KHO/2012/78

2012 false KHO:2012:78 Yhteysviranomainen oli päättänyt, että yhtiön logistiikkakeskukseen sekä lähialueille suunniteltuihin kahteen muuhun hankkeeseen ei sovelleta YVA-menettelyä. Päätös oli lähetetty muiden ohella paikallisen C:n omakotitaloyhdistys ry:n puheenjohtajalle. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen oli sittemmin myöntänyt logistiikkakeskuksen alueella toteutettavaa kallionlouhintaa ja louheen murskausta varten ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi yhdistyksen valituksen ympäristölupaa koskevasta päätöksestä. Yhdistys vaati valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa myös YVA-menettelyn tarpeellisuutta koskevan yhteysviranomaisen päätöksen laillisuuden tutkimista, koska eri hankkeiden yhteisvaikutuksen vuoksi ympäristölupaa ei olisi saanut myöntää ilman YVA-menettelyn toimittamista. Korkein hallinto-oikeus ei tutkinut yhdistyksen valitusta yhteysviranomaisen päätöksestä. Päätöksen perustelujen mukaan YVA-lain 19 §:n 3 momentti sisältää erityissäännöksen arviointimenettelyn soveltamista koskevasta päätöksestä valittamisesta. Mainitun säännöksen mukaan valituksen kohteena on yhteysviranomaisen päätös, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen. Koska yhdistys ei ollut valittanut yhteysviranomaisen päätöksestä samassa yhteydessä kuin se oli valittanut ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle eikä tuossa valituksessa ollut vaadittu ympäristölupapäätöksen kumoamista sillä perusteella, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ollut suoritettu, yhdistyksen valitus oli tältä osin vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtynä jätettävä tutkimatta. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki) 4 § 1 ja 2 momentti, 6 § (458/2006) 1 momentti, 17 § 2 momentti sekä 19 § 3 momentti Kort referat på svenska Päätökset, joita valitukset koskevat Vaasan hallinto-oikeus 26.10.2010 nro 10/0599/3 Uudenmaan ympäristökeskus 26.3.2009 nro UUS-2008-R-28-531 Ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Vantaan kaupunki on Uudenmaan ympäristökeskukselle 12.1.2009 saapuneessa kirjeessään pyytänyt päätöstä ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta X Oy:n louhinnan ja louheen murskauksen käsittävälle toiminnalle Vantaan kaupungin Päiväkummun (75.) kaupunginosan kortteliin 75200 tiloille Rekolan kulma RN:o 5:30, Varastokeskus RN:o 8:5 ja määräalalle tilasta Kaunisto RN:o 5:

1. Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena 26.3.2009 päättänyt, että X Oy:n logistiikkakeskukseen sekä lähialueille suunnitteilla oleviin Itä-Vantaan linja-autovarikkoon ja Koivukylän lumenkaatopaikkaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristökeskus on päätöksessään viitannut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2, 4, 6 ja 19 §:ään, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 4, 6 ja 7 §:ään ja hallintolain 60 §:ään sekä päätöksensä perusteluissa todennut muun ohella seuraavaa: Logistiikkakeskuksen alueen louhintamäärät ovat alle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohdassa 2 b esitettyjen maa-ainesten ottomäärien. Logistiikkakeskuksen alueella toteutettavat louhintatyöt valmistavat aluetta asemakaavan mukaiseen käyttöön. Logistiikkakeskushanke ei sijaintinsa, aiheuttamiensa vaikutusten luonteen, muun muassa vaikutusalueen laajuuden, tai ominaisuuksiensa, kuten kokonsa vuoksi aiheuta sellaisia vaikutuksia, että hankkeeseen tulisi soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Myöskään logistiikkakeskuksen, linja-autovarikon ja lumenkaatopaikan mahdollinen toteuttaminen ei todennäköisesti aiheuta sellaisia yhteisvaikutuksia, että ne olisivat laadultaan ja laajuudeltaan verrattavissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen hankeluettelon hankkeiden ympäristövaikutuksiin rinnastettaviin merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Näin ollen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentin mukainen ympäristövaikutusten tapauskohtainen arviointimenettely ei tule kysymykseen. Hankkeiden osittain peräkkäisestä toteutuksesta aiheutuvat rakentamisen aikaiset, suhteellisen pitkäkestoiset vaikutukset voidaan muun muassa riittävin melun- ja pölyntorjuntatoimenpitein lieventää siedettävälle tasolle. Rakennusvaiheessa aiheutuva melu saattaa muun muassa sääoloista riippuen ajoittain häiritä lähimpiä asukkaita sekä myös Kuusijärven ulkoilualueella kävijöitä. Logistiikkakeskuksen alueelta tehdyn pintavesiselvityksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei lisäisi merkittävästi Keravanjoen ainekuormaa. Kuormitusarvioiden perusteella lasketut kuormituslisäykset Keravanjoessa ovat pieniä. Näin ollen, vaikkakaan aineiden pitoisuuksien nousua Keravanjoessa erilaisissa hydrogeologisissa oloissa ei ole laskettu, on mahdollista, että pitoisuuslaskelmat johtaisivat samaan lopputulokseen. Tehdyn pohjavesiselvityksen perusteella riski hankkeen seurauksena Valkealähteen pohjavesialueeseen kohdistuvista haitallisista pohjavesivaikutuksista on pieni. Selvityksessä esitetystä arviosta poiketen hydraulinen gradientti on Kuusijärven suuntaan pikemminkin loiva eikä jyrkkä, ja hydraulinen yhteys keskuksen koillisosan/Lahden tien ja Kuusijärven välillä voi olla hyvä. Tehtyjen selvitysten perusteella logistiikkakeskuksen etelä-/lounaispuoli on hydraulisessa yhteydessä Valkealähteen pohjavesialueeseen. Tasausaltaat ja niiden purkuojat ja toiminta kaikkineen on toteutettava siten, että pohjavesialueelle haitallisten aineiden ja likaisten vesien imeytyminen kallioperän rakosysteemeihin ja maaperään estetään. Mahdolliset riskit pohjavesialueelle voidaan välttää teknisin keinoin. Hankkeiden yhteisvaikutuksena lisääntyvän liikennemäärän ei arvioida merkittävästi lisäävän ympäristön pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään linja-autovarikon valumavesillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Kuusijärveen. Tarkasteltavien hankkeiden toiminnan aikaisen liikenteen yhteisvaikutuksesta ympäristön nykyisessä melutilanteessa ei arvioida aiheutuvan merkittäviä muutoksia. Hankkeiden yhdessä aiheuttama liikennemäärän lisäys ei todennäköisesti lisää merkittävästi liikenteen haittoja alueella. Liikenteen lisääntymisestä aiheutuvia vaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää Lahdenväylän ja liittymien parannuksilla. Hankkeiden sijainti vilkasliikenteisen Lahdenväylän tuntumassa lieventää niistä aiheutuvien vaikutusten merkittävyyttä. Hankkeiden toteutuksessa tulee kuitenkin noudattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 25 §:n mukaista yleistä selvilläolovelvollisuutta hankkeen ympäristövaikutuksista. Lainkohdan mukaan myös muiden hankkeiden kuin ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn tulevien hankkeiden osalta hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös Vantaan ympäristölautakunta on asiakirjoista ilmenevien vaiheiden jälkeen 10.12.2009 julkipanon jälkeen antamallaan päätöksellä myöntänyt X Oy:lle ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Vantaan kaupungin Päiväkummun (75.) kaupunginosan korttelin 75200 tontilla n:o
2. Päätös on määrätty olemaan voimassa viisi vuotta luettuna siitä, kun lupa on tullut lainvoimaiseksi tai viisi vuotta luettuna siitä, kun toiminta on aloitettu. Lupa on myönnetty seuraavin lupamääräyksin:
3. Murskauslaitoksella saa murskata alueelta louhittuja kiviaineksia koko toiminta-aikana enintään 1 900 000 tonnia ja vuosittain enintään 513 000 tonnia.
