§:n 2 momentin mukaan kykenevän huolehtimaan koko alueen sen vastuulle kuuluvasta vesihuollosta taloudellisesti ja asiallisesti vesihuoltolain 1 §:n tavoitteet huomioon ottaen. Osalla laajentuvasta alueesta toimi jo B:n vesiosuuskunta, jolle ei kuitenkaan ollut hyväksytty toiminta-aluetta eikä osuuskunnan verkostojen piirissä olevilla kiinteistöillä siten ollut vesihuoltolain 10 §:ssä säädettyä liittämisvelvollisuutta ja -oikeutta. Kunta oli kuitenkin ollut tietoinen B:n vesiosuuskunnan suunnitelmista ja toimista viemäriverkoston rakentamiseksi. Kunta ei ollut ottanut huomioon B:n vesiosuuskunnan tosiasiallista toimintaa arvioidessaan kunnan viemärilaitoksen tarvetta alueella. Päätös ei perustunut riittäviin selvityksiin valituksenalaisen alueen osalta
§:n 3 momentin mukaisten perusteiden arvioimiseksi eikä muutoinkaan riittäviin vesihuoltolain 5 §:stä ilmeneviin suunnitelmallisiin näkökohtiin. Päätös oli tältä osin kumottava. Vesihuoltolaki 1 §, 5 §, 6 § 2 momentti, 7 §, 8 § ja 32 § 3 momentti Kuntalaki 90 § Päätös, josta valitetaan Vaasan hallinto-oikeus 19.10.2012 nro 12/0500/3 Asian aikaisempi käsittely Lappajärven kunnanvaltuusto on 28.12.2010 (84 §) hyväksynyt A:n viemärilaitoksen toiminta-alueen muutoksen. Päätöksen mukaan toiminta-alue kattaa muun ohella Takalan alueen. Käsittely hallinto-oikeudessa B:n vesiosuuskunta on valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan siltä osin, kun toiminta-alueen laajennus tulee päällekkäin Itärannan osuuskunnan suunnitellun ja jo osaksi aloitetun linjaosuuden kanssa. Lisäksi B:n vesiosuuskunta on vaatinut, että Lappajärven kunta velvoitetaan korvaamaan B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikulut. B:n vesiosuuskunta on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa: Kunnanvaltuuston päätös loukkaa B:n vesiosuuskunnan oikeuksia. Päätös aiheuttaa merkittävää taloudellista ja toiminnallista vahinkoa B:n vesiosuuskunnalle. Päätös on tehty lainvastaisesti kuulematta vesiosuuskuntaa etukäteen. Kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole otettu huomioon Etelä-Pohjanman ELY-keskuksen lausuntoa ja vaatimusta huomioida alueella jo toimiva viemäröintiä toteuttava osuuskunta. Lappajärven kunnanvaltuuston pöytäkirjasta § 84 ei selviä, onko ELY-keskuksen lausunto ollut käytettävissä kokouksessa kokonaisuutena kaikilla valtuutetuilla. Asiaa valmistelleen teknisen lautakunnan päätöksessä on virheellisiä ja vääriä perusteluita. Siinä mainitaan muun muassa, että Lappajärven kunnalla ei ole tiedossa, että alueella toimii yksityinen osuuskunta. Lappajärven kunta on ollut tietoinen Itäkylän viemäröintihankkeesta ja sen suunnasta. Lappajärven kunnanvaltuustolle on Itäkylän Maa- ja Kotitalousseura ry:n toimesta esitelty Itäkylän viemäröintisuunnitelmaa jo loppukesästä 2009. Itäkylän viemäröinnistä on pidetty kyläkokous 30.9.2009, johon on osallistunut muun muassa Lappajärven teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Kyläkokous päätti yksimielisesti valita viemäröinnin suunnaksi Vimpelin. Kirjallisen sitoumuksen liittymisestä on allekirjoittanut Takalan alueelta 16 kiinteistöä. Lappajärven kunnan ja Vimpelin kunnan neuvottelussa 23.10.2009 koskien Itäkylän viemäröintiä on ollut mukana Lappajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Tässä neuvottelussa Lappajärven kunnanjohtaja on ilmoittanut, että kunta on mukana vain sellaisessa hankkeissa, joissa jätevedet johdetaan Lappajärvelle. Lappajärven kunnan teknisen lautakunnan päätöksissä mainitut