2014 false KHO:2014:37 Satama sijaitsi noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella oli harjoitettu satama- ja telakkatoimintaa 1930-luvulta lähtien. Sataman eteläpuolella olevan salm

§:n 1 momentin mukaista arviota (Natura-arvio) tai vähintäänkin selvitystä arvion tarpeesta. Hankkeen toteuttajaa ei ole velvoitettu tekemään ilmanlaatumittauksia ja kasvillisuusseurantaa Ruissalon saaressa. Asianmukaisen Natura-arvion perusteena tulee olla olemassa oleva tilanne, luvan mahdollistama hanke sekä muut mahdollisesti hyväksytyt, mutta vielä toteutumattomien hankkeet ja suunnitelmat. Arvio tulee tehdä, ellei objektiiviseti arvioiden voida sulkea pois mahdollisuutta, että vaikutus olisi merkittävästi heikentävä. Lupapäätöksessä mainittu Ilmatieteen laitoksen selvitys 21.5.2004 "Pansion sataman päästöjen aiheuttama kuormitus Ruissalon Natura-alueella" ei täytä

§:n vaatimusta Natura-arviosta. Ruissalon Natura-alueen luonnonarvojen turvaaminen on siirretty Pansion sataman asemakaavassa annetulla kaavamääräyksellä "Alueen toiminnasta ei saa yhdessä vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia ilman laadun ohje- ja raja-arvoja ylittäviä ilman rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia" lupapäätöksin ja määräyksin turvattavaksi. Lupapäätöksessä olisi tullut määrätä asianmukainen seuranta sen selvittämiseksi, miten ohjearvon noudattaminen turvaa yhden Suomen arvokkaimman luonnonsuojelualueen herkkien luontotyyppien suojelun.

1. A on valituksessaan vaatinut, että ympäristölupapäätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimuksensa tueksi valittaja on lausunut muun ohella seuraavaa: Satamatoiminta on aiheuttanut useiden vuosien ajan meluohjearvojen ylityksiä ja lisääntyvä toiminta pahentaa haittaa edelleen. Lähiasukkaille aiheutuu melusta kohtuutonta haittaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut ohjearvojen ylitykset hallintopakkoasian yhteydessä
2. Sataman vaikutuksia Natura-alueelle ei ole asianmukaisesti selvitetty. Ilmapäästöihin liittyvät selvitykset on tehty kuljetettujen tavaramäärien perusteella eikä sen kapasiteetin mukaisesti, mille lupaa on haettu. Asemakaavaa hyväksyttäessä päästöihin liittyvät selvitykset edellytettiin tehtäväksi ympäristöluvan yhteydessä. Selvityksiä ei ole kuitenkaan tehty. Asianmukaisen YVA-selvityksen tekeminen hankkeen vaikutuksista luontoon on jätetty tekemättä. Lupapäätöksessä mainittu YVA on valmistunut jo vuonna 1997 ja se on vanhentunut ja koskee lisäksi aivan toista hanketta. Hakemukseen liittyvät selvitykset on tehty lähtökohtana Pansion sataman nykyinen liikennemäärä. Haetun suuruinen toiminta on 5 - 6 kertaa laajempaa ja selvitysten olisi pitänyt koskea sen laajuisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja. Sataman nykyisenkin toiminnan on todettu aiheuttavan jatkuvaa meluarvot ylittävää haittaa naapureille ja viihtyisyyden heikkenemistä luonnonsuojelualueilla. Lupahakemus koskee huomattavasti laajempaa toimintaa ja haitatkin tulisivat olemaan huomattavasti suuremmat verrattuna nykyisiin haittoihin. Alueella on myös muita melulähteitä, joista osa on luvanvaraisia ja osa ei. Meluhaittojen estämiseksi tuleekin, mikäli lupaa ei kumota, lupamääräyksen 5 ensimmäinen lause on muutettava kuulumaan: " Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa yhdessä muun alueen taustamelun kanssa ylittää...". Lupapäätöksessä on vastoin valtioneuvoston päätöstä meluohjearvoista määrätty ohjearvot viikkotasolla vaikka ne pitää määrätä vuorokausitasolla. Sen vuoksi lupamääräyksen 5 toiseksi viimeinen lause on muutettava kuulumaan: " Jatkuvatoimisessa melumittauksessa melun päivä- ja yöaikaiset ekvivalenttimelutasot eivät saa ylittää edellä määrättyjä raja-arvoja päivä- ja yökeskiarvoin ". Lupamääräyksen 5 viimeinen lause on tarkennettava kuulumaan seuraavasti: " Pansion satamatoiminnan melun iskumaisuus ja kapeakaistaisuus on huomioitava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 (ympäristömelun mittaaminen) ja valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisesti vertailtaessa mittaustuloksia edellä määrättyihin raja-arvoihin. Korjaus iskumaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta tulee tehdä koko siltä ajanjaksolta, jonka aikana äänen aiheuttama toiminta (esimerkiksi lastaus) jatkuu. " A on vielä vaatinut, että hänelle korvataan hänen suorittamiensa melumittausten kustannukset.
3. B on valituksessaan vaatinut, että lupapäätös kumotaan. Vaatimuksensa tueksi valittaja on lausunut muun ohella seuraavaa: Kaikki keskeiset selvitykset perustuvat sataman nykyiselle tavaraliikenteelle, joka on alle viidesosa siitä liikenteestä, jolle lupaa nyt haetaan. Nykyisen toiminnan kielteiset vaikutukset on todettu 14.5.2010 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä n:o 10/0256/3 ja valituksenalaisessa lupapäätöksessä lupamääräyksiä on tosiasiassa lievennetty nykyisestä. Asemakaava hyväksyttiin sillä ehdolla, että laajenevan satamatoiminnan vaikutukset ympäristöön selvitetään ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Selvityksiä ei ole kuitenkaan tehty eikä arvioitu lisääntyneen liikennemäärän aiheuttamia haittoja (lisääntyvät typpipäästöt) Ruissalon Natura 2000 kohteille. Typpipäästöt ja meluhaitta lisääntyvät väistämättä kun sataman tavaraliikennemäärät moninkertaistuvat. Jo nykyisen laajuinen satamatoiminta on johtanut siihen, että esimerkiksi Tepsinlahdessa pesivä linnusto on voimakkaasti vähentynyt. Sataman nykyisen toiminnan seurauksena melun ohjearvot Ruissalossa ylittyvät tehtyjen mittausten perusteella säännöllisesti. Turun Satama ei ole selvittänyt naapureille aiheutuvaa sisämelua esitetyistä vaatimuksista huolimatta. Meluntorjuntatoimia ei ole tehty ja ainoa keino rajoittaa melua on säännellä laivojen laiturissaoloa. Lupapäätökseen tulee lisätä vähintään lupamääräys, jonka mukaan nykyisen ro-ro-laiturin käyttö on sallittu vain arkisin klo 07 -
4. Lupapäätöksen mukaan meluntorjuntatoimia voidaan tarvittaessa tehostaa. Mitään keinoja ei ole esitetty. Päätöksen mukaan ro-ro-laiturille on rakennettu meluseinä vuonna
5. Kysymyksessä on kuitenkin jo vuosia sitten rakennettu tavallinen lauta-aita. Vuonna 2009 ainoastaan osa aidan muodostaneista konteista korvattiin matalammalla lauta-aidalla. Selvitysten ja kuulemisen puutteellisuuden vuoksi asiassa tulisi järjestää suullinen käsittely ja katselmus. Hakemukseen liitetyssä uudessa meluselvityksessä (Akukon 73119-1.1) on lukuisia puutteita. Siinä ei ole otettu huomioon laivaliikennettä haetun tavaraliikennemäärän mukaisena, laivojen operaatiota satamaantuloon liittyen eikä todellisia satamassaoloaikoja. Laivamelun kapeakaistaisuutta ei ole otettu huomioon eikä sitä, miten lupaehdot täytetään jokaisena päivänä ja yönä eikä vain keskimäärin. Virheitä on raskaan liikenteen huomioon ottamisessa, Natura 2000 -alueen rajoissa, melun taajuuden tulkinnassa ja käytetyissä laivamelun lähtöarvoissa. Selvityksiä ei ole tehty nyt haetun toiminnan ja alueella jo olevien tai sinne suunniteltujen toimintojen yhteisvaikutuksesta. Alueella toimii ainakin neljä ympäristöluvanvaraista laitosta, joiden aiheuttama immissio on osaksi samanlainen kuin Turun Sataman. Lähistöllä on myös muita toimijoita, kuten naapuritontilla sijaitseva Bayer Schering Pharma Oy. Viimeksi mainitun ympäristöluvassa on melua koskeva lupamääräys kirjoitettu siten, että huomioon on otettu laitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden melulähteiden aiheuttama melu. Vastaavasti satamaa koskeva lupamääräys 5 on kokonaismelu huomioiden kirjoitettava muotoon: " Sataman toiminnasta aiheutuva melutaso yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa ei saa...". Epäselväksi on jäänyt mitä toimia melun vähentämiseksi satama on tehnyt tai mitä se aikoo tehdä. Sataman toiminnasta on jatkuvasti seurannut melutason ylityksiä eli nykyisenkään luvan rajoissa ei ole pysytty. Lupapäätöksen määräys ohjearvon saavuttamisesta viikkotasolla on vastoin valioneuvoston päätöstä ja oikeuskäytäntöä ja mahdollistaisi yöaikaisen melun selvän lisääntymisen. Melurajoja tulee noudattaa vuorokausitasolla.
6. C on valituksessaan vaatinut, että lupamääräyksen 5 ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: " Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa yhdessä muun alueen taustamelun kanssa ylittää " sekä lupamääräyksen 5 toiseksi viimeinen lause tulee muuttaa kuulumaan seuraavasti: " Jatkuvatoimisessa melumittauksessa melun päivä- ja yöaikaiset ekvivalenttimelutasot eivät saa ylittää edellä määrättyjä raja-arvoja päiväkeskiarvoina ". Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi melutaso on tärkeää käsitellä kokonaisuutena. Melu on nykyisellään kohtuuton ja lupaehtoja on aikaisempaan verrattuna lievennetty huomattavasti määräämällä melurajat viikkotasolla eikä vuorokausitasolla. Menettely on vastoin valtioneuvoston melurajoista antamaa päätöstä, jossa melun raja-arvoilla on tarkoitettu nimenomaan vuorokausiarvoja. Turun Satama on muiden valitusten johdosta antamassaan vastineessaan todennut

§:n mukaisen Natura-arvion osalta, että aluetta koskevan uuden asemakaavan käsittelyn yhteydessä sataman laajentamisen vaikutusta Ruissalon Natura-alueeseen on selvitetty useissa erillistutkimuksissa vuosina 2001 - 2004. Uuden asemakaavan mahdollistama maksimiliikenne on suurempi kuin nyt käsiteltävänä olevan ympäristöluvan mahdollistama liikennemäärä. Korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt asemakaavan 4.3.2009 ja todennut

