← Suomi

KHO/2011/119

2011 false KHO:2011:119 Asetus (EY) N:o 110/2008 soveltui tavaramerkin KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac Likööri - Likör - Liqueur 21 % Vol Lignell & Piispanen 500 ml (kuvio) rekisteröinnin edellytysten arviointiin, vaikka se oli tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun rekisteröintihakemus oli jätetty ja tavaramerkki rekisteröity. Koska ilmaisu Cognac oli ollut suojattu maantieteellisenä merkintänä unionin oikeudessa 15.6.1989 alkaen ja tavaramerkin rekisteröintihakemus oli tehty 1.1.1996 jälkeen, asetuksessa säädetty rajoitettu poikkeus ei soveltunut asiaan. Asetuksen mukaan viranomaisten oli evättävä tai peruttava sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisälsi rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän tai muodostui sellaisesta, jos tavaramerkin käyttö olisi johtanut johonkin asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Tavaramerkki sisälsi asetuksella suojatun maantieteellisen merkinnän Cognac ja tällaisen merkinnän yleisnimenä ja käännöksenä (KONJAKKI). Merkinnästä ei ollut tullut yleisnimeä, eikä sitä saanut kääntää tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä. Tavaramerkki oli rekisteröity sellaiselle tislatulle alkoholijuomalle, joka muun ohella alkoholipitoisuuden puolesta ei täyttänyt viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman määritelmää ja joka ei siten myöskään ollut maantieteellisen merkinnän Cognac eritelmien mukainen. Tavaramerkin tarkoittama tuote oli tislattuna alkoholijuomana verrattavissa maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityyn tislattuun alkoholijuomaan. Maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävän tavaramerkin käyttö tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole vastaavien eritelmien mukaisia, oli 16 artiklan a alakohdassa tarkoitettua maantieteellisen merkinnän suoraa kaupallista käyttöä tuotteissa, jotka ovat verrattavissa tällä merkinnällä rekisteröityyn juomaan, mutta joita merkintä ei koske. Lisäksi tavaramerkistä syntyi kuluttajalle mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu alkuperänimitys. Tavaramerkin käyttö merkitsi siten myös asetuksen 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän aiheuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti 1, 2 ja 11 kohta (56/2000)sekä 21 § 1 momentti Kort referat på svenska Päätös, jota valitus koskee Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta 22.10.2007 nro 2004/T/206

  1. ASIAN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSESSA 1.
  2. Rekisteröintihakemus 19.12.2001 Oy Gust. Ranin on hakenut pullon etiketin muotoisen kuviotavaramerkin rekisteröintiä tavaroille "Konjakkia sisältävät liköörit" luokassa
  3. Kuviossa on teksti KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac Likööri - Likör - Liqueur 21 % Vol Lignell & Piispanen 500 ml. 1.
  4. Tavaramerkin rekisteröinti 31.1.2003 Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt tavaramerkin numerolla
  5. 1.
  6. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin väite 31.3.2003 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on tehnyt väitteen ja siinä vaatinut rekisteröinnin kumoamista. Väitteen mukaan maantieteellistä nimitystä Cognac ei tule voida suojata tavaramerkkinä. Sanayhdistelmien KAHVI-KONJAKKI ja Cafe Cognac käyttö ja näyttävä sijoittaminen ovat omiaan johtamaan kuluttajia harhaan. Mikäli rekisteröinti pidetään voimassa, on todennäköistä, että maantieteellisiä nimityksiä koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja EU-säännöksiä loukataan ja lisäksi maantieteellisen nimityksen Cognac arvo kärsii. Tavaramerkin haltija hyötyisi myös epäoikeudenmukaisesti merkinnän Cognac saavuttamasta maineesta ja saisi ansiottomasti yksinoikeuden merkintään. Tavaramerkki on lisäksi erottamiskyvytön. 1.
  7. Oy Gust. Raninin lausuma väitteen johdosta 26.11.2003 Oy Gust. Ranin on väitteen johdosta antamassaan lausumassa huomauttanut, että tavaraluettelon mukaisten tuotteiden valmistukseen käytetään juuri Cognacin alueella Ranskassa tuotettua konjakkia. Yhtiö ei ole hakenut yksinoikeutta merkin tekstiin, vaan kokonaisuutena erottamiskykyiseen kuviomerkkiin. 1.
  8. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.9.2004 Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään hyväksynyt Bureau National Interprofessionnel du Cognacin väitteen ja kumonnut Oy Gust. Raninin kuviotavaramerkin nro 226351 rekisteröinnin. Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohtaan ja 13 §:ään sekä lausunut perusteluinaan, että rekisteröintiin 226351 sisältyvän ilmaisun COGNAC, joka on suojattu maantieteellinen nimitys ja jota voidaan käyttää vain Ranskan Cognacin alueelta peräisin olevan alkoholijuoman yhteydessä, on katsottava olevan harhaanjohtava, sillä merkistä ei ilmene, että kyseinen tuote olisi peräisin juuri tarkoitetulta alueelta. Väitteentekijä ei ole kuitenkaan osoittanut, että rekisteröinti numero 226351 olisi kokonaisuutena arvioiden vailla erottamiskykyä. Se seikka, että kyseiseen merkkiin sisältyvän tekstiosan, KAHVIKONJAKKI, Cafe Cognac voidaan katsoa olevan vailla erottamiskykyä ja siten vailla yksinoikeutta, ei tee kuitenkaan koko merkkiä erottamiskyvyttömäksi. Merkkiin sisältyvä kuvio ja tekstin asettelu tekevät kokonaisuuden erottamiskykyiseksi.
  9. ASIAN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VALITUSLAUTA-KUNNASSA 2.
  10. Oy Gust. Raninin valitus 12.11.2004 Oy Gust. Ranin on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan ja valituksessaan vaatinut, että päätös kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Valituksen mukaan tavaramerkin tarkoittamien tavaroiden valmistukseen käytetään Cognacin alueella tuotettua konjakkia, kuten tavaraluettelosta yksiselitteisesti ilmenee, ja merkissä esiintyvä ilmaisu Cognac viittaa Cognacin alueelta peräisin olevaan konjakkiin. 2.
  11. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin selitys 17.1.2005 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on selityksessään toistanut, ettei rekisteröintiä tule hyväksyä. 2.
  12. Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto 28.9.2006 Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valituksenalaista päätöstä ole aihetta muuttaa. 2.
  13. Valituslautakunnan päätös 22.10.2007 Valituslautakunta on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt valituksen sekä kumonnut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen rekisteröinnin kumoamisesta väitteen johdosta eli siis pysyttänyt tavaramerkin rekisteröinnin voimassa. Valituslautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti: Rekisteröintiin nro 226351 sisältyvä sana Cognac tarkoittaa kaupunkia Ranskassa ja sana tunnetaan tältä alueelta peräisin olevien alkoholijuomien, konjakkien, nimityksenä. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 5 artiklan 3 kohdan mukaan tislattujen alkoholijuomien sijaan voidaan käyttää maantieteellistä nimitystä Cognac. Tässä asetuksessa ei kuitenkaan säännellä tällaisen maantieteellisen nimityksen tavaramerkkioikeudellista suojaa siten, että sen perusteella vastaavan merkinnän sisältävä tavaramerkkihakemus olisi hylättävä tai rekisteröity merkki kumottava. Myöskään tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 11 kohdassa mainittu neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92, jonka on korvannut neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006, ei sovellu nyt kyseessä olevaan asiaan. Vaikka Cognac rekisteröidyssä merkissä tunnettaisiinkin kuluttajien keskuudessa maantieteellisenä nimityksenä, ei se konjakkia sisältävien liköörien yhteydessä anna harhaanjohtavaa kuvaa merkin tavaroiden maantieteellisestä alkuperästä. Ottaen vielä huomioon sen, että kuluttajat käsittävät sanan Cognac nyt kyseessä olevassa merkkikokonaisuudessa pelkästään tuotteiden lajia ja laatua kuvaavana ilmaisuna yhdistämättä sitä mitenkään maantieteelliseen alkuperään, ei rekisteröidyn merkin voida katsoa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan olevan omiaan johtamaan yleisöä harhaan tavaroiden maantieteellisen alkuperän suhteen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen perustelut koskien merkin erottamiskykyä, merkin rekisteröinnille ei ole siten väitteen perusteella esitetty sellaista tavaramerkkilain 21 §:ssä tarkoitettua estettä, jonka perusteella rekisteröinti olisi voitu kumota. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.9.2004 tulee siten kumota ja merkin rekisteröinti pysyttää voimassa.