4. Louhintaa ja murskausta saa suorittaa vuosittain 2.
5. - 15.
6. ja 16.
7. - 20.
8. maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois lukien kello 8.00 - 20.00, paitsi kesäkuussa
9. - 15.
10. ja elokuussa
11. - 31.
12. perjantaisin vain kello 8.00 - 18.
13. Räjäytystöitä ja louheen rikotusta saa suorittaa maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 18.00 pois lukien arkipyhät. Tuotteiden myyntikuljetukset ja muu toiminta on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin kello 7.00 - 20.
15. Murskauslaitos on sijoitettava tiiviin suojarakennelman tai kattavan ja tiiviin koteloinnin sisään, jossa pölynpoisto on hoidettu suodatus- ja keräyslaitteistolla sekä riittävän tehokkaalla kastelujärjestelmällä. Kuljettimien päähän kiinnitetyllä suojalla sekä kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä on estettävä varastokasaan putoavan aineksen pölyäminen. Koteloinnit, rakenteet, pölynpoistolaitteisto ja kastelujärjestelmä sekä muut suojaukset on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava jatkuvan käytön aikana päivittäin. Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä kokonaisuudessaan aina, kun murskaustyötä tehdään. Laitoksen toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölynpoistojärjestelmä ei toimi kaikilta osin.
16. Porauksen ja rikotuksen aiheuttama pöly tulee estää kastelemalla kallionpinta. Porausvaunuissa tulee olla pölynkeräyslaitteet. Pölynkeräyslaitteesta putoavan pölyn leviämistä ympäristöön tulee estää porauksen ja räjäytysten aikana.
17. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu ja pölynpoistojärjestelmää voidaan käyttää.
18. Laitoksen ulkopuolella olevat tiet ja alueet, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa liikennealueita on kasteltava. Lisäksi on huolehdittava, että pölyä ei kulkeudu ajoneuvojen pyörien mukana toiminta-alueen ulkopuolelle.
19. Louhekasoja, murskevarastokasoja ja kuormattavaa mursketta on kasteltava tarvittaessa tai pölyn leviäminen muutoin estettävä, esimerkiksi peittein.
20. Louhinnan ja murskaamon toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihojen oleskelualueilla eikä asuntoalueilla keskiäänitasoa 55 dB (L Aeq) toiminta-aikana kello 8 -
22. Ennen murskaustoiminnan aloittamista tulee rakentaa vähintään melumallin osoittamalle koko pituudelle meluvalli, jonka korkeus on vähintään 4,5 metriä sekä vähintään 4 metriä korkea melueste murskaimen viereen sen itä-/kaakkoispuolelle aloitusvaiheen ajaksi.
23. Murskauslaitos ja louheen rikotus on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan kallioseinämän suojaan alimmalle louhintatasolle sekä niin, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien asuinalueiden, virkistysalueen tai Kuusijärven ulkoilualueen suuntaan.
24. Esimurskausyksikön syöttimen pohja ja syöttösuppilo tulee vuorata ääntä vaimentavalla materiaalilla. Louhinnassa tulee käyttää äänenvaimennettua porausyksikköä. Muutoinkin tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa melupäästöjen vähentämiseksi.
25. Murskattava kiviaines sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi.
26. Alueella muodostuville pintavesille on tehtävä laskeutusaltaat, jonne louhinta- ja murskausalueen hulevedet on kerättävä ennen maastoon johtamista. Allas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein. Pintavedet on johdettava siten, etteivät ne pääse pohjavesialueelle.
27. Laitosalueella syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, liuottimet, romuakut, puristamattomat ja valuttamattomat öljynsuodattimet ja öljyvahinkojen yhteydessä syntynyt öljyinen turve tai muu öljyinen aine tulee sijoittaa reunakorokkein varustetulle alustalle katetussa tilassa tai sisätilassa siten, että mahdollisen vaurion sattuessa nestettä ei pääse valumaan maaperään.
28. Ongelmajätteet on toimitettava hyväksytylle käsittelijälle vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
29. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
30. Alue, missä säilytetään työkoneita, on suojattava riittävän laajalla, tiiviillä ja paksulla kalvolla ja päällystettävä rikkoutumisen estävällä maakerroksella. Toiminta-alueella ei saa pestä eikä huoltaa työkoneita. Polttoainesäiliöiden alue ja tankkauspiste on rakennettava tiiviiksi käyttämällä rakenteissa vähintään 1 mm paksua HDPE-muovia, jonka päälle on laitettava riittävä maakerros. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella. Polttoaineiden täyttöpistooli on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä.
31. Mahdolliseen öljyvahinkoon on varauduttava hankkimalla imeytysainetta tai -turvetta alueille, missä öljyä käsitellään.
32. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja Vantaan ympäristökeskukselle.
33. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvanhaltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Luvanhaltijan on kivenlouhinnan ja murskauksen päätyttyä siivottava ja puhdistettava alue ja saatettava alue sellaiseen kuntoon, ettei se toiminnan päättymisenkään jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava Vantaan ympäristökeskukselle.
34. Louhintataso ei saa ulottua tason +42 alapuolelle.
35. Ennen laitoksen käyttöönottoa vuosittain toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus toiminnan aloittamisesta Vantaan ympäristökeskukselle. Louhinnalle ja kiven murskaukselle on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden yhteystiedot on ilmoitettava Vantaan ympäristökeskukselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi Vantaan ympäristökeskukselle.