§:n mukaisten arvioiden olevan riittävät. Perusteita uuden YVA-selvityksen tekemiseen nyt puheena olevan ympäristölupahakemuksen osalta ei ole. Meluselvitykset on tehty parasta käytettävissä olevaa asiantuntemusta hyödyntäen ja raja-arvojen viikkokeskiarvojen tarkastelu on perusteltua. Laivojen aikataulut on suunniteltu ahtaajayrityksen työaikojen mukaan eli klo 6.30 - 23.00. Laivojen aikataulut voivat muuttua muun muassa luonnonolosuhteiden johdosta. Melun erottaminen muusta melusta Ruissalon puolella on mahdoton tehtävä ja jatkuvatoiminen mittaaminen tulisi suorittaa sataman puolelta. Laivaliikenteen vaikutus Ruissalon typpitilanteeseen on erittäin vähäinen ja Sataman osallistuminen Turun seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun on riittävä velvoite. ELY-keskus on vastineessaan A:n, B:n ja C:n valitusten johdosta muun ohella lausunut, että hakemuksessa on esitetty päästöt ja niiden vaikutuksia nykykapasiteetilla, mutta hakemuksessa tai lupapäätöksessä ei ole arvioitu päästöjä ja niiden vaikutuksia siinä tapauksessa, jossa sataman toiminta laajenisi luvan sallimalle maksimitasolle. Melun osalta ELY-keskus on viitannut omaan valitukseensa ja todennut kiistanalaisuuden ja tulkintaongelmien jatkuvan. B on antanut vastineen Turun Sataman valituksen johdosta. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on valitusten johdosta antamassaan vastineessa esittänyt muun ohella, että Pansion sataman toimintojen vaikutukset Ruissalon Natura-alueen luonnontarvoihin tulisi arvioida

§:n edellyttämällä tavalla. Päätöksestä puuttuvat selkeät vertailut aikaisemmin muiden hankkeiden yhteydessä tehtyjen Natura-arviointien ja ympäristöluvassa kuvattujen Pansion sataman toimintojen välillä, eri hankkeiden yhteisvaikutusten tulkinta sekä asianmukaiset perustelut ja johtopäätökset mahdollisten haittavaikutusten merkittävyydestä Ruissalon Natura-alueen luonnonarvoille. Meluntorjuntaa koskevat määräykset tulee kohdistaa suoraan satamassa käyvien alusten enimmäisäänitasoihin, ajallisiin rajoituksiin ja mahdollisesti myös meluestevaatimuksiin. Pansion sataman merkittävin Ruissalon asukkaille aiheuttama meluhaitta syntyy laivojen yöaikaisista (klo 22 - 07) manöövereistä ja meluntorjuntatoimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti yöaikaisen haitan vähentämiseen. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveydenhuolto on valitusten johdosta antamassaan vastineessa pitänyt sataman meluntorjuntaa ongelmallisena. Mittauksissa tulisi käyttää vuorokauden päivä- ja yöaikaisia ekvivalenttimelutasoja eikä viikkoekvivalenttitasoja. Lisäksi asunnoissa tulisi suorittaa asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003/1) mukaiset melumittaukset sisätiloissa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella, että lupahakemus on käsitelty ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisesti. Luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet ja toiminnasta aiheutuva pilaantuminen on ehkäisty lupamääräyksillä. Aluehallintovirasto on lupaharkinnassaan tutkinut käytettävissä olevat tiedot Pansion sataman vaikutuksista Natura 2000 -alueeseen Ruissalon lehdot (FI0200057). Selvitysten mukaan Pansion sataman toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta Natura-alueen herkkiin luontokohteisiin. Selvitykset ovat olleet riittäviä eikä lupa-asian käsittelyssä ole menetelty virheellisesti. Melun selvittämisen osalta aluehallintovirasto on pitänyt jatkuvatoimista melumittausta käyttökelpoisena menetelmänä, sillä meluhaitasta on ristiriitaista tietoa ja satamassa käyvillä aluksilla on epäsäännölliset tulo- ja lähtöajat sekä satamassaoloaika. Jatkuvatoiminen melumittaus on välttämätöntä toteuttaa kahdessa paikassa. Satama-alueen mittauspisteellä saadaan selvitettyä melutaso satama-alueella ja Ruissalon pisteen mittauksilla melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Päätöksen melumääräykset 5, 6 ja 19 - 21 ovat valvottavissa oleva kokonaisuus. Turun Satama on vastaselityksessään todennut, että se on toteuttanut ne rakenteelliset meluntorjuntatoimenpiteet, jotka Sataman omin toimenpitein ovat olleet toteutettavissa. Satamalla ei ole mahdollisuuksia puuttua laivojen tai muiden toimijoiden sinänsä lainmukaiseen toimintaan tai melutasoihin. Melun osalta ongelmana on Pansion satamaa vastapäätä oleva kapea ranta-alue Ruissalon puolella, jossa melutaso on annettujen melutasojen ohjearvojen luokkaa. Kapea ranta-alue ei kuulu siihen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2009 perustamaan luonnonsuojelualueeseen, jolla Ruissalon Natura-alueiden suojelu on toteutettu. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa tulisi soveltaa samoja ohjearvoja kuin asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä. Vastaselitykseen on liitetty yhteenveto vuosina 2007 - 2011 laituripaikkaa käyttäneistä aluksista sekä Pansion satamaa koskeva meluselvitys kesältä

1. ELY-keskus on vastaselityksessään pitänyt tärkeänä, että Satamalle annetaan emissiomittauksiin perustuvan melumallinnuksen perusteella suoria, toimintaa koskevia rajoituksia, joiden avulla melutasojen pysyminen hyväksyttävällä tasolla Ruissalon häiriintyvissä kohteissa voidaan varmistaa. Melumallinnuksen tulee perustua oikeisiin lähtötietoihin muun muassa laivojen satamassaoloaikojen osalta. Samoin tulee mallintaa myös ne tilanteet, joissa ro-ro-laiturilla ja öljysatamassa on laiva yhtä aikaa. A on vastaselityksessään muun ohella todennut, että asemakaavaa koskevassa päätöksessä korkein hallinto-oikeus totesi, että selvitysten riittävyyden arvioinnissa oli otettava huomioon, että satamatoiminta edellyttää ympäristölupaa. Ympäristölupa-asiassa ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä vaan käytetty kaavoitusprosessin selvityksiä, jotka ovat vanhoja eivätkä vastaa nyt haetun toiminnan vaikutuksia. Sataman esittämä tieto laivojen yöaikaisesta satamassaolosta on virheellinen. A on itse teettänyt melumittauksen, jossa on osoitettu miten laivojen aiheuttama melu erottuu Ruissalon puolella. Satama on laiminlyönyt tarpeellisten mittausten tekemisen ja hän on vaatinut toiminnanharjoittajan velvoittamista korvaamaan meluselvityksestä aiheutuneet kustannukset, 3 314,73 euroa. B on vastaselityksessään muun ohella korostanut, että päätös on perustunut puutteelliseen Natura-arviointiin, sillä nyt haetun luvan mukaisen toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ei ole arvioitu. Meluselvitykset on tehty virheellisin lähtötiedoin (satamassaoloajat nykyisin ja toiminnan laajentuessa hakemuksen mukaiseksi sekä uuden laiturin sijainti). Vastaselitykset on lähetetty puolin ja toisin tiedoksi muutoksenhakijoille. Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksensä 27.12.2011 n:o 11/0370/1 mukaisesti toimittanut asiassa suullisen käsittelyn ja katselmuksen
2. - 18.1.
3. B on suullisen käsittelyn ja katselmuksen jälkeen lähettämässään vastineessa korostanut edelleen, että Turun Satama on antanut virheelliset tiedot laivojen yöaikaisesta satamassaolosta ja näin ollen naapurien todellisuudessa kärsimä meluhaitta on selvittämättä. Sataman väite 2 - 3 kertaa vuosittain suoritetuista melumittauksista ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi vuonna 2011 ei tehty yhtään melumittausta, ainoastaan melumallin perusteella laskelma. Naapurit ovat joutuneet itse mittaamaan melua ja B on vaatinut korvattavaksi teettämänsä melumittauksen 134,07 eurolla (Promethor 17.
4. - 24.1.2012, tulos liitetty vastineeseen). Vaasan hallinto-oikeuden katselmuspäivänä 18.1.2012 ro-ro-laiturilla mitattu melu (terveystarkastaja) oli hyvin alhainen, mikä osoittaa selvästi, että taustamelu Ruissalossa on hyvin alhainen. Sataman väite suuresta taustamelusta Ruissalossa on väärä ja naapurit ovatkin joutuneet tekemään omia melumittauksia. Turun Satama on 26.1.2012 päivätyssä vastineessaan esittänyt taulukon sataman typpipäästöistä vuosilta 2009 - 2011 (tehty Portensys-päästölaskentamallilla). Lukuja käytetään vuosiraportoinnissa. Pansion sataman vaikutuksia Ruissalon ilmanlaatuun tutkittiin maaliskuusta 2005 helmikuuhun
5. Pansion sataman vaikutus rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuuksiin ei näkynyt ja pitoisuudet olivat alhaisia. Pansion sataman vaikutuksia Ruissalon lehdot Natura 2000 -alueeseen on selvitetty riittävästi. Toiminta ei tulevaisuudessa kaavan sallimassa laajuudessa yksin eikä tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Meluselvitysten perusteella Turun Satama on katsonut, ettei öljy-/kemikaalisataman toiminnoista tai laiturissa käyvistä aluksista aiheudu sellaista melua, jolla olisi merkitystä Ruissalon melutasoon. Ro-ro-laiturissa käyvät alukset ovat merkittävästi hiljaisempia kuin aiemmin laiturissa käyneet alukset. Vuonna 2006 tehdyissä mittauksissa todettiin Ruissalon mittauspisteissä taustamelulla olevan merkittävä osuus kokonaismelusta. Päätöksen mukaiset jatkuvatoimiset mittaukset Ruissalon puolella ovat poikkeuksellisen vaativia. Tähän liittyen vastinetta on täydennetty Tapio Lahden 17.2.2012 päivätyllä lausunnolla. Vastineeseen on liitetty vuosien 2009 ja 2011 uudelleen laskettu laivojen satamassaolon jakautuminen päivä- ja yöaikaan. Vastineet on lähetetty puolin ja toisin tiedoksi muutoksenhakijoille. Hallinto-oikeuden ratkaisu Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään ELY-keskuksen, A:n, B:n ja C:n valituksista kumonnut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja

§:n mukaisen arvioinnin suorittamiseksi. Hallinto-oikeus on katsonut, että Pansion sataman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä satamaan suunnitellun uuden ro-ro-laiturin vesitalouslupahakemus, joka on vireillä aluehallintovirastossa, on perusteltua käsitellä ja ratkaista yhtä aikaa. Hallinto-oikeus on velvoittanut Turun Sataman korvaamaan A:lle oikeudenkäyntikuluna meluselvityskustannukset 3 314,73 euroa sekä B:lle oikeudenkäyntikuluna meluselvityskustannukset 134,07 euroa. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti: Sovellettavat säännökset ja oikeudellinen arvio Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

§:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Luvan hakijan vastuulla on esittää tarvittava selvitys, jonka perusteella voidaan ympäristönsuojelulain 41 §:n mukaisesti arvioida, ovatko luvan myöntämisen edellytykset lain 42 §:n mukaisesti olemassa ja minkälaisia määräyksiä lupaan on tarpeen asettaa. Asiassa hallinto-oikeudessa saadun selvityksen mukaan luvan hakijan arvio satamatoiminnan aiheuttamasta melutasosta satamaa vastapäätä Ruissalon puolella olevalle vakituiselle ja loma-asutukselle on syytä täydentää vastaamaan satamassa olevien alusten todellisia laiturissaoloaikoja. Pansion satama-alueen kaavoituksen yhteydessä on vuosina 1996 - 1997 arvioitu sataman ympäristövaikutuksia. Yleispiirteisen arvion perusteena oli silloinen junalauttasatama ja arvio koski kaavan sallimaa satamatoimintaa. Nyt ratkaistavassa lupahakemuksessa tarkoitetun satamatoiminnan ympäristövaikutuksia tai vaikutuksia Ruissalon Natura-alueeseen ei ole arvioitu. Koko kaava-alueen satamatoimintaa koskevaa ympäristövaikutusten arviointia on pidettävä riittävänä ja hallinto-oikeus on tämän takia hylännyt vaatimuksen erillisestä arvioinnista nyt käsiteltävän hakemuksen osalta. Hallinto-oikeus on todennut, että kaavan yhteydessä tehty arviointi ei korvaa lupahakemuksen perusteella tehtävä lupaharkintaa. Hakemuksen mukaisen satamatoiminnan sallittavuus arvioidaan tässä asiassa ympäristönsuojelulain säädösten nojalla. Edellä selostetun

§:ssä säädetty Natura-vaikutusten arviointi koskee sekä menettelyä että arvioinnin asiallista sisältöä. Asiallisesti on selvitettävä hakemuksen mukaisen satamatoiminnan vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Menettelyn osalta säädös edellyttää, että arviointi on tehty ja että ELY-keskus on antanut siitä lausunnon ennen lupa-asian ratkaisemista. Ruissalon lehtojen Natura-alue (FI0200057) on perustettu suojelemaan saaren Suomen oloissa ainutlaatuisia tammilehtoja ja tammisekametsiä sekä eräitä luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (2009/147/EY) mainitsemia suojeltavia luontotyyppejä, lintulajeja, hyönteisiä ja kasvilajeja. Hakemuksen mukaisesta satamatoiminnasta aiheutuu ilmapäästöjä, melua ja valoa, jotka kaikki vaikuttavat läheiseen Ruissalon Natura-alueeseen. Melu- ja valopäästöt saattavat vaikuttaa joidenkin suojelun perusteena olevien lintu- tai hyönteislajien elämään, mutta asiasta on puutteellisesti tietoa ja vaikutuksia on vaikea arvioida edes yleispiirteisesti. Satamatoiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt vaikuttavat happamoittavasti (rikki) ja rehevöittävästi (typpi) Ruissalon maaperään ja kasvillisuuteen. Asiassa tehtyjen selvitysten perusteella on ilmeistä, että Pansion satamasta johtuvat ilmapäästöt vaikuttavat heikentävästi suojeltaviin luonnonarvoihin, erityisesti Ruissalon kuiviin niittyihin mutta mahdollisesti myös muihin luontotyyppeihin. Hallinto-oikeus on arvioinut, että sataman vaikutus, yhdessä Natura-alueelle muista lähteistä kohdistuvan kuormituksen kanssa, todennäköisesti merkittävästi heikentää suojeltuja luontoarvoja. Tämän takia vaikutukset on arvioitava

§:n edellyttämällä tavalla. Luvan hakijan lupahakemukseensa liittämiä ja myöhemmin täydentämiä hankkeen Ruissalon Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia koskevia selvityksiä (Pansion sataman päästöjen aiheuttama kuormitus Ruissalon Natura-alueella. Ilmatieteen laitos, Helsinki 21.5.2004;

§:n mukainen arvio Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot -nimiseen Natura-alueeseen, täydennys II, 1.10.2004, Suomen Luontotieto Oy sekä Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys, Ilmatieteen laitos, Helsinki 22.12.2009) ei voida pitää

§:n mukaisina ja riittävinä. Asia on palautettava täydennettäväksi ja uuteen käsittelyyn. Pansion sataman Natura-vaikutusten arvioinnissa on huomioitava yhteisvaikutus muiden päästölähteiden kanssa sekä arvioitava mahdollisuuksia vähentää haitallisia vaikutuksia satamatoimintojen sijoittelulla kaavassa varatulla satama-alueella tai rajoittamalla sataman toiminta-aikoja. Aluehallintovirasto on päätöksessään rajoittanut satamatoiminnasta johtuvan melun määrää lähimpien kiinteistöjen ja virkistys- tai suojelualueiden kohdalla. Hallinto-oikeus on todennut, että määrätyt rajoitukset eivät turvaa haitankärsijöiden asemaa eivätkä vastaa ympäristönsuojelulain tarkoitusta. Lain 42 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei siinä lainkohdassa kiellettyjä vaikutuksia aiheudu myöskään yhdessä muiden toimintojen kanssa. Lupaharkinnassa ja luvan määräyksissä on tämän takia otettava huomioon myös muista lähteistä aiheutuva melu Ruissalon alueella. Esitettyjen meluselvitysten perusteella on myös ilmeistä, että kokonaismelu ylittää ajoittain aluehallintoviraston päätöksessä määrätyt melurajat Ruissalon pohjoisrannalla satamaa vastapäätä. Selvitysten perusteella on myös todennäköistä, että pelkästään sataman aiheuttama melu ajoittain ylittää määrättyjä rajoitusarvoja. Luvassa on melun raja-arvojen lisäksi annettava tarpeelliset määräykset melua vähentävistä toimenpiteistä ja aikarajoituksista, jotka mahdollisesti ovat tarpeen jotta melurasitus pysyy annetuissa rajoissa. Sataman melun tarkkailusta on määrättävä sataman melupäästöjen mittaukseen, satamamelun leviämismallinnukseen ja taustamelun mittauksiin perustuva seuranta, jonka perusteella voidaan todeta sekä kokonaismelun määrä että satamatoimintojen aiheuttaman melun osuus. Asiakirjoista ja hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä ja katselmuksessa saadun selvityksen perusteella Pansion sataman lähinnä Ruissaloa olevan laivalaiturin käytöstä aiheutuu satamaa vastapäätä Ruissalon puolella olevalle vakituiselle ja loma-asutukselle haittaa. Asian uudessa käsittelyssä on tarpeen arvioida mahdollisuuksia vähentää sataman toiminnasta luonnolle ja naapureille aiheutuvaa haittaa siirtämällä Ruissaloa lähinnä olevan laiturin toiminta kauemmaksi Ruissalon rannasta, esimerkiksi suunnitellun uuden ro-ro-laiturin kohdalle. Asiassa suoritetussa lupaharkinnassa sataman toiminnan aiheuttamien haittojen vähentämismahdollisuuksia ei ole riittävästi arvioitu. Tämänkin vuoksi asia on syytä palauttaa uuteen käsittelyyn. Hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä ja katselmuksessa Turun Satamalta saadun selvityksen mukaan Pansion sataman toiminta on viime vuosina huomattavasti vähentynyt ja lähivuosina ei ole nähtävissä toiminnan kasvamista. Oikeudenkäyntikulut Asiassa annettu hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että A ja B joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Yrjänä Honkavaara, Matti Suontausta, joka on myös esitellyt asian, Unto Huttu (eri mieltä) ja Jan Eklund. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Turun Satama on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lopputulos saatetaan voimaan muutettuna Turun Sataman Vaasan hallinto-oikeudelle tekemän valituksen mukaisesti. Vaatimuksensa tueksi Turun Satama on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi esittänyt seuraavaa: Useissa alueen asemakaavaan ja itse satamatoimintaan liittyneissä erillistutkimuksissa on todettu, että satamatoiminnal­la yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ei ole merkittävää vaikutusta Natura-­alueen herkkiin luontokohteisiin eikä toiminta siten vaaranna niitä. Tällä kannalla on myös ollut aluehallintovirasto. Selvi­tykset Ruissalon Natura 2000 -alueen arvojen osalta ovat olleet käsiteltä­vän ympäristölupahakemuksen osalta riittäviä ja myös kattavia. Siten hallinto-oikeuden päätöksen vaatimus

§:n mukaisen arvioinnin suorittamisesta on perusteeton. Melun osalta Turun Satama on viitannut hakemusaineistoon sekä valituksessaan hallinto-oikeudelle esittämäänsä. Meluselvitykset on Turun Sataman toimesta laadittu parasta mahdollista asiantuntemusta käyttäen. Mikäli laivatyypit ovat muuttuneet, on suoritettu erilliset mittaukset melupäästöistä, joiden mukaan melumallin­nus on päivitetty. Turun Sataman näkemyksen mukaan alukset käytännössä saa­vuttavat jo edellytetyn melutason myös Ruissalon puolella, mutta mittaukseen liittyvät ongelmat eivät ole mahdollistaneet yksiselitteistä mitta­usarviointia. Turun Sataman käyttämä konsultti on kantanaan todennut, että aluk­set saavuttavat edellytetyn melutason muutamaa aikataulusta poikkeavaa käyntiä lukuun ottamatta. Turun Satama on erikseen hakemuksessaan ja sen täy­dennyksissä todennut laivojen aikataulupoikkeamat sääolosuhteiden, tek­nisten tai operatiivisten ongelmien vuoksi. Melupäästöillä ei ole tai ole ollut merkittävästi heikentävää vaikutusta Ruissalon Natura-alueeseen. Melupäästöjen osalta laadituissa selvityksissä on todettu, ettei melulla ole vaikutusta Ruissalon Natura-alueeseen. Hallinto-­oikeuden kanta, etteivät vaaditut selvitykset ole

§:n mukaisia tai riittäviä, on perusteeton, varsinkin kun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään 4.3.2009 pysyttämä uusi asemakaava myös perustuu näihin yli 10 vuoden ajalta laadittuihin selvityksiin. Suurimmillaan roro-/junaliikenne Pansion satamaan oli noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Junalauttaliikenteen lopettamisen jäl­keen liikenne on vähentynyt voimakkaasti ja oli vuonna 2011 noin 390 000 tonnia vuodessa. Nykyiset liikennemäärät huomioon ottaen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa toista roro-laituria aluehallintovirastolle toimitetun hakemuksen mukaisesti, koska kyseisen laiturin rakentaminen sisältää osin pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointia, kenttäalueiden rakentamista sekä itse laiturin rakentamista alueelle, jossa on savea 10 - 25 metriä. Myös­kään kapasiteetti- tai muut tarpeet eivät edellytä uuden roro-paikan raken­tamista, vaan Pansion yksi laivapaikka sekä Kantasatamassa vapaana oleva kapasiteetti mahdollistavat liikenteen merkittävän kasvun ilman lisärakenta­mista. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 29.6.2012 antanut hallintopakkopäätöksen koskien toimenpiteitä melutason raja-arvojen saavuttamiseksi ja varmistamiseksi Pansion öljy- ja junalauttasatamassa. Ratkaisu vastaa pitkälti Turun Sa­taman näkemystä siitä, mitkä ovat realistiset mahdollisuudet rajoittaa rakentamistoimenpitein tai toiminnallisin keinoin satamantoiminnon aiheuttamaa melua. Hallinto-oikeuden ratkaisu ei perustu olemassa oleviin tosiasioihin ja laadittuihin selvityksiin. Myöskään

