2013 false KHO:2013:184 Alue oli osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavoissa. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon YVA-selostuksesta ja kaavaselostuksesta ilmenevät selvitykset ja arvioinnit, korkein hallinto-oikeus katsoi, kuten hallinto-oikeus, että tuulipuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset oli selvitetty ja arvioitu siten, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitettujen sisältövaatimusten sekä maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:ssä tarkoitettujen tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten täyttyminen oli riittävästi arvioitavissa. Selvitysten perusteella yleiskaavaa laadittaessa oli muun ohella otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Lähimmilläänkin yli kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta sijaitsevalle valittajan kiinteistölle ei selvitysten perusteella myöskään ulottunut sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että niistä olisi voitu katsoa aiheutuvan lain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Pelkästään sitä, että voimalat näkyisivät valittajan kiinteistölle, tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisemminkin voisivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella, ei edellä lausuttu huomioon ottaen voitu näissä oloissa pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Maankäyttö ja rakennuslaki 9 §, 35 § 1, 2 ja 3 momentti, 39 § 1, 2, 3 ja 4 momentti, 41 § 1 momentti, 77 a § ja 77 b § Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti Päätös, josta valitetaan Rovaniemen hallinto-oikeus 11.4.2013 nro 13/0170/1 Asian aikaisempi käsittely Sodankylän kunnanvaltuusto 15.11.2012 §:n 47 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaavan Sodankylän kunnan alueelle sijoittuvilta osin. Kittilän kunnanvaltuusto on 12.11.2012 §:n 37 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaavan Kittilän kunnan alueelle sijoittuvilta osin. Hallinto-oikeuden ratkaisu Rovaniemen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n valituksen Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksestä ja hylännyt A:n valituksen Kittilän kunnanvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa: Sodankylän kunnanvaltuuston päätös 5.11.2012 § 47 Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Lain 4 §:n mukaan kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. A on katsonut valtuuston päätöksen vaikuttavan välittömästi hänen etuunsa. A omistaa Lomajärvellä sijaitsevan kiinteistön ja tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Lomajärvestä. Sodankylän kunnan puolelle suunnitellut tuulivoimalat muodostavat Kittilän kunnan puolella sijaitsevan osan kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, joka toteutuessaan vaikuttaa A:n etuun. Päätös vaikuttaa toteutuessaan Lomajärven alueen elinkelpoisuuden säilyttämis- ja kehittämismahdollisuuksiin. A:n mielestä hänen asuinkiinteistönsä arvo alenee merkittävästi ja hänelle aiheutuu kohtuutonta haittaa. Asiakirjojen mukaan tuulipuistoalue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena ja rajoittaa asuin- ja loma-asuntojen rakentamista vain puiston välittömässä läheisyydessä. Lähimmät vakituiset ja loma-asunnot eivät kuitenkaan sijaitse tuulipuiston välittömässä läheisyydessä vaan Lomajärvellä noin 2,5 - 3 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta. Etäisyydestä johtuen hankkeen toteuttamisella ei YVA-selvityksessä ole katsottu olevan suoria haitallisia vaikutuksia asumisviihtyvyyteen. Yleiskaavapäätöstä ei ole kohdistettu A:han. Valitusoikeutta arvioitaessa on näin ollen tarkasteltava sitä, onko A:lla kuntalain 92 §:n mukainen asianosaisasema sen perusteella, että yleiskaavapäätöksellä on sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla välitön vaikutus hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa ja etuunsa. Tuulipuistohanke muodostuu Kittilän ja Sodankylän kuntien alueelle sijoittuvista vierekkäisistä tuulipuistoista. Kun otetaan huomioon edellä mainitut olosuhteet sekä se, mitä perusteluissa on jäljempänä lausuttu, näin muodostuvalla