2013 false KHO:2013:37 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) oli myöntänyt taksiluvan tietylle asemapaikalle. Hallinto-oikeus oli palauttanut taksilupaa koskevan asian ELY-keskukselle

§ sisältää edellytykset taksiluvan myöntämiselle. Kyseisen lainkohdan mukaan lupa myönnetään hakijalle, joka täyttää pykälässä luetellut edellytykset, jollei lain 19 §:stä eli taksilupien enimmäismääristä eli kiintiöistä muuta johdu. Lisäksi lain 31 §:n 3 momentti sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan luvat myönnetään vuoden 2011 loppuun saakka niille, joilla on kokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa.

§ ei sisällä harkinnanvaraisuutta. Lainkohdan mukaan lupa on myönnettävä edellytykset täyttävälle, mikäli kiintiössä on tilaa. Taksiliikennelakia uudistettaessa (HE 38/2006 vp) todettiin, että taksilupien määrällinen rajoittaminen lähtökohtaisesti rajoittaa perusoikeutta eli elinkeinovapautta. Näin ollen elinkeinovapautta rajoittavien säännösten tulee olla tarkkarajaisia ja hakijoiden ennakoitavissa. Edellinen laki nojautui vahvasti niin kutsuttuun tarveharkintaan. Lääninhallitus myönsi luvan, mikäli katsoi sille tarvetta olevan. Lupa myönnettiin taholle, joka täytti lain melko löyhät määritelmät, ja tämän lisäksi hakijan sopivuudesta pyydettiin laajalti lausuntoja. Edellisen lain maininta yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuudesta esimerkiksi viittasi siihen, että yritykset usein toimivat asemapaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Henkilöliikennelain aikana myönnettiin vain erittäin poikkeuksellisesti lupia yhtiöille, joiden vastuuhenkilöt ja toimipaikka eivät olleet asemapaikalla. Turun hallinto-oikeuden päätöksessä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä seikkaa, että kaikki tällainen niin kutsuttu vapaa harkinta poistettiin laista kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna

1. Kokonaisuudistuksen valmistelussa nimenomaisesti todettiin, että esimerkiksi luvanhaltijan sopivuudella, asuinpaikalla tai taksinkuljettajakokemuksen paikkakunnalla ei saa olla merkitystä lupia myönnettäessä. Lain voimaantulon jälkeen on ympäri Suomen myönnetty lukuisille suurille, usean taksiluvan yhtiöille taksilupia hyvinkin kauas, usein satojen kilometrien päähän yhtiön varsinaisesta toimipaikasta. Mikäli Turun hallinto-oikeuden päätöksessä oleva periaate, jonka mukaan yhtiön liikenteestä vastaavan henkilön asuinpaikalla voi olla jotakin merkitystä taksilupaa myönnettäessä, otettaisiin laajempaan käyttöön lupahallinnossa, tulisi satoja taksilupia ottaa välittömästi valvontatoimenpiteiden kohteeksi. Suomessa suurimmilla taksiyhtiöillä on tällä hetkellä liikennelupia kaikilla ELY-keskusten toimialueilla Lapista Uudellemaalle, eikä asiaa ole todettu lainvastaiseksi tai sinällään selvitystä vaativaksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä on annettu asiallista merkitystä hakijayhtiön liikenteestä vastaavan henkilön kotipaikalle. Taksiliikennelaki ei enää edellytä, että liikenteestä vastaavalla tai luvanhaltijalla ylipäätään pitäisi olla edes taksin ammattiajolupaa tai taksinajokokemusta. Tällaisia luvanhaltijoita on myös jossakin määrin. B Oy:llä oli jo entuudestaan kaksi taksilupaa. ELY-keskus pitää hyvin epätodennäköisenä, että liikenteestä vastaava henkilö, oli hänen asuinpaikkansa missä tahansa, kykenisi ajamaan kaikilla kolmella luvalla yhtäaikaisesti. Asuinpaikalla ei voi olla merkitystä lupia myönnettäessä, koska luvanhaltija voi käyttää kuljettajaa. Asialla on periaatteellista merkitystä ELY-keskusten ratkaisutoiminnalle ja myös voimassa oleville luville. Kyseisen päätöksen sisältö on herättänyt laajaa epätietoisuutta ELY-keskuksissa ja myös kysymyksiä siitä, tarkoittaako kyseinen päätös palaamista ennen vuotta 2007 voimassa olleeseen luvanhakijoiden tarveharkintaiseen arviointiin. Tämä olisi sekä taksiliikennelain sanamuodon että myös sen taustalla olevan perusoikeuksien mahdollisimman vähäisen rajoittamisen vastaista. ELY-keskuksen ei tule lupia myöntäessään selvittää seikkoja, joilla ei voi olla mitään merkitystä lupia myönnettäessä. Asiassa on myös otettava huomioon Kuopion hallinto-oikeuden 20.12.2010 antama päätös. Kyseisessä päätöksessä on todettu, että mahdolliset rikkomukset, laiminlyönnit tai se, ettei luvanhaltija enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä, ovat taksiliikenteen valvontaan liittyviä seikkoja, jotka eivät tule oikeudenkäynnin kohteeksi taksiluvan myöntämistä koskevassa asiassa. Myös tässä asiassa on kysymys seikoista, jotka ovat valvonnallisia, koska hallinto-oikeus lienee päätöksessään ajatellut, että muualla kuin asemapaikalla sijaitseva liikenteestä vastaavan asuinosoite saattaisi heikentää liikenteen harjoittamisen mahdollisuutta. Tällainen mahdollinen laiminlyönti tulisi kuitenkin tutkia vasta valvonta-asiana. Turun hallinto-oikeuden päätös olisi lainmukainen, mikäli kysymys olisi henkilöliikennelain soveltamisesta. Kyseiset säännökset on kuitenkin kumottu jo vuonna
3. B Oy on valituksessaan vaatinut, että Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että taksilupa Ruskolle myönnetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti B Oy:lle. Yhtiön kotipaikalla ei voi olla merkitystä taksiluvan myöntämisessä. Laki ei edellytä, että taksiluvan haltija tai liikenteestä vastaava johtaja asuu samalla paikkakunnalla kuin mihin taksilupa on myönnetty. Liikennettä voidaan hoitaa lupaehtojen mukaisesti, vaikka Ruskolla ei taksiasemaa olekaan. A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valitusten johdosta. B Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen johdosta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja B Oy:n valituksista tutkinut asian. Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös saatetaan voimaan. Perustelut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 23.3.2010 tekemällään päätöksellä numero 343125 myöntänyt yhden esteettömän henkilöauton taksiluvan, asemapaikkana Rusko, B Oy:lle. B Oy:llä on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan ennestään kaksi taksilupaa, asemapaikkana Nousiainen. Yhtiön ja liikenteestä vastaavan henkilön kotipaikka on Nousiainen. Yhtiön nyt kyseessä oleva hakemus koskee taksiliikenteen harjoittamista siten, että luvan mukaisena asemapaikkana on Rusko.

