§:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa säädetyt lupaedellytykset murskaustoimintaan eivät etukäteen arvioiden täyttyneet ilman ympäristölautakunnan edellä mainitussa lupamääräyksessä asetettua velvoitetta. Tämän vuoksi yhtiön vaatimukseen mainitun lupamääräyksen muuttamiseksi yhtiön esittämin tavoin ei voitu suostua. Ympäristönsuojelulaki 4 § 1 momentti 1 ja 2 kohta, 8 § 1 momentti, 42 § 1 momentti 3 ja 4 kohta sekä 43 § 3 momentti Kort referat på svenska Päätös, josta valitetaan Vaasan hallinto-oikeus 22.12.2011 nro 11/0593/3 Asian aikaisempi käsittely Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 6.7.2010 antamallaan päätöksellä myöntänyt X Oy:lle määräaikaisen, 31.12.2018 saakka voimassa olevan ympäristöluvan kivenlouhintaan ja louhitun kiviaineksen murskaukseen Vieremän kunnan Vieremän kylässä sijaitsevalla tilalla Lehmimäki RN:o 1:
§:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta eikä muun ohessa vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Ympäristölautakunta on myöntänyt X Oy:lle ympäristöluvan kivenlouhintaan ja louhitun kiviaineksen murskaukseen Vieremän kunnan Vieremän kylässä sijaitsevalla tilalla Lehmimäki. Asiakirjojen mukaan toiminta-alue sijaitsee Ouluntien itäpuolella noin 4 kilometriä Vieremän kunnan keskustaajamasta pohjoiseen. Alue sijaitsee Lehmimäki - Karjalankankaan vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesi virtaa toiminta-alueelta noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Myllyjärven vedenottamolle päin, josta saadaan vesioikeuden luvan mukaisesti ottaa pohjavettä 1 000 m 3 /d. Pohjavesialueen ydinosa on karkeaa, vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa, missä virtausolosuhteet ovat hyvät. Lupahakemuksen mukaan Lehmimäen maa-ainesalueella murskataan noin 50 - 100 työpäivää vuodessa, yhteensä noin 160 000 tonnia. Murskaus suoritettaisiin siirrettävillä mobiilimurskaimilla, jotka ovat polttoöljykäyttöisiä. Mobiilimurskain tuodaan paikalle murskausta varten ja viedään pois murskauksen päätyttyä. Yhtiön valituksen johdosta asiassa on lupamääräyksen 6 osalta kysymys siitä, onko ympäristöluvassa voitu edellyttää sähkökäyttöisten murskainten käyttöä. Kun otetaan huomioon erityisesti pohjavesialueen merkitys vedenhankinnan kannalta ja sen vettä hyvin läpäisevä ja johtava maaperä sekä murskaustoiminnan edellä kerrottu laajuus ja vuosittaisten toimintapäivien lukumäärä, hallinto-oikeus on katsonut, että mainittu lupamääräys on
§:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tarpeen. Lupamääräys on ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukainen eikä sitä ole pidettävä taloudellisesti tai muutoinkaan kohtuuttomana toiminnan laajuuteen nähden. Edellä lausuttuun nähden on myös ollut perusteltua kieltää nestemäisten polttoaineiden säilytys ja varastointi alueella ja määrätä polttonesteiden jakelupaikka sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle (lupamääräys 7). Hallinto-oikeus on todennut, että Vieremän kunnanhallituksen 1.6.2009 myöntämässä maa-ainesluvan lupamääräyksessä 5 on määräys, että alueella ei sallita polttoaineiden säiliöitä tai varastoja. Myös koneiden ja autojen korjaus- ja huoltopaikat tulee määräyksen mukaan sijoittaa ottamisalueen ulkopuolelle. Ympäristölautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pertti Raikio, Kari Hauru, Kirsi Stark ja Juha Väisänen. Esittelijä Peik Strömsholm. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa X Oy on valituksessaan vaatinut, että lupamääräyksiä 6, 7 ja 11 muutetaan. Lupamääräys 6 on muutettava kuulumaan seuraavasti: ”Laitoksen tarvitsema energia on otettava sähköverkosta tai toiminta-alueelle sijoitettavasta aggregaatista, joka on sijoitettava kuljetuskonttiin tai erilliselle kuljetusalustalle suoja-altaaseen. Pohjavesialueelle sijoitettavan energialähteen on oltava sellainen, ettei öljyä pääse maaperään. Öljyn pääsy maaperään energialähteen vauriotilanteessa on estettävä rakentamalla maaperään riittävät tiivistysrakenteet lupamääräyksen 10 mukaisesti. Selvitys valittavasta energialähteestä, sen sijoituksesta ja sijoituspaikalle tehtävistä suojauksista on esitettävä viimeistään laitoksen aloitustarkastuksella”. Lupamääräys 7 on muutettava kuulumaan seuraavasti: ”Nestemäisiä polttoaineita ei saa säilyttää tai varastoida pohjavesialueella ilman lupamääräyksen 10 mukaisia suojarakenteita. Myös polttonesteiden jakelupaikka on suojattava lupamääräyksen 10 mukaisilla suojarakenteilla”. Lupamääräys 11 on muutettava kuulumaan seuraavasti: ”Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava lupamääräyksen 10 mukaisen suojarakenteen päällä tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty”. Yhtiö on esittänyt lupamääräystä 6 koskevan muutosvaatimuksensa tueksi seuraavaa: Ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet eivät kiellä murskaustoimintaa vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunnossaan 2.10.2009 esittänyt, että ympäristöluvan eräänä edellytyksenä tulisi olla, että toiminnan tarvitsema energia otetaan sähköverkosta ja toiminnanharjoittajan olisi selvitettävä mahdollisuus sähköenergian käyttöön. Yhtiö on selvittänyt tämän mahdollisuuden. Sähkökäyttöiset murskaimet ovat tyypillisesti pysyviä murskauslaitoksia, jollaista ei ottamisalueelle ole tarvetta sijoittaa toiminnan lyhytaikaisuuden vuoksi. Sähköenergian järjestäminen lyhytaikaisen murskaustoiminnan käyttövoimaksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Murskauslaitosta varten tarvittavan sähköliittymän hinta on 52 850 euroa. Ottamisalueella tullaan murskaamaan vuosittain noin 50 - 100 työpäivää ja yhteensä noin 160 000 tonnia kiviainesta. Tällaiseen murskaamiseen soveltuvat siirrettävät, polttoöljykäyttöiset mobiilimurskaimet. Mobiilimurskain tuodaan paikalle murskausta varten ja viedään pois kuorma-auton lavetilla murskauksen päätyttyä. Sähkökäyttöinen pysyvä murskauslaitos tarvitsee kuljettamiseen useampia raskaan kaluston ajoneuvoja kuin mobiilimurskaimet. Kasvava raskaan kaluston liikenne lisää onnettomuuden ja siten pohjaveden pilaantumisen riskiä, koska alueelle johtavat tiet, esimerkiksi Ouluntie ja Myllyjärventie sijoittuvat merkittäviltä osiltaan myös kyseiselle I luokan pohjavesialueelle. Kaikki toiminnassa tarvittavat öljytuotteet varastoidaan suojarakenteellisissa säiliöissä (esimerkiksi kaksoisvaippasäiliössä) suoja-alueella, joka on varustettu vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla. Säiliöt ovat työmaakäyttöön tarkoitettuja lukittavia säiliöitä, jotka on varustettu kaksoisvaipan lisäksi ylitäytönestimin. Pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi mahdollisissa vahinkotilanteissa öljytuotteiden määrä alueella minimoidaan. Alueella on imeytysturvetta. Alueella ei huolleta laitteita eikä ajoneuvoja. Yhtiö on siten edellä esittämänsä mukaisesti selvittänyt pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetut toimet sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa ne. Murskauksen aloitustarkastusmuistion (15.6.2009) mukaan maa-ainesten ottotaso alueella on +106,
§:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta eikä muun ohessa vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminta-aluetta ja toimintaa koskeva selvitys Toiminta-alue sijaitsee Lehmimäki - Karjalankankaan vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesi virtaa toiminta-alueelta noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle vedenottamolle päin, josta saadaan vesioikeuden luvan mukaisesti ottaa pohjavettä 1 000 m 3 /d. Pohjavesialueen ydinosa on karkeaa, vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa, missä virtausolosuhteet ovat hyvät. Lupahakemuksen mukaan toiminta-alueella murskataan enimmillään noin 100 työpäivää vuodessa ja yhteensä noin 160 000 tonnia kiviainesta. Murskaus suoritettaisiin siirrettävillä mobiilimurskaimilla, jotka ovat polttoöljykäyttöisiä. Mobiilimurskain tuotaisiin paikalle murskausta varten ja vietäisiin pois murskauksen päätyttyä. Ympäristölupa murskaustoimintaan on myönnetty määräaikaisena siten, että lupa on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Lupamääräysten mukaan laitoksen tarvitsema energia on otettava sähköverkosta. Edelleen luvassa on määrätty, että nestemäisiä polttoaineita ei saa säilyttää tai varastoida pohjavesialueella. Myös voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on lupamääräysten mukaan varastoitava pohjavesialueen ulkopuolella. Oikeudellinen arviointi Asiassa on arvioitava, täyttyvätkö puheena olevalle murskaustoiminnalle myönnettävän ympäristöluvan edellytykset erityisesti pohjaveden pilaamiskiellon osalta, mikäli lupamääräyksiä 6, 7 ja 11 muutetaan X Oy:n valituksessa esitetyllä tavalla. Kun otetaan huomioon
§:n 1 momentin 3 kohta, on ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Hallituksen esityksessä on viimeksi mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 84/1999 vp) lausuttu muun ohella: ”Pykälässä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskieltosäännös vastaisi vesilain l luvun 22 §:ää. Pohjaveden pilaamiskielto sisältää nykyiselläänkin vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta edellytettäisi jatkossakaan konkreettisen pilaantumisen aiheutumista.” Pohjaveden pilaamiskiellosta seuraa, että ympäristöluvassa voidaan sinänsä edellyttää liittymistä sähköverkkoon siirtymisen aiheuttamista kustannuksista riippumatta, mikäli siirtyminen verkkovirtaan on muut lupamääräykset huomioon ottaen tarpeen aggregaatin käytöstä johtuvien pohjaveden pilaamiskiellon vastaisten seurausten poissulkemiseksi eli luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tältä osin. Sama koskee ympäristölle vaarallisten aineiden säilyttämistä ja varastoimista. Kun otetaan huomioon selvitys toiminta-alueen maaperän vedenjohtavuudesta ja pohjaveden virtaussuunnasta sekä ympäristöluvassa toiminnalle myönnetty pitkähkö voimassaoloaika, sallittu vuosittainen toiminta-aika ja murskattavan kiviaineksen määrä, suunniteltu toiminta muodostaa merkittävän riskin laiterikkoihin ja laiterikoista aiheutuviin nestevuotoihin. Tässä tilanteessa ja kun vielä otetaan huomioon, että toiminta-alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella, luvan myöntäminen edellyttää tehostunutta pohjaveden pilaamiskiellon vastaisen seurauksen ennaltaehkäisyä ja haittojen minimointia varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteita noudattaen.
§:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa säädetyt lupaedellytykset murskaustoimintaan eivät etukäteen arvioiden täyty ilman ympäristölautakunnan lupamääräyksissä 6, 7 ja 11 asettamia velvoitteita. Tämän vuoksi X Oy:n vaatimuksiin puheena olevien lupamääräysten muuttamiseksi yhtiön esittämin tavoin ei voida suostua. Lopputulos Edellä lausutuilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei yhtiön valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.