tuulipuistokokonaisuudella ei ole A:n esittämillä perusteilla kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitettuja välittömiä vaikutuksia A:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Näin ollen A:lle ei synny asianosaisasemaa, jolloin hänen valitusoikeutensa tuulipuistohanketta koskevista yleiskaavan hyväksymispäätöksistä perustuu vain kuntalain 4 §:n mukaiseen kunnan jäsenyyteen. Koska Kittilän kunnassa asuva A ei ole Sodankylän kunnan jäsen, hänen valituksensa on Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksen osalta jätettävä tutkimatta. Kittilän kunnanvaltuuston päätös 12.11.2012 § 37 Kaava-alue ja kaavan tarkoitus Kaava-alue on noin 1 800 hehtaarin suuruinen, josta noin 1 110 hehtaaria on Kittilän kunnan ja noin 690 hehtaaria Sodankylän kunnan alueella. Alue on merkitty tuulivoimatuotantoalueeksi Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavoissa sekä Sodankylän kunnan puolella voimassa olevassa Kelujärvi-Rajala osayleiskaavassa. Kaava-alueella ei ole asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2,5 - 3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta pohjoiseen Lomajärvellä, missä on kolme vakituista asuntoa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Keskijärvellä (noin 2 kilometriä) ja Lomajärvellä, joissa molemmissa on yksi loma-asunto. Lähin suurempi kylä, Tepsa, sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä. Lähimmät varsinaiset taajamat ovat noin 40 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Kittilä ja noin 50 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Sodankylä. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kuolavaara-Keulakkopään 20 tuulivoimalaa käsittävän tuulipuiston rakentaminen. Suunnitellut tuulivoimalat olisivat napakorkeudeltaan 120 metriä, roottorin halkaisija 120 metriä ja yksikköteho noin 3 MW. Sähkönsiirron liittymisjohto on suunniteltu liitettäväksi Fingrid Oyj:n kantaverkon 220 kV:n voimajohtoon tuulipuistoalueen eteläpuolella. Sähkönsiirtoreitin pituus on noin 2,5 kilometriä. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vastaavan asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Lain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Hankkeen eri vaihtoehtojen ja vaikutusten selvittäminen ja arviointi Tuulipuistohankkeesta on tehty 211-sivuinen ympäristövaikutusten arviointiselostus (jäljempänä YVA-selostus) ja tiivistelmä kyseisestä selostuksesta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Tarkasteltujen vaihtoehtojen erot muodostuvat vaihtoehtoisista sähkönsiirtoreiteistä. YVA-selostuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu tavalla, jossa kuvataan ympäristövaikutusten ilmeneminen ja arvioidaan muutoksen suuruutta verrattuna nykytilaan. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, hankealueella tehtyihin selvityksiin sekä mallinnuksiin. Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta saatu palaute, yhteysviranomaisen lausunto sekä hanketta varten perustetun seurantaryhmän mielipiteet. YVA-ohjelmavaiheessa keskeisimmiksi vaikutustyypeiksi on arvioitu vaikutukset maankäyttöön, lähialueiden luonnonsuojelukohteisiin (linnustovaikutuksen kautta), muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan, maisemaan, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melun ja varjonmuodostumisen aiheuttamat vaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointityön perusteella keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön (metsästys), porotalouteen, maisemaan, melun ja varjon muodostumiseen, tuulimyllyjen rakennuspaikkojen luontoon ja linnustoon. YVA-menettelyssä on selvitetty ja arvioitu hankkeen vaikutukset muun muassa yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, muinaisjäännöksiin, luonnonympäristöön, riistatalouteen, porotalouteen, liikenteeseen sekä ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön. Vaikutukset on arvioinnissa jaettu tuulipuiston rakentamisen aikaisiin, käytön aikaisiin ja käytön jälkeisiin vaikutuksiin. Lisäksi kaavaselostuksessa on esitetty yhteenveto tuulipuiston vaikutuksista edellä mainittuihin kohteisiin. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimiva Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on antanut lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausunnossaan ELY-keskus on todennut muun muassa seuraavaa: Tiedot hankkeesta, hankekokonaisuudesta, hankkeesta vastaavasta, hankkeen tarkoituksesta ja tarpeesta perusteluineen on esitetty selkeästi. Hankkeen tekninen kuvaus on selkeä ja perusteellinen. Kuvaus on mahdollistanut vaikutusten tunnistamisen ja selvittämisen. YVA-selostus sisältää tiedot hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Hankkeen eri vaihtoehdot on kuvattu sanallisesti ja sijainnit on esitetty selkeästi. Tuulipuistohankkeessa vaihtoehdot muodostuvat ainoastaan sähkönsiirtoreiteistä. Selostuksesta käy ilmi eri vaihtoehtojen vaikutusten ero ja vaihtoehtoja on ollut arvioinnissa mukana riittävästi. Vaikutuksia on selvitetty tasapuolisesti. Yhteenvetona ja arviointiselostuksen riittävyyden osalta ELY-keskus on todennut, että ympäristövaikutusten arviointiselostus on laadukas ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoitus on toteutunut riittävällä tavalla. Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Valittaja on katsonut, että yleiskaavan ja tuulipuistohankkeen yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia, kulttuurillisia ja muita vaikutuksia ei ole tutkittu ja analysoitu riittävässä määrin Lomajärven kyläyhteisön osalta ja että kyläyhteisön elinkelpoisuuden säilyttämis- ja kehittämismahdollisuuksien turvaamista ei ole otettu kaavassa huomioon tarpeellisessa laajuudessa. Lisäksi valittaja on katsonut, että kaava aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa kiinteistöjen arvon alentumisen johdosta. Tuulipuistohankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset, myös vaihtoehto hankkeen toteuttamatta jättämisestä, on selvitetty ja arvioitu edellä kerrotuin tavoin. Kun otetaan huomioon, että tuulipuistossa tuulimyllyt on sijoitettava tuuliolosuhteiden kannalta parhaimmalle alueelle eli tässä tapauksessa Kuolavaaran ja Keulakkopään lakialueille, vaihtoehdot muodostuvat tosiasiallisesti vain vaihtoehtoisista sähkönsiirtoreiteistä. Arviointimenettely perustuu ELY-keskuksen 28.10.2009 tekemään päätökseen. ELY-keskus on toiminut hankkeessa yhteysviranomaisena ja on katsonut, että arviointiselostus on laadukas, asiantuntevasti laadittu ja että vaikutukset on selvitetty ja arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti riittävästi. Kun lisäksi otetaan huomioon YVA-selostuksesta ja kaavaselostuksesta tarkemmin ilmi käyvät selvitykset ja arvioinnit, hallinto-oikeus katsoo, että yleiskaavaa laadittaessa on kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen tuulipuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset selvitetty ja arvioitu siten, että hankkeen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset voidaan arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja vastaavan asetuksen 1 §:ssä edellytetyllä tavalla. Hallinto-oikeus katsoo, että tehdyt selvitykset huomioon ottaen yleiskaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 - 3 momenteissa ja 77 b §:ssä säädetyt sisältövaatimukset. Yleiskaavan toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan maanomistajille lain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa valituksessa mainitulla perusteella. Edellä lausuttu huomioon ottaen syytä Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kumoamiseen valituksessa esitetyillä perusteilla ei ole. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90 § Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirkko Wesslin-Nenonen, Pirjo Pyhäjärvi ja Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen. A on valituksensa perusteluissa uudistanut aiemmin lausumansa sekä esittänyt muun ohella, että työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä on todettu muun ohella, että teollisen tuulivoimarakentamisen tulee perustua paikalliseen hyväksyttävyyteen ja että Lapissa tuulivoiman tuotanto tulisi sijoittaa jo rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset jo rakennettuun ympäristöön jäävät merkittävästi vähäisemmiksi kuin koskemattomassa ympäristössä. Osayleiskaavan laadinnassa ei ole Lomajärven osalta otettu riittävästi huomioon mahdollisuuksia turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Yleiskaava ei saa myöskään aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Selvityksiä ei ole tehty tarpeellisessa laajuudessa Lomajärven kyläyhteisön osalta. Lomajärvi ei sijaitse Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaava-alueella (etäisyys noin 2 - 2,5 kilometriä). Haittavaikutukset eivät näin ollen ole suoraan mitattavissa tuulivoimarakentamista varten laadituilla varjostus- ja melumittareilla eikä tuulivoimarakentamista varten laadittuja ohjeellisia korvauskäytäntöjä maanomistajille voida suoraan soveltaa Lomajärven kiinteistöille. Nähtävästi aikaisemmin ei ole rakennettu tuulipuistoja pienten erämaakylien välittömään läheisyyteen, joten ennakkotapauksiakaan ei samankaltaisesta tilanteesta tuulivoimarakentamisessa ole. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, että vaikutukset on selvitetty ja arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti riittävästi. YVA-selostuksessa todetaan, että tuulipuisto muuttaa sekä Kuolavaara-Keulakkopään varsin erämaista vaarojen lakialuetta että sen ympäristöä merkittävästi. Vaikka Kuolavaara-Keulakkopään lähiasutus on määrällisesti vähäistä, on ympäristössä tapahtuva muutos vastaavasti suuri. Kuitenkin samassa yhteydessä todetaan myös, ettei tuulipuisto aiheuta suoria haitallisia vaikutuksia lähimpien vakituisten tai loma-asuntojen asumisviihtyvyyteen ja että maisemavaikutukset jäävät lieviksi. Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 27.1.2011 on Lomajärveltä esitetty vain yksi kuvasovite. Sovite on laadittu Lomajärven asuinkentälle laskeutuvan rinteen alaosasta aurinkoa vasten. Asutus sijoittuu kuitenkin aukealle ja etäämmälle rinteestä alueelle, jolle suunnitellut voimalat tulevat näkymään selkeästi torneineen ja lapoineen. Vasta kaavaselostuksen luonnosvaiheessa 10.10.2011 on esitetty neljä kuvasovitetta Lomajärven kylältä. Kaavaselostuksen luonnosvaiheen sekä kaavaselostuksen 10.10.2012 kuvasovitteissa, jotka on laadittu Lomajärven nykyisistä pihapiireistä ja suunnitteilla olevien asuin- ja/tai lomarakennusten sijoilta Lomajärven kaakkois- sekä länsi-luoteisrannoilta tuulivoimalat näkyvät suoraan torneineen ja lapoineen nykyisestä metsän peitteisyydestä huolimatta. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty kuvasovitetta Nevalaisen talon portailta Kuolavaaran suuntaan. Portaille ja piha-alueelle Kuolavaaran lakialue näkyy myös selkeästi tämän hetkisen metsän peitteisyydestä huolimatta. Ympäristövaikutusten arviointi Lomajärvelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten osalta on siten suoritettu puutteellisin tiedoin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen välittämä informaatio päätöksenteon pohjaksi Lomajärveen kohdistuvista vaikutuksista ei ole ollut riittävä. YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa muutoksenhakija on tuonut esille havainnekuvien puutteen ja todenneet yllämainitun ainoan kuvan välittämän informaation vääristävän todellisuutta. Myös yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että maisemavaikutusten monipuolisempi havainnollistaminen olisi vielä selkiyttänyt maisemavaikutusten ymmärrettävyyttä. Mikäli tuulipuistohanke toteutetaan kaavaselostuksen mukaisesti, maisemahaitat eivät ole vähäisiä eivätkä lieviä Lomajärvellä. Tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Lomajärvellä. Maisemaan, ihmisten elinoloihin ja asumisviihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävästi haitallisempia kuin YVA-selostuksessa ja kaavaselostuksessa on esitetty. Lisäksi selostuksen mukaan tuulipuiston lähialueella tullaan tulevien vuosien aikana tekemään harvennushakkuita ja myöhemmässä vaiheessa uudistushakkuita. Hakkuut kohdistuvat muun muassa Lomajärven ympäristöön. Hakkuiden myötä haitalliset vaikutukset kasvavat merkittävästi. Kaavoittaja on vastineessaan todennut, että laajemman puuston käsittelyn ohjaamista yleiskaavalla maisemahaittojen lieventämiseksi ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana olevassa ympäristönvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu ainoastaan 20 tuulivoimalan tuulipuistoa ja sen kolmea eri reittivaihtoehtoa. Jokaisessa vaihtoehdossa 20 tuulivoimalan maastoon sijoittelu on ollut sama. Vaihtoehtoisia toteuttamis- tai ratkaisumalleja tuulivoimaloiden sijoittelun suhteen ei ole vertailtu YVA-menettelyssä tai osayleiskaavassa. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan myös, että tuulivoimalat on sijoitettava tuuliolosuhteiden kannalta parhaimmalle alueelle eli tässä tapauksessa Kuolavaaran ja Keulakkopään lakialueille. Osayleiskaavoituksessa ei ole otettu huomioon eikä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ole arvioitu Lomajärven asutuksen kannalta parhaita tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Lomajärven valtti on kautta aikojen ollut rauhallinen ja erämainen elinympäristö. Lomajärven erämaisen ja rakentamattoman elinympäristön luonne menetetään, mikäli hanke toteutetaan. Osayleiskaavan mahdollistama Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuistohanke toteutuessaan rajoittaa hankkeen lähialueella sijaitsevan Lomajärven yksityisessä omistuksessa olevien kiinteistöjen asuinrakentamista. Alueen elinkelpoisuuden säilyttämis- ja kehittämismahdollisuudet heikkenevät ja elinolosuhteet huononevat. Kiinteistöjen arvo alenee merkittävästi, mikä aiheuttaa kohtuutonta haittaa kiinteistöjen omistajille. Haitan aiheuttama kiinteistöjen arvon aleneminen tulee korvata kiinteistön omistajille täysimääräisesti. Lomajärven lähiympäristön valtion metsien käsittelyä tulee rajoittaa ja turvata koko tuulipuiston käytön ajanjaksolla. Haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiksi selostuksessa on esiin nostettu vain hankkeesta tiedottaminen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi muodostuu muun muassa sekä terveys- että sosiaalisista vaikutuksista. Terveyteen vaikuttaa muun muassa myönteinen vuorovaikutus elinympäristöön. Muutokset ympäristössä, varsinkin muutokset joihin liittyy uhka menettää oman syntymäympäristön rauhallinen, miellyttävä ympäristö sekä epävarmuustekijät, kuinka suuresti ympäristö muuttuu haitalliseksi, vaikuttavat terveyteen olennaisesti. Suunnitteilla oleva tuulipuisto aiheuttaa läheisen sijaintinsa vuoksi muuten rauhallisessa elinympäristössä uhan myös valittajan terveydelle. Jatkuva liike tulee näkymään Lomajärvellä jokapäiväisessä asumisessa, metsäkiinteistöillä työskennellessä, Lomajärvelle saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Terveysriski on tuotu esille jo hyvin varhaisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä haastatteluissa ja Metsähallituksen edustajalle havainnekuvia otettaessa Lomajärveltä sekä myöhemmin muistutuksissa ja mielipiteissä. Terveysriskiä ei ole selvitetty eikä arvioitu tarkemmin hankkeen missään vaiheessa. Mikäli tuulipuisto rakennetaan, muutoksenhakija perheineen mitä todennäköisemmin joutuu muuttamaan Lomajärveltä pois. Uuden kodin hankkiminen vaikeutuu, koska Lomajärvellä olevan kiinteistön arvo alenee. Kittilän kunnanhallitus on selityksessään esittänyt valituksen hylkäämistä. A on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Valitus Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksestä Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää A:n valitus Sodankylän kunnanvaltuuston päätökseen kohdistuvilta osin tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei tältä osin ole perusteita. Valitus Kittilän kunnanvaltuuston päätöksestä Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä laissa pykälän edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä lain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään lain 137 §:ssä. Lain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; ja 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Lain esityöt Hallituksen esityksen (HE 141/2010 vp) 77 a §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen tuulivoimarakentamista koskien voitaisiin ehdotetun sääntelyn tarkoittamissa tilanteissa selvittää yleiskaavassa. Tällöin