36. Kallion poraus, räjäytykset ja rikotukset tulee suorittaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän melu-, tärinä- ja pölyhaittaa lähiympäristössä oleskeleville ja muille lähiympäristössä toimijoille. Määritellystä räjäytysajankohdasta on ilmoitettava etukäteen alueelle, jossa tärinän voidaan arvioida ylittävän havaintokynnyksen, kirjallisesti siten, että voidaan varmistaa tiedonkulku kaikille kiinteistöillä oleskeleville.
37. Rikotuksen aiheuttaman melun vähentämistoimista on tehtävä selvitys viimeistään kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta.
38. Toiminnan vaikutuksia ilman pölypitoisuuteen on tarkkailtava louhinnan ja murskauksen ajan mittaamalla hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja kokonaisleijuman (TSP) pitoisuuksia ympäristössä vähintään kaksi 60 vuorokauden mittausjaksoa toiminnan alettua. Mittaus on tehtävä murskaus- ja louhinta-alueeseen nähden pohjoisella asuntoalueella. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen mittausta Vantaan ympäristökeskukselle. Mittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava Vantaan ympäristökeskukselle kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. Mikäli mittaustulokset tai muut seikat antavat aihetta, Vantaan ympäristöviranomainen voi täydentää lupaa tai täsmentää lupamääräyksiä.
39. Toiminnanharjoittajan on mitattava louhinnan (poraus, rikotus ja räjäytys) ja murskauksen, mukaan lukien toiminnan aiheuttama liikenne, aiheuttaman melun tasot vähintään kolmessa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Mittauksissa tulee selvittää myös melun mahdollinen iskumaisuus. Tarvittaessa toiminnan aiheuttamalle melulle on tehtävä uusi laskennallinen melumallinnus (ympäristömeluselvitys). Mittaustilanteen on vastattava louhinnan ja murskaamon normaalia toimintaa. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausjaksolla. Mittaukset tulee tehdä kuukauden kuluessa aloituksesta ja uusia mittauksia on tehtävä aina, kun louhinta- ja murskaustyömaalla tapahtuu olennainen muutos. Melu tulee mitata ja raportoida ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittauksissa käytettävien laitteiden tulee täyttää kalibrointeineen melumittausstandardien tarkkuusluokan 1 vaatimukset. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma ja tärinämittaussuunnitelmat on lähetettävä tiedoksi Vantaan ympäristökeskukselle vähintään kaksi viikkoa ennen mittauksia. Mittausraportit tulee toimittaa Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle kahden viikon kuluessa mittauksen suorittamisesta. Mikäli mittaustulokset tai muut seikat antavat aihetta, Vantaan ympäristöviranomainen voi täydentää lupaa tai täsmentää lupamääräyksiä.
40. Laitoksen toiminnan vaikutuksia alueen pintaveteen on tarkkailtava vähintään kuusi kertaa vuodessa laskeutusaltaan purkupisteestä ja Koivukylän suuntaisesta avo-ojasta. Ennen toiminnan aloittamista on lisäksi otettava pintavesinäyte Koivukylän väylän suuntaisesta avo-ojasta. Näytteet tulee ottaa sellaisena aikana, jolloin pintavesiä selvästi virtaa alueella. Pintavesistä on tutkittava vähintään seuraavat parametrit: haju, ulkonäkö, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti sekä kiintoaine. Ojan ja alueelta lähtevän veden virtaama tulee mitata tai arvioida näytteenottohetkellä. Jos tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida, että alueelta johdettavat vedet vaikuttavat Keravanjoen laatuun, tulee tarkkailuun sisällyttää havaintopaikat myös Keravanjoessa alueelta laskevan ojan laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta on tarkkailtava toiminnan ajan vähintään kolmesta pohjavesiputkesta. Putket tulee sijoittaa suunnitelma-alueen ja Kuusijärven välille sekä suunnitelma-alueen lounaisosaan paalutettavalle alueelle sekä laskeutusaltaiden alapuolelle. Pohjavesiputkista on mitattava pohjavedenpinnat ja otettava vesinäytteet neljä kertaa vuodessa. Näytteistä määritetään haju, ulkonäkö, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kloridi ja sulfaatti. Lisäksi näytteistä on määritettävä kaksi kertaa vuodessa mineraaliöljyt ja helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Ison-Petaksen tien varrella mahdollisesti sijaitsevien talousvesikaivojen pinnankorkeudet tulee mitata ennen toiminnan aloittamista ja lisäksi toiminnan aikana vähintään kaksi kertaa vuodessa kaivonomistajan suostumuksella. Analyysitulokset vesinäytteistä ja mittaustulokset pohjavedenpinnan korkeudesta tulee toimittaa Vantaan ympäristökeskukseen ja tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukseen välittömästi niiden valmistuttua. Tulokset tulee raportoida vuosittain ja raportti tulee toimittaa Vantaan ympäristökeskukseen ja Uudenmaan ympäristökeskukseen. Raporttiin tulee sisällyttää pohjavesiputkikortit ja kartta, johon on merkitty toiminta-alueen lisäksi tutkitut havaintopaikat. Havaintopaikkojen koordinaatit tulee ilmoittaa raportissa. Jos tarkkailutulosten perusteella havaitaan pintavesien tai pohjavesien laadun muuttumista tai merkittävää kuormittumista, laitoksen tulee varautua alueella muodostuvien vesien tehokkaampaan käsittelyyn.
41. Toiminnanharjoittajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Vantaan ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva raportti, yhteenveto ongelmajätteiden kirjanpidosta, laitoksen käyntiajoista (h/kk), tuotantomääristä (t/kk), käytetyn polttoaineen laatu- ja kulutustiedot (t/a), laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan, ominaispäästötiedot (mg/MJ), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Louhinnan ja murskaamon toiminnasta, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, suoritetut huoltotoimenpiteet, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät muutokset, tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset kemikaalivuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Ympäristölautakunta on määrännyt, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta vakuutta vastaan. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, ja hakija on esittänyt toiminnan aloittamiselle perustellut syyt. Valitukset hallinto-oikeudessa ja niiden käsittely
42. A ja B ovat valituksessaan, sikäli kuin nyt on kysymys, muun ohella vaatineet, että ympäristölautakunnan päätös myös toiminnan aloittamislupaa koskevalta osalta kumotaan ja yhtiön ympäristölupahakemus hylätään. A ja B ovat lausuneet, että hakija ei ole esittänyt uusia ja perusteellisia selvityksiä hankkeelleen, ja esittäneet vaatimustensa tueksi seuraavaa: Korttelialue 75200 sijaitsee Valkealähteen I-luokan pohjavesialueen läheisyydessä ja sen vaikutusalueella. Lyhyen etäisyyden vuoksi veden saastumista mahdollisen vahinkotapauksen sattuessa ei ole ajallisesti mahdollista torjua. Vaasan hallinto-oikeus oli 7.11.2008 antamallaan päätöksellä kumonnut toiminnalle myönnettyä ympäristölupaa koskeneen päätöksen. Päätöksen perustelujen mukaan hankkeen vaikutuksia pintavesiin sekä pohjaveden laatuun ja määrään ei ollut riittävästi selvitetty. Perustelut osoittavat alueen olevan hyvin aran vahingoille, joita kallion louhinta voi pohjavesialueella aiheuttaa. Päätöksen antamisen jälkeen alueella ei ole tehty siinä edellytettyä laajaa pohjavesitutkimusta. Alueelle asennettu pohjavesiputki HP 2 ei yksinään osoita pohjavesien määrää ja virtaussuuntia. Tätä pohjavesiputkea ja lähiympäristöön porattuja kahta muuta putkea ei voida pitää hallinto-oikeuden päätöksessä edellytettynä laajana selvityksenä. Putkien avulla saadaan vain tieto kyseisen paikan pohjaveden korkeudesta, mutta ei sen virtaussuunnista. Pohjaveden tuotto alueella on runsasta. Ne tulevat pintaan jopa kovilla pakkasilla. Myös Vantaan ainoan luonnonjärven Kuusijärven vesipinta muodostuu miltei yksinomaan tihkuvista pohjavesistä. Järveä käyttää uimapaikkana jopa 500 000 henkeä vuoden aikana.
43. C:n omakotitaloyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja asia palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Yhdistys on vaatimustensa tueksi esittänyt seuraavaa: Asemakaavaan liitetyn ponnen mukaan rakentamiselle välttämättömän louhinta- ja murskaustyön pöly- ja meluhaitat on minimoitava. Koska louheen murskaus itse paikalla lisää merkittävästi pöly- ja meluhaittoja ja se voidaan suorittaa etäämmällä sijaitsevalla murskaamolla, ei tälle asemakaava-alueelle voi perustaa murskaamoa. Käsitys, että ponsi juuri sallisi murskaustyön tontilla, on virheellinen. Ponnen tarkoituksena on ollut suojata läheistä asutusta. Lautakunta ei voi hyväksyä päätöstä, joka ei toteuta Vantaan kaupunginvaltuuston erikseen asemakaavaan liittämää pontta. Murskaaminen louhintatyömaalla lisäisi olennaisesti työstä aiheutuvaa melua, koska murskaamon melu ajoittuu suurelta osin eri ajankohtiin kuin alueen muut meluhaitat. A ja B ovat vastineessaan muun ohella lausuneet seuraavaa: A:n ja B:n omistaman kiinteistön Storpetas RN:o 5:31 porakaivot ovat pilaantumisuhan alaisia, sillä tehdyssä tutkimuksessa on pohjaveden korkeustietojen perusteella todettu pohjaveden virtaavan alueelta kohti länttä. Kallionlouhinta-alueen ja Kuusijärven välissä on tehty joitakin pohjavesitutkimuksia, joita koskevaa aineistoa ei ole annettu tiedoksi alueen asukkaille. Toisistaan riippumattomat ja hajanaiset tiedot eivät yksistään anna oikeaa kuvaa alueen pohjavesitilanteesta. Tämän vuoksi tulisi alueen vanhat ja uudet pohjavesitutkimukset yhdistää ja täydentää sellaisella tutkimuksella, joka koskisi koko Keravanjoen ja Kuusijärven välistä aluetta. Lisäksi pohjavesiputkien havainnointia varten tulisi luoda riittävän tiheä aikataulu. X Oy on vastineessaan esittänyt muun ohella seuraavaa: Kallioperä kohdealueella on tiivistä ja näin ollen hydraulinen yhteys kalliorakojen välityksellä Valkealähteen pohjavesialueeseen on heikko. Lisäksi alueen pohjavedet virtaavat pääosin länteen kohti Keravanjokea eivätkä etelään kohti Valkealähteen pohjavesialuetta. Hakijan teettämät ja viranomaiselle toimittamat selvitykset osoittavat, että alueella muodostuvan pohjaveden määrä on luontaisesti vähäinen, eikä logistiikkakeskuksen rakentamisella ole merkittävää vaikutusta alueella muodostuvan pohjaveden määrään. Ympäristöluvan tarkoittamalla toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta Valkealähteen pohjavesialueen virtauksiin tai määrään. Käsitys tehtyjen selvitysten riittämättömyydestä ei pidä paikkansa. Hakija on teettänyt alueella pohjavesiselvityksiä pohjavesiputkien avulla, ja saatuja tietoja on verrattu edelleen muuhun aineistoon. Ympäristöluvan kohteena olevalle alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on ympäristölupahakemusta varten asennettu viisi pohjaveden havaintoputkea. Lisäksi on voitu hyödyntää alueella sijaitsevia Vuosaaren satamatunnelin rakentamiseen liittyviä havaintoputkia ja Vantaan kaupungin laajaa pohjaveden havainnointiaineistoa. Siten pohjavesiolosuhteiden arvioinnissa on otettu huomioon kaikki hallinto-oikeuden päätöksessä esiin tuodut ja yleisesti ympäristöluvan myöntämisessä edellytettävät selvitystarpeet. Ympäristöluvan kohteena olevan alueen ja Kuusijärven välisellä alueella on mitattu kalliopohjaveden pinnan tasoksi +38 - +39,