  14. ASIAN KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA 3.
  15. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin valitus 31.12.2007 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti valituslautakunnan päätöksen ja tavaramerkkirekisteröinnin kumoamista tai toissijaisesti asian palauttamista Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen arvioitavaksi. Kysymyksessä olevaa tunnusta ei voida rekisteröidä tavaramerkkinä Suomessa, koska se on lainvastainen. Tavaramerkkirekisteröinnissä esiintyy nimitys "Cognac", asetuksen (ETY) N:o 1576/89 mukainen alueeseen ja alkuperään viittaava maantieteellinen nimitys, johon ainoastaan asianomaisen alueen tuottajilla on yksinoikeus. Tämä asetus on voimassa ja suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessa. Alkoholijuoman maantieteellistä nimitystä "Cognac" saa käyttää vain säädetyllä tavalla ja vain tietynlaisten, vaaditut edellytykset täyttävien alkoholijuomien yhteydessä. Edellä mainittu asetus sisältää myös nimenomaisen kiellon siitä, että alkoholijuomien suojattua maantieteellistä nimitystä, kuten "Cognac", ei saa kääntää muille kielille. Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights -sopimus (TRIPS) velvoittaa Suomea. TRIPS-sopimuksen maantieteellisiä merkintöjä koskevat 22−24 artiklat ovat suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessa. TRIPS-sopimus sisältää nimenomaisen kiellon kääntää alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä toiselle kielelle. Tavaramerkkirekisteröinnissä on lainvastaisesti käännetty sana "Cognac" suomen kielelle sanaksi "Konjakki". Termit "KAHVI-KONJAKKI" ja "Cafe Cognac" on ilmeisesti tarkoitettu toisiaan vastaaviksi. Ainakin kuluttajat todennäköisesti mieltävät nämä termit samaa tarkoittaviksi. Maantieteellistä alkuperänimitystä ei saa kääntää muille kielille, koska se on omiaan muuttamaan nimityksen yleiskielen omaiseksi. Tavaramerkkirekisteröinti on edellä mainitun asetuksen ja TRIPS-sopimuksen vastaisena myös lainvastainen. Tavaramerkkirekisteröinti on siten kumottava myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Tavaramerkki on lisäksi tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan vastaisesti harhaanjohtava "Cognac"-alkoholijuoman alkuperän suhteen. Maantieteellisen nimityksen suoja sisältää sen, että kysymys on nimenomaan tietyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevasta tietynlaisesta juomasta. Vaikka alkoholijuomassa käytetty Cognac täyttäisi Cognac-nimitykselle asetetut edellytykset, tavaramerkkirekisteröinnistä ei kuitenkaan käy ilmi, että merkissä esiintyvä "Cognac" olisi peräisin Cognacin alueelta Ranskasta ja olisi valmistettu tiettyjen vaatimusten mukaisesti. Päinvastoin kuviomerkissä on kuvattu Eiffel-torni, joka aiheuttaa mielleyhtymän Pariisiin eikä Cognacin alueelle. Lisäksi samassa merkissä esiintyy suomalaisen yhtiön aputoiminimi ja käännös "Konjakki", jotka puolestaan luovat mielikuvan tuotteen suomalaisuudesta. Merkki on siten erittäin harhaanjohtava. 3.
  16. Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3.2.
  17. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan lausunto 7.2.2008 Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on valituksen johdosta korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valituksessa ole esitetty syytä muuttaa valituksenalaista päätöstä. Rekisteröintiä ei voida pitää TRIPS-sopimuksen vastaisena, yhteisön säännösten vastaisena tai kansallisen lainsäädännön vastaisena. Asetukset (ETY) N:o 1576/89 ja (EY) N:o 510/2006 eivät tule sovellettaviksi esillä olevassa asiassa. Maantieteellisiä merkintöjä ei ole suojattu myöskään erillisellä kansallisella lainsäädännöllä. Näin ollen maantieteellistä alkuperää ilmaisevana ja alkoholijuoman lajinimityksenä tunnetun sanan cognac vaikutus kuviomerkissä tulee arvioida tavaramerkkilain 13 §:n ja 14 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella. Mikäli merkki olisi muodostunut ainoastaan sanasta cognac, merkin olisi voitu katsoa tavaramerkkilain 13 §:n mukaan ilmaisevan yksinomaan nyt kyseessä olevien tavaroiden maantieteellistä alkuperää. Rekisteröity merkki on kuitenkin kokonaisuutena erottamiskykyinen kuviomerkki. Ei voida pitää ilmeisenä, että merkki johtaa kuluttajia harhaan maantieteellisen alkuperän suhteen, kun tavaraluettelossa mainitaan konjakkia sisältävät liköörit. Merkin rekisteröitävyyttä harkittaessa ei rekisteriviranomaisen asiana ole valvoa, ovatko tavaraluettelossa mainitut tuotteet peräisin juuri maantieteellistä alkuperää osoittavasta paikasta tai että tuotteet olisivat asetuksen (ETY) N:o 1576/89 määritelmien mukaisia. Harhaanjohtavuus tulee arvioida merkin ja esitetyn tavaraluettelon perusteella. TRIPS-sopimus on saatettu voimaan Suomessa, mutta se on sisällöltään ja lähtökohdiltaan ensisijaisesti kauppapoliittinen sopimus, jonka määräyksillä ei ole välitöntä oikeusvaikutusta. Suomessa ei ole voimassa kansallista lainsäädäntöä, joka antaisi suojaa viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskeville maantieteellisille merkinnöille tavaramerkkien rekisteröintiin liittyvässä menettelyssä. Näin ollen kysymys ei ole sopimuksen 3 artiklan kansallisen kohtelun periaatteen vastaisuudesta. Euroopan unionin tasolla ei ole myöskään annettu säädöksiä, joiden perusteella voitaisiin tässä tapauksessa antaa suojaa toisin kuin asetuksen (EY) N:o 510/2006 osalta on säädetty. 3.2.
  18. Oy Gust. Raninin selitys 1.4.2008 Oy Gust. Ranin on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa yhtiö on vaatinut, että valitus hylätään ja valituslautakunnan päätös pysytetään. 3.2.
  19. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin vastaselitys 19.5.2008 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on antanut vastaselityksen, jossa järjestö on toistanut vaatimuksensa. Se on todennut ennen muuta, että esillä olevaa tavaramerkkiä ei voida rekisteröidä tavaramerkkinä Suomessa, koska se on 20.5.2008 sovellettavaksi tulevan ja tähän asiaan sovellettavan tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 vastainen, kun otetaan huomioon asetuksen 23 ja 16 artiklat. Valituksenalainen tavaramerkkirekisteröinti synnyttää vääriä mielleyhtymiä ja on harhaanjohtava. Vaikka rekisteröinnin ei katsottaisi olevan kielletty tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin perusteella, rekisteröinti on joka tapauksessa kielletty edellä mainitun asetuksen ja sen sisältämän nimenomaisen rekisteröintikiellon nojalla. 3.2.
  20. Valituslautakunnan lausunto 2.3.2009 Valituslautakunta on edellä mainitun vastaselityksen johdosta antamassaan lisälausunnossa katsonut, etteivät valittajan vastaselityksessään esittämät vaatimukset anna aihetta valituslautakunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen. Asetus (EY) N:o 110/2008 on 30 artiklan mukaisesti tullut voimaan ja sitä sovelletaan sellaisenaan 20.5.2008 alkaen kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen asetuksen 16 artiklan säännökset maantieteellisten merkintöjen suojasta ja 23 artiklan säännökset tavaramerkkien maantieteellisten merkintöjen välisestä suhteesta tulee ottaa huomioon nyt kyseessä olevaa valitusasiaa ratkaistaessa. Asetuksen johdanto-osan perustelujen 13 kohdassa on mainittu otetun huomioon myös TRIPS-sopimuksen 22 ja 23 artikloissa mainitut määräykset, joten valituslautakunnan aikaisemmassa lausunnossa esitetyt näkökohdat TRIPS-sopimuksen soveltuvuudesta eivät ole enää merkityksellisiä. Tavaramerkin rekisteröitävyyttä harkittaessa on 23 artiklan pohjalta tarkasteltava, johtaisiko rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän Cognac sisältävän tavaramerkin käyttö asetuksen 16 artiklassa mainittuihin tilanteisiin. Rekisteriviranomaisen harkinta voi perustua vain arvioon itse tavaramerkistä ja ilmoitetusta tavaraluettelosta havaittaviin seikkoihin, sillä rekisteriviranomaisen asiana ei ole valvoa, ovatko tavaraluettelossa mainitut tuotteet ja niihin sisältyvät ainesosat, tässä tapauksessa konjakki, juuri maantieteellistä alkuperää osoittavasta paikasta tai että ne olisivat asetuksessa mainittujen määritelmien mukaisia. Toisaalta merkillä varustettuja tuotteita ei merkin rekisteröitävyyttä harkittaessa tarvitse olla edes tarjolla. Näin ollen jää merkinhaltijan huolehdittavaksi ja valvontaviranomaisten valvottavaksi, että tavaramerkki ja tuotteet, joita käytetään rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän sisältävällä tavaramerkillä varustettuna, täyttävät todellisuudessa annetussa asetuksessa vaaditut edellytykset. Rekisteröity maantieteellinen merkintä Cognac on rekisteröity tuotteille viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat. Tavaramerkin tavaraluettelon mukaan liköörit sisältävät juuri konjakkia. Konjakki on juuri tätä viinistä tislattua väkevää alkoholijuomaa. Tavaramerkkiä ei ole siten rekisteröity maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin verrattaviin tuotteisiin, vaan tuotteet sisältävät maantieteellisellä merkinnällä suojattua tuotetta. Tavaramerkkiä ei ole myöskään rekisteröity sellaisiin muihin tuotteisiin, joita maantieteellisen merkinnän rekisteröinti ei koske, jolloin maantieteellisen merkinnän käytöllä tällaisissa tuotteissa voitaisiin hyötyä tämän merkinnän maineesta. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 16 artiklan a kohta ei näin ollen ole sovellettavissa. Tavaramerkistä ei ole havaittavissa mitään sellaista, että siihen sisältyvää maantieteellistä merkintää olisi käytetty väärin, jäljitelty tai se aiheuttaisi mielleyhtymiä. Maantieteellistä merkintää Cognac ei ole myöskään tavaramerkissä käännetty, sillä konjakki ei tarkoita Suomessa Ranskassa sijaitsevaa maakuntaa ja kaupunkia nimeltä Cognac, vaan siitä käytetään juuri muotoa Cognac. Konjakki taas on Suomessa käytetty lajinimitys Cognacin alueelta peräisin olevalle alkoholijuomalle. Näin ollen myöskään 16 artiklan b kohdan perusteella ei ole kyse 23 artiklan mukaisesta tilanteesta. Tavaramerkkiin ei ole otettu 16 artiklan c kohdassa mainittuja tuotetta kuvaavia vääriä tai harhaanjohtavia merkintöjä, jotka voisivat antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä. Näin ollen tämäkään kohta ei muodosta 23 artiklan mukaista estettä rekisteröinnille. Tavaramerkistä ei ole myöskään havaittavissa, että merkin tuotteiden maantieteellistä alkuperää osoittavan rekisteröidyn merkinnän lisäksi siinä olisi 16 artiklan d kohdassa tarkoitetulla tavalla käytetty esimerkiksi sellaista kuviota, jonka perusteella kuluttaja voisi erehtyä ja saada käsityksen, että tavarat olisivatkin kuvion johdosta toiselta alueelta kuin mitä merkissä oleva suojattu maantieteellinen merkintä osoittaa. Näin ollen valittaja ei ole osoittanut, että merkin rekisteröinnille olisi ollut estettä tähän valitusasiaan sovellettavan asetuksen (EY) N:o 110/2008 23 ja 16 artiklan perusteella. Konjakki-sanan käyttö tavaramerkkikokonaisuudessa ei johda kuluttajaa harhaan eikä aiheuta mielleyhtymää tuotteen kotimaisuuteen, vaan osoittaa tuotteiden lajia. Kyseessä ovat viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat eli konjakkia sisältävät liköörit. Tavaramerkin rekisteröitävyyden edellytyksenä ei voida pitää, että merkissä maantieteellisen merkinnän lisäksi pitäisi olla erikseen maininta tuotteen maantieteellisestä alkuperästä, eikä tällaisen maininnan puuttuminen voi merkitä harhaanjohtavuuden korostumista. Harhaanjohtavuuden kannalta ei ole merkitystä myöskään sillä, että tavaraluetteloon otetaan maininta maantieteelliseltä alueelta peräisin olevista tuotteista, sillä kuluttaja ei tuotteita hankkiessaan käytä tavaraluetteloa eikä välttämättä edes tiedä sellaisen olemassaolosta, vaan hän tekee havaintonsa itse tavaramerkin perusteella. Korkeintaan tällainen maininta tavaraluettelossa helpottaa rekisteriviranomaisen arviointia, että tuotteet vastaavat suoraan merkissä olevalla maantieteellisellä merkinnällä suojattua tuotetta. Cognac on asetuksen mukaan rekisteröity maantieteellinen merkintä, josta ei voi tulla yleisnimeä. Rekisteröidyssä merkissä sitä ei ole käytetty yleisnimen tapaan, sillä Cognac-sanan ei edes ymmärretä tarkoittavan esimerkiksi alkoholijuomia yleensä, vaan se osoittaa, että tuotteet sisältävät maantieteellisellä merkinnällä suojattua tuotetta. 3.2.
