KHO/2012/3

2012 false KHO:2012:3 Korkein hallinto-oikeus oli henkilörekisteriä koskevan tarkastusoikeuden käyttämistä ja tietojen poistamista koskevassa valitusasiassa pyytänyt Poliisihallitukselta lausunnon. Korkeimman hallinto-oikeuden käyttöön oli pyydetty myös asianomaisesta rekisteristä poistettavaksi vaaditut merkinnät tulosteena tai sähköisesti. Poliisihallitus antoi pyydetyn lausunnon ja toimitti sen liitteenä valittajaa koskevia tietojenvaihto- ja toimenpidetietoja, jotka sisältyivät SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan. Valittajan asiamies pyysi Poliisihallituksen toimittamat asiakirjat nähdäkseen vastaselityksen antamista varten. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi valittajan pyynnön oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentin perusteella ja 19 §:n 2 momentin mukaisesti säännönmukaisessa lainkäyttökokoonpanossa. Asiassa annettiin sen laadun vuoksi perusteltu välipäätös, vaikka mainitun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun ratkaisun antamisen ei välttämättä tarvinnut tapahtua siten, että asiassa annetaan päätöstaltioksi muotoiltu ratkaisu. Poliisihallituksen toimittamat asiakirjat olivat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 4, 5 ja 24 kohtien perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, viitaten myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen vaatimukseen, että tiedon antamatta jättämiselle pyydetyistä asiakirjoista asianosaiselle ei ollut oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustetta. Kun valitusasiassa ei liioin ollut kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta asiakirjan julkisuutta koskevasta oikeudenkäynnistä, mainittu lainkohtakaan ei ollut esteenä tiedon antamiselle. Valittajan asiamiehelle varattiin tilaisuus vastaselityksen antamista varten tutustua Poliisihallituksen toimittamiin asiakirjoihin. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 2 §, 3 §, 7 §, 9 § 2 momentti 1 kohta, 9 § 3 momentti, 18 § 2 momentti ja 19 § 2 momentti Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 momentti 4, 5 ja 24 kohta Kort referat på svenska Asian käsittely tietosuojavaltuutetun toimistossa A on tietosuojavaltuutetun toimistoon 24.5.2007 saapuneessa kirjelmässään pyytänyt tietosuojavaltuutettua tarkastamaan keskusrikospoliisin SIRENE-toimiston pitämässä Schengen-rekisterissä hänestä olevien tietojen lainmukaisuuden ja pyytämään keskusrikospoliisia poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Tietosuojavaltuutettu on päätöksessään 4.7.2008 todennut muun muassa seuraavaa: A:ta koskevat tiedot on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä ja kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä. A:n vaatimukset ovat tältä osin toteutuneet. Keskusrikospoliisin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistossa olevien A:ta koskevien tietojen osalta vaatimusta tiedon korjaamisesta ei voida hyväksyä. Arkistossa olevaa tietoa ei enää käytetä hyväksi rekisterinpitäjän päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa. Arkistotietokantaan tallennetut tiedot ovat myös tarpeellisia hallinnollisten toimenpiteiden dokumentoinnin vuoksi ja ovat myös todisteena tarpeellisia molempien osapuolten oikeusturvan kannalta. Vielä tietosuojavaltuutettu on katsonut, että hänen poliisin ylijohdolta pyytämänsä selvitykset ja Ranskan tietosuojaviranomaisten kanssa suorittamansa toimenpiteet ovat toteuttaneet henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden tarkistamisen A:n pyytämällä tavalla. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 25.9.2009 hylännyt A:n tietosuojavaltuutetun päätöksestä tekemän valituksen, jossa oli vaadittu, että A:sta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevat merkinnät on väärinä poistettava. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa: Tietosuojavaltuutetun 30.5.2008 poliisin ylijohdolle lähettämän tiedustelun johdosta saamaansa selvitykseen 19.6.2008 liittyvässä keskusrikospoliisin selvityksessä (SAL 50/8/08) todetaan, että A:sta löytyy merkintä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoista ja siellä muun maan kuulutuksista, ja edelleen, että A:sta on ollut Ranskan antama kuulutus SIS-tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmä) vuonna

