§:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia jakeluasemalla koskevan päätöksen 5 §:n 1 momentin mukaan jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän tai muun veden hankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Edelleen 2 momentin mukaan, jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä 1 momentissa tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen aiheudu ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaista pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta. Pohjaveden pilaamiskielto käsittää myös vaaran aiheuttamisen kiellon. Jotta lupa voitaisiin myöntää ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisin lupamääräyksin, tulisi lupamääräyksin kyetä estämään muun muassa suojausrakenteisiin mahdolliset rakentamisvaiheen aikana jäävät virheet. Lupahakemuksen täydennyksissä 8.10.2007 ja 14.5.2008 esitetty pohjaveden tarkkailu pohjavesiputkien kautta ja huokoskaasutarkkailu asennettavan putkiston kautta ovat luonteeltaan jälkivalvontaa, joka osoittaa huonoimmassa tapauksessa vain sen, että pohjavesi on tärkeällä pohjavesialueella päässyt jo pilaantumaan. Huoltoasemakiinteistöllä jo suoritettujen pohjavesitarkkailujen tuloksien mukaan kiinteistön pohjavedestä on jo löytynyt viitteitä ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaisesta pohjaveden pilaantumisesta. Polttonesteen jakeluun liittyy inhimillisten virheiden mahdollisuus jakeluaseman rakentamisessa, huoltoaseman rakenteiden korjaamisessa tai polttonesteiden kuljettamisessa. Käytön aikainen valvonta ei voi myöskään estää kaikkea mahdollista pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa, kuten ilkivaltaa, tahallista vahinkoa tai onnettomuutta. Näitä riskitekijöitä ei voida jättää huomioimatta, kun otetaan huomioon toiminnan sijoittuminen tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle vedenottamon läheisyyteen. HDPE-kalvot ovat olleet käytössä jakeluasemien suojausrakenteissa vasta noin 10 vuoden ajan ja käytössä olleiden suojausrakenteiden kestävyydestä sekä rakennusvirheiden vaikutuksista suojausrakenteisiin tältä ajalta ei ole tutkimustietoa. Sama koskee myös kaksoispidätystekniikkaa. Käytössä olevan jakeluaseman suojausrakenteet joutuvat kemiallisen ja mekaanisen rasituksen alaiseksi, mikä johtuu muun muassa polttonesteiden ominaisuuksista, sään vaihteluista sekä jakeluaseman asiakkaiden toimintatavoista. Huoltoasemakiinteistö sijaitsee Levanpellon I luokan pohjavesialueella noin 750 metrin etäisyydellä Rajavainion vedenottamosta. Pohjavesialue on kapea pitkittäissuuntainen harjumuodostelma. Huoltoasemakiinteistö sijaitsee tämän harju- ja pohjavesimuodostelman keskiosassa, pohjavesialueen ydinalueella, joka jakaa pohjavesialueen Levanpellon ja Kirkonkylän I luokan pohjavesialueiksi. Säiliö- ja mittarikenttäalueiden valumavedet johdetaan öljynerottimen kautta pohjavesialueella sijaitsevaan Harjulantien varressa sijaitsevaan avo-ojaan. Ottaen huomioon vedenottamon läheisyys ja huoltoasemakiinteistön sijainti tärkeällä pohjavesialueella harjumuodostelman keskiosassa aiheutuu toiminnasta onnettomuustilanteessa pohjavedelle ja sitä kautta ihmisten terveydelle erityinen vaara, jota ei voida nykytietämyksen mukaan uusimmallakaan tekniikalla kokonaan poistaa. Huoltoasemakiinteistön etäisyys pohjavesialueen ulkopuolelle on lyhyt (noin 60 metriä), joten alueen polttoainehuolto voidaan järjestää myös pohjavesialueen ulkopuolelta käsin. Pohjaveden pilaamiskiellon määritelmän mukaan pilaamis- ja vaarantamiskielto koskee koko pohjavesialuetta, eikä ainoastaan vedenottamon valuma-aluetta. Jakeluaseman sijaitessa tärkeällä vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaisesti luvan myöntämisedellytyksiä arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, virtaako pohjavesi vedenottamolle päin vai ei. Jakeluaseman alueella on paineellinen pohjavesi, joka sijaitsee huoltamokiinteistöllä tehtyjen pohjavesimittausten perusteella noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta eli noin tasolla + 28,4 m. Alueelta tehtyjen pohjaveden korkeushavaintojen perusteella on