  21. Oy Gust. Raninin selitys 2.4.2009 Oy Gust. Ranin on selityksessään yhtynyt kaikilta osin valituslautakunnan lausuntoon. Asetus (EY) N:o 110/2008 ei tuo mitään uutta itse asiaan. Maantieteellinen nimi Cognac on myös suomeksi Cognac eikä konjakki. 3.2.
  22. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin vastaselitys 31.7.2009 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on vastaselityksessään toistanut valituksessa esittämänsä vaatimukset ja todennut, ettei rekisteriviranomainen voi missään olosuhteissa rekisteröidä lainvastaisia tavaramerkkejä. Mikäli tavaramerkki on asetuksen (EY) N:o 110/2008 vastainen, se on samalla lainvastainen tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan. Pelkän tavaramerkkirekisteröinnin perusteella voidaan todeta, että rekisteröinti on monelta osin mainitun asetuksen vastainen. Tavaramerkkirekisteröinti tulee kumota suoraan asetuksen 16 ja 23 artiklan nojalla tai tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 nojalla maantieteellinen merkintä Cognac koskee liitteen II 4 kohdan mukaisia viinistä tislattuja väkeviä alkoholijuomia eikä liitteen II 32 kohdan mukaisia liköörejä. Maantieteellistä merkintää Cognac ei siis saa käyttää liköörien yhteydessä siinä määrin kuin nimityksellä voitaisiin hyötyä maantieteellisen merkinnän Cognac maineesta. Maantieteellisen merkinnän Cognac väärinkäyttö ja harhaanjohtavia mielleyhtymiä aiheuttava käyttö liköörien yhteydessä on niin ikään kielletty. Kuluttajalla ei ole tavaramerkin nähdessään käsillä tavaraluetteloa. Se, miten kuluttaja tavaramerkkirekisteröinnin ymmärtää, riippuu ainoastaan sen ulkoasusta ja sisällöstä. Rekisteröinnissä mainitaan keskeisessä kohdassa ja huomattavan suurilla kirjaimilla "KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac" ja merkittävästi pienemmillä kirjaimilla "Likööri Likör Liqueur". Tämän vuoksi kuluttajat mieltävät, että kyseessä on jonkinlainen Cognac eikä likööri ja käyttävät tuotteesta nimitystä kahvikonjakki eikä likööri. Tavaramerkki aiheuttaa kuluttajille harhaanjohtavia mielleyhtymiä ja samalla Cognac-nimityksen käytöllä hyödytään maantieteellisen merkinnän Cognac maineesta (16 artiklan a ja b kohta). Tavaramerkin kattamia tuotteita valmistetaan Kuopiossa Suomessa ja niitä markkinoidaan erityisesti tuotteiden kotimaisuudella ja pitkällä suomalaisella historialla. Myös tavaramerkissä korostuu kotimaisuus monissa kohdin. "Cafe Cognac" on käännetty suomeksi "KAHVI-KONJAKKI" ja valmistajana mainitaan näkyvästi kotimainen yritys. Kun tavaramerkkiä tarkastellaan kokonaisuutena, siitä syntyy vahvasti kotimainen vaikutelma etenkin kuluttajille, joiden tiedossa ei ole, mistä juoman ainesosat todellisuudessa tulevat. Tällaisessa tapauksessa ainesosien alkuperä tulisi erityisesti mainita juuri harhaanjohtavuuden poistamiseksi. Tavaramerkissä ei kuitenkaan mainita, mistä siinä esiintyvä "Cognac" on peräisin, ja tämä on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan (16 artiklan c ja d kohta). Nimitys "Cognac" löytyy asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteen III 4 kohdasta. "Cognac" tarkoittaa siten myös Suomen kielessä maakunnan ja kaupungin nimen lisäksi rekisteröityä maantieteellistä merkintää, joka osoittaa tietyt edellytykset täyttävän tislatun alkoholijuoman olevan peräisin Cognacin alueelta. Asetus ei suojaa tai ylipäänsä koske nimitystä "konjakki", jolloin "konjakki"-nimityksellä myytäviä tuotteita eivät koske asetuksen laatuvaatimukset. Siten sana "konjakki" on mahdollista ymmärtää ainoastaan suojatun maantieteellisen merkinnän Cognac käännöksenä. Sanaa "konjakki" saatetaan käyttää puhekielessä maantieteellisen merkinnän "Cognac" käännöksenä, mutta käännöstä ei saa käyttää tislatun juoman etiketissä (14 artikla). Suojattu maantieteellinen merkintä "Cognac" on liitetty tavaramerkissä sanaan "Cafe" ja sanayhdistelmä "Cafe Cognac" ilmaisee selkeästi tavaramerkin kattamien tuotteiden lajia ja laatua yleisnimenä. Tätä tukee myös sanayhdistelmän käännös "KAHVI-KONJAKKI", joka on selkeästi tarkoitettu ilmaisemaan, mitä kyseinen tuote sisältää. Mikäli merkintää "Cognac" käytettäisiin tavaramerkissä asetuksen mukaisella tavalla, siihen ei saisi lisätä muita määreitä kuin liitteessä III on listattu. Tämä listaus ei sisällä "Cafe"-sanaa, joten nimiyhdistelmän "Cafe Cognac" voidaan ymmärtää tarkoittavan ainoastaan kyseisen tuotteen lajia ja laatua yleisnimenä, mikä on asetuksen vastaista (15 artikla). Maantieteellistä merkintää "Cognac" saadaan asetuksen (EY) N:o 110/2008 9 artiklan ja liitteen II 4 kohdan nojalla käyttää ainoastaan niiden väkevien alkoholijuomien yhteydessä, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 37,5 tilavuusprosenttia. Tavaramerkissä mainitaan, että rekisteröinnin kattamien tuotteiden alkoholipitoisuus on ainoastaan 21 tilavuusprosenttia. Tavaramerkissä on keskeisessä kohdassa myyntinimitys "KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac", jolloin kuluttaja harhautuu helposti luulemaan, että kyseessä on Cognac eikä likööri. Maan-tieteellistä alkuperänimitystä Cognac käytetään siten 9 ja 10 artiklojen vastaisesti harhaanjohtavasti sellaisen juoman myyntinimityksessä, jonka alkoholipitoisuus on alle 37,5 prosenttia. Tavaramerkki on tältäkin osin asetuksen vastainen. Suomen tavaramerkkilaki ei sisällä esillä olevan tapauksen ratkaisemiseksi riittävän yksityiskohtaista sääntelyä. Tältä osin tuomioistuimen ratkaisu tulisi perustaa suoraan asetukseen (EY) N:o 110/
  23. Korkeimman hallinto-oikeuden on oman aiemman tulkintalinjansa mukaisesti tulkittava oikeusvaikutuksiltaan kansallisia lakeja vastaavaa asetusta sellaisenaan. Epätäydellisesti kansallisella tasolla tapahtunut implementointi ei voi johtaa siihen, että EY-asetuksella taattu oikeussuoja ei toteudu. Lisäksi asetuksen vastaisuus merkitsee lainvastaisuutta Suomen tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Valittaja on pyytänyt korkeinta hallinto-oikeutta harkitsemaan ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, mikäli se katsoo, että tässä asiassa ilmenee asetuksen (EY) N:o 110/2008 tulkintaan liittyviä epäselviä kysymyksiä. 3.
  24. Ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva kuuleminen Bureau National Interprofessionnel du Cognacille, Oy Gust. Raninille ja Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalle on varattu tilaisuus ilmaista käsityksensä mahdollisesta ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ja siitä, mitä kysymyksiä tuomioistuimelle tulisi esittää. 3.3.
  25. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan lausunto 18.9.2009 Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa tai lisättävää korkeimman hallinto-oikeuden harkitseman ennakkoratkaisun pyytämiseen tai esitettävistä kysymyksistä. 3.3.
  26. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin selitys 30.9.2009 Bureau National Interprofessionnel du Cognac on pitänyt ennakkoratkaisun pyytämistä tärkeänä, koska esitettäviin kysymyksiin ei löydy vastausta suoraan asetuksesta (EY) N:o 110/2008 eikä tämänhetkisestä oikeuskäytännöstä. Koska kyse on erittäin tärkeästä aihealueesta eli tavaramerkkirekisteröinnin ja maantieteellisen alkuperämerkinnän suhteesta, ennakkoratkaisun pyytäminen on erityisen perusteltua. Ennakkoratkaisulla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys kaikkien jäsenvaltioiden kannalta. Nyt kyseessä olevaa tavaramerkkirekisteröintiä on haettu 19.12.2001 ja tavaramerkki on rekisteröity 31.1.
  27. Asetusta (EY) N:o 110/2008 edeltävä asetus (ETY) N:o 1575/89 tuli sovellettavaksi jäsenvaltioissa 15.12.1989 alkaen. Tässä asetuksessa määriteltiin maantieteellinen alkuperänimitys Cognac liitteessä II kohdassa
  28. Cognacin alkuperämaassa Ranskassa tätä asetusta sovellettiin sen voimaantulosta saakka. Siten nimitys Cognac on ollut suojattu alkuperämaassaan yhteisön säännöksillä 15.12.1989 lähtien. Lisäksi Ranskan kansallisten säädösten nojalla Cognac on ollut suojattu jo 15.5.1936 lähtien. Näin ollen asetusta (EY) N:o 110/2008 voidaan soveltaa tavaramerkkirekisteröintiin. Ennakkoratkaisua tulisi pyytää myös asetuksen (EY) N:o 110/2008 vastaisen tavaramerkin lainvastaisuudesta. 3.3.
  29. Oy Gust. Raninin selitys 1.10.2009 Oy Gust. Ranin on vastustanut ennakkoratkaisun pyytämistä, joka kohtuuttomasti venyttäisi asian käsittelyä. Merkki on rekisteröity vuonna 2003 eikä se ole ristiriidassa silloin voimassa olleiden asetusten kanssa. Uudessa asetuksessa (EY) N:o 110/2008 ei ole mitään sellaista uutta, mikä vaikuttaisi vastoin yleistä periaatetta takautuvasti merkin arviointiin. Merkki ei ole ristiriidassa uudenkaan asetuksen kanssa. Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin pyytää ennakkoratkaisua asiasta, on painotettava että konjakki on Suomessa lajinimi eikä käännös maantieteellisestä alkuperämerkinnästä Cognac. Tämä alkuperämerkintä on myös Suomessa Cognac.
  30. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN VÄLIPÄÄTÖS ENNAKKORATKAISUN PYYTÄMISESTÄ UNIONIN TUOMIOISTUIMELTA Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 31.12.2009 taltionumero 3731 päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun asetuksen (EY) N:o 110/2008 soveltamisesta ja erityisesti asetuksen 16 ja 23 artiklan sekä tavaramerkkidirektiivin 89/104/ETY harhaanjohtavuutta ja lain vastaisuutta koskevien säännösten tulkinnasta. 4.
  31. Lainsäädännöllinen tausta Suomen tavaramerkkilain (7/1964) 14 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos merkki on lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen. Mainitun momentin 2 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Edelleen saman momentin 11 kohdan (56/2000) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos rekisteröinnille on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 tarkoitettu este. Väitteen jälkeen rekisteriviranomainen tavaramerkkilain 21 §:n 1 momentin mukaan kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteriviranomainen hylkää väitteen, jos rekisteröinnille ei ole estettä. Tavaramerkkilaki ei sisällä säännöksiä tavaramerkin ja tislattujen alkoholijuomien suojattujen alkuperämerkintöjen välisestä suhteesta. Kansallista tavaramerkkilakia on nyt puheena olevassa tilanteessa mahdollisen harhaanjohtavuuden osalta sovellettava ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 3 artiklan 1 kohdan g alakohta ja mahdollisen lainvastaisuuden osalta direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 2 kohdan a alakohta huomioon ottaen. Asetusta (ETY) N:o 1576/89 on 18 artiklan mukaan tullut soveltaa 15.12.1989 alkaen. Asetus (ETY) N:o 1576/89 ei sisällä säännöksiä asetuksessa tarkoitettujen maantieteellisten nimitysten suhteesta tavaramerkkeihin. Asetuksen (ETY) N:o 1576/89 liitteessä II on suojattuna maantieteellisenä nimityksenä mainittu muun muassa Cognac. Asetusta (ETY) N:o 2081/92, johon kansallisen tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 11 kohdassa (56/2000) viitataan, ei 1 artiklan 1 kohdan mukaan sovelleta viinialan tuotteisiin tai alkoholipitoisiin juomiin. Asetusta (EY) N:o 110/2008 sovelletaan 30 artiklan mukaan 20 päivästä toukokuuta 2008 alkaen. Asetuksessa (EY) N:o 110/2008 määritetään samoin kuin edellä mainitussa kumotussa asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevat säännöt. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän, kuten Cognac, tai muodostuu sellaisesta, on asetuksen (EY) N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdan mukaan evättävä tai peruttava, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 johdannon 13 kappaleessa korostetaan myös TRIPS-sopimuksen maantieteellisiä merkintöjä koskevien säännösten asianmukaista huomioon ottamista. TRIPS-sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaan väkevien alkoholijuomien osalta sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää alkoholijuoman osoittavan alkuperämerkinnän, tai joka muodostuu sellaisesta maantieteellisestä merkinnästä, tulee evätä tai mitätöidä alkoholijuomien osalta, joilla ei ole tätä alkuperää. 4.
  32. Perustelut ennakkoratkaisun pyytämiselle Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, tuleeko asetusta (EY) N:o 110/2008 soveltaa tavaramerkin nro 226351 (kuvio) rekisteröintiedellytyksiä arvioitaessa. Mikäli asetusta on sovellettava, tulee arvioitavaksi, onko mainittu rekisteröinti asetuksen vastainen. Asiassa tulee myös ratkaistavaksi, onko rekisteröinti sikäli kuin se on ristiriidassa mainitun asetuksen maantieteellisten alkuperämerkintöjen suojaa koskevien säännösten kanssa direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava, sekä se, onko tavaramerkki mainitun direktiivin 3 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetulla tavalla kiellettävissä muun kuin tavaramerkkejä koskevan lainsäädännön perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että edellä selostetun asian ratkaiseminen edellyttää asetuksen (EY) N:o 110/2008 ja direktiivin 89/104/ETY tulkintaa sen selvittämiseksi, miten edellä mainitut kysymykset on ratkaistava. Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tiedossa unionin (aikaisemmin Euroopan yhteisöjen) tuomioistuimen ratkaisua unionin oikeuden tulkinnasta tätä asiaa vastaavassa tilanteessa. 4.2.
  33. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 soveltaminen Tavaramerkkirekisteröintiä nro 226351 (kuvio) on haettu 19.12.2001 ja tavaramerkki on rekisteröity 31.1.
  34. Tällöin voimassa ollut asetus (ETY) N:o 1576/89 ei sisällä tavaramerkkirekisteröinnin suhdetta maantieteelliseen alkuperänimitykseen koskevia säännöksiä. Asetuksen II liitteessä mainitaan kuitenkin suojattuna maantieteellisenä nimityksenä muun muassa Cognac. Cognac on siten jo tällä perusteella ollut suojattu maantieteellinen alkuperänimitys jo ennen edellä mainittua tavaramerkkirekisteröinnin nro 226351 (kuvio) hakemispäivää. Asetusta (EY) N:o 110/2008 sovelletaan 30 artiklan mukaan 20 päivästä toukokuuta 2008 alkaen. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka johtaisi asetuksen 16 artiklassa tarkoitettuun tilanteeseen eli maantieteellisen alkuperänimityksen suojan loukkaukseen, on 23 artiklan 1 kohdan mukaan evättävä tai peruttava. Korkein hallinto-oikeus pitää tulkinnanvaraisena sitä, onko asetusta (EY) N:o 110/2008 sovellettava tavaramerkin nro 226351 (kuvio) rekisteröintiedellytysten arviointiin siitä huolimatta, että mainittu asetus ei ole ollut voimassa silloin, kun rekisteröintiä haettiin ja tavaramerkki rekisteröitiin. 4.2.
  35. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 tulkinta Tavaramerkissä nro 226351 (kuvio) on teksti KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac Likööri - Likör - Liqueur 21 % Vol Lignell & Piispanen 500 ml. Rekisteröinti koskee konjakkia sisältäviä likööreitä luokassa
  36. Tavaramerkin haltija on esittänyt, että tavaramerkillä markkinoitavan tuotteen valmistuksessa käytetään maantieteellisen alkuperänimityksen Cognac mukaista tislattua alkoholijuomaa. Tämä ei kuitenkaan ilmene tavaramerkkirekisteröinnin tavaraluettelosta eikä kuluttajilla ole ostotilanteessa tavaraluetteloa käytettävissään. Tavaramerkin tarkoittama tuote on likööriä eikä Cognacin määritelmän täyttävää alkoholijuomaa, eikä se siten muun ohella valmistusmenetelmänsä tai alkoholipitoisuutensa puolesta täytä asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteen II kohdan 4 mukaista viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman määritelmää. Tavaramerkin teksti sisältää muun ohella sanan konjakki. Tavaramerkin haltija on esittänyt, ettei suomen kielen sana konjakki ole ranskan kielen sanan cognac tai paikkakunnan nimen Cognac käännös, vaan kysymyksessä olevan juoman yleiskielen nimitys. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 nojalla suojattua maantieteellistä alkuperämerkintää ei kuitenkaan saa käyttää yleisnimenä eikä käännöksenä. On pidettävä tulkinnanvaraisena, johtaako edellä kuvatunlaisen tavaramerkin rekisteröinti asetuksen (EY) N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asetuksen 16 artiklassa tarkoitettuun tilanteeseen, jolloin rekisteröinti olisi asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaan evättävä tai peruttava. 4.2.
