansa mukaan käyttää muitakin tiedoksiantotapoja kuten todisteellista tiedoksiantoa, mikä vastaa nykyistä käytäntöä. Tiedoksisaannin katsottaisiin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Hallintolain 55 §:n 1 momentista käy ilmi, että pääsääntöiset tiedoksiantotavat ovat tavallinen tai todisteellinen tiedoksianto. Hallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Saman pykälän 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002
2. vp)yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutaan mainitun pykälän 2 momentin kohdalla, että kirjeen katsottaisiin tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Lähtökohtana on, että sen, joka väittää tiedoksiannon tapahtuneen tätä myöhemmin, on esitettävä väitteensä tueksi riittävä näyttö. Hankintalakia on muutettu edellä mainitulla 30.4.2010 annetulla, 1.6.2010 voimaan tulleella lailla (321/2010). Hankintapäätöksen tiedoksiannosta säädetään nykyisin lain 75 §:ssä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin. Mainittua lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 190/2009
3. vp)yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutaan kyseisen säännöksen 2 momentin osalta muun ohella, että lisäksi täsmennettäisiin seitsemän päivän presumptiosäännökseen liittyvää näyttövelvollisuutta siten, että se tarkoittaa vain näyttövelvollisuutta sitä, että tiedoksianto on tosiasiassa tapahtunut myöhemmin kuin seitsemän päivän kuluessa. Muutos selventäisi sitä, että tiedoksisaantiajankohta on laskennallisesti määräytyvä eikä perussoveltamistilanteessa ole syytä ryhtyä asiaa edes selvittämään. Näin ollen merkitystä ei ole myöskään asianosaisen itsensä esittämillä tiedoilla todellisesta tiedoksisaantiajankohdasta, jollei kysymys ole presumptiosäännöstä myöhemmästä tiedoksisaannista. Oikeudellinen arviointi Olennainen oikeudellinen kysymys esillä olevassa asiassa on, miten hankintalain 73 §:n 1 momentin viimeisestä virkkeestä ilmenevää seitsemän päivän sääntöä sekä ilmaisua ”jollei muuta näytetä” on tulkittava tilanteessa, jossa hakija on itse ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi ennen kuin seitsemän päivää on kulunut siitä, kun päätös on lähetetty hänelle postitse tiedoksi. Hankintalakia koskevan hallituksen esityksen (50/2006
4. vp)mukaan julkisia hankintoja koskevaa päätöksentekomenettelyä ja siten myös päätösten tiedoksiantoa koskevat hallintolain yleiset säännökset. Tähän nähden hankintalain kysymyksessä olevaa säännöstä on tulkittava samalla tavalla kuin hallintolain 59 §:n 1 momenttia. Näin ollen tiedoksisaannin on katsottava tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen sisältävän kirjeen lähettämisestä. Kysymyksessä on laskennallisesti määräytyvä tiedoksisaantiajankohta. Sääntelyn tarkoituksena on ollut helpottaa tiedoksisaannin ajankohdan toteamista siten, ettei yleensä ole edes tarpeen selvittää, milloin päätös on tullut perille. Siten hakijan itsensä ilmoitus siitä, että hän on saanut päätöksen tiedoksi ennen kuin seitsemän päivää on kulunut siitä, kun päätös on lähetetty hänelle postitse tiedoksi, on tiedoksisaannin ajankohdan arvioinnin kannalta merkityksetön. Sen, joka väittää tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin kuin seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä postitse, on puolestaan esitettävä näyttö tällaisesta seitsemän päivää myöhemmin tapahtuneesta tiedoksisaannista. Hankintapäätös hakemusosoituksineen on lähetetty 14.9.2009 A:lle postitse kirjeellä. A:n on katsottava saaneen päätöksestä tiedon 21.9.2009.

§:ssä säädetty 14 päivän määräysaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten, kun tiedoksisaantipäivää ei hallintolainkäyttölain 22 §:n huomioon ottaen oteta lukuun, päättynyt 5.10.2009, jolloin A:n hakemus onkin saapunut markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden olisi siten tullut tutkia A:n hakemus. Kun näin ei ole tapahtunut, markkinaoikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava markkinaoikeudelle. 2. Asian tultua näin ratkaistuksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Kari Kuusiniemi, Irma Telivuo, Matti Pellonpää, Eila Rother, Alice Guimaraes-Purokoski ja Riitta-Maija Jouttimäki. Asian esittelijä Markus Ukkola.