§:n mukainen arviointi ei ole tarpeen, koska toiminnan vaikutuksia Ruissalon Natura-alueen suojeluarvoihin on tutkittu monessa eri yhteydessä ja todettu, ettei satamatoiminnoilla ole todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia Ruissalon Natura-alueen herkkiin luontoarvoihin. Myöskään perusteita Turun Sataman velvoittamiseen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti korvaamaan oikeudenkäyntikuluja ei ole. Turun Sataman toimesta on suoritettu kaikki viranomaisten edellyttämät mittaustoimenpiteet. Kysymys on ollut yksityisten henkilöiden tilaamista mittaustoimenpiteistä, jotka on tehty ilman, että niiden asianmukaista toteuttamista tai olosuhteita olisi valvottu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut Turun Sataman valituksen johdosta lausunnon. Lausunnossa on esitetty seuraavaa:

§:n mukaista arviointia ei ole tarpeen tehdä, kuten Turun Satama on valituksessaan esittänyt. Muutoin aluehallintovirasto on viitannut lausunnossaan hallinto-oikeudelle esittämäänsä ja esittänyt, että Turun Sataman vaatimukset aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseksi hylätään. Lisäksi aluehallintovirasto on esittänyt muun ohella seuraavaa: Hakemusasiakirjoissa esitetty aineisto luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista on riittävä ja kattava, kun otetaan huomioon muun muassa Pansion satama-alueen ympäristössä tehdyt meluselvitykset sekä hakemuksen liitteenä oleva Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys vuodelta 2009 ja Turun kantasataman vaikutuksista Ruissalon ilmanlaatuun vuonna 2008 tehdyt selvitykset. Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) on lupahakemuksesta 1.9.2008 antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että alueen laitosten ympäristölupien yhteydessä tulee varmistaa, että Natura 2000 -alueen luonnonarvoja ei heikennetä, ja että esitetyt kaavamääräykset toteutuvat. Se on mahdollista antamalla luvassa riittävät määräykset ilman laadusta ja sen ja laitosten toiminnan tarkkailusta. Lisäksi lausunnossa on viitattu Ilmatieteen laitoksen vuonna 2004 tehtyihin leviämismallilaskelmiin sekä Ruissalossa vuosina 2005−2006 tehtyihin ilmanlaatumittauksiin. Selvitys ja mittaus olisi tarpeen päivittää siltä osin. Lausunnossa velvoitetut asiat on otettu huomioon lupahakemuksen käsittelyssä ja valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksissä. Yhteenvetona aluehallintovirasto on esittänyt, että Pansion sataman vaikutuksia Ruissalon Natura 2000 -alueeseen on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa ja vaikutukset on todettu vähäisiksi. Ainoa sataman toiminnasta aiheutunut haitta on melu. Hallinto-oikeuden toteamus, että sataman vaikutus, yhdessä Natura-alueelle muista lähteistä aiheutuvan kuormituksen kanssa, todennäköisesti merkittävästi heikentää suojeltuja luontoarvoja, on perusteeton. Lisäksi perustelut ovat yleisluonteisia ilman mitään varsinaisia faktoja. C:lle on varattu tilaisuus selityksen antamisen Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. A on antanut selityksen Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. A on vaatinut, että Turun Sataman valitus hylätään. Selvitykset, joihin Turun Satama on vaatimustensa tueksi viitannut, ovat puutteellisia ja virheellisiä. Turun Satama ei ole noudattanut ympäristöluvan ehtoja. Lisäksi A on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Suullinen käsittely on tarpeellinen, että sataman naapureilla olisi mahdollisuus esittää näkemyksensä Sataman asiassa esittämistä selvityksistä. B on antanut selityksen Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. B on vaatinut, että Turun Sataman valitus hylätään. Selvitykset, joihin Turun Satama on vaatimustensa tueksi viitannut, ovat puutteellisia ja virheellisiä. Muun ohella melun vaikutusta Natura-alueen luontoarvoihin ei ole selvitetty riittävästi. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveydenhuollolle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. Lausuntoa ei ole annettu. Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta on antanut lausunnon Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. Lautakunta on meluntorjunnan osalta yhtynyt Turun Sataman valituksen näkemykseen siitä, että ELY-keskuksen hallintopakkopäätöksessä 29.6.2012 määrätyt toimenpiteet meluhaitan torjumiseksi ovat realistisia ja toteutettavissa. Määräykset koskevat meluaidan rakentamista, ahtausoperoinnin ajoittamista poikkeustilanteita lukuun ottamatta klo 6.30-22.00 väliselle ajalle sekä melumittauksia. Muutoin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on viitannut asiassa aikaisemmin antamaansa lausuntoon. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on antanut lausunnon Turun Sataman valituksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon johdosta. ELY-keskus on viitannut aikaisemmin lausumaansa sekä esittänyt lisäksi seuraavaa: Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei tule muut­taa. Ympäristöluvan palauttaminen uuteen kä­sittelyyn on tarpeen sekä meluhaittojen vähentämiseksi että luonnon­suojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin suorittamiseksi. ELY-keskuksen 29.6.2012 antama hallintopakkopäätös toimenpiteistä melutason ra­ja-arvojen saavuttamiseksi ja varmistamiseksi Pansion öljy- ja junalaut­tasatamassa ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu. Lisäksi Turun Satama on ilmoittanut, ettei se pysty toteuttamaan päätöksessä määrät­tyä meluaidan korotusta ja pidentämistä 31.12.2012 mennessä, vaan aikaisintaan elokuun 2013 aikana. Myöskään edellä mainitussa päätöksessä edellyte­tyt neuvottelut varustamon ja ahtaajan kanssa eivät ELY-keskukselle 30.9.2012 toimitetun muistion perusteella ole johtaneet merkittäviin pa­rannuksiin. Lisäksi Pansion sataman toiminnasta aiheutuvasta melusta on tehty uusi valitus, jonka käsittely oli ELY-keskuksen lausuntoa annettaessa vireillä. Mikäli toista ro-ro-laituripaikkaa ei Turun Sataman valituksessaan esittämän vaihtoehdon mukaan rakenneta, kaikki ro-ro-liikenne kohdistuisi jatkossakin nykyiseen laituriin. Tämä merkitsisi muun muassa sitä, että maasähkövalmiutta ei toteuteta. Näin ollen melun rajoittamiskeinoiksi jäävät lähinnä itse toimintaan (ahtaus, laiva­liikenne) kohdistuvat rajoitukset sekä vaimentimien ja melusuojauksien rakentaminen. Koska lupapäätöksessä ei ole edellytetty suoranaisia melunrajoittamistoimenpiteitä ja toisaalta melulle asetetut raja-arvot se­kä niiden valvontamääräykset on asetettu osin epäselvästi ja tulkinnan­varaisesti, hakemus on palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan katsonut, että

§:n mukaista arviointia ei ole tarpeen tehdä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lausunnon perusteluissa ei kuitenkaan ole tuotu esille mitään sellaista, minkä johdosta asiaa tulisi harkita uudelleen. Kuten aluehallintovirasto itsekin on todennut, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2008 antama lausunto on perustunut Ilmatieteen laitoksen vuonna 2004 laatimiin leviämismallilaskelmiin sekä Ruissalossa vuosina 2005 - 2006 tehtyihin ilmanlaatumittauksiin. Koska uusi Turun seudun päästöjen leviämismal­liselvitys on valmistunut vuonna 2009 ja selvitys Turun kantasataman vaikutuksista Ruissalon ilmanlaatuun vuonna 2008, aluehallintovi­raston olisi tullut pyytää Varsinais-Suomen ELY-keskukselta päivitetty lau­sunto hakemuksesta. Turun Satama on antanut vastaselityksen. Vastaselitykseen on liitetty seuraavat selvitykset: TL-akustiikan 7.3.2011 päivätty selvitys (Pansion Satama, Meluselvitys, talvi 2011), TL-akustiikan 15.7.2011 päivätty selvitys (Pansion satama, Meluselvitys, kesä 2011), TL-akustiikan 18.10.2012 päivätty lausunto (Finnbreeze, arvio Ruissalon melusta ja uuden meluaidan vaimennuksesta ja TL akustiikan 26.4.2012 päivätty selvitys (Uusi meluaita, vaimennuksen arviointi). Edellä mainitun TL-akustiikan 18.10.2012 antaman asiantuntijalausunnon mukaan Pansion sataman toiminta täyttää kaikissa olosuhteissa voimassa olevan ympäristöluvan sekä valituksenalaisen ympäristöluvan mukaiset melun raja-arvot. Melun mittaamisen osalta Turun Satama on viitannut aikaisemmin esit­tämäänsä ja todennut, että viranomaisten tulkinnat melun mittaamisen ja toimenpiteiden osalta ovat olleet vaihtelevia, eikä selkeää toimintatapaa ole löydetty. Turun Satama on jo vuonna 2009 sopinut Varsinais-Suomen ELY-­keskuksen kanssa (silloinen Lounais-Suomen ympäristökeskus), melukon­sultin ja Pansioon liikennöivän varustamon kanssa melumittauksia ja ­mallinnuksia koskevista menettelyistä. Tämän jälkeen viranomaistaholta on tullut erilaisia tulkintoja ja vaatimuksia, jotka eivät ole mahdollistaneet selkeää menettelytaparutiinia melun seuraamisen osalta. Satama on erikseen yhteistyössä varustamon ja operoijan kanssa ryhtynyt selvittämään, voidaanko toimintaa aluksessa lastinsijoittelun ynnä muun avulla kehittää niin, että melun lähtötaso olisi mahdollisimman alhainen. Tekijä, joka rajaa eniten mahdollisuuksia alentaa esimerkiksi lastitilojen tuuletusta, on alusten ah­taustoiminnassa käytetyt dieselkäyttöiset koneet. Ne vaativat lastitilojen tehokasta tuulettamista työturvallisuuden varmistamiseksi ja terveyshaitto­jen välttämiseksi. Valaisintehon ratkaisee viran­omaisten edellyttämä työturvallisuuteen ja alueturvallisuuteen liittyvä mini­mivalaistusteho, joka on oltava alueella työskenneltäessä. Turun Sataman vastaselityksen liitteenä olleet uudet 18.10.2012 ja 26.4.2012 päivätyt lisäselvitykset on lähetetty tiedoksi ELY-keskukselle, C:lle, A:lle ja B:lle. Merkitään, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 28.6.2013 n:o 149/2013/2 myöntänyt Turun Satama Oy:lle vesilain (264/1961) mukaisen luvan Pansion satama-alueella vesialueen täyttöön, uuden ro-ro-laiturin rakentamiseen sekä laiturialueen ja laituriin johtavan väylän ruoppaamiseen. Päätös ei ole lainvoimainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.
2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan pääasiaratkaisun osalta ja asia palautetaan tältä osin Vaasan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
3. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan oikeudenkäyntikuluratkaisun osalta ja asia palautetaan myös tältä osin Vaasan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut
4. Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Vaasan hallinto-oikeus on jo järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn ja katselmuksen. Suullisessa käsittelyssä ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa olisi saatavissa sellaista selvitystä, joka voisi vaikuttaa asian ratkaisuun niiden perusteiden osalta, joilla A on täällä vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista. A on voinut esittää myös kirjallisesti näkemyksensä seikoista, joista olisi haluttu esittää selvitystä suullisessa käsittelyssä. Kun otetaan huomioon ne perusteet, joiden vuoksi A on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole hallintolainkäyttölain 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeen asian selvittämiseksi.
5. Pääasia 2.1 Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2010 myöntänyt Turun Satamalle ympäristöluvan Pansion sataman toimintaan. Lupahakemuksen mukaan toiminta käsittää olemassa olevan ro-ro-sataman, olemassa olevan öljysataman sekä uuden ro-ro-sataman. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan se korvaa lainvoiman saatuaan Turun kaupungin ympäristölautakunnan 15.12.2000 antaman Pansion öljy- ja junalauttasataman ympäristölupapäätöksen. Junalauttasataman toiminta alueella on päättynyt vuonna 2007, minkä jälkeen junalauttasatama on muutettu ro-ro-satamaksi. Hakemuksen mukaan alueelle on tarkoitus rakentaa myös toinen ro-ro-satama eli uusi ro-ro-laituri. Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, A:n, B:n sekä C:n valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja

§:n mukaisen arvioinnin suorittamiseksi. Hallinto-oikeus on lisäksi katsonut, että Pansion sataman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä satamaan suunnitellun uuden ro-ro-laiturin vesitalouslupahakemus, joka on vireillä aluehallintovirastossa, on perusteltua käsitellä ja ratkaista yhtä aikaa. Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan sillä, että sataman vaikutus, yhdessä Ruissalon lehtojen Natura-alueelle (FI0200057) muista lähteistä kohdistuvan kuormituksen kanssa, todennäköisesti merkittävästi heikentää suojeltuja luontoarvoja, minkä vuoksi vaikutukset on arvioitava

§:n edellyttämällä tavalla. Lisäksi hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristöluvan lupamääräykset ovat melun osalta riittämättömiä. Hallinto-oikeuden mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset melua vähentävistä toimenpiteistä ja aikarajoituksista sekä määrättävä sellaisesta melun seurannasta, jonka perusteella voidaan todeta sekä kokonaismelun määrä että satamatoimintojen aiheuttaman melun osuus. Hallinto-oikeus on myös katsonut, että hakemuksessa esitettyä arviota melutasosta on täydennettävä niin, että se vastaisi alusten todellisia laiturissaoloaikoja. Asiassa on edellä lausuttuun nähden otettava Turun Sataman valituksesta ensiksi kantaa siihen, edellyttääkö hakemuksen mukainen toiminta Natura-arvioinnin suorittamista. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon muun ohella Pansion satamakaavahanketta varten vuonna 2001 jo tehty Natura-arviointi sekä sitä täydentävät selvitykset. Sen jälkeen asiassa on Turun Sataman valituksesta arvioitava, edellyttääkö ympäristöluvan myöntäminen melua koskevien lupamääräysten muuttamista ja/tai täydentämistä. Kun otetaan huomioon toiminta-alueen sijainti kaupunkikeskustan tuntumassa sekä toiminnan luonne, asiassa on tältä osin erityisesti arvioitava mahdollisuutta määrätä tarkemmista mittauksista muun ohella muista lähteistä tulevan melun selvittämiseksi sekä toimintaa koskevista aikarajoituksista. Siltä osin kuin kysymys on mahdollisuuksista antaa lupamääräyksiä melua vähentävistä toimenpiteistä, asiassa on muun ohella arvioitava sitä, onko sillä seikalla, että aluehallintovirasto on hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen myöntänyt Turun Satamalle vesitalousluvan uuden ro-ro-laiturin rakentamiseen, merkitystä. Mainitusta vesitalouslupaa koskevasta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Edellä selostettuja sataman toimintojen ympäristövaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon ympäristölupahakemuksessa ilmoitetut toiminnot kokonaisuudessaan eli myös siltä osin kuin kysymys on mahdollisesti rakennettavasta uudesta ro-ro-laiturista. Lopuksi asiassa on mahdollisesti vielä otettava kantaa siihen, onko korkeimmalla hallinto-oikeudella edellytyksiä antaa asiassa ensi asteena lopulliseksi tarkoitettua ratkaisua tilanteessa, jossa hallinto-oikeus ei ole lausunut niistä vaatimuksista, jotka Turun Satama on esittänyt hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sillä on asiaa ratkaistessaan ollut käytössä Pansion sataman asemakaavaan liittyvät asiakirjat (KHO 4.3.2009 taltionumero 525, dn:o 3727/1/07) ja Pansion sataman alueella voimassa olevaan ympäristölupaan liittyvät asiakirjat (KHO 14.1.2004 taltionumero 48, dn:ot 7/3/02 ja 9/3/02). 2.2 Asiassa saatu selvitys 2.2.1 Pansion sataman sijainti ja satamassa harjoitettu toiminta Pansion satama sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Alueella on ollut satama- ja telakkatoimintaa 1930-luvulta lähtien. Satama-aluetta rajaa eteläpuolella Pohjoissalmi, lännessä puolustusvoimien alue sekä pohjoisessa ja idässä teollisuus-, asuin- ja virkistysalueet. Pohjoissalmen eteläpuolella on Ruissalon saari, jossa sijaitsee Natura-kohde Ruissalon lehdot (FI0200057). Ruissalon saaren ja samalla myös mainitun Natura-kohteen etäisyys satama-alueesta on lähimmillään noin 150 metriä ja enimmillään noin 400 metriä. Ruissalon saarella Pansion satamaa vastapäätä on noin 10 kesäasuntoa, jotka on saneerattu ympärivuotiseen käyttöön. Nyt kysymyksessä olevaa ympäristölupaa haettaessa Turun satamalla on ollut Pansion sataman alueella yksi laituri ro-ro-aluksille (ro-ro-satama) ja yksi laituri nestebulk-aluksille (öljysatama). Lisäksi alueelle on hakemuksen mukaan suunniteltu rakennettavaksi toinen ro-ro-laituri. Alueella on aikaisemmin harjoitettu junalauttasatamatoimintaa. Junalauttasatamatoiminta on kuitenkin päättynyt ja entinen junalauttasatama on muutettu ro-ro-satamaksi. Ro-ro-satamassa käsitellään pääasiassa kappaletavaraa. Lupaa on haettu 2,5 miljoonan tonnin vuosittaiselle kappaletavaramäärälle. Ajoittaisen lohkojen, puutavaran, kiviaineksen tai vastaavan irtotavaran tuonti- ja vientiliikenteen enimmäismääräksi on arvioitu 200 000 tonnia vuodessa. Öljysatamassa lasti puretaan putkistolla säiliöihin. Sataman nestebulk-liikenteen enimmäismääräksi on arvioitu noin 900 000 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan satama on käytössä ympäri vuoden ja toimintoja harjoitetaan ympärivuorokautisesti, jaksottuen kuitenkin laivojen satamaan tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Pääsääntöisesti sataman toiminta-aika on kuitenkin klo 6.30 - 23.

1. Ro-ro-sataman työaika on arkisin klo 6.30 - 23.00 ja lauantaisin klo 7.00 - 15.
2. Lastaus- ja purkutoimintoja tehdään satunnaisesti öisin. Ajoneuvoliikenteen määräksi on hakemuksessa arvioitu noin 1 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Satamatoiminnasta syntyy päästöjä ilmaan alusten pää- ja apukoneiden sekä sataman kuljetusvälineiden ja työkoneiden polttoaineista sekä liikenteestä. Melua aiheutuu satamatoiminnan liikenteestä, alusten koneiden käyntiäänistä sekä alusten lastaamisesta. Satama-alue on työskentelyä varten ja turvallisuussyistä valaistu myös yöaikaan. 2.2.2 Voimassa oleva ympäristölupa Pansion sataman toimintaan on voimassa oleva ympäristölupamenettelylain (735/1991) nojalla myönnetty ympäristölupa, joka on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 14.1.2004 antamalla päätöksellä taltionumero
3. Ympäristölupa on myönnetty toiminnalle, joka on käsittänyt junalauttasataman ja öljysataman. Junalauttasataman ja öljysataman kautta läpikulkevan tavaran määräksi oli ympäristölupaa myönnettäessä arvioitu yksikköliikenteessä noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa ja nestbulk-liikenteessä noin 700 000 tonnia vuodessa. Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitun päätöksensä perusteluissa lausunut sataman ympäristövaikutusten osalta muun ohella seuraavaa: "Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen Turun satamalle 17.9.1999 antamassa satamatoimintojen laajentamisen vaikutuksia Ruissalon Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin koskevassa ympäristölupahakemuksen aineistoon tukeutuvassa lausunnossa hankkeen luontovaikutuksia on tarkasteltu ilmansaasteiden, melutason ja laivaliikenteen kasvun kannalta. Lausunnossa on todettu melun voimistumisen ja laivaliikenteen lisääntymisen olevan vähemmän merkityksellisiä, mutta ilmansaasteiden, etenkin rikin laskeuman lisääntyminen on merkittävin. Lausunto täydentää laajasti hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Lausunnon mukaan Turun Satama on eräs monista Ruissalon ilman kuormittajista, mutta läheisen sijaintinsa puolesta ja matalien päästökorkeuksiensa takia merkittävin. Pelkästään satamatoimintojen lisäyksestä syntyvät ilmaan johtuvat päästöt eivät muodostu kriittisiksi, mutta ne saattavat pysäyttää nykyisen myönteisen kehityssuunnan. Mikäli Ruissalon rikkilaskeuma lisääntyy oleellisesti, vaikutukset tammilehtoihin voivat olla merkittäviä. Jalopuiden, niiden päällyskasvien (epifyyttien), tammilehtojen maaperä- ja lahottajasienten ja lahosta jalopuusta riippuvaisten selkärangattomien, kuten Ruissalossa laholla tammella elävän erityisen edustavan kovakuoriaislajiston, muun muassa luontodirektiivissä tarkoitetun erakkokuoriaisen (Osmoderma eremita) elinmahdollisuudet heikkenevät, ja tätä kautta koko metsäekosysteemi kärsii. Tammilehtojen lahoista jalopuista riippuva kovakuoriais- ja sienilajisto on Ruissalon merkittävin luontoarvo. Myös Ruissalon pohjoisrannan muurahaisten raskasmetallikuormituksen on havaittu olevan suuremman kuin muualla saaressa. Lausunnossa on edelleen esitetty, että satamatoimintojen ja -liikenteen 55 dB(A):n melualueet ulottuvat päiväsaikaan Ruissalon Natura 2000 -alueelle saaren pohjoisrannalle. Luonnonsuojelualueita koskeva päiväajan meluohjearvo 45 dB(A) ja yöajan ohjearvo 40 dB(A) eivät ylity Ruissalon pohjoisrannalla luonnonsuojelualueella. Turun kaupungin taustamelu on nykyisellään ympäri vuorokauden niin voimakas, ettei satamatoimintojen laajennus merkittävästi sitä lisää. Etenkin öisen taustamelun on havaittu häiritsevän lintujen lisääntymistä, mikä johtuu lintujen soidinääntelyn häiriintymisestä taustamelun takia. Ruissalon tammimetsien linnuista tällaisia ovat lehtopöllö, uuttukyyhky, harmaapäätikka ja pikkutikka, joista kaksi viimeksi mainittua on Suomessa luokiteltu uhanalaisiksi. Melua merkittävämmäksi tekijäksi metsälintujen pariutumisen kannalta on kuitenkin arvioitu samanaikaisesti tapahtuva elinympäristöjen pirstoutuminen ja tuhoutuminen rakentamisen seurauksena ja muutokset ravinnon laadussa päästöjen ja elinympäristön muutosten seurauksena. Lausunnossa on lopuksi esitetty, että Pohjoissalmen laivaväylä, joka on jo entuudestaan vilkkaasti liikennöity, ei kuitenkaan ole merkittävä saaristolinnuston pesimäalue. Laivaliikenteen lisääntyminen Pohjoissalmessa saattaa karkottaa Suomen saaristolinnuston uustulokkaan valkoposkihanhen Äijäkarista, mutta laji pesii jo monin paikoin Turun sisäsaaristossa eikä ole erityisen vaatelias pesimäpaikan valinnassa. Edellä esitetyssä selvityksessä, erityisesti Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen luvanhakijalle antamassa lausunnossa on siis käsitelty hankkeen vaikutuksia siihen metsäekosysteemiin, johon sisältyvien luonnonarvojen takia Ruissalon lehtojen alue on valtioneuvoston lainvoimaisella päätöksellä ehdotettu komissiolle SCI-alueena ja ilmoitettu SPA-alueena.