  37. Direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan tulkinta Tavaramerkkejä, jotka ovat omiaan johtamaan yleisöä harhaan esimerkiksi tavaroiden luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän suhteen, ei saa direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaan rekisteröidä, tai jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömiksi. Korkein hallinto-oikeus pitää myös tulkinnanvaraisena, onko edellä kuvatunlainen tavaramerkki, sikäli kuin sen katsotaan olevan ristiriidassa asetuksen (EY) N:o 110/2008 maantieteellisten alkuperämerkintöjen suojaa koskevien säännösten kanssa mutta sitä ei voitaisi suoraan asetuksen perusteella evätä tai perua, kuitenkin mainitun asetuksen vastaisuuden perusteella tai muuten omiaan johtamaan yleisöä harhaan tavaroiden luonteen, laadun ja maantieteellisen alkuperän suhteen siten, ettei sitä saisi direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan nojalla rekisteröidä. 4.2.
  38. Direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan tulkinta Kansallisen tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa on direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti säädetty, että tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä muun muassa, jos se on lain vastainen. Lain vastaisuudella tarkoitetaan mainitussa säännöksessä esteitä, jotka johtuvat muista säännöksistä kuin tavaramerkkilaista. Tulkinnanvaraisena on pidettävä myös sitä, onko sikäli kuin tavaramerkin katsotaan olevan asetuksen (EY) N:o 110/2008 vastainen mutta sitä ei voitaisi suoraan asetuksen perusteella evätä tai perua, katsottava, että tavaramerkin käyttö voitaisiin kieltää muun lainsäädännön nojalla kuin tavaramerkkejä koskevan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tai yhteisön oikeuden nojalla siten, ettei tavaramerkkiä saisi direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla rekisteröidä. 4.
  39. Korkeimman hallinto-oikeuden esittämät kysymykset
  40. Soveltuuko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (jäljempänä asetus (EY) N:o 110/2008) 19.12.2001 haetun ja 31.1.2003 rekisteröidyn, mainitulla asetuksella suojatun maantieteellisen alkuperämerkinnän sisältävän tavaramerkin rekisteröintiedellytysten arviointiin?
  41. Jos vastaus kysymykseen
  42. on myöntävä, onko tavaramerkki, joka muun ohella sisältää asetuksella (EY) N:o 110/2008 suojatun maantieteellisen alkuperämerkinnän tai tällaisen merkinnän yleisnimenä ja käännöksenä ja joka on rekisteröity sellaisille tislatuille alkoholijuomille, jotka muun ohella valmistusmenetelmän ja alkoholipitoisuuden osalta eivät täytä kysymyksessä olevan maantieteellisen alkuperämerkinnän käytölle asetettuja vaatimuksia, evättävä asetuksen (EY) N:o 110/2008 16 ja 23 artiklojen vastaisena?
  43. Onko, riippumatta siitä, onko vastaus kysymykseen
  44. myöntävä vai kieltävä, kysymyksessä
  45. kuvatunlaisen tavaramerkin katsottava olevan omiaan johtamaan yleisöä harhaan esimerkiksi tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän suhteen siten kuin ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 89/104/ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, nykyisin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (kodifioitu toisinto) (jäljempänä direktiivi 89/104/ETY), 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetaan?
  46. Onko, riippumatta vastauksesta kysymykseen 1., mikäli jäsenvaltio on direktiivin 89/104/ETY 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella säätänyt, että tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä tai jos se on rekisteröity, se on julistettava mitättömäksi, mikäli tavaramerkin käyttö voidaan kieltää muun lainsäädännön kuin tavaramerkkejä koskevan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tai yhteisön oikeuden nojalla, katsottava, että mikäli tavaramerkkirekisteröinti sisältää asetusta (EY) N:o 110/2008 loukkaavia elementtejä, joiden perusteella tavaramerkin käyttö voidaan kieltää, tällaista tavaramerkkiä ei saisi rekisteröidä?
  47. UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO 5.
  48. Unionin tuomioistuimen tuomion sisältö Unionin tuomioistuin on, yhdistettyään asiat C-27/10 (esillä oleva asia) ja C-4/10 (vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa diaarinumerolla 3888/3/07) kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten, 14.7.2011 antamallaan tuomiolla antanut ratkaisunsa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin. Tuomiota on nyt ratkaistavana olevan asian kannalta olennaisin osin perusteltu seuraavasti: "Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu Ensimmäinen kysymys
  49. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään, sovelletaanko asetusta N:o 110/2008 sillä suojatun maantieteellisen merkinnän sisältävän tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyden arviointiin silloin, kun rekisteröinti on tehty ennen mainitun asetuksen voimaantuloa.
  50. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuuden periaate yleensä estää sen, että unionin säädöksen soveltamisen alkamisajankohta on aikaisempi kuin julkaisuajankohta, mutta tilanne voi poikkeuksellisesti olla toinen, jos se on välttämätöntä säädöksellä tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi ja jos asianomaisten perusteltua luottamusta kunnioitetaan asianmukaisella tavalla (ks. yhdistetyt asiat C-74/00 P ja C-75/00 P, Falck ja Acciaierie di Bolzano v. komissio, tuomio 24.9.2002, Kok., s. I-7869, 119 kohta ja asia C-120/08, Bavaria, tuomio 22.12.2010, 40 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
  51. Tästä on todettava, että unionin aineellisen oikeuden sääntöjä on oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden noudattamisen takaamiseksi tulkittava lähtökohtaisesti siten, että ne koskevat niiden voimaantuloa edeltäneitä tilanteita ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus (ks. mm. em. yhdistetyt asiat Falck ja Acciaierie di Bolzano v. komissio, tuomion 119 kohta; em. asia Bavaria, tuomion 40 kohta ja asia C-369/09 P, ISD Polska ym. v. komissio, 98 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
  52. Asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdan mukaan sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän, on evättävä tai peruttava, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista.
  53. Kyseisessä säännöksessä säädetään näin ollen selvästi paitsi mahdollisuudesta evätä tällaisen tavaramerkin rekisteröinti myös mahdollisuudesta samoilla perusteilla peruuttaa jo rekisteröity tavaramerkki ilman, että olisi asetettu jonkinlainen kyseisen tavaramerkin rekisteröintipäivää koskeva ajallinen rajoitus. Kuten Ranskan ja Portugalin hallitukset sekä Euroopan komissio ovat huomauttaneet, tästä sanamuodosta ilmenee, että asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohtaa on sovellettava ennen sen voimaantuloa rekisteröityihin tavaramerkkeihin.
  54. Tätä tulkintaa tukee saman asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa mainittu sääntö.
  55. Viimeksi mainittu säännös mahdollistaa nimittäin poikkeuksellisesti tavaramerkin käytön jatkamisen silloin, kun käyttö johtaa johonkin asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista, jos kyseinen tavaramerkki on rekisteröity tai sitä koskeva oikeus on saatu ennen kyseisen maantieteellisen merkinnän suojan voimaantuloa alkuperämaassa tai ennen 1.1.
  56. Kuten Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset ja komissio ovat väittäneet, tästä säännöstä on johdettava se, että lukuun ottamatta tavaramerkkejä, jotka kuuluvat asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti säädetyn poikkeuksen ajallisiin rajoihin, ennen asetuksen voimaantuloa rekisteröidyt tavaramerkit voidaan peruuttaa saman 23 artiklan 1 kohdan nojalla.
  57. Tästä seuraa, että asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa rekisteröityihin tavaramerkkeihin.
  58. Sen arvioimisesta, onko tällainen ajallinen soveltaminen niiden, joita asia koskee, oikeusvarmuutta ja luottamuksensuojaa koskevien periaatteiden mukaista, on todettava, että asetuksessa N:o 110/2008 maantieteellisille merkinnöille annetulla suojalla jatketaan jo asetuksessa N:o 3378/94, jolla lisättiin asetukseen N:o 1576/89 11 a artikla 1.1.1996 alkavin vaikutuksin, taattua suojaa.
  59. Kyseisen 11 a artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden oli toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla asianomaiset voivat estää TRIPS-sopimuksen 23 ja 24 artiklassa määrätyin edellytyksin yhteisössä maantieteellisen merkinnän käytön tuotteille, jotka eivät ole peräisin mainitun alkuperämerkinnän osoittamasta paikasta. Sopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää tislatun alkoholijuoman osoittavan alkuperämerkinnän tai muodostuu tällaisesta merkinnästä, on evättävä tai mitätöitävä sellaisten tislattujen alkoholijuomien osalta, joilla ei ole tätä alkuperää, kun taas sopimuksen 24 artiklan 5 kohdassa määrätään poikkeuksesta sellaisten tavaramerkkien hyväksi, jotka on rekisteröity tai joita koskeva oikeus on saatu vilpittömässä mielessä ennen itse sopimuksen voimaantuloa tai ennen kuin maantieteellinen merkintä saa suojaa.
  60. Näin ollen on katsottava, että TRIPS-sopimuksessa määrätyt maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt oli sisällytetty unionin oikeuteen 1.1.1996 alkaen, jolloin asetus N:o 3378/94 tuli voimaan, vaikka toimivalta täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamiseen oli myönnetty jäsenvaltioille.
  61. Näin ollen asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää suojatun maantieteellisen merkinnän, on evättävä tai peruttava, jos sen käyttö vastaa jotakin asetuksen 16 artiklassa mainittua väärinkäyttötilannetta, vain vahvistetaan yhtenäiset edellytykset unionin oikeudessa jo voi-massa olevan säännön täytäntöönpanolle, kun taas saman artiklan 2 kohdassa säilytetään unionin oikeudessa jo tunnustetut ajalliset poikkeukset.
  62. Tästä seuraa, ettei näiden säännösten soveltaminen loukkaa niiden, joita asia koskee, oikeusvarmuutta tai luottamuksensuojaa koskevia periaatteita.
  63. Ensimmäiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että asetusta N:o 110/2008 sovelletaan sillä suojatun maantieteellisen merkinnän sisältävän tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyden arviointiin, kun rekisteröinti on tehty ennen mainitun asetuksen voimaantuloa. Toinen kysymys
  64. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään, estävätkö asetuksen N:o 110/2008 16 ja 23 artikla suojatun maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan yleisnimen ja viimeksi mainitun käännöksen sisältävän tavaramerkin rekisteröinnin tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät täytä mainitun merkinnän käytölle asetettuja vaatimuksia.