liittymishinnat eivät perustu suunnitelmaan eikä kustannusarvioon. B:n vesiosuuskunta on kilpailuttanut viemärin rakentamisen ja sen esittämä liittymishinta on kiinteä ja etukäteen tiedossa. Kunnanvaltuusto ei voi mielivaltaisesti päättää liittymismaksusta. Maksun on perustuttava todellisiin kustannuksiin, verorahoilla liittymismaksujen kompensointi jollakin kunnan toiminta-alueella on lainvastaista, kun otetaan huomioon se, että alueella toimii yksityinen vesiosuuskunta. B:n vesiosuuskunta on jo toteuttanut osan viemäröintihankkeesta. Toteutetun osan putkistot ja laitteet on mitoitettu niin, että Takalan alueen jätevedet kulkevat rakennetun putkiston kautta. Mikäli Takalan alueen jätevedet eivät tule verkostoon, siitä aiheutuu putkiston ja laitteiston ylimitoitus ja putkiston tukkeutumisriski jäteveden vähyyden takia. B:n vesiosuuskunnalle aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia ylimitoituksesta johtuen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on myös valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan. ELY-keskus on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa: Kunnanvaltuuston kunnan vesihuoltolaitokselle viemäriverkoston osalta hyväksymä toiminta-alue on osittain päällekkäinen Itärannan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liitettäväksi suunnitellun alueen kanssa. Lappajärven puolella sijaitseva B:n vesiosuuskunta on yhteistyössä Vimpelin kunnan kanssa rakennuttanut siirtoviemärin, jolla B:n vesiosuuskunnan alueelta jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Vimpelin jätevedenpuhdistamolle. Lappajärven kunnanvaltuuston hyväksymä toiminta-aluepäätös heikentää sekä A:n vesihuoltolaitoksen että B:n vesiosuuskunnan edellytyksiä huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti kuten
§ edellyttää. Toiminta-aluepäätös ei tue vesihuoltolain 1 §:n mukaista tavoitetta turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. B:n vesiosuuskunnan liittyjämäärän mahdollinen väheneminen vaikuttaa kiinteistöä kohti laskettaviin investointi- ja ylläpitokustannuksiin. B:n osuuskunnan viemäriverkoston jätevesimäärän väheneminen suunnitellusta mitoitusvirtaamasta aiheuttaa ongelmia verkoston ja jo rakennetun siirtoviemärin toimivuudelle ja lisää käyttökustannuksia jätevesikuutiota kohti. Valituksenalainen vesihuollon toiminta-aluepäätös ei ole vesihuoltolain mukainen. B:n vesiosuuskunta on lisäselvityksenä toimittanut hallinto-oikeudelle Lappajärven kunnaninsinöörin 27.10.2006 päiväämän Länsi-Suomen ympäristökeskukselle osoitetun vesihuoltoavustushakemuksen. Lappajärven kunnanhallitus on kunnanvaltuuston puolesta antanut valitusten johdosta hallinto-oikeudelle lausunnot, joissa on muun ohella lausuttu seuraavaa: B:n vesiosuuskunnalla ei ole vesihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettua toiminta-aluetta, eikä se ole sellaista kunnalle esittänyt. Kunnan viemärilaitos on omaa toimintaansa varten esittänyt toiminta-alueen hyväksymistä. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ollut kysymys jätevesien laskusuunnasta ja kustannuksista, vaan viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä. Vesihuollon maksuista ja kustannuksista päätetään myöhemmin. Vesihuoltolaki ei edellytä, että vesihuollon maksuista ja kustannuksista pitäisi päättää viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä tai ennen sitä. Vesiosuuskunnalla ei suunnittelualueellaan ole sellaisia olevia oikeuksia, jotka estäisivät kuntaa vahvistamasta omalle viemärilaitokselleen toiminta-alueen. Kunta voi
