2013 false KHO:2013:75 Itä-Suomen aluehallintovirastolla oli sitä koskevien säännösten mukaan toimivalta ratkaista hautaustoimilaissa tarkoitetut lupa-asiat koko maan alueella. Tämä aluehallintovirasto oli näissä asioissa katsottava sellaiseksi hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi viranomaiseksi, jonka toimialueena on koko maa. Vainajan omaisten valitus Itä-Suomen aluehallintoviraston hautaustoimilain nojalla tekemästä luparatkaisusta, joka koski haudatun vainajan siirtämistä, tuli tutkia hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentin säännöksen nojalla siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä vainajan hautasija sijaitsi. Laki aluehallintovirastoista 6 § 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 12 § 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista 11 § 1 momentti Kort referat på svenska Päätös, josta valitetaan Rovaniemen hallinto-oikeus 12.6.2012 nro 12/0229/1 Asian aikaisempi käsittely Itä-Suomen aluehallintovirasto ei päätöksellään 23.1.2012 ole myöntänyt lupaa HR:n 17.7.2011 haudatun ruumiin siirtämiseen Simon Sikaluodon hautausmaalta Muhoksen hautausmaalle. Vainajan vanhempien ja veljen hakemuksessa ei päätöksen perustelujen mukaan ole esitetty sellaista hautaustoimilaissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, jonka perusteella arkun siirtämiseen tulisi myöntää lupa. Siirtoon ei myöskään ole saatu vainajan avopuolison ja heidän yhteisten lastensa suostumusta. Käsittely hallinto-oikeudessa PR, ER ja MR ovat valituksessaan vaatineet aluehallintoviraston päätöksen kumoamista ja luvan myöntämistä. Valittajien mukaan vainajan tahto oli, että hänet haudattaisiin Muhoksen hautausmaalle sukuhautaan. Avopuolison tahdon mukaisesti vainaja kuitenkin haudattiin Simoon. Aluehallintovirasto on antanut lausunnon. Hakemuksen mukaan vainaja on eläessään esittänyt kahdenlaisia hautaamiseensa liittyviä toiveita. Vainaja ei ole kuitenkaan esittänyt toiveitaan kirjallisesti, joten varmuutta vainajan toiveista ei ole. Mahdollinen ristiriitatilanne vainajan hautaamiseen liittyvissä kysymyksissä olisi tullut saattaa hautaustoimilain 23 §:n mukaisesti ratkaistavaksi vainajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Vainajan avopuoliso on antanut vastineen. Valittajat ovat vastauksessaan todenneet, että vainajan avopuoliso ei ole vainajan kuoleman jälkeen asunut Simossa, vaan ensin Kemissä ja sen jälkeen Raahessa. On ollut nähtävissä, että vainajan hauta jää hoitamatta. Valittajat ovat vaatineet suullisen käsittelyn järjestämistä, jotta osapuolet voisivat tuoda esiin näkemyksensä. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen sekä valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Suullinen käsittely Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn järjestämisen perusteeksi esitetyt syyt ja jäljempänä ilmenevät valituksen hylkäämiseen johtaneet seikat, suullisen käsittelyn järjestäminen on hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla ilmeisen tarpeetonta. Pääasia Hautaustoimilain 24 §:n mukaan haudattu ruumis tai tuhka saadaan erityisen painavista syistä aluehallintoviraston luvalla siirtää toiseen hautaan. Hautaustoimilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 204/2002 vp) edellä mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että ruumiin tai tuhkan siirtämiseen liittyy pieteettinäkökohtia. Suomalaiseen hautauskulttuuriin kuuluu, että hauta koetaan vainajan pysyväksi leposijaksi, jonka koskemattomuus pyritään turvaamaan. Haudatun ruumiin tai tuhkan siirtämiseen tulisi olla aluehallintoviraston lupa, joka voitaisiin myöntää vain erityisen painavista syistä. Erityisen painavat syyt siirtoon voisivat käytännössä liittyä lähinnä siihen, että vainajaa ei ole jostain syystä voitu alun perin haudata paikkaan, joka vastaa hänen ja hänen omaistensa tahtoa. Erityisen painavia