  65. Tähän kysymykseen vastaamiseksi on tutkittava peräkkäin kyseisen asetuksen 23 ja 16 artiklan soveltamisedellytyksiä. Asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan soveltamisedellytykset
  66. Aluksi on muistutettava, että SEUT 288 artiklan toisen kohdan mukaan asetus pätee yleisesti ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen sillä on luonteensa perusteella sekä sen tehtävän perusteella, joka sillä on unionin oikeuslähdejärjestelmässä, välittömiä vaikutuksia, ja sillä voidaan perustaa yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia, joiden turvaaminen on kansallisten tuomioistuinten velvollisuus (ks. mm. asia 34/73, Variola, tuomio 10.10.1973, Kok., s. 981, Kok. Ep. II, s. 147, 8 kohta ja asia C-253/00, Muñoz ja Superior Fruiticola, tuomio 17.9.2002, Kok., s. I-7289, 27 kohta).
  67. Asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdan selkeän ja ehdottoman sanamuodon, jonka mukaan sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteeseen III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän, on evättävä tai peruttava, jos kyseistä tavaramerkkiä käytetään olosuhteissa, jotka merkitsevät jotakin asetuksen 16 artiklassa tarkoitettua tilannetta, nojalla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on velvollisuus evätä tai peruuttaa tavaramerkin rekisteröinti, kun tavaramerkkiä käytetään tällaisissa olosuhteissa.
  68. Asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 2 kohdassa tosin säädetään rajoitetusta poikkeuksesta sellaisten tavaramerkkien osalta, jotka on rekisteröity tai joita koskeva oikeus on saatu vilpittömässä mielessä ennen kyseisen maantieteellisen merkinnän suojan voimaantuloa alkuperämaassa tai ennen 1.1.
  70. Tästä on todettava, että tavaramerkkeihin, joiden rekisteröintiä pääasiat koskevat, sisältyvä ilmaisu "Cognac" mainitaan sekä asetuksen N:o 110/2008 liitteessä III että asetuksen N:o 1576/89 liitteessä II maantieteellisenä merkintänä, joka osoittaa Ranskasta peräisin olevan tislatun alkoholijuoman. Riippumatta suojasta, jota ilmaisu "Cognac" saa Ranskan lainsäädännön mukaan, kyseinen ilmaisu on näin ollen ollut suojattu maantieteellisenä merkintänä unionin oikeudessa 15.6.1989 alkaen eli siitä päivästä alkaen, jolloin asetus N:o 1576/89 tuli voimaan.
  71. Tämä toteamus riittää vahvistamaan, ettei pääasioissa kyseessä oleviin tavaramerkkeihin, jotka on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen välipäätösten mukaan rekisteröity 31.1.2003, voida soveltaa asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta.
  72. Näin ollen toisen kysymyksen ensimmäiseen osaan on vastattava, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdan nojalla evättävä tai peruttava sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää suojatun maantieteellisen merkinnän ja johon ei sovelleta saman artiklan 2 kohdassa säädettyä ajallista poikkeusta, jos tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin mainitun asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan soveltamisedellytykset
  73. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan a−d alakohdassa mainitaan erilaisia tapauksia, joissa tuotteen myynnissä viitataan nimenomaisesti tai implisiittisesti maantieteelliseen merkintään sellaisissa olosuhteissa, jotka voivat joko johtaa yleisöä harhaan tuotteen alkuperästä tai ainakin luoda sille alkuperää koskevan mielleyhtymän tai jotka voivat mahdollistaa sen, että toimija saa oikeudetonta hyötyä kyseisen maantieteellisen merkinnän maineesta.
  74. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa maantieteellisille merkinnöille näin annettua suojaa on tulkittava niin, että otetaan huomioon niiden rekisteröinnin tavoite eli - kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleesta ilmenee - sen osoittaminen, että tislatut alkoholijuomat ovat peräisin tietyltä alueelta, jos näiden juomien laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tähän maantieteelliseen alkuperään.
  75. Suojan tosiasiallista laajuutta on konkreettisesti arvioitava ottamalla huomioon asetuksen N:o 110/2008 15 artiklan 4 kohdassa säädetty lähtökohtainen sääntö, jonka mukaan asetuksen liitteeseen III rekisteröityä maantieteellistä merkintää voidaan käyttää vain tislatuille alkoholijuomille, jotka ovat kaikkien sellaisen teknisen asiakirjan eritelmien mukaisia, jonka alkuperäjäsenvaltio toimittaa komissiolle mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti hakiessaan merkinnän rekisteröintiä.
  76. Kysymys siitä, onko tietty tislattu alkoholijuoma suojattuun maantieteelliseen merkintään sovellettavien eritelmien mukainen, on tosiseikkaa koskeva kysymys, joka kuuluu toimivaltaisten kansallisten viranomaisten harkintavaltaan ja joka on ratkaistava ennen kuin tarkastellaan asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan säännösten mahdollista soveltamista.
  77. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toinen kysymys koskee erityisesti tapausta, jossa maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan yleisnimen ja sen käännöksen sisältävä tavaramerkki on rekisteröity tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia. Ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle on näin ollen vastattava tämän premissin pohjalta, voiko tällainen tilanne kuulua asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa mainittuihin tilanteisiin.
  78. Kysymyksen viittauksesta tavaramerkkiin, joka sisältää suojattua maantieteellistä merkintää vastaavan yleisnimen ja sen käännöksen, on todettava aluksi, että asetuksen N:o 110/2008 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan kyseisen asetuksen liitteeseen III rekisteröidyistä maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä. Käänteisesti saman kohdan toisessa alakohdassa täsmennetään, ettei nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, voida rekisteröidä liitteeseen III. Tästä seuraa, että arvioitaessa pääasioissa kyseessä olevien tavaramerkkien rekisteröintien pätevyyttä ei voida väittää, että liitteeseen III rekisteröidystä merkinnästä "Cognac" olisi tullut yleisnimi.
  79. On lisättävä, että asetuksen N:o 110/2008 14 artiklan 2 kohdan mukaan liitteeseen III rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä, kuten merkintää "Cognac", ei voida kääntää tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä.
  80. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa mainituista tilanteista on todettava, että artiklan a alakohdassa viitataan erityisesti maantieteellisen merkinnän suoraan tai välilliseen kaupalliseen käyttöön tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin ne ovat verrattavissa rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin.
  81. Toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä esitetyssä tapauksessa, jossa tuotteet, joita maantieteellinen merkintä ei koske, ovat tislattuja alkoholijuomia, vaikuttaa perustellulta katsoa, että kyse voi olla tällä maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityyn tislattuun alkoholijuomaan verrattavista tuotteista. Tislatut alkoholijuomat kattavat nimittäin niiden eri ryhmistä riippumatta juomia, joilla on yhteisiä objektiivisia ominaisuuksia ja joita nautitaan kohdeyleisön näkökulmasta pitkälti samanlaisissa tilanteissa. Lisäksi niitä jälleenmyydään usein samoja verkostoja pitkin, ja myyntiä säännellään samalla tavoin.
  82. Näin ollen tällaisessa tapauksessa olisi katsottava, että maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävän tavaramerkin käyttö tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole vastaavien eritelmien mukaisia, on asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan a alakohdassa tarkoitettua maantieteellisen merkinnän suoraa kaupallista käyttöä tuotteissa, jotka ovat verrattavissa tällä merkinnällä rekisteröityyn juomaan mutta joita merkintä ei koske.
  83. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetusta "mielleyhtymän" käsitteestä, johon asian C-4/10 ennakkoratkaisupyynnössä viitataan, on muistutettava, että se kattaa tapauksen, jossa tuotteen nimeämiseksi käytettyyn ilmaisuun sisältyy suojatun nimityksen osa siten, että kuluttajalle syntyy tuotteen nimen yhteydessä mielikuva tavarasta, jolla on suojattu alkuperänimitys (ks. asia C-87/97, Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, tuomio 4.3.1999, Kok., s. I-1301, 25 kohta ja asia C-132/05, komissio v. Saksa, tuomio 26.2.2008, Kok., s. I-957, 44 kohta).
  84. Oikeuskäytännössä on tarkennettu, että näin voisi olla siinä tapauksessa, että tavarat ovat ulkoasultaan samankaltaisia ja että myyntinimikkeet muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan (em. asia Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, tuomion 27 kohta ja em. asia komissio v. Saksa, tuomion 46 kohta).
  85. Vaikuttaa perustellulta soveltaa näitä arviointeja toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettuun tapaukseen, jossa maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävä tavaramerkki on rekisteröity tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia. Sanan "Cognac" sisältävän tavaramerkin käyttöä sellaisille tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole vastaavien eritelmien mukaisia, voidaan siis luonnehtia asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun "mielleyhtymän" aiheuttamiseksi.
  86. Tätä luonnehdintaa ei kyseisen säännöksen mukaan muuta myöskään maininta tuotteen oikeasta alkuperästä tai se, että maantieteellinen merkintä on käännetty tai että siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin 'kaltainen', 'tyyppinen', 'tyylinen', 'tapaan valmistettu', 'makuinen' tai muu vastaava.
  87. Kansallisen tuomioistuimen on aiheelliseksi katsomiltaan osin ja unionin tuomioistuimen jo esittämät tulkintaa koskevat seikat huomioon ottaen arvioitava asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettujen tilanteiden olemassaolon toteamiseksi, voiko sellaisen tavaramerkin, joka sisältää maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen, käyttö tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia, antaa väärän kuvan näiden juomien alkuperästä tai johtaa kuluttajaa harhaan niiden oikean alkuperän suhteen.
  88. Toisen kysymyksen toiseen osaan on vastattava, että kysymyksessä tarkoitetun kaltainen tilanne, jossa maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävä tavaramerkki on rekisteröity tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia, kuuluu asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista 16 artiklan muiden sääntöjen soveltamista. Kolmas ja neljäs kysymys
  89. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään, onko direktiivin 89/104 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa tulkittava siten, että maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan yleisnimen ja sen käännöksen sisältävän tavaramerkin, joka kattaa tislatut alkoholijuomat, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia, on katsottava olevan omiaan johtamaan yleisöä harhaan.
