§:n nojalla asiassa on vallinnut yhteisöjääviys, joka estää kilpailevan yhtiön hallituksen jäsenen osallistumasta asian valmisteluun tai päätöksentekoon tai olemasta läsnä asiaa käsiteltäessä. X:n kaupunginhallitus on antanut lausunnon. X:n kaupunginhallitus on 16.11.2009 (§ 477) päättänyt, että kaupunginvaltuuston 9.11.2009 (§ 136) tekemää päätöstä ei panna täytäntöön, koska takausta ei ole myönnetty lainan hakijalle. Takauksen hakijana ja lainan ottajana on ollut P Oy. Takausanomusta on erheellisesti käsitelty Kiinteistö Oy K Fastighets Ab:n hakemuksena. P Oy on kuitenkin kirjeellään 14.1.2010 peruuttanut takaushakemuksen. Asiaa ei sen tähden saateta kaupunginvaltuuston uudelleen käsiteltäväksi. Koska asian käsittely hakemuksen peruuttamisen johdosta raukeaa, ei ole tarpeen ottaa kantaa valituksessa esitettyyn esteellisyysväitteeseen. A on antanut vastaselityksen. X:n kaupunginvaltuuston päätös 9.11.2009 (§ 136) tulee lainvoimaiseksi, ellei päätöstä valituksen johdosta kumota. Sillä seikalla, että omavelkaista takausta hakeneen yhtiön väitetään myöhemmin peruuttaneen takaushakemuksensa ei voi olla merkitystä asian ratkaisun kannalta. Yhtiöhän voi peruuttaa peruutuksensa, jolloin lainvoimainen päätös voidaan panna täytäntöön. X:n kaupunginvaltuustossa viranhaltijoille on osoitettu useita paikkoja, eikä niitä ole erikseen nimetty vaihtelevalle määrälle viranhaltijoita. Esteellinen viranhaltija, kaupunginjohtaja B, istui asiaa ratkaistaessa juuri viranhaltijoille varatulla paikalla, tosin ei sillä paikalla, millä hän yleensä istuu. B ei pyynnöstä huolimatta poistunut valtuustosalista, vaan hän istui asian käsittelyn aikana valtuustosalissa, jossa päätös tehtiin. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Kuntalain 57 §:n 1 momentin mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan kaupunginjohtaja B on R Oy:n hallituksen jäsen. Hän on siten ollut esteellinen valituksenalaisessa asiassa. X:n kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjan 19.10.2009 §:n 445 kohdalla on merkintä, että B poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan asiaa kaupunginvaltuustossa käsiteltäessä B poistui paikaltaan, mutta pysyi kokoushuoneessa. Häntä ei merkitty esteelliseksi eikä poistumista merkitty pöytäkirjaan. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan kaupunginvaltuuston kokous 9.11.2010 on ollut julkinen. Koska kaupunginjohtaja B on valituksenalaista asiaa käsiteltäessä poistunut paikaltaan eikä näin ollen ole osallistunut asian käsittelyyn, ei kaupunginvaltuuston päätös ole syntynyt esteellisyyden johdosta virheellisessä järjestyksessä, vaikka kaupunginjohtaja B ei ole poistunutkaan valtuustosalista asian käsittelyn ajaksi. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Kuntalaki 90 § Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Kaupunginjohtaja B, joka X:n kaupunginhallituksen käsitellessä 19.10.2009 (§ 445) R Oy:n hakemusta on ilmoittanut olevansa esteellinen ja poistunut kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi, on ollut läsnä valtuustosalissa, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt samaa hakemusta. B on ollut kysymyksessä olevan kuntakonserniin kuulumattoman osakeyhtiön hallituksen jäsen. Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginjohtaja on siirtynyt paikaltaan asian käsittelyn ajaksi, mutta kuitenkin pysynyt valtuustosalissa paikalla, joka on varattu viranhaltijoille. Lain tarkoitus lienee sen estäminen, että esteellisen henkilön läsnäolo päätöstilanteessa voisi vaikuttaa käsiteltävän asian lopputulokseen. Päätöksentekijöille saattaa olla kiusallista vastustaa läsnä olevan henkilön edun mukaista päätöstä. B on halunnut olla läsnä itse päätöksentekotilanteessa, vaikka häntä esteellisenä pyydettiinkin virallisessa puheenvuorossa poistumaan. Kysymys on ollut B:n edustaman yhtiön kannalta tärkeästä lainantakausasiasta. Takaus hyväksyttiin valtuustossa äänestyksen jälkeen, miksi voidaan perustellusti olettaa, että esteellisen henkilön läsnäolo kokoushuoneessa on vaikuttanut lopputulokseen. A on lisäksi vaatinut, että X:n kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle Vaasan hallinto-oikeuden häneltä asian käsittelystä hallinto-oikeudessa perimän 89 euron määräisen oikeudenkäyntimaksun sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa oikeudessa 500 eurolla. A on myös vaatinut, ettei häneltä peritä oikeudenkäyntimaksua asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. X:n kaupunginhallitus on antanut selityksen, johon on liitetty CD-tallenne. Tallenteesta käy ilmi, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei ole kehottanut kaupunginjohtaja B:tä poistumaan valtuustosalista. A on ensimmäisessä puheenvuorossaan kiinnittänyt huomiota kaupunginjohtajaa koskevaan esteellisyyskysymykseen. Tallenteesta havaitaan, että B ei ainakaan A:n ensimmäisen puheenvuoron aikana ole istunut omalla paikallaan, vaan muille virkamiehelle kuin kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle valtuustosalissa varatulla paikalla. Yleisölle varatut paikat ovat valtuustosalin lehterillä. A on antanut vastaselityksen. Kaupunginjohtaja on istunut valtuustosalissa valtuuston kokoukseen osallistuville tarkoitetulla paikalla, ei lehdistölle tai yleisölle varatulla paikalla. Hän on siis mitä suuremmassa määrin ollut läsnä valtuuston kokouksessa ja kokoustilassa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n vaatimusta hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksun korvaamisesta. 