44. Siten kalliopohjaveden pinta on Kuusijärven pintaa alempana, jolloin kalliopohjaveden virtausyhteys ympäristöluvan kohteena olevalta alueelta Kuusijärvelle ei ole mahdollinen. Hankkeen vaikutuksia pohja- ja pintavesiolosuhteille, Valkealähteen pohjavesialueelle ja Kuusijärvelle on selvitetty riittävästi. Suunnitellulla hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia pohja- tai pintavesiolosuhteille tai Kuusijärvelle. Myös alueellinen ympäristökeskus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä nyt tehtyjen selvitysten perusteella. Ponnella ei ole oikeudellista merkitystä asemakaavan hyväksyvässä kaupunginvaltuuston päätöksessä, sillä kaikki asemakaavaan kuuluvat määräykset tulee sisällyttää asemakaavamääräyksiin. Hakija on ympäristölupahakemuksessaan sitoutunut toteuttamaan hankkeen melu- ja pölynhallinnan viranomaisten vaatimusten mukaisesti parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ja siten, että toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat pöly- ja meluhaitat minimoidaan. Meluselvitysten mukaan toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä toiminta-alueen läheisyydessä asumiseen käytettävien alueiden päivä- tai yöajan ohjearvoja, kun toiminta järjestetään meluselvityksistä ilmenevällä tavalla. Murskaukseen liittyvää melu- ja pölyhaittaa voidaan vähentää erilaisten teknisten ratkaisujen lisäksi myös sillä, että murskaamo voidaan sijoittaa kalliolouhokseen siten, että asutusalueen ja murskaamon väliin jää maa-ainesvalli. Mikäli louhittava kiviaines murskattaisiin muualla, aiheutuisi tästä huomattava rekka-autoliikenteestä johtuva liikennerasite. Tällä olisi merkittävät pöly- ja meluhaitat sekä vaikutuksia alueen tiestöön ja ilman laatuun. Kiviaineksen murskaus ympäristöluvan kohteena olevalla alueella minimoi toiminnan aiheuttamat haitat ja toteuttaa ponnessa todettua periaatetta. Ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt valitusten hylkäämistä. Lautakunta on lausunut muun muassa seuraavaa: Lautakunta ei ole ylittänyt toimivaltaansa hyväksyessään murskauksen alueella. Hakija on täydentänyt ympäristölupahakemustaan hallinto-oikeuden edellyttämillä lisäselvityksillä. Pohja- ja pintavesiselvitykset ovat riittävät. Luvassa annettuja määräyksiä voidaan pitää riittävinä pohjaveden suojelemiseksi. X on vastaselityksessään muun ohella huomauttanut teettäneensä poikkeuksellisen laajat selvitykset hankkeen vaikutuksista niin Valkealähteen pohjavesialueelle kuin läheiselle Kuusijärvelle. A:n ja B:n käsitykselle heidän porakaivojensa veden pilaantumisuhkasta ei ole perustetta. A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Yhdistykselle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys. Hallinto-oikeuden ratkaisu Vaasan hallinto-oikeus on, sikäli kuin enää korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, muuttanut lupamääräystä 8 lisäämällä siihen uuden toisen kappaleen ja muutoin hylännyt muiden ohella A ja B:n sekä C:n omakotitaloyhdistys ry:n Vantaan ympäristölautakunnan päätöksestä tekemät valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksellään muuttama lupamääräys 8 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla):
45. Louhinnan ja murskaamon toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihojen oleskelualueilla eikä asuntoalueilla keskiäänitasoa 55 dB (L Aeq) toiminta-aikana kello 8 -
46. Ennen murskaustoiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan on esitettävä Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalle tarkennettuun melumalliin perustuva selvitys meluntorjuntatoimenpiteistä, joilla toiminta-aikaan kello 8 - 20 sidottu melun keskiäänitaso 55 dB (L Aeq) saavutetaan. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Asiassa saadun selvityksen perusteella ympäristöluvan mukainen toiminta-alue sijaitsee Valkealähteen I-luokan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sijaitsematta kuitenkaan itse pohjavesialueella. Kuusijärvi sijaitsee noin 400 metrin päässä toiminta-alueesta. Pohjavesiselvityksen mukaan pohjaveden pinta toiminta-alueen pohjoispuolella sijaitsee noin tasolla +42 m ja Kuusijärven pinnankorkeus on noin +40 m. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 100 metrin päässä toiminta-alueesta. Pinta- ja pohjavesiselvitysten mukaan alueen maaperän ja kallioperän laadun ja rakenteen sekä pohjavesiolosuhteiden perusteella riskiä hankkeen seurauksena Valkealähteen pohjavesialueeseen tai Kuusijärveen kohdistuvista haitallisista pohjavesivaikutuksista voidaan pitää pienenä. Mahdolliset riskit voidaan minimoida pohjavesivaikutukset huomioon ottavalla rakentamisen suunnittelulla ja toteutuksella, josta on jo lupamääräyksiä. Johtamalla pintavedet asianmukaisesti pois rakennettavalta alueelta voidaan välttää riski vesien haitallisesta imeytymisestä pohjavesialueelle. Hankkeen aikana toteutettavalla säännöllisellä pintaveden laadun ja virtaaman sekä pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden tarkkailulla voidaan seurata pinta- ja pohjaveden suojaustoimenpiteiden toimivuutta. Tarkkailun avulla mahdolliset hankkeesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset voidaan havaita ja ennaltaehkäistä hyvissä ajoin. Hallinto-oikeus on katsonut, että lupahakemukseen liitetty pinta- ja pohjavesiselvitys on riittävä ottaen huomioon, että lupamääräyksen 21 mukaan louhintataso ei saa ulottua tason +42 alapuolelle. Selvitys täyttää Vaasan hallinto-oikeuden 7.11.2008 antamassa päätöksessä numero 08/0706/3 edellytetyn pohjavesitutkimuksen vaatimukset. Lupamääräykset 13 - 14 ja 17 - 19 ovat riittäviä pohja- ja pintavesien suojelun kannalta. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan ympäristönluvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nyt kysymyksessä olevan alueen asemakaavan päätöksellään 19.4.1999 §
47. Samalla päätöksellä on hyväksytty ponsi, jonka mukaan valtuusto on hyväksyessään asemakaavan edellyttänyt, että rakentamisen vaatimat louhinta- ja murskaustyöt tehdään niin, että ympäristölle aiheutetut pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa säädetään, että ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen harkintavalta on siis sidottu siten, että lupa on myönnettävä, jos lakisääteiset edellytykset sen myöntämiselle täyttyvät. Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla ja siihen kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Tämän perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että ponsi ei ole asemakaavan osa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä ei voida estää luvan myöntämistä ympäristönsuojelulainsäädännön ja asemakaavan sallimalle toiminnalle. Ponsi ei siten ole este luvan myöntämiselle. Ottaen huomioon, että toimintaa ei saa harjoittaa 16.
48. - 15.8., ja mitä lupamääräyksissä 3 - 7 on määrätty pölyntorjunnasta, ei toiminnan aiheuttamaa pölyhaittaa voida pitää esteenä luvan myöntämiselle. Toiminnan aiheuttamia melutasoja on selvitetty laskennallisella melumallilla (Promethor Oy 21.5.2007). Selvitystä on päivitetty ottaen huomioon toiminta-ajoissa tapahtuneet muutokset (Promethor 6.8.2009). Meluselvityksessä melun ekvivalenttitasoja on tarkasteltu päiväajan (kello 7 - 22) tasoina. Lupamääräyksessä 8 on 55 dB:n keskiäänitaso kuitenkin sidottu toiminta-aikaan kello 8 -
49. Olemassa oleva meluselvitys ei siten anna riittäviä tietoja tavanomaista päiväajan tasoa tiukemman meluraja-arvon saavuttamiseksi tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tästä syystä hallinto-oikeus on määrännyt meluntorjuntatoimenpiteitä koskevasta tarkentavasta selvityksestä. Ottaen huomioon meluntorjunnasta ja toiminta-aikojen rajoittamisesta annetut lupamääräykset toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta melun muodossa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 momentti 5 kohta Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti Maankäyttö- ja rakennuslaki 55 § Hallinto-oikeus on myös hylännyt vaatimukset toiminnan aloittamislupaa koskevan päätöksen kumoamisesta. Hallinto-oikeus on tältä osalta perustellut päätöstään seuraavasti: Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa lainvoimaisen asemakaavan edellyttämä louhinta. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on katsonut, että lautakunta on voinut myöntää yhtiölle luvan aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden soveltama oikeusohje Ympäristönsuojelulaki 101 a § Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
50. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Asia tulee tutkia kokonaisuutena eli myös siltä osalta kuin asia koskee louhinnan ja murskauksen aiheuttamien haittojen lisäksi tulevan toiminnan aiheuttamia haittoja. A ja B ovat esittäneet vaatimustensa tueksi seuraavaa: Alueella ei ole tehty hallinto-oikeuden aiemmassa päätöksessä edellytettyä laajaa pohjavesitutkimusta. Tutkimus tulisi täydentää koskemaan koko Keravanjoen ja Kuusijärven välistä aluetta. Pohjavesiputkien havainnointiin olisi määriteltävä riittävän tiheä aikataulu. Valkealähteen pohjavesialueelta pumpataan vettä muun muassa Tikkurilan vesitorniin. Pohjaveden pilaantumista mahdollisen vahingon tapahduttua ei ennätetä torjua riittävän ajoissa. Asian jatkokäsittelyssä ei ole esitetty sellaisia uusia tietoja, että lupaedellytysten voitaisiin katsoa täyttyneen. Laajana pohjavesitutkimuksena ei voi pitää alueelle asennettua yksittäistä pohjaveden pinnan seurantaan tarkoitettua havaintoputkea HP2 ja sen lähiympäristöön asennettuja kahta muuta putkea ja niistä mahdollisesti saatuja pohjaveden pinnan korkeustasotietoja. Putkien avulla saadaan tieto vain niiden sijaintipaikan pohjaveden korkeusasemasta, ei pohjaveden virtaussuunnista. Alueen runsas pohjavesi tulee pintaan kovilla pakkasillakin. Kuusijärven vesipinta muodostuu lähes yksinomaan tihkuvista pohjavesistä. Sen pinta on noin tasolla +40 metriä ympäröivien peltojen ollessa tasolla +20 metriä. Kuusijärveä voi käyttää uimapaikkanaan vuosittain jopa 500 000 ihmistä. Sen virkistyskäyttöarvoja ei saa toiminnalla pilata. Suppeassa lisätutkimuksessa saatujen pohjaveden korkeustietojen perusteella niiden on todettu virtaavan alueella länteen. Siten A:n omistaman Stortorpaksen tilan RN:o 5:31 porakaivot ovat pilaantumisuhan alaisia. Tätä porakaivoille aiheutuvaa haittaa ei ole lupa-asian jatkokäsittelyyn laadituissa pohjavesitutkimuksissa selvitetty. Pohjaveden määrää osoittavia koepumppauksia ei edes ole tehty.
51. C:n omakotitaloyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi tai että ainakin lupamääräyksiä kiristetään. Yhdistys on oheistanut valitukseensa muun ohella Environ Germany GmbH:n Suomen sivuliikkeen 14.5.2008 päivätyn lausunnon hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista ja vaatimustensa tueksi esittänyt seuraavaa: Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antaman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevan päätöksen lainmukaisuus on tutkittava. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi ympäristölupaa ei olisi saanut myöntää ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimittamista. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole ollut asiassa lupatoimivaltaa, koska toiminnasta asiassa esitettyjen selvitysten ja muun muassa lupamääräyksen 27 perusteella saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Toiminta olisi myös ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla tarvinnut ympäristöluvan, jolloin lupatoimivalta asiassa on ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla aluehallintovirastolla. Toiminnasta aiheutuu louhittavan kiviaineksen suureen määrään, louhinta-alueen sijaintiin asutuksen vieressä ja pitkään viiden vuoden louhinta-aikaan nähden tieliikenteen pöly-, melu- ja pakokaasuhaitoista ennestäänkin kärsiville lähiympäristön asukkaille ja ulkoilualueen käyttäjille kohtuuttomia haittoja. Etäisyys louhinta-alueelta on Vantaan Ulkoilukeskukseen noin 400 metriä, 50 hehtaarin mansikanviljelysalueeseen lähimmillään noin 300 metriä, lähimpään asuintaloon noin 100 metriä ja rivitaloyhtiöiden taloihin noin 350 metriä. Louhinta-alueen pohjoispuolisella lähivirkistysalueella (VL) kulkee Havukosken suunnasta Vantaan Ulkoilukeskukseen ulkoilureitti noin 150 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Suomen Ladun mukaan ulkoilualueen kävijämäärä on vuosittain noin 350 000 henkilöä. Alueella on myös suojeltu pähkinäpensaslehto. Louhinta olisi myös suoritettava ilman perusteetonta viivettä eikä sitä pitäisi jaksottaa viidelle toimintavuodelle. Vantaan kaupunginvaltuuston alueen asemakaavan hyväksymispäätökseen liitetyn ponnen mukaan vain tontin rakentamisen kannalta välttämätön louhinta ja murskaus on sallittua. Tästä huolimatta luvassa on sallittu kaiken louheen murskaaminen alueella, vaikka suurin osa murskauksesta ei liity logistiikkakeskuksen rakentamiseen. Valtuuston hyväksymä ponsi olisi otettava joka tapauksessa huomioon arvioitaessa, onko murskaamon sijoituspaikka valittu ympäristönsuojelulain 6 §:n vaatimusten mukaisesti. Alueen sopimattomuutta murskaustoimintaan korostaa, että valtuuston päätöksen jälkeen on lähistölle rakennettu lisää asuntoja. Alueella esiintyy myös muuta kuin luvanvaraiseen toimintaan liittyvää melua. Vaikka toimintaan ja sen liikenteeseen liittyvä melu jää toiminta-aikana alle 55 dB:n, ei ole varmuutta siitä, että toiminta ei lisää kokonaismelua kestämättömälle tasolle. Lähivirkistysalueella