  90. Neljännellä kysymyksellään kyseinen tuomioistuin tiedustelee, onko direktiivin 89/104 3 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että kun jäsenvaltio on säätänyt kyseisen säännöksen nojalla, että tavaramerkki on julistettava mitättömäksi, jos ja siltä osin kuin se on ulkomaisen tavaramerkkilainsäädännön vastainen, asetuksen N:o 110/2008 säännösten vastaisen tavaramerkin rekisteröinti on evättävä.
  91. Kun otetaan huomioon toiseen kysymykseen annettu vastaus, näihin kahteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.
  92. Annetusta vastauksesta nimittäin ilmenee yhtäältä, että maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan yleisnimen ja sen käännöksen sisältävän tavaramerkin rekisteröinti tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia, kuuluu ainakin asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin, ja toisaalta, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on asetuksen N:o 110/2008 23 artiklan 1 kohdan nojalla evättävä tai peruttava tällaisen tavaramerkin rekisteröinti.
  93. Tässä yhteydessä on muistutettava, että asetuksen välitön sovellettavuus edellyttää, että se tulee voimaan ja sitä sovelletaan oikeussubjektien hyväksi tai rasitukseksi ilman toimenpiteitä sen siirtämiseksi kansalliseen lainsäädäntöön, ja että tämän velvoitteen tunnollinen täyttäminen on ehdoton edellytys asetusten samanaikaiselle ja yhdenmukaiselle soveltamiselle koko Euroopan unionissa (em. asia Variola, tuomion 10 kohta). Asetusta N:o 110/2008 on näin ollen sovellettava riippumatta säännöistä, joilla varmistetaan direktiivin 89/104 täytäntöönpano kansallisessa oikeusjärjestyksessä. - - Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: 1) Tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15.1.2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 110/2008 sovelletaan sillä suojatun maantieteellisen merkinnän sisältävän tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyden arviointiin, kun rekisteröinti on tehty ennen mainitun asetuksen voimaantuloa. 2) Asetuksen N:o 110/2008 23 ja 16 artiklaa on tulkittava siten, että - toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on asetuksen 23 artiklan 1 kohdan nojalla evättävä tai peruttava sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää suojatun maantieteellisen merkinnän ja johon ei sovelleta saman artiklan 2 kohdassa säädettyä ajallista poikkeusta, jos tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista - toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitetun kaltainen tilanne, jossa maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävä tavaramerkki on rekisteröity tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole tämän merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia, kuuluu asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista 16 artiklan muiden sääntöjen soveltamista." 5.
  94. Kuuleminen unionin tuomioistuimen tuomiosta Bureau National Interprofessionnel du Cognac on antanut 5.9.2011 päivätyn lausuman unionin tuomioistuimen tuomion johdosta ja vaatinut, että Oy Gust. Ranin velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tavaramerkkirekisteröinti on asetuksen (EY) N:o 110/2008 ja tavaramerkkilain vastainen, koska maantieteellinen merkintä Cognac ei ole yleisnimi, eikä sitä saa kääntää tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä. Näin ollen maantieteellisen merkinnän käyttö lajinimityksenä tai sen kääntäminen tavaramerkkirekisteröinnissä on asetuksen ja siten Suomen lain vastaista. Tavaramerkkirekisteröinti on myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla rekisteröintikelvoton, koska se on harhaanjohtava. Asetuksen 16 artiklan a alakohdassa tarkoitettu kielletty suora kaupallinen käyttö syntyy jo yksin siitä, että tavaramerkkirekisteröinnissä käytetään maantieteellistä merkintää ja sen kiellettyä käännöstä tuotteille, joita merkintä ei koske. Tämän lisäksi tavaramerkkirekisteröinnin käyttö johtaa myös 16 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun tilanteeseen. Maantieteellistä merkintää saadaan asetuksen 9 artiklan ja asetuksen liitteen II 4 kohdan mukaan käyttää ainoastaan niiden väkevien alkoholijuomien yhteydessä, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 37,5 tilavuusprosenttia. Saman kohdan mukaan viinistä tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tuotteet eivät ole maantieteellisen merkinnän Cognac edellyttämien eritelmien mukaisia. Tuotteet valmistetaan Suomessa ja niitä markkinoidaan kotimaisuudella ja pitkällä suomalaisella historialla. Kotimaisuus korostuu monessa kohdassa: "Cafe Cognac" on käännetty suomeksi ja valmistajana mainitaan kotimainen yritys. Tavaramerkkirekisteröinnistä kokonaisuutena syntyy kuluttajalle vahvasti kotimainen vaikutelma, jossa hyödynnetään maantieteellisen merkinnän mainetta mainitsematta, mistä juoman ainesosat todellisuudessa tulevat. Kuluttaja voi saada käsityksen, että tuotteen ainesosat ovat peräisin ennemmin Suomesta kuin Ranskasta. Tavaramerkkirekisteröinti on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan asetuksen 16 artiklan c ja d alakohdissa tarkoitetuin tavoin. Oy Gust. Ranin on unionin tuomioistuimen tuomion johdosta antamassaan, 5.9.2011 päivätyssä lausumassa huomauttanut, että yhtiön tuotteessa ei käytetä muuta alkoholijuomaa kuin Cognacin alueelta tuotua konjakkia, jota valmistaa väitteentekijän jäsenyhtiö S.A.R.L. MAISON A.E. DOR. Väitteentekijän motiivi tässä asiassa on tuntematon. Unionin tuomioistuimen tuomio osoittaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätös on oikea. Ilmaisusta Cognac ei voi tulla yleisnimeä, vaan se tulee tislattujen viinojen etiketeissä ymmärtää nimenomaan maantieteellisenä merkintänä. Suomen kielessä sana "konjakki" ilmaisee sanakirjojen ja kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen mukaan juomatyyppiä, tarkemmin sanottuna Cognacin kaupungin mukaan nimensä saanutta rypäleviinaa. Kyse on tavanomaisesta ilmaisusta, jolla kuvataan tavaran lajia. Sana "konjakki" on foneettinen mukaelma kyseisen kaupungin tai alueen nimestä, ja se on tullut kieleemme viimeistään 1800-luvulla merkitsemään yleisnimenä tiettyjä alkoholijuomia, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin ranskankielinen sana Cognac on hyväksytty maantieteellisenä merkintänä. Tästä on pääteltävä, ettei sanaa KONJAKKI voida rekisteröidä maantieteellisenä merkintänä, eikä sitä siten tule ymmärtää sellaisena, vaan se on Suomessa käsitettävä yksinomaan tietyn juomatyypin suomenkielisenä yleisnimenä. Maantieteellisen merkinnän suoja ei koske sanaa KONJAKKI tai sanayhdistelmää KAHVI-KONJAKKI. Koska sanapari KAHVI-KONJAKKI on suomenkielinen lajinimi, ei kyseessä ole myöskään väitteentekijän väittämällä tavalla maantieteellisen merkinnän käännös tai muunnelma. Tuotteessa käytetty konjakki on Cognacin alueella valmistettua tislattua rypäleviinaa, joka on kaikkien asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen asiakirjan eritelmien mukaista. Maantieteellisen merkinnän Cognac sisällyttäminen merkintänä tuotteen myyntipakkauksen etikettiin on siten asetuksen mukaisesti sallittua. Sana Cognac on tuotteen rekisteröidyn tavaramerkin osana. Sitä käytetään liköörin valmistuksessa pohjana käytetyn konjakin eli tislattujen alkoholijuomien myyntinimityksen "viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma" korvaavana ilmaisuna, kuten voidaan tehdä asetuksen (EY) N:o 110/2008 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa. Myyntinimitys tai maantieteellinen merkintä voidaan rekisteröidä muiden edellytysten täyttyessä tavaramerkin osana, kun rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki kokonaisuutena arvioiden on erottamiskykyinen, eikä tavaramerkki ole sekoitettavissa toisen aiemmin suojaamaan tunnusmerkkiin. Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan merkki, joka ilmaisee yksinomaan tuotteen lajia tai laatua, on erottamiskyvytön ja siten rekisteröintikelvoton. Rekisteröintikäytännön mukaan itsessään erottamiskyvyttömien osien summana voi kuitenkin syntyä rekisteröimiskelpoinen tavaramerkki, sillä merkin osat eivät saa erikseen suojaa, vaan rekisteröinnin ja siten yksinoikeuden kohteena ovat aina tavaramerkit kokonaisuutena. Yhtiön tavaramerkki on kuviomerkki, jossa on useita eriteltävissä olevia merkintöjä ja merkin osia. Tavaramerkkiä tulee kuitenkin arvioida kokonaisuutena, ja sekä Patentti- ja rekisterihallitus että Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta ovat arvioineet yhtiön tavaramerkin kokonaisuutena arvostellen erottamiskykyiseksi. Tavaramerkki on siten lähtökohtaisesti rekisteröintikelpoinen. Unionin tuomioistuin ei ole ottanut kantaa yhtiön tavaramerkin erottamiskykyä koskevaan arviointiin. Yhtiön tavaramerkkiä ei myöskään voida pitää harhaanjohtavana, koska sillä markkinoidut tuotteet ovat ranskalaista tislattua rypäleviinaa eli konjakkia sisältäviä liköörejä. Kuluttaja ei erehdy luulemaan tuotetta puhtaaksi konjakiksi. Tuotteen alkuperän tai minkään muunkaan seikan suhteen ei synny väärää käsitystä, kun liköörin pohjana on käytetty konjakkia. Maantieteellisen merkinnän käyttö on tässä tapauksessa sallittua myös edellä mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti. Mikään asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista ei voi tulla kysymykseen yhtiön tavaramerkin kohdalla. Maantieteellistä merkintää Cognac ei käytetä väärin, jäljitellä tai luoda sen avulla vääriä mielleyhtymiä. Tavaramerkissä ei ole muitakaan vääriä tai harhaanjohtavia merkintöjä, jotka koskevat tuotteen alkuperää tai luonnetta. Etiketissä, joka muodostaa yhtiön tavaramerkin, ei ole sellaisia merkintöjä, jotka olisivat lainvastaisia ja siten estäisivät rekisteröinnin. Edellä mainitut lausumat on 14.10.2011 lähetetty toiselle osapuolelle tiedoksi. Oy Gust. Ranin on antanut 28.11.2011 päivätyn lausuman, joka on lähetetty Bureau National Interprofessionnel du Cognacille tiedoksi.