§:n nojalla hyväksyä viemärilaitokselleen sellaisenkin toiminta-alueen, joka menee joltain osin päällekkäin vesiosuuskunnan suunnittelualueen kanssa, koska A:n viemärilaitos kykenee teknisten ja taloudellisten resurssiensa avulla vesiosuuskuntaa paremmin huolehtimaan vastuullaan olevasta jätevesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Teknisen lautakunnan päätöksissä ei ole ollut virheellisiä ja vääriä perusteita. B:n vesiosuuskunta on perustettu vasta 18.3.2010, joten sitä vanhempia päätöksiä vesiosuuskunnalla ei ole. Vesiosuuskunnan perustamisesta ei ole virallisesti ilmoitettu kunnalle. Mahdolliset asiaa koskevat epäviralliset keskustelut eivät korvaa virallista ilmoitusta. Vesiosuuskunnalla ei ole toiminta-aluetta, joten tekninen lautakunta ei ole voinut arvioida vesiosuuskunnan suunnitelmia. Vesiosuuskunta ei ole pyytänyt kuntaa vahvistamaan sille toiminta-aluetta. ELY-keskus on lausunnossaan 9.10.2010 tällaisen lakiin perustumattoman vaatimuksen esittänyt. Valtuustossa esitettiin vesiosuuskunnan taksat ja selvitys kunnan maksuista. Vesiosuuskunnan liittymismaksu on 7 500 euroa kiinteistöä kohti ja myöhemmin 9 000 euroa. A:n viemärilaitoksen liittymismaksut ovat noin 4 000 euroa kiinteistöä kohti. Kunta ei voinut rikkomatta vesihuoltolain 18 §:ssä mainittua kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimusta noudattaa ELY-keskuksen määräystä. Asian kannalta ei ole olennaista, onko kunta ollut etukäteen tietoinen vesiosuuskunnasta ja sen suunnitelmista, koska nämä asiat on selvitetty
§:n mukaisessa kuulemisessa ja lausunnossa. Valituksenalaisessa päätöksessä valtuusto on huomioinut kaikki ne esille tulleet asiat, joihin laki kuntaa velvoittaa. Kunnanvaltuusto on toiminut valituksenalaista päätöstä tehdessään toimivaltansa puitteissa vesihuoltolaissa säädettyä menettelyä noudattaen. Kuulemiset on suoritettu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Ratkaisussa on pyritty kuntalaisten kannalta mahdollisimman suureen tasapuoliseen ja taloudelliseen ratkaisuun ekologinen kestävyys huomioiden. B:n vesiosuuskunta on lausunnon johdosta hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa vaatinut, mikäli päätös jää voimaan, että Lappajärven kunnan on korvattava päätöksen johdosta osuuskunnalle aiheutetut ylimääräiset kustannukset. Lisäksi vesiosuuskunta on muun ohella esittänyt, että se oli muistutuksessaan 11.11.2010 esittänyt Lappajärven kunnalle, että osuuskunnalle varataan mahdollisuus esittää toiminta-alue-esitys. Lappajärven kunta ei ollut esitykseen vastannut. Se, että B:n vesiosuuskunnalla ei ole toiminta-aluetta, johtuu kunnan välinpitämättömyydestä B:n vesiosuuskuntaa kohtaan. Liittymismaksujen vertailu kunnan ja osuuskunnan välillä on esitetty virheellisesti. Kunta tukee liittymismaksuja verovaroin, kunnan liittymismaksu olisi sama kuin B:n vesiosuuskunnalla, mikäli sitä ei tuettaisi verorahoilla. Lappajärven kunta ei voi yksipuolisesti määrätä B:n alueen liittymistä Lappajärven kunnan verkkoon, B:n viemäri on liitetty Vimpelin viemäriverkkoon jo 2010. B:n vesiosuuskunnalla ja Vimpelin kunnalla on allekirjoitettu ja lainvoimainen sopimus jätevesien vastaanotosta Vimpelin kunnan jätevesipuhdistamolle. B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikulujen määrä on 2 870 euroa. ELY-keskus on lausunnon johdosta antamassaan vastineessa muun ohella esittänyt, että Lappajärven kunnan tulee vesihuoltolain mukaisesti määritellä toiminta-alue myös B:n vesiosuuskunnalle.