1. Hallinto-oikeus katsoo, ettei sillä ole syytä epäillä tätä keskusrikospoliisin viranomaisena antamaa selvitystä, eikä A:n valituksessaan esittämä selvitys anna aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa on valituksenkin mukaan enää kysymys kansallisen Schengen-tietojärjestelmän SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevasta A:ta koskevasta tietojenvaihtoon liittyvästä merkinnästä, ei henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 31 §:ssä tarkoitetuista kansallisessa Schengen-tietojärjestelmässä olevista tiedoista. Tähän nähden tietosuojavaltuutetun suorittama tarkastus on ollut riittävä. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A, asiamiehenään asianajaja Ville Punto, on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja A:sta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevat virheelliset merkinnät poistetaan. Tietojen tarkistamisen osalta asia on palautettava tietosuojavaltuutetulle uudelleen käsiteltäväksi tietojen tarkistamiseksi uudelleen Ranskan viranomaisilta. Tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon. A on antanut vastaselityksen tietosuojavaltuutetun lausunnon johdosta. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Poliisihallitukselta lausunnon valituksen johdosta sekä selvityksen eräistä seikoista ja lisäksi pyytänyt poistettavaksi vaaditut merkinnät käyttöönsä tulosteena tai sähköisenä jäljennöksenä. Poliisihallitus on antanut 31.3.2011 päivätyn lausunnon ja selvityksen ja toimittanut sen liitteinä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut A:n asiaan liittyvät tietojenvaihto- ja toimenpidetiedot, jotka käsittävät 13 asiakirjaa. Korkein hallinto-oikeus on 15.4.2011 päivätyllä kirjeellään varannut asianajaja Puntolle A:n asiamiehenä tilaisuuden antaa vastaselitys Poliisihallituksen lausunnon johdosta. Kirjeeseen oli oheistettu Poliisihallituksen lausunto ilman sen liitteinä toimitettuja asiakirjoja. Punto on vastaselityspyynnön johdosta pyytänyt saada tutustua korkeimmassa hallinto-oikeudessa asian asiakirjoihin. Korkein hallinto-oikeus on varannut Poliisihallitukselle tilaisuuden lausua käsityksensä Poliisihallituksen lausuntoon ja selvitykseen liitettyjen 13 asiakirjan antamisesta A:lle ja/tai hänen asiamiehelleen. Poliisihallitus on lausunnossaan todennut yhtyvänsä keskusrikospoliisin Poliisihallitukselle antamassa lausunnossa esittämään näkemykseen. Keskusrikospoliisi oli lausunut muun ohella, että Poliisihallituksen 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen oheistetut SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut A:n asiaan liittyvät tietojenvaihto- ja toimenpidetiedot, jotka käsittävät 13 asiakirjaa, ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, koska ne sisältävät tietoja poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä, joiden paljastaminen vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä. Tiedoista käy ilmi muun muassa se, miten tietojenvaihto eri valtioiden viranomaisten välillä on järjestetty, mitä tietoja kansainvälinen tietojenvaihto käsittää, miten poliisiviranomainen käsittelee tietoja ja mitkä viranomaiset ovat osallistuneet tietojenvaihtoon valtion sisällä. Tiedon antaminen A:lle näistä asiakirjoista olisi niiden sisältö huomioon ottaen vastoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä etua, koska tietojen paljastaminen tulisi vaarantamaan poliisin taktisten ja teknisten menetelmien suorittamisen jatkossa. A on Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin lausuntojen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa: Lausunnoissa esitetyt seikat ovat riittäviä oikeuttamaan asiakirjojen salassapidon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, mutta eivät oikeuttamaan asianosaisjulkisuuden rajoittamista. Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin tulisi kyetä esittämään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun erittäin tärkeän yleisen edun vaarantumista koskevan väitteensä tueksi sellaisia nimenomaan A:ta koskeviin asiakirjoihin liittyviä seikkoja, joiden takia tietojen paljastaminen hänelle tulisi jatkossa vaarantamaan poliisin taktisten ja teknisten menetelmien suorittamisen. Tällaisia seikkoja ei kuitenkaan ole esitetty. A:ta ei ole koskaan epäilty eikä häntä tälläkään hetkellä epäillä rikoksesta. Ainakaan hänelle ei ole tällaista epäilyä koskaan ilmaistu. Asiakirjojen sisältämät tiedot ovat yli kymmenen vuoden takaa ja A:lle on sen jälkeen, kun ne ovat tulleet viranomaisten tietoon, myönnetty Suomen kansalaisuus. Nämä seikat eivät tue käsitystä siitä, että erittäin tärkeä yleinen etu vaarantuisi, jos asiakirjat luovutettaisiin hänelle. Tiedon antaminen ei vaaranna rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä, koska minkäänlaista A:han kohdistuvaa rikosepäilyä ei tutkita. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja rikoslain säännöksin on huolehdittu siitä, etteivät asiakirjoissa mahdollisesti olevat asianosaiselle tai tämän avustajalle annettavat tiedot poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä leviä ulkopuolisten tietoon. Taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevat tiedot ovat myös peitettävissä asiakirjoista. Poliisihallitus toteaa, että sen lausunnon ja selvityksen liitteet sisältävät SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut A:ta koskevat merkinnät/asiakirjat. Tällä perusteella asiakirjojen ei voida katsoa sisältävän ainakaan pelkästään tietoja korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2011:27 kuvailluista poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä, vaan myös sellaisia tietoja, jotka eivät mainitun ratkaisun mukaan kuulu salassa pidettävään poliisin taktiikkaan ja tekniikkaan. Näin ollen asiakirjoista on annettava A:lle vähintään sellaiset tiedot, jotka koskevat häntä itseään. A:lle on annettava vähintään tieto siitä, milloin Ranskan kuulutus on tallennettu Schengenin tietojärjestelmään. Korkein hallinto-oikeus on toimittanut 31.10.2011 keskusrikospoliisissa katselmuksen, jossa on tutustuttu keskusrikospoliisin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan. Poliisihallitus on korkeimman hallinto-oikeuden katselmuksessa esittämän pyynnön johdosta toimittanut 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä tulosteen SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä. Kirjeessä on lausuttu muun ohella, että keskusrikospoliisi on esittänyt näkemyksenään, että tuloste on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella ja salassa pidettävä myös A:lta mainitun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella. Poliisihallitus on yhtynyt keskusrikospoliisin näkemykseen ja lausunut, että tuloste on salassa pidettävä Poliisihallituksen lausunnossa 22.6.2011 mainitulla tavalla vastaavasti kuin ne asiakirjat, jotka Poliisihallitus liitti 31.3.2011 päivättyyn lausuntoonsa. Korkein hallinto-oikeus on toimittanut Poliisihallituksen kirjeen 3.11.2011 ilman siihen liitettyä tulostetta tiedoksi A:lle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus varaa asianajaja Ville Puntolle A:n asiamiehenä pyyntönsä mukaisesti tilaisuuden vastaselityksen antamista varten tutustua asiassa dn:o 3395/1/09 kertyneisiin asiakirjoihin korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa. Tilaisuus tutustua asiakirjoihin on varattu jo aiemmin lukuun ottamatta Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen liitettyjä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletettuja 13 asiakirjaa sekä Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä toimittamaa tulostetta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä. Mainitut asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 4, 5 ja 24 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Asiakirjat annetaan asianajaja Punton nähtäväksi, koska hänen päämiehellään A:lla on oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n perusteella oikeus saada tieto kysymyksessä olevista asiakirjoista oikeudenkäynnin osapuolena. Punton ja hänen päämiehensä on noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 ja 23 §:ssä säädetään asiakirjasalaisuudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Korkein hallinto-oikeus pidentää kirjeessään 15.4.2011 tarkoitetun vastaselityksen antamisaikaa siten, että se päättyy 21 päivän kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Samalla korkein hallinto-oikeus ilmoittaa, että asia voidaan ratkaista määräajan jälkeen, vaikka vastaselitystä ei ole annettu. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Hallintolainkäyttölain säännökset Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Pykälän 2 momentin mukaan valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat. Hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Pykälän 3 momentin mukaan rajoituksista asianosaisen oikeuteen saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka ei ole julkinen, säädetään erikseen. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain säännökset Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa laissa toisin säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan hallintolainkäyttöasian käsittelyyn ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin hallintotuomioistuimissa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 3 §:n mukaan, siltä osin kuin mainitussa laissa ei toisin säädetä, hallintotuomioistuimessa sovelletaan, mitä asiakirjojen julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:n