  95. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU
  96. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkkirekisteröinnin nro 226351 kumoamista varten.
  97. Bureau National Interprofessionnel du Cognacin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Perustelut
  98. Pääasia Sovellettavat säännökset Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä: 1) jos merkki on lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen; 2) jos se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan; - - 11) jos rekisteröinnille on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 tarkoitettu este. (56/2000) Viimeksi mainittu kohta on 1.1.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen (1016/2010) jälkeen näin kuuluva: 11) jos rekisteröinnille on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 14 artiklassa, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 491/2009 118 l artiklassa tai tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 23 artiklassa tarkoitettu este. Tavaramerkkilain 21 §:n 1 momentin mukaan väitteen jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Kun päätös rekisteröinnin kumoamisesta on saanut lainvoiman, päätöksestä on kuulutettava. Tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008 (jäljempänä asetus (EY) N:o 110/2008) tuli sen 30 artiklan mukaisesti voimaan 20.2.
  99. Artiklan mukaan asetusta on sovellettu 20.5.2008 alkaen. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 johdanto-osan 2 perustelukappaleen mukaan "Tislattujen alkoholijuomien ala on tärkeä yhteisön kuluttajille, tuottajille ja maatalousalalle. Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, estämään vilpilliset käytänteet ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Näin olisi suojattava yhteisön tislattujen alkoholijuomien maine, jonka ne ovat saavuttaneet yhteisön ja maailmanmarkkinoilla ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien tuotannossa sovelletut perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. − −" Asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleen mukaan "− − Olisi laadittava rekisteri maantieteellisistä merkinnöistä, jotka osoittavat tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään." Asetuksen 23 artiklan, jonka otsikko on "Tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen välinen suhde", 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
  100. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän tai muodostuu sellaisesta, on evättävä tai peruttava, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista.
  101. Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 16 artiklassa tarkoitettua tapausta, ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti vilpittömässä mielessä yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä joko ennen maantieteellisen merkinnän suojaamista alkuperämaassa tai ennen 1 päivää tammikuuta 1996, käyttöä voidaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti jatkaa maantieteellisen merkinnän rekisteröinnistä huolimatta, jos jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 89/104/ETY tai yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/94 säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa. Asetuksen liitteessä III mainitaan ilmaisu "Cognac" maantieteellisenä merkintänä luokkaan 4 kuuluville tuotteille, eli viinistä tislatulle väkevälle alkoholijuomalle, jonka alkuperämaa on Ranska. Asetuksen liitteen II 4 kohdan b alakohdan mukaan viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia. Asetuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan liitteessä II kursiivilla esitettyjä ilmaisuja ja liitteessä III rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä ei käännetä tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä. Asetuksen 15 artiklassa, jonka otsikko on "Maantieteelliset merkinnät", säädetään seuraavaa:
  102. Tätä asetusta sovellettaessa 'maantieteellisellä merkinnällä' tarkoitetaan merkintää, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.
  103. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät on rekisteröity liitteeseen III.
  104. Liitteeseen III rekisteröidyistä maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä. Nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä liitteeseen III. - -
  105. Tislattujen alkoholijuomien, joilla on liitteeseen III rekisteröity maantieteellinen merkintä, on oltava kaikkien 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen asiakirjan eritelmien mukaisia. Asetuksen 16 artiklassa, joka koskee maantieteellisten merkintöjen suojaa, säädetään seuraavaa: Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista liitteessä III rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät on suojattu a) suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa asianomaisella maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän maineesta; b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka maantieteellinen merkintä on käännetty tai siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin "kaltainen", "tyyppinen", "tyylinen", "tapaan valmistettu", "makuinen" tai muu vastaava ilmaisu; c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka voi antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä; d) muulta käytöltä, joka saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen. Oikeudellinen arviointi Asiassa on ensiksi ratkaistava kysymys siitä, soveltuuko 20.2.2008 voimaan tullut asetus (EY) N:o 110/2008 nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin nro 226351 (kuvio) rekisteröintiedellytysten arviointiin, kun tavaramerkin rekisteröintiä on haettu 19.12.2001 ja tavaramerkki on rekisteröity 31.1.
  106. Edellä selostetusta unionin tuomioistuimen tässä asiassa antamasta tuomiosta ilmenevän oikeusohjeen mukaan asetusta on sovellettava kysymyksessä olevan tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyden arviointiin siitä huolimatta, että mainittu asetus ei ole ollut voimassa, kun rekisteröintiä haettiin ja tavaramerkki rekisteröitiin. Koska ilmaisu Cognac on ollut suojattu maantieteellisenä merkintänä unionin oikeudessa 15.6.1989 alkaen ja nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty 1.1.1996 jälkeen, asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa säädetty rajoitettu poikkeus ei sovellu tähän asiaan (yhdistetyt asiat C-4/10 ja C-27/10, Bureau National Interprofessionnel du Cognac, tuomio 14.7.2010, 24−37 ja 43−44 kohta). Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, onko tavaramerkin rekisteröinti mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan nojalla kumottava. Mainitun säännöksen mukaan viranomaisten on evättävä tai peruttava sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän tai muodostuu sellaisesta, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Asetuksen 16 artiklan a−d alakohdat koskevat tilanteita, joissa tuotteen myynnissä viitataan nimenomaisesti tai implisiittisesti maantieteelliseen merkintään sellaisissa olosuhteissa, jotka voivat joko johtaa yleisöä harhaan tuotteen alkuperästä tai ainakin luoda sille alkuperää koskevan mielleyhtymän tai jotka voivat mahdollistaa sen, että toimija saa oikeudetonta hyötyä kyseisen maantieteellisen merkinnän maineesta. Maantieteellisten merkintöjen nauttimaa suojaa on tulkittava niin, että otetaan huomioon niiden rekisteröinnin tavoite eli sen osoittaminen, että tislatut alkoholijuomat ovat peräisin tietyltä alueelta, jos näiden juomien laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tähän maantieteelliseen alkuperään. Suojan tosiasiallista laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon 15 artiklan 4 kohdassa säädetty lähtökohtainen sääntö, jonka mukaan liitteeseen III rekisteröityä maantieteellistä merkintää voidaan käyttää vain tislatuille alkoholijuomille, jotka ovat merkinnän edellyttämien eritelmien mukaisia (em. asia Bureau National Interprofessionnel du Cognac, tuomion 46−48 kohta). Tavaramerkki (kuvio) KAHVI-KONJAKKI Cafe Cognac Likööri - Likör - Liqueur 21 % Vol Lignell & Piispanen 500 ml sisältää asetuksella suojatun maantieteellisen merkinnän Cognac ja tällaisen merkinnän yleisnimenä ja käännöksenä (KONJAKKI). Tavaramerkin haltija on katsonut, että suomen kielessä sanalla "konjakki" kuvataan tavaran lajia. Asetuksen 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta seuraa kuitenkin, että maantieteellisestä merkinnästä Cognac ei voi tulla yleisnimeä eikä nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, voida rekisteröidä asetuksen liitteeseen III. Asetuksen 14 artiklan 2 kohdasta seuraa, että maantieteellistä merkintää Cognac ei saa kääntää tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä. Tavaramerkki on rekisteröity liköörille eli sellaiselle tislatulle alkoholijuomalle, joka muun ohella alkoholipitoisuudeltaan ei täytä asetuksen liitteen II kohdan 4 mukaista viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman määritelmää ja joka ei siten myöskään ole maantieteellisen merkinnän Cognac teknisen asiakirjan eritelmien mukainen kuten asetuksen 15 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Tavaramerkin tarkoittama tuote on tislattuna alkoholijuomana asetuksen 16 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa mielessä verrattavissa maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityyn tislattuun alkoholijuomaan. Maantieteellisen merkinnän tai tällaista merkintää vastaavan ilmaisun ja sen käännöksen sisältävän tavaramerkin käyttö tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole vastaavien eritelmien mukaisia, on 16 artiklan a alakohdassa tarkoitettua maantieteellisen merkinnän suoraa kaupallista käyttöä tuotteissa, jotka ovat verrattavissa tällä merkinnällä rekisteröityyn juomaan, mutta joita merkintä ei koske (em. asia Bureau National Interprofessionnel du Cognac, tuomion 53−55 kohta). Näin ollen yhtiön tavaramerkki on 16 artiklan a alakohdan vastainen. Lisäksi tavaramerkistä syntyy kuluttajalle mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu alkuperänimitys. Maantieteellisen merkinnän Cognac sisältävän tavaramerkin käyttö sellaisille tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät ole vastaavien eritelmien mukaisia, merkitsee asetuksen 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän aiheuttamista. Tätä luonnehdintaa ei kyseisen säännöksen mukaan muuta myöskään se, että maantieteellinen merkintä on käännetty (em. asia, tuomion 56−59 kohta). Näin ollen yhtiön tavaramerkki on myös asetuksen 16 artiklan b alakohdan vastainen. Kun otetaan huomioon, että yhtiön tavaramerkki todetaan asetuksen 16 artiklan a ja b alakohdan vastaiseksi ja että rekisteröinti on tämän vuoksi suoraan asetuksen 23 artiklan 1 kohdan nojalla evättävä tai peruttava, ei ole tarpeen ratkaista, onko rekisteröinnin kumoamiseen myös jokin muu syy. Edellä lausutuilla perusteilla Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset on kumottava ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröinnin kumoamista varten.
  107. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun otetaan huomioon asian laatu ja sen oikeudellinen tulkinnanvaraisuus, ei ole kohtuutonta, että Bureau National Interprofessionnel du Cognac korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksesta huolimatta joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Timo Viherkenttä, Alice Guimaraes-Purokoski ja Maarit Lindroos-Kokkonen. Asian esittelijä Monica Gullans.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.