§:n mukaan vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajausten tulee olla sellaisia, että vesihuoltolaitosten voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueita määriteltäessä tulee kunnan huomioida myös alueellaan toimivat muut vesihuoltolaitokset, jotta vesihuoltolain 1 §:ssä esitetty tavoite saavutettaisiin. Lappajärven kunnan A:n vesihuoltolaitokselle tekemä toiminta-aluepäätös vaarantaa B:n vesiosuuskunnan taloudelliset ja asianmukaiset toimintaedellytykset. Lappajärven kunnan tuki A:n vesihuoltolaitokselle vaikuttaa suoraan vesihuollon liittymismaksujen suuruuteen. Lappajärven kunta ei osallistu B:n vesiosuuskunnan viemäröinnin toteutuskustannuksiin. Vesihuoltolain hengen mukaisesti tulisi kustannuksia vertailtaessa huomioida vesihuollon toteutuksesta aiheutuvat todelliset investointi- ja käyttökulut. Hallinto-oikeuden ratkaisu Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta B:n vesiosuuskunnan vastineessa esitetyn vaatimuksen vahinkojen korvaamisesta. Hallinto-oikeus on hylännyt B:n vesiosuuskunnan valituksen muutoin. Hallinto-oikeus on hylännyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen. Hallinto-oikeus on hylännyt B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Vaatimus vahinkojen korvaamisesta Vastineessa on esitetty vahinkojen korvaamista koskeva vaatimus on yksityisoikeudellinen vaatimus, jonka tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Sovellettavat säännökset Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.
§:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Asian valmistelu Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan viemärilaitoksen toiminta-alue-ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. B:n osuuskunta on antanut toiminta-alue-ehdotuksesta muistutuksen. Lappajärven kunnalla ei ole ollut erikseen velvollisuutta tämän lisäksi kuulla vesiosuuskuntaa. Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Puheena oleva asia on kunnanhallituksessa valmisteltu. Kunnanvaltuuston toimivaltaan on kuulunut harkita päätöksenteon perusteeksi tarvitsemiensa selvitysten laajuus. Asiassa ei ole selvitetty, että päätöksenteon perusteeksi olisi esitelty sillä tavoin puutteellisia tai virheellisiä tietoja, että valtuuston päätös niiden johdosta olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kunnanvaltuuston päätös ei ole muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätöksen lainmukaisuus muutoin Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta niin, että toiminta-alue kattaa muun muassa Takalan alueen, joka sijaitsee osin B:n vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liitettäväksi suunnitellulla alueella. B:n vesiosuuskunnalla ei ole ollut omaa toiminta-aluetta valtuuston päätöstä tehtäessä. Kunnanvaltuusto on voinut vesihuoltolain nojalla harkintansa mukaan päättää kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta. Kunnanvaltuusto ei ole asiassa saadun selvityksen mukaan käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Kunnanvaltuuston päätös ei näin ollen mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä päätös ole
§:n vastainen tai muutoinkaan valituksissa esitetyistä syistä lainvastainen. Tarkoituksenmukaisuusperusteella kunnallisvalitusta ei voi tehdä. Oikeudenkäyntikulut Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että B:n vesiosuuskunta joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut sekä Kuntalaki 90 § Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 § 1 momentti Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Niemistö, Kristiina Kerttula ja Kirsi Stark. Esittelijä Jan-Erik Salo. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa B:n vesiosuuskunta on valituksessaan viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden ja Lappajärven kunnanvaltuuston päätökset siltä osin kuin A:n vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on päällekkäin B:n vesiosuuskunnan suunnitellun ja toteutetun linjaosuuden kanssa. Muutoksenhakija on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa: On kiistattomasti selvää, että Lappajärven kunta on ollut tietoinen Itäkylän viemärihankkeesta ja siitä, että Itäkylän kiinteistönomistajat rakentavat itse viemäröintinsä ja että he valitsivat viemäröintisuunnaksi Vimpelin, koska se tuli edullisimmaksi. Kunnanvaltuuston päätöksessä on mainittu, että toiminta-alue esitetään hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan päätöksissä mainituin perustein. Teknisen lautakunnan päätöksissä mainitaan muun ohella, ettei Lappajärven kunnalla ole tiedossa, että alueella toimii yksityinen osuuskunta. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja on kuitenkin ollut paikalla Itäkylän kyläkokouksessa ja ollut siten tietoinen Itäkylän viemäröintisuunnitelmasta. Lappajärven kunta on muun muassa tehnyt liittymissopimuksen, jolla kunnan omistama koulu on liitetty B:n vesiosuuskunnan viemäriverkkoon. Vuonna 2009 Itäkylän viemäröintisuunnitelma on esitelty Lappajärven kunnanvaltuustolle. Suunnitelma on sisältänyt Takalan alueen. Lappajärven kunnan ja Vimpelin kunnan Itäkylän viemäröintiä koskeneessa neuvottelussa 23.10.2009 Lappajärven kunnanjohtaja on ilmoittanut kunnan olevan mukana vain sellaisissa hankkeissa, joissa jätevedet johdetaan Lappajärvelle. Kyläläiset valitsivat jätevesiverkoston liittämisen Vimpelin jätevedenpuhdistamoon, sillä itse viemäröintinsä rakentaville Itäkylän kiinteistön omistajille suunta oli edullisin. Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee lähempänä ja A:n jätevedenpuhdistamon mitoitus on vain noin kolmannes Vimpelin jätevedenpuhdistamoon verrattuna. Jos Itäkylän jätevedet olisi johdettu A:n puhdistamolle, ei sen kapasiteetti olisi riittänyt, vaan puhdistamoa ja yhdysputkea olisi jouduttu laajentamaan. Lappajärven kunta on käynnistänyt viemärilaitoksensa toiminta-alueen laajennuksen tavoitteenaan estää ja vaikeuttaa Itäkylän kiinteistönomistajien hanketta rakentaa kylään viemäröinti, vaikka toteuttamissuunnitelma oli laadittu Lappajärven kunnan tukemana. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut jokaista rakennusvaihetta avustuksilla. Lappajärven kunta on laiminlyönyt viemärin rakentamisen eikä sillä voida katsoa olevan riittäviä resursseja. Ei ole mitenkään perusteltua vahvistaa viemärilaitoksen toiminta-aluetta toimivan vesiosuuskunnan suunnitelmien kanssa ristiriitaisesti. ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Muutoksenhakija on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa: Lappajärven kunnanvaltuuston päätös ei perustu riittäviin selvityksiin eikä johdonmukaisiin suunnittelullisiin näkökohtiin. Asiassa ei ole edellytyksiä arvioida täyttääkö kunnanvaltuuston hyväksymä toiminta-alue muun ohella sille
§:ssä asetetut taloudellisuuden ja asianmukaisuuden vaatimukset. Päätös on siten lainvastainen. Lappajärven kunnan olisi tullut A:n vesihuoltolaitokselle toiminta-aluetta hyväksyessään selvittää ja ottaa huomioon muut samalla alueella jo toimivat vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely on osa kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvelvollisuutta ja huomioon on otettava vesihuoltolain tavoitteet ja kunnan alueen vesihuollon toimivuus kokonaisuudessaan. Lappajärven kunta on määritellyt oman vesihuoltolaitoksensa toiminta-alueeksi lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä laitoksen verkostosta sijaitsevan osan Itäkylän alueesta, vaikka alueen välittömässä läheisyydessä on jo toimiva vesihuoltolaitos. B:n vesiosuuskunnan toteutetuissa vesihuoltorakenteissa ja verkostoissa on jo otettu huomioon koko Itäkylän alueen viemäröinti ja laitoksella on valmiit suunnitelmat viemäröinnin toteuttamiseksi myös nyt kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi määrätylle Itäkylän osalle. Osalla tämän alueen kiinteistöistä on kirjalliset sitoumukset B:n vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittymisestä. Kun jonkin alueen vesihuolto päätetään järjestää määrittelemällä se jonkin toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, tulee päätöksenteon pohjaksi selvittää alueella ja sen läheisyydessä toimivat vesihuoltolaitokset ja arvioida niiden mahdollisuudet vesihuollon järjestämiseen alueellaan. Päätöstä tehtäessä tulee arvioida, minkä laitoksen toiminta-alueeseen kyseinen alue on vesihuollon tavoitteiden toteutumisen ja kunnan vesihuoltokokonaisuuden kehittämisen kannalta perusteltua liittää. Kunnan tulee hyväksyä alueellaan toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitokset eivät tällaista esitystä ole tehneet, laitoksia kuultuaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vesihuoltolain valvontaviranomaisena Lappajärven kunnalle antamassaan toiminta-aluelausunnossa tuonut esille Itäkylän alueen osalta siellä jo toimivan vesihuoltolaitoksen. Lappajärven kunnan olisi tullut A:n laitokselle toiminta-aluepäätöstä tehdessään vähintäänkin arvioida Itäkylän jätevesien viemäröinnin muutkin vaihtoehdot. Päätös ei siten perustu riittäviin selvityksiin eikä johdonmukaisiin suunnittelunäkökohtiin. Lappajärven kunnanhallitus on valitusten johdosta antamassaan vastineessa viitannut aiemmin lausumaansa ja vaatinut, että valitukset hylätään perusteettomina. Kunnanhallitus on muun ohella todennut olleensa tietoinen B:n vesiosuuskunnan suunnitelmista Takalan viemäröimiseksi. B:n vesiosuuskunnan viemäröintisuunnitelma ei koskenut väliä Halkosaari - Takala, minkä vuoksi merkittävän suuri määrä asukkaita olisi jäänyt viemäröinnin ulkopuolelle. Lappajärven kunnanvaltuusto varasi määrärahat Halkosaari - Takala-viemärin suunnitteluun. Suunnitelman perusteella oli laadittu kustannusarvio jo 25.10.
§:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolain 32 §:n 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Valitusoikeus on myös valvontaviranomaisella. Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Lainvalmisteluaineisto Hallituksen esityksessä 85/2000 vp olevien lain 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälällä asetettaisiin kunnalle yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi. Kehittämisellä tarkoitettaisiin tällöin vesihuollon palvelujen tarpeen ja saatavuuden seuraamista, tavoitteiden asettamista palvelujen parantamiselle sekä tarvittavien toimenpiteiden yleistä suunnittelua. Kunnan kehittämisvastuusta ei kuitenkaan aiheutuisi kunnalle velvollisuutta omin toimenpitein huolehtia käytännössä esimerkiksi vesihuoltolaitostoiminnasta, vaan ainoastaan osoittaa yleiset suuntaviivat vesihuollon järjestämiselle kunnassa. Kehittämisvastuustaan kunta huolehtisi erityisesti vesihuollon kehittämissuunnittelulla. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulisi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kunta hyväksyisi suunnitelmat. Suunnitelman ajan tasalla pitämisen kautta kunnan tulisi myös seurata suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa. Samassa hallituksen esityksessä olevien 6 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 2 momentin säännös jättäisi kunnan omaan harkintaan, millä tavoin se huolehtii siitä, että pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi ryhdytään pykälän tarkoittamassa tilanteessa. Tätä harkintamahdollisuutta kuitenkin rajoittaisi 7 §:n säännös siitä, mitkä alueet kunnan tulee sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Jos kysymys ei ole tällaisesta alueesta, kunta voisi niin halutessaan vaihtoehtona vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiselle tai vesihuoltolaitoksen perustamiselle edesauttaa sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joiden avulla turvattaisiin