syitä siirtoon voisi olla esimerkiksi silloin, kun vainaja on oleskellut Suomessa pakolaisena tai turvapaikanhakijana, ja vainajan kotimaan olosuhteet muuttuvat myöhemmin niin, että siirto kotimaahan tulee mahdolliseksi. Periaatteessa kysymykseen voisivat tulla myös poikkeuksellisen painavat terveydensuojeluun tai maankäyttöön liittyvät syyt. Viime kädessä erityisen painavien syiden arviointi edellyttäisi kuitenkin tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Kuten hautaustoimilain 24 §:ää koskevissa perusteluissa todetaan, vainajan hautaa pidetään hänen pysyvänä leposijanaan. Tämä edellyttää haudan koskemattomuuden turvaamista. Tämän vuoksi ruumiin siirtäminen voidaan sallia vain, jos siihen on erityisen painava syy. Tällaisena syynä voidaan hallituksen esityksen mukaan pitää lähinnä sitä, että vainajaa ei ole voitu alun perin haudata hänen tai hänen omaistensa tahdon mukaiseen paikkaan. Toisena perusteena voisivat olla myös hallituksen esityksessä mainitut poikkeuksellisen painavat terveydensuojeluun ja maankäyttöön liittyvät syyt. Valittajat ovat vedonneet vainajan tahtoon tulla haudatuksi Muhoksella sijaitsevaan sukuhautaan ja siihen, että hauta jää hoitamatta Simossa, koska myös vainajan avopuoliso on muuttanut paikkakunnalta pois. Vainaja on avopuolisonsa tahdon mukaisesti haudattu Simon Sikaluodon hautausmaalle. Valittajat eivät ole tuolloin vaatineet ja viime kädessä käyttäneet hautaustoimilain 23 §:n 4 momentin mukaista mahdollisuutta saattaa haudan sijaintia koskeva erimielisyys vainajan kotipaikan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Kun otetaan huomioon se, minkälaisia syitä voidaan hallituksen esityksen mukaan pitää hautaustoimilain 24 §:ssä tarkoitettuina erityisen painavina syinä haudatun ruumiin siirtämiseen, aluehallintovirasto ei ole käyttänyt harkintavaltaansa väärin hylätessään valittajien hakemuksen. Tämän vuoksi aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirkko Wesslin-Nenonen, Aila Kovala, joka on myös esitellyt asian, ja Anna-Kaisa Marski. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa PR asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan. He ovat lisäksi vaatineet, että korkein hallinto-oikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn asianosaisten kuulemiseksi. Vainajan siirtoon on hautaustoimilain 24 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy. Vainajan tahto oli tulla haudatuksi Muhokselle R:n sukuhautaan ja tämä oli myös vainajan avopuolison tiedossa ennen hautausta. Vainajan avopuoliso sekä heidän yhteiset lapsensa eivät ole HR:n kuoleman jälkeen asuneet Simossa. Tämän vuoksi hauta jää ilman hoitoa. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että valittajien olisi pitänyt viedä asia ennen hautausta käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Itä-Suomen aluehallintovirastosta ennen hautajaisia saadun tiedon mukaan ennen hautajaisia ei mitään ollut tehtävissä, vaan vainajan siirtolupaa voisi hakea vasta hautajaisten jälkeen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut selityksen. Aluehallintovirasto antaa lähes viikoittain puhelinneuvontaa ruumiin tai tuhkauurnan siirtoa koskevissa asioissa. Lupa ruumiin tai tuhkan siirtämiseen edellyttää erityisen painavia syitä, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että valittajia olisi neuvottu väärin heidän mahdollisuudestaan vaikuttaa hautaamiseen ennen hautajaisia. PR asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen. Valittajat olivat ennen hautausta tiedustelleet asiaa eri tahoilta saamatta selkeää vastausta. Heinäkuun alussa aluehallintovirastosta oli todettu, että kun hautajaiset on määrä pitää 17.7.2011, ei ennen hautajaisia voida tehdä mitään. Lisäksi oli todettu, että vainajan tahto on erityisen painava ja riittävä syy siirtoluvan saamiselle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.