2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Vaasan hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös ja X:n kaupunginvaltuuston 9.11.2009 (136 §) tekemä päätös kumotaan. 3. X:n kaupunki velvoitetaan oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hyläten korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 300 eurolla. Perustelut 1. A on esittänyt hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksun korvaamista koskevan vaatimuksensa vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeudessa syntyneitä oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen tutkiminen ei kuulu korkeimman hallinto-oikeuden ensi asteen toimivaltaan. A:n esittämä vaatimus on näin ollen jätettävä täällä tutkimatta. 2. Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.
§:n 2 momentin mukaan kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.
§:n 5 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Kuntalain 57 §:n 1 momentin mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; Hallintolain 29 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Hallintolain 29 §:n 2 momentin mukaan virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Asiakirjoissa olevien 4.11.2009 päivättyjen kaupparekisteriotteiden mukaan kaupunginjohtaja B on 4.11.2009 ollut sekä R Oy:n että P Oy:n hallituksen jäsen. Asiakirjoista saaduista tiedoista ilmenee myös, että X:n kaupunginhallituksen käsitellessä 19.10.2009 (§ 445) R Oy:n takaushakemusta pöytäkirjaan on merkitty, että B on ollut esteellinen ja että hän on poistunut kaupunginhallituksen kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Kun R Oy X:n kaupungille tekemänsä takaushakemuksen mukaan omistaa P Oy:n, joka puolestaan omistaa Kiinteistö Oy K Fastighets Ab:n, jonka lainan vakuudeksi takaus on myönnetty, B:n on katsottava olleen hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla esteellinen osallistumaan kysymyksessä olevan takausasian käsittelyyn X:n kaupunginvaltuustossa 9.11.2009. Asiassa saadun selvityksen mukaan kaupunginjohtaja B on ennen kysymyksessä olevan takausasian käsittelyä X:n kaupunginvaltuustossa siirtynyt kaupunginjohtajan paikalta kaupungin muille virkamiehille kuin kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajille samassa kokoustilassa varatulle paikalle istumaan ja sieltä käsin seurannut asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa. Pöytäkirjamerkinnöistä ei ilmene, että B olisi ilmoittanut kaupunginvaltuustolle olevansa esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn tai että kysymystä B:n esteellisyydestä osallistua asian käsittelyyn olisi käsitelty kaupunginvaltuustossa. Asiassa saadun selvityksen mukaan B ei ole osallistunut asian käsittelyyn kaupunginvaltuustossa, mutta on ollut läsnä valtuustosalissa kaupunginvaltuuston käsitellessä asiaa. Kuntalain 57 §:n 1 momentin mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Tämä huomioon ottaen kunnan virkamiehen, joka on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuustossa, ei ole katsottava olevan läsnä asian käsittelyssä hallintolain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos hän seuraa asian käsittelyä yleisöstä käsin. B on kuitenkin seurannut asian käsittelyä kokoustilassa virkamiehille varatulta paikalta eikä ole siirtynyt kokoustilassa yleisölle varattuun tilaan. Kun takausasian käsittelyssä kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu
§:n 5 momentin säännöstä esteellisyyden ilmoittamisesta, hallintolain 29 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä esteellisyyden ratkaisemisesta eikä hallintolain 27 §:n 1 momentin säännöstä esteellisen viranhaltijan pidättymisestä osallistua asian käsittelyyn ja olla läsnä sitä käsiteltäessä, kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätös on siksi kumottava. 3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos A joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi X:n kaupunki on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla määrättävä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Alice Guimaraes-Purokoski ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Freja Häggblom.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.