ja 66 §:n säännökset koskevat myös valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottamia alueita. Lausunnossa kosketeltu metsäekosysteemi käsittää siihen kuuluvat jalopuut, erityisesti tammet, tammien päällyskasvit, lahottajasienet ja lahossa jalopuussa elävät kovakuoriaiset. Näistä edustavimmat lajit on lausunnossa nimetty erikseen. Vielä lausunnossa on käsitelty Ruissalossa elävien muurahaisten raskasmetallipitoisuuksia ja arvioitu lisääntyneen melun vaikutusta lehtopöllön, uuttukyyhkyn, harmaapäätikan ja pikkutikan pesintään. Lopuksi lausunnossa on arvioitu satamatoimintojen Pohjoissalmeen kohdistuvan kasvavan laivaliikenteen merkitystä valkoposkihanhen pesintään. Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen lausunnon mukaan Turun satamatoimintojen laajentamisen johdosta ilmansaasteiden, etenkin rikin, laskeuma Ruissalossa kasvaa ja melutaso Ruissalossa voimistuu. Lausunnossa on kuitenkin todettu, että ilman epäpuhtauksien aiheuttama kuormitus on Ruissalossa pienentynyt 1990-luvulla puoleen 1980-luvun tasosta ja että Turun kaupungista kuuluva taustamelu on jo nykyisellään niin voimakas yötä päivää, että satamatoimintojen laajennus ei sitä merkittävästi lisää. Kun vielä otetaan huomioon muu asiassa saatu selvitys, jäljempänä selostettavat mahdollisuudet muuttaa ja täydentää ympäristöluvan määräyksiä sekä tällä päätöksellä pysytettävät tiukat meluarvot, ei ole todennäköistä, että sataman laajennushanke joko yksistään, hankkeen vesilain mukaisesti käsiteltävät osat mukaan luettuina, tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikentäisi

§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kohde Ruissalon lehdot on ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon ja ilmoitettu komissiolle verkostoon liitettäväksi. Varsinainen

§:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ole tämän lupa-asian ratkaisemiseksi välttämätön." 2.2.3 Alueella voimassa oleva asemakaava Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pansion sataman asemakaavan 28.8.

1. Asemakaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 4.3.2009 taltionumero
2. Asemakaavassa entinen telakka-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS-1). Satama-alueen keski- ja itäosassa Pohjoissalmen ranta-alue on varattu suojaviheralueeksi (EV-1), jolla oleva puusto on säilytettävä. Alueesta on sen luontaista kasvillisuutta täydentäen kehitettävä tiheä rantavyöhyke. Asemakaavan satama-aluetta (LS-1) koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen toiminnasta ei saa yhdessä vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoja ylittäviä ilman rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia. Alueen toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnot ei kaavamääräyksen mukaan saa myöskään aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia melutason ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja. Asemakaavan 5.10.2004 päivätyn ja viimeksi 14.8.2006 täydennetyn kaavaselostuksen mukaan asemakaavan ensisijaisena tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset Turun satamatoimintojen laajentamiselle ja kehittämiselle Pansion alueella. Satama-alueen kaavamääräyksissä tulee kaavaselostuksen mukaan pyrkiä mahdollisimman suureen väljyyteen, jotta kaavan ajanmukaisuus turvataan satamatoiminnoissa ja liikennevirroissa mahdollisesti tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Kaavaselostuksessa on lisäksi arvioitu, että satama voisi olla toiminnassa kaavan mahdollistamassa laajuudessa vuonna
3. Kaavaselostuksessa on kuitenkin myös todettu, että lopulliseen laajuuteensa Pansion satama kehittyy pitkän ajan, jopa useampien vuosikymmenten kuluessa. Kaavaselostuksessa junalauttasataman läpi on arvioitu voivan enimmillään kulkea kappaletavaraa 2,5 miljoonaa tonnia. Enimmäistilanteessa laivakäyntien määrän junalauttasatamassa on kaavaselostuksessa arvioitu lisääntyvän kahdella ro-ro-aluskäynnillä viikossa, jolloin aluskäyntien määrät olisivat kuusi junalauttavuoroa ja 2 - 4 viikottaista ro-ro-alusvuoroa. Öljysataman toimintojen osalta kaavaselostuksessa on arvioitu, että kuljetusmäärien kasvaessa 700 000 tonniin vuodessa käyntien määrä olisi noin sata alusta vuodessa satunnaisin välein. Öljysataman laivaliikenne ei ole aikataulutettua, vaan alusten tulo määräytyy yhtiöiden tarpeiden mukaan, jolloin myös vuosittaiset aluskäynnit vaihtelevat. 2.3 Natura-arvioinnin tarve 2.3.1 Oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

§:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pykälän 2 momentin mukaan katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- tai ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

§:llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 3 kohta. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Unionin tuomioistuin (EUT) on asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee ym. antamassaan tuomiossa todennut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa. EUT on lisäksi todennut edellä mainitussa tuomiossaan, että kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen säilyttämisen tavoitteita, sitä ei voida myöskään pitää sellaisena, että se voisi vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen. Sitä vastoin silloin, kun tällainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseessä olevan alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee. 2.3.2 Ruissalon Natura-alue Pansion sataman eteläpuolella oleva Natura-kohde Ruissalon lehdot (FI0200057) on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin SCI (Sites of Community Importance) sekä lintudirektiivin SPA (Special Protection Area) mukaisina alueina. Kohteen pinta-ala on 852 hehtaaria. Kohdetta koskevassa aluekuvauksessa todetaan seuraavaa: "Ruissalon rehevällä, amfiboliittiperäisellä ja ilmastollisesti edullisella saarella sijaitsevat maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Ne muodostavat maassamme ainutlaatuisen kokonaisuuden, vaikka niitä on asutuksen, viljelmien ja muun maankäytön vuoksi pirstottu. Alueella tavataan erityyppisiä lehtoja kosteista saniaisvaltaisista ja lähteikköisistä painanteista tuoreisiin, reheviin tammi-lehmus tai tammi-pähkinämetsiin ja kuiviin, aluskasvillisuudeltaan vaatimattomiin tammea kasvaviin rinnelehtoihin. Ruissalon itäosa on kauttaaltaan rehevämpää ja tammi muodostaa yhtenäisiä metsiköitä. Länsiosassa maaperä on karumpaa ja tammi kasvaa etupäässä sekapuuna havupuiden joukossa. Kasvillisuudeltaan rehevän tammi-pähkinämetsikkötyypin erikoispiirre on puuvartisten lajien runsaus. Näillä alueilla esiintyvät tammen ja pähkinän lisäksi lehmus, vaahtera, lehtokuusama, koiranheisi, kalliotuhkapensas, taikinamarja ja iharuusu. Osassa metsiköitä on tapahtunut kuusettumista ja kenttäkerroksessa ovat lisääntyneet mm. käenkaali, kielo ja metsätähti. Erillinen laajahko kuusi-tammi-vaahtera-sekametsä on Krottilan- ja Härkälänlahden välisellä niemellä. Pääosa Ruissalon nykyisten luonnonsuojelualueiden tammikoista on tammi-lehmusmetsiköitä. Tätä tyyppiä esiintyy myös kasvitieteellisen puutarhan pohjoispuolisten mäkien rinteillä. Näiltä alueilta löytyvät Ruissalon komeimmat tammet. Kasvupaikkavaatimustensa suhteen sopeutuvana lajina tammi muodostaa sekapuuna ja aluspuuna myös mänty-tammikangasmetsiä, jotka ovat lähinnä mustikkatyypin kangasmetsiä. Saaren länsiosassa on lisäksi melko laajoja puolukkatyypin ja pienempialaisia kanervatyypin kasvillisuuskuvioita. Mänty-tammikankaiden sekapuuna tavataan yleisesti koivua ja haapaa. Mänty-tammikankaita on laajalti kasvitieteellisen puutarhan itäpuolisen alueen rinnemailla. Ruissalon kallionalusmetsiköissä tavataan niissä tyypillisesti esiintyvän lehmuksen ohella myös tammea ja vaahteraa. Reheviä kallionalustammikoita esiintyy puutarhan ja Hiiriluodon välisellä rinnealueella, Kansanpuistossa sekä Ruissalon kartanon tienhaaran tuntumassa amfiboliitti- ja graniittialueiden kontaktivyöhykkeessä. Karut kallionalustammikot sijaitsevat graniittialueilla Marjaniemessä sekä Krottilan ja Tammimäen alueilla. Lehtojen kasvillisuus on monipuolinen. Vaateliasta lajistoa edustavat muun muassa imikkä, tesmayrtti, hammasjuuri, kotkansiipi ja pystykiurunkannus sekä uhanalainen kynäjalava, isotakiainen ja tähkämaitikka. Sammallajistoon kuuluu mm. katkokynsisammal ja jäkälälajistoon harmaaneulajäkälä, härmähuhmarjäkälä ja sirorustojäkälä. Ruissalossa tavataan useita sienilajeja, joita ei muualla tavata tai ne ovat hyvin harvinaisia. Lajistoon kuuluvat mm. lutikkarousku, heloseitikki, kuusenneulasmaljakas, lohkonahakka, isorusokas, tammenkääpä, koppelokääpä, isokarvakääpä ja häränkieli. Alueelta on tavattu lukuisa joukko uhanalaisia ja harvinaisia selkärangattomia eläimiä, joista monet ovat tammeen tai muihin jalopuihin sitoutuneita. Alueen kotilolajistoon kuuluvat muun muassa piikkikotilo ja leveäkierrekiiltokotilo. Monimuotoiseen uhanalaiseen lajistoon kuuluvat myös jättirapuhämähäkki, isojuoksujalkainen ja hyönteisistä mm. pitkäsiipikirvalude, kirjopiilolude, tammikukkajäärä, erakkokuoriainen, täplähaiskiainen, kuusitäpläjäärä, leppäjäärä, idänräätäli, vennajäärä, sysipirkko, tuomikukko, tammilaahusyökkönen, kaarnakääpiökoi ja tammenmiinaajakoi. Rantatien varrella oleva niitty on ainoa hyvin säilynyt sisäsaariston merenrantaniitty Turussa. Sillä esiintyvät mm. uhanalaiset lounaanvarpuhämähäkki ja kosteikkovarpuhämähäkki. Ruissalon lounainen sijainti ja sen metsien rehevyys luovat edellytykset monipuoliselle linnustolle. Linnuston tiheys on erittäin korkea ja suuressa osassa saaren itäosaa metsien lintutiheys on tasaisesti yli 1 000 paria neliökilometrillä. Ilmeisesti missään muualla Suomessa tämä raja ei ylity yhtä laajalla alueella. Saaren linnustossa on useiden lajien kohdalla havaittavissa kahtia jakaantuminen. Itäpään rehevien lehtomaisten metsien tyyppilajeja, joita länsiosassa ei juurikaan tavata ovat kolopesijät kuten sinitiainen, uuttukyyhky, naakka, harmaapäätikka ja pikkutikka sekä lehtoja suosivia lajeja kuten satakieli ja kultarinta. Itäpäästä puuttuvia länsiosan lajeja ovat mm. teeri, sepelkyyhky, rautiainen ja hippiäinen. Vesilintujen merkittävimmät pesimäalueet ovat Ruissalon ruovikkoiset lahdet, joissa pesivät kannat ovat edelleen kohtalaisen hyvät ruoppauksista ja rakentamisesta huolimatta. Lajistoon kuuluvat muun muassa silkkiuikku, nokikana, haapana, tavi, tukka- ja punasotka. Ruissalossa on aikanaan tehtyjen istutusten seurauksena kohtalainen kanadanhanhikanta. Ruissalon kärjen edustan kareilla pesii valkoposkihanhi." Alueella esiintyy 12 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä, joista viisi on priorisoituja (*). Luontotyypit ja niiden suhteellinen osuus kohteen pinta-alasta ovat seuraavat: laajat matalat lahdet