§:n mukaan taksilupa myönnetään hakijalle, joka täyttää pykälässä säädetyt edellytykset. Taksilupien enimmäismääristä säädetään taksiliikennelain 19 §:ssä ja luvan hakijoiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä lain 10 §:ssä, 1.1.2012 alkaen 10 a §:ssä. Taksiliikennelain 10 §:n 1 momentin mukaan taksiluvassa on vahvistettava liikenteen asemapaikka. Lain 2 §:n 5 kohdan mukaan asemapaikalla tarkoitetaan paikkaa tai kuntaa, josta liikennettä harjoitetaan tai aiotaan harjoittaa ja jonne liikenteessä käytetty auto viedään ajon tai toimeksiannon päätyttyä. Taksiliikennelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 38/2006

1. vp)2 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asemapaikan määritelmää täsmennettäisiin siten, että siinä säädettäisiin velvollisuudesta viedä auto ajon tai toimeksiannon jälkeen asemapaikalle. Asemapaikalle ei tarvitsisi palata välittömästi, jos kysyntä edellyttää vieraalla asemapaikka-alueella viipymistä. Oman asemapaikan kysynnän tyydyttäminen olisi kuitenkin ensisijainen tehtävä. Asemapaikkoja voi olla yksi tai useampi. Ne voivat olla yhdellä tai useammalla paikkakunnalla. Lupaan merkitty asemapaikka on taksiliikennelain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 82/2009
2. vp)sisältyvän nykytilan kuvauksen mukaan perinteisesti ollut yksi tärkeä keino ohjata autot käytännössä tietyn paikkakunnan ajoihin, määräyksen velvoittaessa autoilijaa olemaan yleensä saatavilla ajoihin asemapaikalla. Autoilija voi siten viedä asiakkaan minne tahansa Suomessa ja sitoutua toimeksiantoon muualla, mutta ei voi vapaasti jäädä odottelemaan kyytejä asemapaikkansa ulkopuolelle. Taksiliikennelain 12 §:n 1 momentin mukaan taksiluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä taksiluvan mukaisesti. Näin ollen ja kun otetaan huomioon, että taksiluvan haltija voi käyttää kuljettajaa taksiliikenteen harjoittamisessa ja että asemapaikkamääräysten noudattamista valvotaan liikenteen valvonnassa, josta on säädetty taksiliikennelain 5 luvussa (Valvonta ja taksiluvan peruuttaminen), kysymystä siitä, miten liikennettä käytännössä tultaisiin harjoittamaan Ruskolta käsin, ei ratkaista taksiluvan myöntämisen yhteydessä. Edellä olevilla perusteilla A:n ELY-keskuksen päätöksestä tekemä valitus olisi tullut hylätä. Tämän vuoksi Turun hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös saatettava voimaan. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Esa Aalto, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila ja Timo Viherkenttä. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen.