← Suomi

KHO/2012/29

2012 false KHO:2012:29 Asiakkaan ja sähköyhtiön välisen sähkönmyyntisopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että asiakas maksoi 100 euron suuruisen vakuusmaksun. Vakuusmaksu oli otettava huomioon a

§:n 1 momentin 2 kohdan mukaan muut kuin lain 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenoina täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset.

§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisina erityismenoina henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Esitetty selvitys A on muuttaessaan asumaan uuteen asuntoon solminut sähkönmyyntisopimuksen E.ON Suomi Oy:n kanssa. A:n luottotiedoissa olleen merkinnän perusteella sähköntoimittaja on laskuttanut A:lta sähköntoimituksen vakuusmaksun 100 euroa. Yksilöhuoltojaoston päätöksen perusteluissa on todettu, että A ei ennen sähkösopimuksen solmimista E.ON:n kanssa ole ollut yhteydessä Jyväskylän Energia Oy:öön. Jyväskylän Energia Oy:stä on ilmoitettu, että sähköntoimituksen vakuusmaksu peritään, jos asiakkaalla on maksamattomia sähkölaskuja, mutta pelkästään luottohäiriömerkinnän perusteella vakuusmaksua ei peritä. A:lle kuukausittain toimeentulotukea myönnettäessä Vattenfallin sähkölaskut oli otettu huomioon menoina, joten hän ei ole joutunut maksamaan vakuusmaksua maksamattomien sähkölaskujen takia. A:n esittämän selvityksen mukaan Jyväskylän Energia Oy on vaatinut häneltä 200 euron vakuusmaksun sähkösopimuksen solmimisesta. Vakuusvaade ei ole perustunut maksamattomiin sähkölaskuihin. Perusturvalautakunta on antamassaan lausunnossa todennut, että koska sähkönmyynnin vakuusmaksu peritään vain niiltä sähkön käyttäjiltä, joilla on jäänyt sähkölaskut maksamatta tai joissakin yrityksissä riittää, että luottotiedoissa on merkintä, ei sähkön vakuusmaksua voida rinnastaa vuokravakuuteen. Vuokrayhtiöt ja yksityiset vuokranantajat perivät kaikilta vuokralaisilta vuokravakuuden riippumatta luottotietomerkinnästä. A on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että sähkön myyjä on perinyt häneltä vakuusmaksun. Kyseessä ei ole A:n erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuva toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellinen täydentävään toimeentulotukeen oikeuttava erityismeno. Hallinto-oikeuden johtopäätös A on joutunut maksamaan sähköntoimituksen vakuusmaksun luottotiedoista ilmenevän merkinnän perusteella. Vakuusmaksua ei ole pidettävä täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavana muuna asumisesta aiheutuvana erityismenona eikä A:n erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisena erityismenona. Ei ole syytä muuttaa perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaoston päätöstä. Asian ratkaisun lopputuloksen perusteella ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja yksilöhuoltojaoston päätökset kumotaan ja sähkön vakuusmaksu otetaan menona huomioon. A:n oikeudenkäyntikulut on määrättävä korvattaviksi. Sähkösopimukseen on vaadittu 100 euroa vakuusmaksua aivan yllättäen. Sähkösopimusta tehtäessä vakuudesta ei ollut ollut mitään tietoa. A joutui maksamaan vakuusmaksun perusosasta eikä hänelle jäänyt lainkaan rahaa. A olisi joutunut maksamaan vakuusmaksun myös Jyväskylän Energialle. Sähkön vakuusmaksu tulee rinnastaa vuokran vakuusmaksuun, johon toimeentulotukea on myönnetty. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on selityksessään muun ohella todennut, ettei A ollut selvittänyt ennen sähkösopimuksen solmimista E.ON Suomi Oy:n kanssa muiden sähköyhtiöiden käytäntöjä vakuusmaksuasiassa. Jyväskylän Energia Oy perii asiakkaalta vakuusmaksun, jos asiakkaalla on yhtymälle maksamattomia laskuja. A:lle oli kuukausittain myönnetty toimeentulotukea niin, että sähkölaskut oli otettu menona huomioon. A:lla ei ollut maksamattomia sähkölaskuja. Sähkön vakuusmaksua ei voida rinnastaa vuokravakuuteen, koska sähkön vakuusmaksu peritään vain niiltä, joilla on maksamattomia laskuja tai merkintä luottotiedoissa, mutta vuokravakuus peritään kaikilta. A oli omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että häneltä on peritty vakuusmaksu. Sähkön vakuusmaksua ei voida pitää täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavana erityismenona. A on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 1. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden ja perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaoston päätökset kumotaan ja asia palautetaan yksilöhuoltojaostolle uudelleen käsiteltäväksi. 2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Perustelut 1. Toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n mukaan perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot. Mainitun lain 7 b §:n mukaan muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon muun ohella, mistä nyt ei ole kysymys, asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot ja taloussähköstä aiheutuvat menot. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

§:n 1 momentin mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muun ohella 1 momentin 2 kohdan nojalla muut kuin lain 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot ja 1 momentin 3 kohdan nojalla henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. A on muuttanut uuteen asuntoon ja solminut sähkönmyyntisopimuksen E.ON Suomi Oy:n kanssa. Sopimuksen solmimisen jälkeen sähköntoimittaja on ilmoittanut, että A:n on maksettava 100 euroa sähköntoimituksen vakuusmaksua. A on maksanut vaaditun vakuusmaksun, mutta vakuusmaksuun ei ole myönnetty toimeentulotukea eikä vakuusmaksua ole otettu toimeentulotukilaskelmissa menona huomioon. Sähkön saanti on asumiseen liittyvä perusedellytys. Tästä syystä sähkön toimittamisen edellytyksenä oleva vakuusmaksu on asumisesta aiheutuva meno, joka on otettava huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja yksilöhuoltojaoston päätökset on kumottava ja asia palautettava yksilöhuoltojaostolle uudelleen käsiteltäväksi. 2. Asian laatuun nähden ja kun hallintotuomioistuimen päätöksestä ei sosiaaliasioissa peritä oikeudenkäyntimaksua ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Irma Telivuo, Eija Siitari-Vanne, Alice Guimaraes-Purokoski ja Kristina Björkvall. Asian esittelijä Kari Nieminen.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.