rakennusluvan myöntäminen ei edellyttäisi suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa. Yleiskaavaan otettaisiin tätä koskeva määräys, jolla osoitettaisiin, millä alueella rakennusluvat kaavassa osoitetuille tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 § sisältää säännöksen ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista. Esityksen tarkoittama tuulivoimaloiden rakentamista suoraan ohjaava yleiskaava poikkeaa laajoine aluetarpeineen ja ympäristövaikutuksineen siinä määrin muista suoraan rakentamista ohjaavista yleiskaavoista, että ehdotuksen 77 a §:n mukaisen tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan osalta olisi tarpeen säätää erityisistä sisältövaatimuksista, jotka ottavat huomioon tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä erityispiirteitä. Edelleen perusteluissa todetaan seuraavaa: "Edellytyksenä 77 a §:ssä tarkoitetun määräyksen sisällyttämiselle yleiskaavaan olisi, että yleiskaavan voidaan arvioida olevan riittävä suunnitteluväline ohjaamaan rakentamista alueella. Riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Tästä seuraa, että yleiskaava tulisi ehdotetulla tavoin kyseeseen tilanteissa, joissa yleiskaava on mittakaavaltaan ja esitystavaltaan soveltuva kaavamuoto tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Edellytyksenä olisi myös, ettei alueella ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siten esimerkiksi taajamien läheisyydessä tai alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita, ei yleiskaavan käyttäminen esityksessä tarkoitetulla tavalla tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisperusteena olisi yleensä mahdollista. Keskeistä on myös, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset on ylipäänsä mahdollista arvioida yleiskaavoituksen yhteydessä lain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Yleiskaavan ohjaavuuden riittävyydellä viitataan säännöksessä myös yleiskaavan sisältöön, esitystapaan ja mittakaavaan. Yleiskaavan tulisi yksilöidä riittävällä tarkkuudella voimaloiden sijainti, jotta määräys voitaisiin ottaa kaavaan ja se voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyyn. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 16 §:n mukaan yleiskaava esitetään kartalla tai kartoilla sellaisessa mittakaavassa, että niistä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaustarve ja yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön periaatteet, tarpeelliset alueet ja kaavan muu sisältö. Tuulivoimarakentamisella on useissa tilanteissa merkittävä vaikutus juuri maisemaan ja ympäristöön, minkä vuoksi tuulivoimarakentamisen sijoittumista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulisi ottaa erityisesti huomioon tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön sekä maiseman mahdolliset erityispiirteet. Lainkohdassa tarkoitettua mainintaa tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ympäristöönsä tulisi tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Vesialueilla tuulivoimaloiden ympäristöön sopeutumisessa on edellä mainittujen seikkojen lisäksi syytä kiinnittää huomiota muun muassa vedenalaista luontoa ja ympäristöä sekä kalastusta koskeviin näkökohtiin. Myös puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamiseen sekä liikenteen turvallisuutta koskeviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa tuulivoimaloiden ympäristöön sopeutumista. Erityisenä sisältövaatimuksena tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavan kohdalla olisi otettava huomioon myös teknisen huollon ja sähkön siirron järjestämismahdollisuudet. Yleiskaavassa tulisi siten kiinnittää huomiota järjestelyihin, joita tuulivoimatoiminta alueella edellyttää. Mainittuja järjestelyjä voivat olla esimerkiksi huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuuksien huomioon ottaminen. Tämän säännöksen lisäksi olisi tuulivoimalan rakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimisessa noudatettava myös muita maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyviä yleiskaavan laatimista koskevia säännöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yleiskaavan