§:n mukainen arvio Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot -nimiseen Natura-alueeseen, Jyrki Matikainen 2001). Arviointia on selostettu asemakaavaselostuksessa. Natura-arvioinnissa on selvitetty asemakaavan mahdollistamien toimien (junalauttasatama ja sen oheistoiminnot, teollisuus- ja varastoalueet) vaikutuksia Natura 2000 -alueen Ruissalon lehdot (FI0200057) suojelun perusteina oleviin luonnonarvoihin tarkastelemalla luontodirektiivin luontotyyppejä ja suorittamalla lajikohtainen tarkastelu (erikseen luontodirektiivin liitteen II lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit ja muut arvokkaat Ruissalossa tavattavat lajit). Arvioinnin mukaan luontotyypeille tai suojeltaville lajeille ei melutasosta todennäköisesti ole merkittävää haittaa. Arvioinnissa kuitenkin todetaan, että kaikkia melun tuomia vaikutuksia ei voida arvioida luotettavasti, koska taustamelun merkityksestä esimerkiksi lintulajien pesimämenestykseen on erittäin vähän tutkimustietoa. Muualta tuleva taustamelu on saaren itäpäässä lähes junalauttasataman aiheuttaman melun tasoista. Asemakaavan mahdollistamien toimien vakavin ja todellisin uhka ovat arvioinnin mukaan lisääntyneet rikki- ja typpiyhdisteiden päästöt. Yksistään sataman tuottamat päästöt eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaurioita suojeltaville luontotyypeille. On kuitenkin mahdollista, että herkimmät epifyyttisammaleet ja -jäkälät reagoivat päästöjen lisäykseen. Lajikohtaisesti näiden vaikutusten arviointi on lähes mahdotonta. Lannoittavan typpilaskeuman lisääntyminen vaikuttaa ketojen kasvillisuuteen haitallisesti. Asemakaavahanketta varten tehtyä Natura-arviointia on täydennetty seuraavilla kahdella vuonna 2003 tehdyllä selvityksellä: 1)

§:n mukainen arvio Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot -nimiseen Natura-alueeseen. Täydennys 20.1.2003, Suomen Luontotieto Oy Täydennyksessä on selvitetty asemakaavan mahdollistamien toimien (junalauttasatama ja sen oheistoiminnot, teollisuus- ja varastoalueet) ilmansaasteiden päästövaikutuksia Natura 2000 -alueeseen Ruissalon lehdot (FI0200057) ottaen huomioon myös muut päästölähteet ja taustalaskeuma. Ase­makaavan arvioidulta vaikutusalueelta kartoitettiin Natura-alueen luontotyypit ja arvioitiin asemakaavan mahdollistamien toimien merkitykset luontotyypeittäin. Ilmansaasteiden (rikkidioksidin ja typpidioksidin) yhteisvaikutusta arvioitiin Turun alu­eella tehtyjen päästömallien perusteella. Koska sekä rikkidioksi­din että typpidioksidin päästömäärät Ruissalon lähialueella olivat huomattavasti vä­hentyneet vuoden 1994 tilanteesta, selvitettiin nykyiset päästömäärät ja Pansion sataman osuus niistä. Johtopäätöksissä on todettu, että ilmansaasteiden yhteisvaikutusten arviointi osoitti, että asemakaavan mahdollistami­en toimien aiheuttamista rikkidioksidipäästöistä ei yhdessä muiden päästölähtei­den kanssa aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueen luontotyypeille tai direktiivila­jistolle. Typpilaskeumalla saattaa olla Pansion sataman lähialueilla kasvillisuusvaiku­tuksia, mutta ne eivät todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueen metsäisille luontotyypeille eikä direktiivilajistolle. Sen sijaan asemakaavan mahdollis­tamien toimien aiheuttamat typpidioksidipäästöt yhdessä muiden päästölähteiden kanssa todennäköisesti aiheuttavat merkittävää haittaa kasvipeitteiset silikaattikalliot ja Fennoskandian kuivat niityt -luontotyypeille. Lintudirektiivin liitteen I lajien arviointia täydennettiin joidenkin lajien osalta. Tältä osin johtopäätöksenä on todettu, että Pansion asemakaavan mahdollistamilla toimilla ei ole merkittävää vaikutusta Natura-alueen lintudirektiivin liitteen I lajeihin. 2)

§:n mukainen arvio Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot -nimiseen Natura-alueeseen. Täydennys 1.10.2003, Suomen Luontotieto Oy, Jyrki Matikainen Täydennyksessä on arvioitu tulevaisuuden satamatoiminnan (uuden, tuolloin aikaisintaan vuonna 2015 alkavaksi suunnitellun junalauttasataman toiminta) ja Ruissalon lähialueella sijaitsevien merkittävien typenoksidipäästölähteiden tulevaa päästökehitystä. Selvitystä varten on myös täydennetty ketoalueiden inventointia. Selvityksen mukaan sataman typpipäästöt laskevat tulevaisuudessa huomattavasti. Typenoksi­dipäästöjen väheneminen johtuu laivojen päästöjen vähenemisestä ja työkoneiden uusiutumisesta (uusien moottoreiden päästöt huomattavasti aikaisempia pienempiä). Uusien laivojen koneiden typpipäästöt ovat huomattavasti vanhoja pienempiä (20 - 75 % vertailukohteen mukaan). Pansion sataman aiheuttamat typenoksidipäästöt ovat todennäköisesti vähintään 30 % pienempiä kuin tällä hetkellä. Johtopäätöksessä on esitetty, että asemakaavan mahdollistamat toimet eivät todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa Natura 2000 -alueen Ruissalon lehdot (FI0200057) suojelun perusteina oleville luontotyypeille ja direktiivilajeille. Koska asemakaavan mahdollistama toiminta käynnistyy kuitenkin vasta aikaisintaan vuonna 2015, olisi Natura-arvio syytä tarkistaa mahdollisen ympäristöluvan arvioinnin yhteydessä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon Natura-arvioinnista, jota on edellä selostetuin tavoin täydennetty. Kaavaselostuksesta ilmenee, että ympäristökeskus on tässä lausunnossaan katsonut, että arviointi on tehty asianmukaisella tavalla ja se on perustunut riittäviin selvityksiin. Myös kokonaisvaikutukset on lausunnon mukaan arvioitu riittävästi käyttäen olemassa olevaa tietoa. Lausunnossa on katsottu, että asemakaavan mahdollistama toiminta, siinä muodossa kuin kaavaluonnos on sille toimitettu, heikentää merkittävästi kasvipeitteisten silikaattikallioiden ja kuivien ketojen luontotyyppien ominaispiirteitä. Selvitysten perusteella luonnonsuojelualueilla voimassa olevat raja-arvot (vuositasolla 30 µg/m 3) todennäköisesti ylittyisivät typenoksidin osalta. Asemakaavahanketta varten tehtyä Natura-arviointia on vielä täydennetty seuraavilla kahdella vuonna 2004 tehdyllä selvityksellä: 1) Pansion sataman päästöjen aiheuttama kuormitus Ruissalon Natura-alueella, 17.6.2004, Ilmatieteen laitos (Varjoranta ym.) Täydennyksessä on tutkittu Pansion sataman toiminnasta aiheutuvien rikkidioksidin ja typpioksidin päästöjen ai­heuttamaa kuormitusta Ruissalon Natura-alueella asemakaavan mahdollistaman sa­taman laajentamisen jälkeisessä tilanteessa. Leviämislaskelmien tuloksena saatiin Pansion sataman päästöjen aiheuttamaksi Ruissalon tarkastelukohteiden suurim­maksi rikin vuosilaskeumaksi noin 36 mg/m 2 ja nitraattitypen vuosilaskeumaksi 9 mg/m 2. Suurimmat rikki- ja typpilaskeuman kohteet olivat Ruissalon inventointialueen luoteisosassa ja tarkasteluissa mukana olleista kohteista lähinnä Pansion satama-aluetta. Pienimmät Pansion sataman päästöistä aiheutuvat laskeumat muodostuisivat mallitulosten mu­kaan Ruissalon inventointialueen itäpäähän, jossa rikin vuosilaskeuma olisi alle 15 mg/m 2 ja typen vuosilaskeuma alle 5 mg/m 2. Mallilaskelmiin perustuvien tulosten mukaan rikin laskeuma olisi Ruissalon tarkastelupisteissä 13 - 36 mg/m 2 rikkiä vuodessa. Siten Pansion päästöjen aiheuttama rikkilaskeuma alittaisi selkeästi kaikissa tarkastelukohteissa annetun tavoitearvon 300 mg/m 2 rikkiä vuodes­sa. Mallitulosten mukaan Pansion satamatoiminnan typenoksidipäästöistä aiheutuva nitraattityppilaskeuma olisi tarkastelupisteissä 3 - 9 mg/m 2 typpeä vuodessa. Pansion satamatoiminnoista syntyvien päästöjen aiheuttama rikin ja typen laskeuma­kuorma tutkimusalueelle olisi alueellisesti suhteellisen pieni. Pansion satamatoi­mintojen päästöjen tarkastelupisteisiin aiheuttama rikkilaskeuma olisi huomattavasti alle kriittisten kuormitusarvojen. Siten Pansion sataman rikkidioksidipäästöjen vai­kutus tutkimusalueen elolliseen luonnon happamoitumiskehitykseen olisi varsin pieni. Pansion sataman typenoksidipäästöjen tarkastelukohteisiin aiheuttama nitraattityppi­laskeuma on tulosten mukaan korkeimmillaankin alle 5 prosentin kriittisistä kuormi­tusarvoista (300 - 1 100 mg/m 2). Johtopäätöksenä on todettu, että kriittisiin kuormitusarvoihin nähden Pansion Sataman toiminnan rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöistä Ruissalon Natura-alueelle aiheutuva rikki- ja typpilaskeuma jää varsin vähäiseksi. Merkittävää happamoitumisvaikutusta kyseisillä päästöillä ei siten pitäisi olla. 2)