VL ja Vantaan Ulkoilukeskuksen alueella melutaso ei saa päivällä kello 7 - 22 ylittää 45 dBL Aeq eikä yöllä kello 22 - 7 40 dBL Aeq. Lupamääräyksissä on edellytettävä jatkuvatoimisia mittauksia, joiden tulokset olisi julkistettava, jotta lähistön asukkaille on käytännössä mahdollista puuttua välittömästi mahdollisiin lupamääräysten rikkomistapauksiin. Luvanhakijan Environ Germany GmbH:n Suomen sivuliikkeellä teettämästä, 14.5.2008 päivätystä ympäristömeluselvityksestä ilmenee louhinta-alueen kallioperän olevan paikoin rikkonaista ja että alueen halki kulkee luoteis - kaakko-suuntainen kallioperän ruhjevyöhyke, joka mahdollistaa hydraulisen yhteyden laajemmalle alueelle. Mahdollisten haitta-aineiden pääsy tällaiseen kallioperään on estettävä asianmukaisin toimenpitein. Ramboll Finland Oy:n 16.2.2009 päivätyssä uudemmassa selvityksessä ei ole esitetty tätä kallioperän ruhjevyöhykettä. Selvitysten keskinäisten ristiriitaisuuksien vuoksi ne olisi analysoitava uudestaan, jotta ympäristöluvassa on mahdollista määrätä riittävistä suojaustoimista. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja on lausunnossaan, joka on annettu tiedoksi Vantaan ympäristölautakunnalle, viitannut lautakunnan lupapäätökseen ja lautakunnan lausuntoon hallinto-oikeudelle, esittänyt valitusten hylkäämistä ja lausunut seuraavaa: Logistiikkakeskus, linja-autovarikko ja lumenkaatopaikka eivät aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat laadultaan ja laajuudeltaan verrattavissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen hankeluettelossa mainittujen hankkeiden ympäristövaikutuksiin. Hankkeet eivät myöskään ole yhtäaikaisia. Ainoa parhaillaan toteutettava hanke on logistiikkakeskus. Lumenkaatopaikka on toistaiseksi vasta varauksena yleiskaavassa. Sen toteuttaminen edellyttäisi asemakaavan muuttamista. Linja-autovarikkoa koskeva asemakaavan muutos on vireillä. Louhinta ja murskaus eivät laadultaan ole sellaisia toimintoja, joita normaalisti harjoitettaessa voisi aiheutua vesistön pilaantumista. Pinta- ja pohjavesitarkkailua koskevat lupamääräykset, esimerkiksi yhdistyksen valituksessa viitattu lupamääräys 27, ovat tavanomaisia louhinnan ja murskauksen ympäristöluvissa ilman, että kysymys olisi vesistön pilaantumisesta. Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on siten ollut toimivalta ratkaista lupahakemus. Hakija on esittänyt riittävät pinta- ja pohjavesiselvitykset ympäristöluvan myöntämistä varten. Luvassa toiminnalle asetetut aikarajat, tekniset vaatimukset pöly- ja meluhaittojen estämiseksi, murskaamon sijoittaminen sekä vaadittavat meluselvitykset huomioon ottaen toiminnasta ei katsota aiheutuvan ympäristön asukkaille tai ulkoilualueen käyttäjille sellaista melu- tai pölyhaittaa, joka estäisi luvan myöntämisen. Lähivirkistysalue (asemakaavamerkintä VL) ja Vantaan Ulkoilukeskuksen alue eivät ole sellaisia taajamien ulkopuolisia virkistysalueita, joihin sovellettaisiin vaadittuja alhaisempia melun ohjearvoja 45 dBL Aeq päivällä ja 40 dBL Aeq yöllä. Lähivirkistysalue sijaitsee Lahdenväylän ja Päiväkummun omakotialueen välissä tiemelualueella. Vantaan Ulkoilukeskuksen alue on myös osin tiemelualueella. Alueen asemakaavaa hyväksyttäessä päätetty ponsi on otettu huomioon lupamääräyksissä. X Oy on selityksessään esittänyt, että yhdistyksen valituksessa esitetty vaatimus Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antaman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevan päätöksen laillisuuden tutkimisesta jätetään tutkimatta. Muutoin valitukset tulisi hylätä. Yhtiö on uudistanut aiemmin esittämänsä ja lausunut vielä seuraavaa: Yhdistyksen vaatimus Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antaman päätöksen laillisuuden tutkimisesta on uusi, vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty vaatimus, jota yhdistys ei ole esittänyt valittaessaan ympäristölupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Kysymys on hallintolainkäyttölain 27 §:ssä tarkoitetusta kielletystä valituksen muuttamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Louhinta ja murskaus eivät ole ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa, koska niistä ei tyypillisesti aiheudu vesistön pilaantumista eikä edes pilaantumisen vaaraa. Asiassa esitetyt selvitykset osoittavat toiminnan kohdealueen kallioperän tiiviiksi ja hydraulisen yhteyden kalliorakojen välityksellä Valkealähteen pohjavesialueeseen heikoksi. Selvitysten mukaan alueen pohjavedet virtaavat myös pääosin länteen kohti Keravanjokea eivätkä etelään kohti Valkealähteen pohjavesialuetta. Yhtiö on teettänyt kaikki lupaedellytysten täyttymiseen tarvittavat alueen ympäristöoloja koskevat selvitykset, jotka ovat huomattavasti luvan myöntämisen minimivaatimuksia kattavammat. Yhtiö on teettänyt alueella esimerkiksi pohjavesiselvityksiä useiden pohjavesiputkien avulla ja verrannut saatuja tietoja muuhun aineistoon. Yhtiö on voinut hyödyntää alueella sijaitsevan Vuosaaren satamatunnelin rakentamiseen liittyviä havaintoputkia ja Vantaan kaupungin laajaa pohjaveden havainnointiaineistoa. Sen ja alan asiantuntijoiden avulla on voitu muodostaa poikkeuksellisen kattava kuva alueen pohjavesioloista. Kun louhinta-alueen kalliopohjaveden pinnan taso on Kuusijärven pinnan tasoa alempana, virtausyhteys luvan kohdealueelta Kuusijärveen ei edes ole mahdollinen. Ympäristöluvan mukainen toiminta liittyy kiinteistön rakentamiseen lainvoimaisen asemakaavan tarkoittamaan toimintaan. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksella on ollut asiassa lupatoimivalta. Rakentamisesta aiheutuu aina jonkinasteista, kuitenkin tilapäistä, teknisin ratkaisuin merkittävästi vähennettävissä olevaa haittaa. Asemakaavoituksen yhteydessä on jo sitovasti ratkaistu kysymys alueen soveltumisesta logistiikkakeskustoimintaan. Lupamääräyksillä toiminnan haittoja on minimoitu mahdollisimman pitkälle. Perusteet kiristää lupamääräyksiä entisestään puuttuvat. Ei ole lainmukaista antaa lupamääräyksiä esimerkiksi luvan valvontaan liittyvien mittaustulosten julkistamisesta lähistön asukkaille yhdistyksen valituksessa vaadituin tavoin. Lupamääräysten kiristäminen johtaisi hankkeen pitkittymiseen ja yhtiölle taloudellisesti kestämättömään lopputulokseen. Ympäristölupa täyttää myös ponnessa esitetyt vaatimukset, vaikka ponnella ei olekaan oikeudellista merkitystä. A ja B ovat vastaselityksessään uudistaneet aikaisemmin esittämänsä. He ovat huomauttaneet, että pohjaveden seurantatietoja ei ole valitusmenettelyn aikana annettu alueen maanomistajille tiedoksi. Alueella on useita pintaan tulevia pieniä lähteitä, jotka ennen kallioräjäytysten aloittamista tulisi kartoittaa