laadintaan liittyvään vaikutusten selvittämiseen, kaavoitusmenettelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yleiskaavalle lain 39 §:ssä asetettuihin sisältövaatimuksiin. Tällöin on otettava esimerkiksi huomioon, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuuteen, alueen sijaintiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille." Kaava-alue, yleiskaavoitusta ohjaavat maakuntakaavat ja kaavan tarkoitus Kokonaisuudessaan noin 1 800 hehtaarin suuruisesta kaava-alueesta noin 1 110 hehtaaria sijoittuu Kittilän kunnan ja noin 690 hehtaaria Sodankylän kunnan alueelle. Kaava-alueella ei ole asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2,5 - 3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta pohjoiseen Lomajärvellä ja lähimmät loma-asunnot Keskijärvellä sekä Lomajärvellä lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Alue on osoitettu tuulivoimatuotantoalueeksi Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavoissa. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kuolavaara-Keulakkopään 20 tuulivoimalaa käsittävän tuulipuiston rakentaminen. Kaavamääräysten mukaan voimaloiden enimmäiskorkeus saa olla enintään 185 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 3 MW. Sähkönsiirron liittymisjohto on suunniteltu liitettäväksi Fingrid Oyj:n kantaverkon 220 kV:n voimajohtoon tuulipuistoalueen eteläpuolella. Sähkönsiirtoreitin pituus on noin 2,5 kilometriä. Käytettävissä olevat selvitykset Tuulipuistohankkeesta on tehty 211-sivuinen ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä tiivistelmä kyseisestä selostuksesta. Arviointimenettely perustuu ELY-keskuksen 28.10.2009 tekemään päätökseen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehtotarkastelu on koskenut vaihtoehtoisia sähkönsiirtoreittejä. ELY-keskus on hankkeen yhteysviranomaisena arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa katsonut muun ohella, että maisemavaikutukset on havainnekuviin liittyvistä puutteista huolimatta arvioitu riittävästi. Myös meluvaikutusten selvittämistä on pidetty riittävänä, eikä melun lieventämiseen liittyviä toimenpiteitä ole pidetty tarpeellisena. Valo- ja varjostusvaikutusten osalta selvityksiä on niin ikään pidetty riittävinä, kun otetaan huomioon, että mallinnusten perusteella varjostus ei ulotu häiriintyviin kohteisiin. Ratkaistavana olevat kysymykset Asiassa on A:n valituksesta arvioitavana, perustuuko Kittilän kunnanvaltuuston valituksenalainen tuulivoimayleiskaava riittäviin selvityksiin siten, että selvitysten perusteella on arvioitavissa yleiskaavan yleisten sekä tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten täyttyminen ja se, aiheutuuko hyväksytystä kaavasta maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Alue on osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavoissa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon YVA-selostuksesta ja kaavaselostuksesta ilmenevät selvitykset ja arvioinnit, korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten hallinto-oikeus, että tuulipuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset on selvitetty ja arvioitu siten, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitettujen sisältövaatimusten sekä maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:ssä tarkoitettujen tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten täyttyminen on riittävästi arvioitavissa. Selvitysten perusteella yleiskaavaa laadittaessa on muun ohella otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Lähimmilläänkin yli kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta sijaitsevalle A:n kiinteistölle ei selvitysten perusteella myöskään ulotu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että niistä voitaisiin katsoa aiheutuvan lain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Pelkästään sitä, että voimalat näkyvät valittajan kiinteistölle, tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisemminkin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella, ei edellä lausuttu huomioon ottaen voida näissä oloissa pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.