2014 false KHO:2014:127 Oikeudenkäyntiavustajan edustama asianajotoimisto oli hankkinut ulkopuoliselta tulkkauspalvelujen tarjoajalta arvonlisäverollisen tulkkauspalvelun asiassa, jossa oikeudellinen palvelu oli arvonlisäverolain 69 h §:n nojalla veroton. Asianajotoimistolla oli myynnin verottomuudesta huolimatta ollut arvonlisäverolain 102 §:n ja 131 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus arvonlisäverotuksessaan vähentää tulkkausyrityksen veloittama arvonlisävero. Vero ei siten ollut jäänyt asianajotoimiston kustannukseksi. Tulkkauslaskun sisältämän arvonlisäveron korvaamiseen oikeusapulain 17 §:n ja oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n nojalla oikeusapuna ei siten ollut edellytyksiä. Arvonlisäverolaki 69 h §, 102 § ja 131 § 1 momentti Oikeusapulaki 17 § Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista 11 § Päätös, josta valitetaan Helsingin hallinto-oikeus 20.12.2013 nro 13/1565/3 Asian aikaisempi käsittely Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt asianajaja A:n vaatimuksen saada ulkomaalaisasiassa annetun oikeusavun osalta tulkkauskulujen korvauksena maksamansa arvonlisävero 26,06 euroa. Koska avustajan palkkiota ei ole vaadittu korvattavaksi arvonlisäverollisena, hallinto-oikeus on todennut, ettei ole perustetta korvata myöskään tulkin palkkioon liittyvää arvonlisäveroa. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sirkka Heikkilä, Heikki Mauno ja Markku Lambert. Esittelijä Sofia Laaksonen. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on vaatinut, että hänelle myönnetään valituslupa ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin avustajalle ei ole korvattu tulkkauksesta aiheutuneita kuluja täysimääräisesti. Avustaja ei laskuta turvapaikanhakijalta arvonlisäveroa, sillä EU-alueen ulkopuolisena turvapaikanhakija ei ole velvollinen maksamaan arvonlisäveroa oikeusapupalvelustaan (arvonlisäverolain 69 h §, immateriaalipalvelu yhteisön ulkopuolelle). Helsinkiläinen Asianajotoimisto A Oy puolestaan on maksanut arvonlisäveron ostamastaan tulkkauspalvelusta, kuten sen tulee tehdäkin. Hallinto-oikeudella ei ole ollut lakiin perustuvaa oikeutta olla korvaamatta avustajan välttämättä maksamaa tulkkauslaskua, johon arvonlisävero on lisätty maksettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Asianajotoimisto A Oy on hankkinut asianajaja A:n asiakkaalle suorittamaa arvonlisäverolain 69 h §:ssä tarkoitettua verotonta oikeudellista palvelua varten Helsingin Tulkkipalveluilta arvonlisäverollisen tulkkauspalvelun. Asianajotoimistolla on myynnin verottomuudesta huolimatta ollut arvonlisäverolain 102 ja 131 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus arvonlisäverotuksessaan vähentää tulkkausyrityksen veloittama arvonlisävero. Tämä arvonlisävero ei siten ole jäänyt toimiston kustannukseksi. Näillä perusteilla tulkkauslaskun sisältämän arvonlisäveron korvaamiseen oikeusapulain 17 §:n ja oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n nojalla oikeusapuna ei ole edellytyksiä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Leena Äärilä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Lea Alén.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.