§:n mukainen arvio Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot -nimiseen Natura-alueeseen. Täydennys 1.10.2004, Suomen Luontotieto Oy, Jyrki Matikainen Täydennyksessä on tarkasteltu selvitetyn typpilaskeuman vaikutuksia kasvipeitteiset silikaattikalliot ja Fennoskandian kuivat niityt -luontotyyppeihin. Johtopäätöksissä on todettu, että asemakaavan mahdollistamat toimet lisäävät yhdessä muiden päästölähteiden kanssa Ruissalon Natura-alueelle päätyvää typpilaskeumaa. Ilmatieteenlaitoksen mallinnuksen mukaan Pansion asemakaavan mahdollistamien toimien osuus Natura-alueelle päätyvästä kokonaistyppilaskeumasta (300 - 600 mg/m 2 /vuosi) olisi korkeimmillaankin vain noin 5 %. Tämän johdosta aiemman Natura-arvion johtopäätöksiä on muutettava ja todettava, ettei Pansion asemakaavan mahdollistamilla toimilla todennäköisesti ole merkittävää haitallista vaikutusta kasvipeitteisten silikaattikallioiden ja Fennoskandian runsaslajisten kuivien niittyjen luontotyypeille. Nyt kysymyksessä olevassa ympäristölupa-asiassa on ympäristölupahakemuksen kohdassa Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön alakohdassa 22.5 "Ilmapäästöjen vaikutukset Ruissalon Natura-alueeseen" selvitetty hankkeen vaikutuksia Natura-alueen Ruissalon lehdot (FI0200057) suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin toiminnan päästöjä ilmaan koskevilta osin. Hakemuksessa on tältä osin viitattu edellä mainittuun, vuonna 2001 Pansion sataman asemakaavaa varten tehtyyn Natura-arviointiin, jota on mainittua asemakaavaa varten täydennetty neljällä eri selvityksellä vuosina 2003 -

1. Lisäksi Turun Satama on esittänyt ympäristölupahakemuksen täydennyksenä aluehallintovirastolle uuden ilman laatua koskevan selvityksen (Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys 22.12.2009, energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallislaskelmat. Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaadun asiantuntijapalvelu). Edellä mainittu Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys vuodelta 2009 on koskenut typenoksidin, rikkioksidin ja hiukkasten päästöjä vuonna
2. Laivaliikenteen osalta päästöt on laskettu laivojen todellisten satamakäyntitietojen perusteella. Päästöt on mallinnettu laivaväylillä liikkuville laivoille, laiturissa paikoillaan oleville laivoille ja manöövereille laivan liikkeelle lähtiessä ja satamaan saapuessa. Laskennassa on huomioitu eri tyyppisten alusten osuudet, aluskohtaiset konetehot, aluskohtaiset päästökorkeudet ja päästömäärät. Ilmanlaatuselvityksen mukaan laivaliikenteen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspitoisuudet alittavat selvästi terveysvaikutusperäiset raja-arvot. Laivaliikenteen rikkidioksidipäästöt ovat korkeimmillaan noin 15 % raja-arvoista ja korkeimmat typpioksidipäästöt noin 60 % raja-arvoista. Kaikkien tutkimuksessa huomioitujen päästöjen sekä alueellisen taustapitoisuuden yhdessä aiheuttamat typpioksidien ja hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudet ylittävät paikoittain Suomessa voimassa olevat raja-arvot. Typpioksidien raja-arvojen ylityksiä esiintyy yksittäisissä pisteissä Tampereentien ja Satakunnantien risteysalueella. Typpioksidien ohjearvot ylittyvät laajemmalla alueella Turun keskustassa ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Pitoisuudet laimenevat nopeasti keskusta-alueiden ja vilkkaimpien väylien ulkopuolella ja suurimmassa osassa tutkimusaluetta pitoisuudet ovat selvästi ohjearvoja pienempiä. Turun seudun ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typpioksidi- ja hiukkaspäästöt ja kaukokulkeuma. Selvityksen mukaan vuonna 2007 Turun seudun typenoksidien päästöistä 80 % on ollut peräisin teollisuudesta ja liikenteestä ja 20 % laivaliikenteestä. 2.3.4 Oikeudellinen arviointi Natura-arvioinnin tarpeen osalta Luontodirektiivin sanamuodosta ja edellä mainitusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että

§:n 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia arvioitaessa hanketta tai suunnitelmaa on tarkasteltava kokonaisuutena sekä yhdessä yhteisvaikutuksia aiheuttavien muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Edellä lausutun perusteella myös toiminnassa olevan, Natura 2000 -alueen ulkopuolella olevan sataman toiminnasta aiheutuvien rikki- ja typpipäästöjen sekä mahdollisesti myös toiminnasta aiheutuvan melun ja satama-alueen valaistuksen vaikutukset Natura-kohteeseen on ennen luvan myöntämistä arvioitava asianmukaisesti, jollei objektiivisesti arvioiden ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta harkitaan pääosin asiassa jo olevan aineiston perusteella. Varsinaisia kenttätutkimuksia ei tarveharkinnassa yleensä tehdä. Ympäristöoppaassa 109 Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Suomen ympäristökeskus, 2003) on Naturan tarveharkinnan osalta lisäksi todettu, että hankkeen tai suunnitelman kuvauksen ja Natura-alueen luonnonpiirteiden kuvauksen perusteella arvioidaan Natura-alueelle kohdistuvat vaikutukset. Tässä yhteydessä vaikutuksia ei tarvitse käsitellä jokaisen luontotyypin tai lajin kohdalta erikseen, vaan pyritään ensisijaisesti löytämään ne luonnonarvot, jotka ovat uhattuina ja ne alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan liittyvät ominaisuudet, jotka ovat herkkiä hankkeen tai suunnitelman aiheuttamille vaikutuksille. Arvioitaessa heikentymisen merkittävyyttä voidaan ottaa huomioon myös mahdollisuudet vähentää hankeen vaikutuksia suojatoimin niin, etteivät ne enää ole merkittäviä. Tällainen voi olla esimerkiksi lupa- tai kaavamääräys. Pansion sataman asemakaavassa osoitetun satama-alueen (LS-1) aluevarauksen tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan ollut mahdollistaa Pansion sataman toiminnan laajentaminen. Asemakaavahankkeen yhteydessä on tehty Natura-arviointi, jossa on arvioitu kaavan mahdollistaman toiminnan vaikutuksia puheena olevaan Natura-alueeseen. Tällöin on samalla otettu huomioon, että satamatoiminta edellyttää erillistä ympäristölupaa. Asemakaavahankkeen yhteydessä tehtyjen viimeisimpien selvitysten mukaan sataman toiminnasta aiheutuva rikkilaskeuma jäisi merkittävästi ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (480/1996) 4 §:ssä rikkilaskeumalle järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi asetettua tavoitearvoa 0,3 g/m 2 vähäisemmäksi. Myös aiheutuva typpilaskeuman lisäys olisi vähäinen yleisesti sovellettuun kriittiseen kuormitusarvoon nähden. Muu alueen kuormitus ei anna aihetta arvioida tilannetta toisin. Mainittujen selvitysten mukaan on myös erittäin epätodennäköistä, että ilmanlaadusta annetulla valtioneuvoston asetuksella (38/2011; vastaavasti aiemmassa asetuksessa 711/2001) rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuudelle kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi ulkoilmassa asetetut kriittiset tasot (rikkidioksidin osalta 20 µg/m 3 ­/kalenterivuosi ja talvikausi (1.10.­ - 31.3.) ja typen oksidien osalta 30 µg/m 3 ­/kalenterivuosi) Natura-alueella sataman toiminnan johdosta ylittyisivät. Sataman toiminnasta aiheutuvien rikki- ja typpilaskeumien osuus Natura-alueen kokonaiskuormituksesta on selvitysten mukaan myös erittäin vähäinen. Myöhemmin tehdyt ilman laatua koskevat selvitykset eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana junalauttasatamatoiminta on päättynyt. Toiminnallinen painopiste on nykyään ro-ro-liikenteessä ja nestebulk-liikenteessä. Raskas ajoneuvoliikenne lisääntyy tämän johdosta alueella. Uuden ro-ro-sataman johdosta myös laivaliikenne lisääntyisi. Satamatoiminnasta aiheutuvat rikki- ja typpipäästöt eivät tästä toiminnan painopisteen muutoksesta huolimatta kuitenkaan etukäteen arvioiden olennaisesti lisääntyisi voimassa olevan ympäristöluvan ja asemakaavan mahdollistamaan toimintaan verrattuna. Kun lisäksi otetaan huomioon, että selvitysten mukaan sataman toiminnasta aiheutuneet rikki- ja typpilaskeumat ovat huomattavasti alittaneet kriittiset kuormitusarvot, päästöjen mahdollisesta vähäisestä lisääntymisestä ei vielä seuraa velvollisuutta Natura-arvioinnin tekemiseen. Ympäristölupapäätökseen on sisällytetty ilman laadun seurantaa koskevat lupamääräykset. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että merenkulussa toimialana pyritään meriliikenteen päästöjen vähentämiseen. Satamatoimintaa on harjoitettu Pansion alueella jo pitkään. Tähän nähden ja asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan myöskään satamatoiminnasta aiheutuvalla melulla tai satama-alueen toiminnan kannalta välttämättömällä valaistuksella ei voida arvioida olevan sellaisia todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin, että Natura-arviointikynnys pelkästään niiden johdosta ylittyisi. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, ympäristöluvalla sallitun toiminnan synnyttämät kuormituslisäykset ja muut vaikutukset mainitulle Ruissalon Natura 2000 -kohteelle ovat ennalta arvioiden niin vähäisiä, että merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen alueen suojelun perusteena oleville luontoarvoille on ennalta varautumisen periaatekin huomioon ottaen poissuljettu.

§:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ole tämän lupa-asian ratkaisemiseksi välttämätön. Asiaa ei ole näin ollen tällä perusteella syytä palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. 2.4 Meluntorjuntaa koskevat määräykset 2.4.1 Sovellettavat säännökset ja ohjeet Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa ja eräistä naapuruussuhteista