← Suomi

KHO/2014/127

2014 false KHO:2014:127 Oikeudenkäyntiavustajan edustama asianajotoimisto oli hankkinut ulkopuoliselta tulkkauspalvelujen tarjoajalta arvonlisäverollisen tulkkauspalvelun asiassa, jossa oikeudellinen palvelu oli arvonlisäverolain 69 h §:n nojalla veroton. Asianajotoimistolla oli myynnin verottomuudesta huolimatta ollut arvonlisäverolain 102 §:n ja 131 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus arvonlisäverotuksessaan vähentää tulkkausyrityksen veloittama arvonlisävero. Vero ei siten ollut jäänyt asianajotoimiston kustannukseksi. Tulkkauslaskun sisältämän arvonlisäveron korvaamiseen oikeusapulain 17 §:n ja oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n nojalla oikeusapuna ei siten ollut edellytyksiä. Arvonlisäverolaki 69 h §, 102 § ja 131 § 1 momentti Oikeusapulaki 17 § Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista 11 § Päätös, josta valitetaan Helsingin hallinto-oikeus 20.12.2013 nro 13/1565/3 Asian aikaisempi käsittely Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt asianajaja A:n vaatimuksen saada ulkomaalaisasiassa annetun oikeusavun osalta tulkkauskulujen korvauksena maksamansa arvonlisävero 26,06 euroa. Koska avustajan palkkiota ei ole vaadittu korvattavaksi arvonlisäverollisena, hallinto-oikeus on todennut, ettei ole perustetta korvata myöskään tulkin palkkioon liittyvää arvonlisäveroa. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sirkka Heikkilä, Heikki Mauno ja Markku Lambert. Esittelijä Sofia Laaksonen. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on vaatinut, että hänelle myönnetään valituslupa ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin avustajalle ei ole korvattu tulkkauksesta aiheutuneita kuluja täysimääräisesti. Avustaja ei laskuta turvapaikanhakijalta arvonlisäveroa, sillä EU-alueen ulkopuolisena turvapaikanhakija ei ole velvollinen maksamaan arvonlisäveroa oikeusapupalvelustaan (arvonlisäverolain 69 h §, immateriaalipalvelu yhteisön ulkopuolelle). Helsinkiläinen Asianajotoimisto A Oy puolestaan on maksanut arvonlisäveron ostamastaan tulkkauspalvelusta, kuten sen tulee tehdäkin. Hallinto-oikeudella ei ole ollut lakiin perustuvaa oikeutta olla korvaamatta avustajan välttämättä maksamaa tulkkauslaskua, johon arvonlisävero on lisätty maksettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Asianajotoimisto A Oy on hankkinut asianajaja A:n asiakkaalle suorittamaa arvonlisäverolain 69 h §:ssä tarkoitettua verotonta oikeudellista palvelua varten Helsingin Tulkkipalveluilta arvonlisäverollisen tulkkauspalvelun. Asianajotoimistolla on myynnin verottomuudesta huolimatta ollut arvonlisäverolain 102 ja 131 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus arvonlisäverotuksessaan vähentää tulkkausyrityksen veloittama arvonlisävero. Tämä arvonlisävero ei siten ole jäänyt toimiston kustannukseksi. Näillä perusteilla tulkkauslaskun sisältämän arvonlisäveron korvaamiseen oikeusapulain 17 §:n ja oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n nojalla oikeusapuna ei ole edellytyksiä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Leena Äärilä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Lea Alén.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.