mahdollista, että jakeluaseman rakenteet, erityisesti säiliökaivanto, saostuskaivot ja öljynerotuskaivot ulottuvat paikoin karkearakeiseen hyvin vettä johtavaan hiekkakerrokseen asti. On mahdollista, että pohjavedenpinnan taso saattaa nousta edellä mainittujen rakenteiden yläpuolelle. Vaikka toiminta on olemassa olevaa toimintaa, niin ympäristölupaharkinnan kannalta hanketta voidaan verrata uuteen hankkeeseen, koska vasta nyt ensimmäistä kertaa otetaan huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset ja toiminnan ympäristövaikutukset erityisesti pohjaveden pilaantumisen suhteen. Alueen polttoainehuolto on mahdollista järjestää pohjavesialueen ulkopuolelta, joten polttonesteiden jakeluaseman sijoittaminen tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle ei ole perusteltua myöskään alueen polttoainehuollon turvaamiseksi. Jakeluaseman siirtämisen pohjavesialueen ulkopuolelle ei voida katsoa aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia toiminnanharjoittajalle. Jakeluasematoimintaa ei pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi voida millään rakenteellisilla ja käyttöteknisillä lupamääräyksillä järjestää siten, että ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädettävät edellytykset täyttyisivät ja lupa voitaisiin myöntää. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta tai vedenhankinnan vaarantumista. Ympäristölautakunta on päätöksessään soveltanut seuraavia lainkohtia: Ympäristönsuojelulaki 2 §, 4 - 8 §, 28 §, 36 - 38 §, 41 - 43 §, 52 - 54 § ja 96 § Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti 5 kohta a alakohta, 7 § 1 momentti 5 kohta a alakohta ja 16 - 19 § Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNp 468/1996) Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa A on valituksessaan vaatinut, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja asia palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi luvan myöntämistä varten. Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella sillä, että kyseessä on olemassa olevan polttonesteen jakeluaseman toiminta, joka on aloitettu vuonna
§:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä muun muassa siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaisi loukata yleistä tai yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulainsäädännöksi (HE 84/1999 vp) on muun muassa mainittu, että ehdotetussa ympäristönsuojelulain 8 §:ssä oleva pohjaveden pilaamiskieltosäännös vastaisi entistä vesilain 1 luvun 22 §:ää. Pohjaveden pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytettäisi konkreettisen pilaantumisen aiheutumista. Ehdotetun ympäristönsuojelulain 42 §:n osalta hallituksen esityksessä on mainittu muun muassa, ettei ympäristönsuojelulakiin sisältyisi ehdotonta luvan myöntämiskieltoa vesilain 2 luvun 5 §:n tapaan. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta, muun ohessa vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla koskevan päätöksen (1998/415) mukaan jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä 1 momentissa tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Edellä mainitun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 42 §:n voimaantulosäännöksen 3 ja 4 momenttien mukaan jakeluasemalla tapahtuvaa palavien nesteiden käsittelyä ja varastointia, joka on aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa, saadaan edelleen harjoittaa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa enintään 31 päivään joulukuuta 2002 asti, vaikka se ei täytä tämän päätöksen säännöksiä. Toimintaa saa kuitenkin harjoittaa 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen, vaikka muun ohella 5 §:n vaatimukset eivät täyty. Toiminnan laatu ja sijainti Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa vuodesta 1964 lähtien. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Alueella voimassa olevassa Satakunnan seutukaava 5:ssä ei ole seutukaavamerkintöjä. Asiassa saadun selvityksen mukaan jakeluasema sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla tärkeällä Levanpellon I luokan pohjavesialueella noin 750 metrin etäisyydellä Rajavainion vedenottamosta. Pohjaveden päävirtaussuunta on jakeluasemalta luoteeseen ja vedenottamo sijaitsee jakeluasemaan nähden kaakossa. Johtopäätökset Ympäristönsuojelulain säätämisen tarkoituksena ei ole ollut, että polttonesteiden jakelutoiminnan harjoittaminen ympäristöhallinnon luokittelemalla I luokan pohjavesialueella olisi sinänsä ympäristönsuojelulain 8 §:n vastaista toimintaa ja jo tällä perusteella luonteeltaan sellaista, jolle ei voitaisi myöntää ympäristölupaa. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset on pohjavesialueella tapahtuvan polttonesteiden jakelutoiminnan tapauksessa ratkaistava tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Jakeluaseman sijainti aiheuttaa pilaantumisuhan pohjavesialueelle, vaikkei uhka suoranaisesti kohdistukaan pohjavedenottamoon virtauksen ollessa eri suuntaan. Pohjaveden pilaamiskielto ei edellytä, että pilaantumisuhan tarkoittama alue on vedenhankintakäytössä. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jota koskee pohjaveden pilaamiskielto. Sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle, jollei siihen ole erityisen painavaa perustetta. Painavaa syytä, joka edellyttäisi jakeluaseman sijoittamista pohjavesialueelle, ei ole tässä tapauksessa olemassa. Polttonesteiden jakeluasematoiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Siten toiminnan ympäristövaikutukset vasta nyt ensi kertaa arvioidaan ympäristönsuojelulain asettamien vaatimusten osalta. Näin ollen kysymys on ympäristönsuojelulain kannalta kokonaan uutta lupaa koskevasta hakemuksesta ja lupaharkinnassa hanketta arvioidaan siis uuden polttonesteiden jakeluaseman sijoittamisena kyseiselle alueelle. Toimintaan on sovellettava myös kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 5 §:ää, koska kysymys ei ole aikaisemmin hyväksytystä toiminnan muodosta aikaisemman luvan puuttuessa. Vaikka kohteessa on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaiset työt, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ympäristöluvan edellytyksiä tulisi arvioida toisin kuin mitä ympäristönsuojelulain 41 § ja 42 § edellyttävät. Parhaankaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen ei oikeuta toimintaa harjoitettaessa poikkeamaan ympäristönsuojelulain 8 §:ssä säädetystä ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta. Kun otetaan huomioon polttonesteiden jakeluaseman sijainti pohjavesialueella ja alueen hydrogeologiset olosuhteet, saattaa hakemuksen mukainen polttonesteiden jakeluasematoiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota ei voida poistaa yhtiön esittämillä tai muillakaan suojaustoimenpiteillä tai luvassa annettavilla lupamääräyksillä. Näin ollen jakeluaseman sijoituspaikka ei täytä
§:ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia eikä siten ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädettyjä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Koska hakemuksen mukaista paikkaa ei voida pitää sopivana jakeluasematoiminnalle, ei enemmän selvityksen pyytäminen yhtiöltä mahdollisista suojatoimenpiteistä ole ollut tarpeen asiaa ympäristölautakunnassa käsiteltäessä. Näin ollen lautakunta on voinut hylätä hakemuksen varaamatta luvan hakijalle tilaisuutta hakemuksensa täydentämiseen. Lautakunnan päätöstä ei ole syytä kumota ja asiaa yhtiön valituksen sekä vastaselityksen ohessa esitettyjen uusien selvitysten johdosta palauttaa lautakunnalle. Uudet selvitykset eivät ole sellaisia, että ne saattaisivat vaikuttaa ratkaisuun, koska pohjaveden pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytetä konkreettista pohjaveden pilaantumista. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 4 § 1 momentti 2 kohta, 6 §, 8 § 1 momentti, 41 § 1 momentti ja 42 § 1 momentti Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Ulvilan ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Valituksensa tueksi yhtiö on uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa: Kysymyksessä olevaa polttonesteen jakelu- ja huoltoasematoimintaa on harjoitettu vuodesta 1964 lähtien. Toiminnalle ei ole tarvinnut aikaisemmin hakea ympäristölupaa. Jakeluasemalle on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) edellyttämät pohjaveden suojausrakenteet. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ympäristönsuojelulain 8 §:n pohjaveden pilaamiskiellon perusteella. Yhtiö on lupahakemuksessaan esittänyt, että toimintaa jatketaan pääosin nykyisellä tekniikalla. Mikäli nykyinen tekniikka ei ole riittävä, yhtiö on ilmoittanut olevansa valmis nostamaan suojaus- ja varustelutasoa siten, että pohjaveden pilaantumisen riskiä ei ole. Ympäristölautakunnan olisi tullut pyytää yhtiöltä lisäselvitystä vaihtoehdoista, uusista ja paremmista pohjaveden suojausratkaisuista. Lupahakemus on hylätty tutkimatta, voidaanko ympäristölupa myöntää lupamääräyksin pohjaveden suojausta parantamalla. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan ennen lupa-asian ratkaisemista on selvitettävä, onko kielletty pohjaveden pilaantuminen mahdollista estää suojaus- ja varustetasoa nostamalla. Selvitykset olisi tullut pyytää myös ympäristölautakunnan päätöksessä mainittujen riskitekijöiden poistamisesta. Hakemusta ei olisi tullut hylätä sillä perusteella, ettei mikään suojaustaso ole riittävä kyseisellä sijainnilla. Lisäksi olisi tullut selvittää, olisiko mahdollista parantaa suojaustasoa esimerkiksi polttonestesäiliöiden sijoittamisella kiinteistöllä toiseen kohtaan, jossa savikerros on paksuimmillaan. Pohjavesiolosuhteet ovat suotuisat, koska jakeluaseman alueella on savikerros, jakeluasema sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella ja lisäksi pohjavesi virtaa poispäin vedenottamosta. Yhtiö on viitannut hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen oheen liitettyyn FCG Planeko Oy:n selvitykseen (A:n Kullaan jakeluaseman pohjavesialueen kuvaus 10.11.2008). Selvityksen mukaan kiinteistön alueella on savea 2,8 - 4,0 metrin syvyyteen asti ja saven alapuolella on 1,0 - 1,3 metrin kerros silttistä hiekkaa, jonka alla on karkeaa hiekkaa yli 10 metrin syvyyteen asti. Säiliökaivannon kohdalla savikerros on ehjä ja säiliötä uusittaessa savikerrokseen ei tarvitsisi koskea. Savikerroksen lisäksi säiliöiden alle voidaan asentaa HDPE-kalvo ja bentoniittimatto ja kaikkiin välitiloihin huokosilmaputket valvontaa varten. Jakeluaseman alueelta pohjavesi virtaa kohti luodetta päätyen jakeluaseman pohjoispuolella olevaan Joutsijokeen. Lähin, Rajavainion vedenottamo, sijaitsee kaakon suunnassa noin 800 metrin päässä jakeluasemalta katsottuna. Pohjaveden virtaussuunta on siten vedenottamolta kohti jakeluasemaa. Koska pohjaveden tuotto on suurempi kuin vedenottoluvan maksimimäärä, vedenoton lisääminen luvan enimmäismäärään ei vaikuta pohjaveden virtaussuuntaan. Pohjavesinäytteet ovat osoittaneet, että jakeluaseman pohjavedessä ei ole hiilivetyjä. Pohjavesiputken VPP4 näyte ei edusta pohjavettä, vaan maan pinnalta kertynyttä vettä. Kohteen maaperästä ei ole havaittu kynnysarvopitoisuuden ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Kaikki maaperänäytteet osoittivat, että maaperä ei ole pilaantunut. Maanäytteet otettiin alueelta, joilla on käsitelty tai varastoitu polttoaineita, pesuaineita ja öljyjä. Mikäli orsivettä muodostuu savikerroksen päälle, orsivedet valuvat alueen ojiin ja niitä myöten Joutsijokeen. Orsivedellä ja paineellisella pohjavedellä ei ole todettu olevan keskinäistä yhtyettä. Huoltoaseman toiminnan kieltäminen pohjavesialueella rikkoo yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Lounais-Suomen alueella toimii pohjavesialueella useita vastaavaa tai suurempaa riskiä pohjavesialueelle aiheuttavia laitoksia, joissa luvan myöntämiseen on riittänyt yhtiön esittämää vastaava tai jopa alempi suojaustaso. Käytäntö, jonka mukaan lupahakemukset hylätään vain polttonesteiden jakeluasemien osalta eikä muilta vastaavaa riskiä aiheuttavilta toiminnoilta, on lainvastainen. Kun otetaan huomioon Lounais-Suomen alueen eräät ympäristöluparatkaisut koskien toimintoja, joissa polttonesteen jakelutoimintaa vastaavasti varastoidaan kemikaaleja tai polttoaineita I luokan pohjavesialueelle, voidaan todeta, että muun tyyppinen vastaavaa riskiä aiheuttava toiminta on pääsääntöisesti sallittua. Ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätöksenteon taustalla on todennäköisesti ollut ympäristöministeriön valvontaohje 26.3.2007, joka osoittaa selvästi kategorista suhtautumistapaa polttonesteiden jakeluasemia kohtaan siten, ettei mikään suojaustaso voi olla riittävä. Asian käsittely ei ole siten ollut objektiivista, eikä jakeluasemaa ole arvioitu samoin kriteerein kuin muita laitoksia. Kategorista suhtautumista kuvastaa myös hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen yleisluonteisuus ja se, että hallinto-oikeus ei ole antanut merkitystä hakijan esittämille seikoille alueen olosuhteista tai perustellut, miksi niillä ei ole ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle, jollei siihen ole erityisen painavaa perustetta (KTM:n päätös 415/1998, 5 §). Hallinto-oikeus on asiaa perustelematta ilmoittanut, ettei tällaista perustetta ole. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) 5 §:ää ei kuitenkaan tule soveltaa tässä tapauksessa, sillä se koskee vain uusia jakeluasemia. Nyt on kysymys olemassa olevasta jakeluasemasta, johon mainitun päätöksen siirtymäsäännöksen mukaan ei sovelleta sijoituspaikkaa koskevaa 5 §:ää. Mikäli kuitenkin mainittu säännös on päätöksenteon taustalla, erityisen perusteen olemassaolosta voidaan todeta seuraavaa: A on toisessa sukupolvessa toimiva perheyritys, joka työllistää yhteensä kuusi henkilöä. Huoltoasema on toiminut vuodesta 1964 asti. Huoltoasema on paikallisesti tärkeä palvelujen tuottaja asukkaille ja se palvelee noin 300 - 400 asiakasta päivittäin. Lähin palveluasema sijaitsee noin 20 kilometrin päässä. Huoltoaseman lopettaminen tarkoittaisi alueellisen polttoainemyynnin ja huoltoasematoiminnan loppumista ja vastaavanlaisen palvelun saatavuutta vasta 20 kilometrin päästä, mitä ei voida pitää alueen huoltamo- ja polttoainepalvelujen saatavuuden kannalta alueellisesti hyvänä ratkaisuna. Huoltoaseman siirtäminen aiheuttaisi perheyritykselle ylitsepääsemättömiä ja kohtuuttomia kustannuksia. Ympäröivät maa-alueet eivät ole toiminnanharjoittajan omistuksessa. Koska parhaan mahdollisen tekniikan mukainen pohjaveden suojaustaso on järjestettävissä ilman huoltoaseman siirtämistä, jakeluaseman nykyiselle sijoituspaikalle on katsottava olevan erityisen painavat perusteet. Ulvilan ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätöksensä perusteluihin ja aikaisemmin lausumaansa sekä esittänyt, että valitus hylätään. Lisäksi lautakunta on lausunut muun ohella seuraavaa: Kysymyksessä oleva vedenhankintakäytössä oleva pohjavesialue on suhteellisen kapea ja pienialainen. Hakemuksen mukaista sijoituspaikkaa ei voida käytössä olevien maaperä- ja pohjavesitietojen perusteella pitää polttonesteenjakelulle sopivana, eikä pohjaveden pilaantumisen vaaraa kysymyksessä olevassa kohteessa voida millään tavalla poistaa. Siten viranomaisen ei ole ollut tarpeen pyytää luvan hakijalta lisäselvityksiä teknisistä suojausratkaisuista tai polttonestesäiliöiden toisenlaisesta sijoittelusta. Alueen polttoainehuolto voidaan hoitaa pohjavesialueen ulkopuolelta. A on antanut vastaselityksen. Vastaselitykseen on liitetty VTT:n laatima 14.5.2007 päivätty tutkimusselostus (Öljyalan Palvelukeskus Oy, Polttonesteiden jakeluasemien maaperän ja pohjaveden suojaus- ja tarkkailurakenteiden käyttö riskienhallintamenetelmänä, Pasi Vahanne ja Markku Juvonen). Yhtiö on muun ohella esittänyt, että mainitussa tutkimusselostuksessa esitetään kattavasti suojaus- ja tarkkailurakenteita, jotka minimoivat pohjavesiriskin olemattomaksi. Esimerkiksi säiliökaivannon pohjalle asetettavan muovikalvon ja bentoniittimaton asennusvirheet voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä raportissa esitetyin keinoin ja riskit rakentamisen aikana on mahdollista sulkea pois lupamääräyksin riittävästä valvonnasta. Hylkäävä päätös ei myöskään voi perustua siihen, että sijoituspaikalla voi tapahtua ilkivaltaa, onnettomuus tai inhimillinen erehdys, sillä tällaiset riskit on suljettavissa pois parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut 1. Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).
§:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp)
§:n 2 momentin osalta todetaan, että sijoituspaikan hyväksyttävyyteen vaikuttaisi mahdollinen toimintaan liittyvä onnettomuusriski. Esimerkiksi polttonesteiden jakeluasemaan voi liittyä erityinen riski, jos se sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 84/1999 vp) todetaan ympäristönsuojelulain 8 §:n osalta, että pykälässä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskieltosäännös vastaisi entistä vesilain 1 luvun 22 §:ää. Pohjaveden pilaamiskielto sisältää nykyiselläänkin vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä pohjaveden pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta edellytettäisi jatkossakaan konkreettisen pilaantumisen aiheutumista. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta eikä muun ohessa vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojeluasetuksen 9 §:n 1 momentti koskee lupahakemuksen sisältöä. Pykälän 2 momentin mukaan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset muun ohella seuraavat seikat: 4) arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa; 6) arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa; sekä 7) selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista.
§:n 2 momentti, jota koskevassa hallituksen esityksessä on edellä selostetuin tavoin todettu muun ohessa seuraavaa: "Sijoituspaikan hyväksyttävyyteen vaikuttaisi mahdollinen toimintaan liittyvä onnettomuusriski. Esimerkiksi polttonesteiden jakeluasemaan voi liittyä erityinen riski, jos se sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle." Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohta, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus on aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Parhaankaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen ei oikeuta toimintaa harjoitettaessa poikkeamaan ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta. Kuten edellä on selostettu, hallituksen esityksen mukaan pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Ympäristönsuojelulain säännökset ja lain perustelut huomioon ottaen polttonesteiden jakeluaseman sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle ei edellä lausuttuun nähden ole mahdollista ilman sellaisia perusteita, joiden vallitessa pohjaveden pilaantumisriski on riittävästi suljettu pois. Luvan myöntämistä puoltavana seikkana on esitetty, että jakeluasema sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella ja pohjaveden virtaussuunta on Rajavainion pohjavedenottamolta huoltoasemakiinteistölle päin. Ympäristönsuojelulain 8 §:ssä mainittu pohjaveden pilaamiskielto koskee kuitenkin kaikkea maaperässä olevaa pohjavettä, eikä siis ainoastaan vedenottamoiden alueen pohjavettä. Siten pohjaveden virtaussuunnalla ei ole tässä asiassa lupaharkinnan kannalta ratkaisevaa merkitystä. Pohjaveden pilaamiskieltoa ei voida myöskään rajata koskemaan vain niin sanottua vapaata pohjavesikerrostumaa. Maaperä jakeluaseman kiinteistön alueella on savea 2,8 - 4,0 metrin syvyyteen asti. Pohjaveden pinnan yläpuolella oleva riittävän paksu ja tiivis savikerros, joka mahdollisessa vahinkotilanteessa estää aineen pääsyn pohjaveteen, saattaa sinänsä olla luvan myöntämistä puoltava seikka. Tässä tapauksessa pilaantumisriskiä lisää kuitenkin se, että paineellisen pohjaveden taso on enimmäkseen noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Säiliöalueen läheisyydessä (pohjavesiputki PVP1:n kohdalla) tiiviin savikerroksen paksuus on jopa alle kaksi metriä. Jakeluaseman säiliökaivanto ulottuu noin kolmen metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan 7.7.2008 ympäristölautakunnalle esittänyt, että hakemuksessa esitetyt suojausrakenteet eivät ole riittäviä poistamaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lausunnossa on yksityiskohtaisesti lueteltu, miltä osin nykyiset suojausrakenteet ovat puutteelliset. Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Hakijalla on jo hakemusvaiheessa ollut tiedossaan vaadittava suojaustaso. Hakija ei ole vastineessaan tai muutoinkaan tuonut esiin uusia suojauskeinoja. Kun näissä oloissa otetaan huomioon kysymyksessä olevan polttonesteen jakeluaseman sijainti I luokan pohjavesialueella, pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei voida alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa tehokkaasti ehkäistä asiassa esillä olleilla tai muillakaan suojaustoimenpiteillä tai luvassa annettavilla määräyksillä. Hakemuksen mukaista paikkaa ei näin ollen voida pitää
§:ssä tarkoitettuna hyväksyttävänä sijoituspaikkana kysymyksessä olevalle toiminnalle. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset puuttuvat, eikä haettua ympäristölupaa siten voida ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentti huomioon ottaen myöntää. 4. Lopputulos Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1 - 3 lausuttu, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Eija Siitari-Vanne sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Pertti Eloranta ja Juha Kämäri. Asian esittelijä Irene Mäenpää.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.