ja joista tulisi ottaa vesinäytteet. Kalliopinnat muodostavat alueelle orsivesiä, jotka räjäytysten seurauksena kallion rikkoutuessa muuttavat varmasti virtaussuuntia. C:n omakotitaloyhdistys ry on vastaselityksessään viitannut Uudenmaan ympäristökeskuksessa 8.12.2008 pidetystä viranomaisneuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan ja uudistanut aikaisemmin esittämänsä. Pöytäkirja koski ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta kolmen Vantaan Kuusijärven lähialueilla olevan hankkeen, logistiikkakeskuksen tontin louhinnan ja murskauksen, Itä-Vantaan linja-autovarikon ja Koivukylän lumenkaatopaikan yhteisvaikutusten perusteella. Yhdistys on korostanut, että eräs kokouksessa läsnä olleista Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajista oli tuolloin todennut, että etenkin louhinta-alueen kalliorakenteita ja ruhjeita oli vielä tutkittava. Kokouspöytäkirjassa oli myös mainittu, että hankkeista vastaavien kuuleminen voitiin aloittaa, vaikka kaikki lisäselvitykset eivät olleet valmistuneet. Lisäselvityksiä ja niiden aikataulua ei ollut yksilöity. Ympäristökeskus oli tehnyt päätöksensä asiassa 26.3.2009 ennen kuin lisäselvitykset olivat valmistuneet. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
52. C:n omakotitaloyhdistys ry:n valitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta ei tutkita.
53. C:n omakotitaloyhdistys ry:n sekä A:n ja B:n valitukset hallinto-oikeuden päätöksestä hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut
54. Yhdistyksen ympäristökeskuksen päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta jättäminen Sovellettavat säännökset Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Mainitun lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Mainitun lain 6 §:n (458/2006) 1 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus, nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin. Momentissa säädetään muun ohella, että päätöksestä on tiedotettava viipymättä kuuluttamalla vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään. Päätös on julkaistava myös sähköisesti. Mainitun lain 17 §:n 2 momentin mukaan se, jolla muutoin on oikeus hakea hanketta koskevaan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisuun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muuhun olennaiseen päätökseen valittamalla muutosta, voi valituksessaan vedota siihen, ettei arviointimenettelyä ole suoritettu tai se on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti. Mainitun lain 19 § koskee muutoksenhakua arviointimenettelyn soveltamista koskevaan päätökseen. Pykälän 1 momentissa säädetään hankkeesta vastaavan ja 2 momentissa kyseisen päätöksen tehneen viranomaisen valitusoikeudesta lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen. Pykälän 3 momentin mukaan lain 6 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen ei saa muutoin kuin 19 §:n 1 ja 2 momentin mukaan erikseen hakea valittamalla muutosta. Lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin 4 §:ssä tarkoitettua hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Oikeudellinen arviointi Uudenmaan ympäristökeskus on 26.3.2009 päättänyt, että X Oy:n logistiikkakeskukseen sekä suunnitteilla oleviin Itä-Vantaan linja-autovarikkoon ja Koivukylän lumenkaatopaikkaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätös on asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan lähetetty muiden ohella C:n omakotitaloyhdistys ry:n puheenjohtajalle. C:n omakotitaloyhdistys ry:llä on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 19 §:n 3 momentin mukaan ollut oikeus Vantaan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöksestä tekemänsä valituksen yhteydessä hakea valittamalla muutosta myös Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteysviranomaisena tekemään päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 19 §:n 3 momentti sisältää erityissäännöksen arviointimenettelyn soveltamista koskevasta päätöksestä valittamisesta. Mainitun säännöksen mukaan valituksen kohteena on yhteysviranomaisen päätös, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen. Koska yhdistys ei ole valittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä samassa yhteydessä kuin se on valittanut ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle eikä tuossa valituksessa ole vaadittu ympäristölupapäätöksen kumoamista sillä perusteella, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole suoritettu, yhdistyksen valitus on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevalta osin vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtynä jätettävä tutkimatta.
55. Valitusten hylkääminen Kysymystä logistiikkakeskuksen, linja-autovarikon ja lumenkaatopaikan mahdollisesta ympäristöluvasta ei ratkaista tämän louhintaa ja murskausta koskevan ympäristölupa-asian yhteydessä. Kun otetaan huomioon asiakirjoissa oleva selvitys louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyvien likaantuneiden vesien määrästä, käsittelystä ja kulkeutumisesta sekä etäisyydet vesistöihin ja asetetut lupamääräykset, toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. Toimivalta ratkaista lupahakemus on näin ollen ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 7 kohdan a ja b alakohtien nojalla ollut Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Louhinnan melu-, pöly- ja tärinähaittoja on selvitetty riittävästi, kun otetaan huomioon hankkeen koko, louhittavan alueen sijainti sekä luvan voimassaoloaika. Louhinta-alueen tontin pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue (VL) ja Vantaan Ulkoilukeskuksen alue eivät ole sijaintiinsa asutukseen ja yleisiin teihin nähden sellaisia taajamien ulkopuolisia virkistysalueita, joihin olisi sovellettava melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 2 momentin mukaisia 45 ja 40 dB:n ohjearvoja. Muutoinkaan kyseistä päätöstä ei sovelleta yksittäisissä ympäristölupa-asioissa eikä päätös ole oikeudellisesti sitova, vaikka käytännössä sillä on merkitystä arvioitaessa meluhaitan merkittävyyttä. Lupamääräykset sisältävät määräyksiä muun muassa mittauksista pölyn (lupamääräys 25), melun (lupamääräys 26) ja pinta- ja pohjavesien (lupamääräys 27) osalta. Niissä on myös määrätty, mille tahoille mittaustuloksista on ilmoitettava. Näitä velvoitteita on pidettävä riittävinä. Perusteita mittausvelvoitteiden ja mittaustuloksista tiedottamisen laajentamiselle ei ole esitetty. Kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut, päätöksessä sovelletut oikeusohjeet, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Leena Nurmento ja Olli Dahl. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.