muiden kiinteistökohtaisiin tai usean kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin perustuvien vesihuollon palvelujen saatavuus. Samassa hallituksen esityksessä olevien vesihuoltolain 7 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toisin kuin terveydensuojelulain mukainen liittymisvelvollisuus, säännös ei siis kytkeydy alueen kaavoitustilanteeseen, vaan perustuu välittömästi vesihuollon tarpeisiin. Hallituksen esityksessä olevien lain 8 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alue tulisi hyväksyä kaikille lain soveltamisalan piirissä oleville laitoksille. Laitoksilla olisi kuitenkin oikeus itse tehdä esitys omaksi toiminta-alueekseen. Siinä tapauksessa, että laitos ei olisi esitystä tehnyt, kunnan tulisi ennen toiminta-alueen hyväksymistä kuulla laitosta. Laitoksilla olisi aina mahdollisuus ottaa kantaa myös siihen, millaista toiminta-alueen rajausta ne itse pitävät taloudellisena ja asianmukaisena. Tällainen vaatimus toiminta-alueelle asetettaisiin 8 §:n toisessa momentissa. Säännöksellä osaltaan estettäisiin se, että kunta voisi määrätä vesihuoltolaitokselle laajemman toiminta-alueen kuin millä laitoksella voidaan katsoa olevan edellytykset huolehtia velvoitteistaan. Tämän oikeudellisen edellytyksen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi toiminta-alueen hyväksymispäätöksen lainvastaisuutta. Tällä perusteella kunnan päätökseen voisivat hakea muutosta asianomainen laitos samoin kuin valvontaviranomainen. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Asiassa on B:n vesiosuuskunnan valituksesta kysymys siitä kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksytystä viemärilaitoksen toiminta-alueesta, joka on päällekkäinen vesiosuuskunnan viemäröinnin ja rakennussuunnitelmassa esitetyn alueen kanssa niin sanotulla Takalan alueella. Mainittu alue sijaitsee Lappajärven itäpuolella. B:n vesiosuuskunnalle ei ole haettu eikä hyväksytty vesihuoltolaissa tarkoitettua toiminta-aluetta. Alueen kiinteistönomistajat ovat valinneet viemäröintisuunnaksi kuntarajan toiselta puolelta Vimpelin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valitus on valitusperusteet huomioon ottaen myös koskenut viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä Lappajärven itäpuolelle. Siten asiassa ei ole kysymys niistä viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamiseen liittyvistä alueista, jotka sisältyvät päätökseen, mutta sijaitsevat Lappajärven länsipuolella. Asiassa ei muutoinkaan ole nyt kysymys vesijohtoverkostosta. Hyväksyessään vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta kunnan tulee noudattaa vesihuoltolain 6 ja 8 §:ää sekä muutoin lain 1 ja 7 §:stä ilmeneviä periaatteita. Päätös toiminta-alueen hyväksymisestä on keskeisiltä osin oikeusharkintainen ratkaisu, jonka tulee myös perustua riittäviin selvityksiin. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Lappajärven kunta on laatinut 2005 vesihuollon kehittämissuunnitelman. Vesihuoltolain 5 §:n 2 momentin mukainen kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi suunnitteluvälineeksi eikä sen sisältöä ole määritelty yksityiskohtaisesti laissa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa vesihuoltolakioppaassa (MMM:n julkaisuja 1/2002) on todettu, että kehittämissuunnitelmassa tulisi ilmetä, millä alueilla ja milloin kunnan vastuu vesihuollon järjestämisestä toteutuu. Lain mukaisten asutus- ja muiden vastaavien alueiden sisällyttäminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin voidaan myös katsoa kuuluvan kunnan velvollisuuksiin. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet tulisi siis inventoida kattavasti kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vesihuollon kehittämissuunnitelmalla ei ole oikeudellista sitovaa merkitystä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymisessä, mutta lakisääteisenä suunnitelmana sillä ja sen sisältämällä selvityksellä voi olla tosiasiallista merkitystä arvioitaessa toiminta-alueiden hyväksyttävyyttä. Lappajärven kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole viitattu vesihuollon kehittämissuunnitelmaan viemärilaitoksen toiminta-alueen määrittelyssä. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa lain 7 §:ssä tarkoitetut alueet. Nyt kysymyksessä olevalla kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksytty viemärilaitoksen toiminta-alueella Lappajärven itäpuolisella alueella on pääosin haja-asutusalueelle rakennettuja asuntoja sekä loma-asuntoja ranta-asemakaava-alueella. Alue noudattelee Halkosaaren alueelta Takalan alueelle tietä rajoittuen pääasiassa sen eteläpuolelle. Asutus on tiheähköä erityisesti toiminta-alueen ääripäissä Halkosaaren ja Viinamäen alueella. Saatu selvitys asuntomääristä on sinänsä sellainen, että jätevesiverkostopalveluille näillä Lappajärven itäpuolisilla alueilla voi olla vesihuoltolaissa tarkoitettu tarve. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille tilaisuus tulla kuulluksi. Kunnan tulee edelleen muutoinkin hankkia riittävä selvitys vesihuoltolain 5 ja 6 §:ssä sekä 8 §:n 2 momentissa ja 3 momentissa tarkoitetuista seikoista. Tätä selvitystä hankkiessaan kunnan on muun ohella osaltaan otettava riittävästi huomioon alueella jo muutoin tosiasiallisesti toimivat vesihuoltolaitokset, vaikka niille ei olisi hyväksytty toiminta-aluetta ja vaikka niiden piirissä olevilla kiinteistöillä ei ole vesihuoltolain 10 §:ssä säädettyä liittämisvelvollisuutta ja -oikeutta. Arvioidessaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua vesihuoltolaitoksen kykyä vastata vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti kunnan ei tarvitse tehdä yksityiskohtaisia ja kiinteistökohtaisia vertailuja liittämiskustannuksista. Vesihuoltolain 1 §:n tavoitteet huomioon ottaen kunnan on kuitenkin pyrittävä toiminta-alueen määrittelyssä ottamaan riittävästi huomioon, että vesihuoltopalvelut voidaan tuottaa kohtuullisin kustannuksin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida sellaisenaan katsoa, että viemärilaitoksen toiminta-alueen laajennus ei olisi toteuttavissa vesihuoltolaissa tarkoitetuin kohtuullisin kustannuksin. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee määrittää
§:n 3 momentin perusteella vesihuollon tarpeet huomioon ottaen alueet, jotka on saatettava eri verkostojen piiriin. Lappajärven kunta on ollut tietoinen B:n vesiosuuskunnan suunnitelmista ja rakentamistoimista osalle puheena olevaa Lappajärven itäpuolista aluetta eli Viinamäki - Takalan alueelle. Sen enempää kunta kuin B:n vesihuolto-osuuskunta itsekään ei ole ryhtynyt toimiin, jotta vesiosuuskunnalle hyväksyttäisiin tosiasiallinen toiminta-alue. Kunta ei ole kuitenkaan ottanut huomioon osuuskunnan toimintaa päätöksenteossaan arvioidessaan kunnan viemärilaitoksen viemäriverkoston tarvetta alueella. Takalan alueen osalta päätös ei siten perustu riittäviin selvityksiin
§:n 3 momentin mukaisten perusteiden arvioimiseksi eikä muutoinkaan riittäviin vesihuoltolain 5 ja 6 §:stä ilmeneviin suunnitelmallisiin näkökohtiin. Kun päätös olisi kumottava Viinamäki - Takalan alueen osalta, ei asiassa ole kuitenkaan mahdollisuuksia arvioida, onko viemärilaitoksen toiminta-alue muutoin enää kokonaisuutena sellainen kuin vesihuoltolain 7 ja 8 §:ssä säädetään muun muassa sen vuoksi, että viemäriverkostoon liitettävien kiinteistöjen määrä on pienempi kuin aiemmin on arvioitu ja Halkosaari - Viitalan alueen jälkeen toiminta-alue olisi suhteellisen harvaan asuttu. Päätös toiminta-alueen hyväksymisestä Lappajärven itäpuolelle on tämän vuoksi kumottava kokonaisuudessaan eli Halkosaari - Takala-alueen osalta. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Kirsi Martinkauppi.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.