2. virkkeen mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n
3. virkkeen mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan asianosaisella ei ole pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) sen asiakirjan salassa pidettyyn osaan, jonka julkisuudesta oikeudenkäynnissä on kyse; 2) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuihin yhteystietoihin; 3) hallintotuomioistuimessa laadittuun esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen taikka niihin verrattavaan muuhun asian valmistelua varten laadittuun asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä olevassa hallintotuomioistuimessa päättynyt; eikä 4) oikeudenkäyntiasiakirjoihin siltä osin kuin niihin sisältyy tietoja 15 §:ssä tarkoitetusta hallintotuomioistuimen neuvottelusta. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin mukaan sen lisäksi, mitä pykälän 2 momentissa säädetään, hallintotuomioistuin voi jättää antamatta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentin
4. virkkeen mukaan tiedon tai oikeudenkäyntiasiakirjan antamisesta päätetään hallintolainkäyttölain mukaisessa menettelyssä, jos kyse on tiedon tai asiakirjan antamisesta oikeudenkäynnin osapuolena olevalle asianosaiselle ja asia on tarpeen ratkaista vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 19 §:n 2 momentin
5. virkkeen mukaan 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu asia ratkaistaan siinä kokoonpanossa, joka on päätösvaltainen tekemään pääasian käsittelyä koskevan ratkaisun. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännökset Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: - - - 4) poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset samoin kuin henkilöllisyyden tai matkustusoikeuden todentamista tai varmentamista koskevan hallintoasian käsittelyssä saamat ja ottamat henkilön valokuvat ja muut henkilötuntomerkkitiedot sekä henkilölle tai henkilökortille tai matkustusasiakirjalle annetut erityiset tunnisteet; 5) poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen sekä vankeinhoitoviranomaisen taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä; - - - 24) asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta. Ratkaistava kysymys Ratkaistavana tässä vaiheessa on, onko tarkastusoikeuden käyttämistä ja tietojen poistamista koskevassa tietosuoja-asiassa dn:o 3395/1/09 valittajana olevan A:n asiamiehelle asianajaja Ville Puntolle varattava vastaselityksen antamista varten tilaisuus tutustua kaikkiin asiassa kertyneisiin asiakirjoihin. Erityisesti on kysymys siitä, onko A:lla ja asianajaja Puntolla hänen asiamiehenään oikeus saada tieto Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen liitetyistä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetuista 13 asiakirjasta sekä Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä toimittamasta tulosteesta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä. Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin kanta on, että mainitut asiakirjat ovat salassa pidettäviä eikä niitä tulisi A:lle tämän asianosaisasemastakaan huolimatta antaa. Korkein hallinto-oikeus on tässä tapauksessa asian laadun vuoksi harkinnut aiheelliseksi ratkaista edellä mainitun kysymyksen perustellulla välipäätöksellään, vaikka oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun ratkaisun antamisen ei välttämättä tarvitse tapahtua siten, että asiassa annetaan päätöstaltioksi muotoiltu ratkaisu. Asiassa saatu selvitys Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 31 §:n 1 momentin mukaan kansallinen Schengen-tietojärjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri. Pykälän 2 momentin mukaan kansallisen Schengen-tietojärjestelmän osarekistereitä voivat olla: 1) Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa; ja 2) Schengen-talletusrekisteri. Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman 31.3.2011 päivätyn lausunnon mukaan Suomen SIRENE-toimiston asiankäsittelyjärjestelmä on osa Schengenin tietojärjestelmän kansallista osaa ja sisältää tiedot SIRENE-toimiston Schengen-ilmoituksien johdosta käymästä tietojenvaihdosta. Poliisihallitus on mainitussa lausunnossa ilmoittanut näkemyksenään, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedot, joihin erityisesti nyt kysymyksessä olevat asiakirjatkin sisältyvät, eivät ole osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää vaan asiankäsittelyjärjestelmän yhteyteen toteutettu tekninen arkistotietokanta. Poliisihallitus on edelleen todennut, että keskusrikospoliisin mukaan asiankäsittelyjärjestelmästä siirretään tietoja arkistotietokantaan vain sellaisesta Schengen-tietojärjestelmässä olleesta kuulutuksesta, johon liittyen Suomessa on löytynyt kyselytilanteessa osuma ja johon on liittynyt kansallista ja kansainvälistä viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Korkeimman hallinto-oikeuden keskusrikospoliisissa 31.10.2011 tekemän katselmuksen yhteydessä saadun selvityksen ja asiakirjoista ilmenevän perusteella voidaan todeta, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokanta sisältää ainakin tietoja Suomen ja muiden maiden SIRENE-toimistojen välisestä tietojenvaihdosta, Suomen SIRENE-toimiston toimenpiteistä sekä Suomen poliisin eri yksiköiden välisestä tietojenvaihdosta. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa ei ole salassapitosäännöksiä. Kysymyksessä olevien asiakirjojen julkisuus ja salassapito määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten perusteella. Poliisihallituksen lausunnon mukaan SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan sisältyvät tiedot ovat peräisin kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä. Kansallista Schengen-tietojärjestelmää on sen tarkoitus ja sisältö huomioon ottaen pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpidettävänä rekisterinä, joka on salassa pidettävä. Vastaavat tiedot arkistotietokantaan siirrettyinäkin on pidettävä salassa mainitun lainkohdan perusteella. Asiakirjojen ja katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokanta sisältää tietoja muun muassa poliisin taktisista menetelmistä. Tällaisia tietoja sisältyy myös niihin arkistotietokantaan sisältyviin A:n asiaan liittyviin 13 asiakirjaa käsittäviin tietojenvaihto- ja toimenpidetietoihin, jotka Poliisihallitus on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle 31.3.2011 päivätyn lausunnon ja selvityksen liitteenä sekä Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä toimittamaan tulosteeseen SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä, joista nyt on erityisesti kysymys. Vaikka kysymys on arkistotietokannasta, siihen sisältyvien tietojen tuleminen julkiseksi vaarantaisi yhä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan vahinkoedellytyslausekkeessa tarkoitetulla tavalla rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Edellä tarkoitettu tietojenvaihto ja toimenpiteet liittyvät A:n oleskelulupahakemuksen käsittelyyn. Koska asiassa ei ole voitu varmistua siitä, että tiedon antaminen asiakirjoista ei vaaranna A:n läheisten turvallisuutta, arkistotietokantaan sisältyvät A:ta koskevat tiedot on katsottava salassa pidettäviksi myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 24 kohdan perusteella. Se, onko A:lla ja hänen asiamiehellään oikeus saada tieto oikeudenkäyntiasiakirjoista salassapitosäännösten estämättä, määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin koskevan 9 §:n perusteella. A:n valitus koskee hallinto-oikeuden päätöstä tarkastusoikeuden käyttämistä ja tietojen poistamista koskevassa tietosuoja-asiassa. Kysymys ei siten ole oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta oikeudenkäynnistä asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa eikä mainitusta säännöksestä siten johdu, että A:lla ja hänen asiamiehellään ei olisi oikeutta saada tietoa salassa pidettävistä oikeudenkäyntiasiakirjoista. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa tiedon saanti, kun kysymys ei ole mainitun momentin 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetuistakaan tiedoista tai asiakirjoista, voisi estyä ainoastaan sen perusteella, mitä pykälän 3 momentissa säädetään. Kun otetaan huomioon, että kysymyksessä oleva tietojenvaihto on tapahtunut jo vuonna 2002 ja että asiakirjojen sisältämät tiedot ovat osittain melko yleisluontoisia, se seikka, että tietojenvaihto on liittynyt A:n oman oleskelulupahakemuksen käsittelyyn, sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen vaatimus, tiedon antamatta jättämiselle pyydetyistä asiakirjoista asianosaiselle ei ole oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustetta. Edellä lausutun vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 34 §, asianajaja Puntolle A:n asiamiehenä on hänen pyyntönsä mukaisesti varattava tilaisuus vastaselityksen antamista varten tutustua kaikkiin asiassa dn:o 3395/1/09 kertyneisiin asiakirjoihin korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa. Punton ja hänen päämiehensä on noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 ja 23 §:ssä säädetään asiakirjasalaisuudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Eija Siitari-Vanne ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.