2014 false KHO:2014:40 Maa- ja metsätalousministeriön paliskuntien välisen esteaidan rakentamislupaa koskevalla päätöksellä oli poronhoitolain 6 §:n 3 momentti huomioon ottaen muutettu Vätsärin ja Nää

§:n 1 momentin mukaista lupaa Näätämön ja Vätsärin paliskuntien välisen aidan rakentamiseksi pysyväksi esteaidaksi paliskuntien rajalle koskien rajaosuutta Sevetinsuoja - Suolisjärven ranta Isosaaren kohdalla. Paliskuntien välillä on aita, joka on korjauksen tarpeessa. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan aitaan vuonna

1. Aitapäätös on ollut voimassa vuoteen 1985 saakka. Maa- ja metsätalousministeriön ratkaisu Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksessään määrännyt, että Näätämön ja Vätsärin paliskuntien välinen aita sijoitetaan vanhalle linjalle siten, että kun se kohtaa pohjoispäässään sijaitsevan yksityisen porotilan rajan, aita on uudelleen linjattava siten, että se kiertää yksityisen porotilan sen etelä- ja länsipuolelta. Päätökseen on liitetty seuraavat ehdot:
2. Aita linjataan maastoon sopivaan kohtaan, jolloin Metsähallitusta on kuultava.
3. Aidan päättymiskohta on pyrittävä sijoittamaan vanhan aidan päättymiskohtaan tai mahdollisimman lähelle sitä.
4. Aita on uudelta linjaukseltaan rakennettava siten, ettei se toistuvasti ylitä yhtä samaa tietä tai kulkureittiä, vaan tällöin se on sijoitettava tien tai kulkureitin reunaan.
5. Aitaan on rakennettava muun maan- ja luonnonkäytön sekä maastoliikennereittien kannalta tarpeelliset veräjät tai muu aidan ohitus tai ylitys (esimerkiksi portailla), jolloin Metsähallitusta on kuultava. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut ratkaisuaan seuraavasti: Aita on tarpeellinen paliskuntien poronhoidon järjestämiseksi. Aitaa ei voi rakentaa hakemuksen mukaisesti vanhalle aitalinjalle, koska se kulkisi aidan pohjoisosassa yksityismaalla, jolle aidan voi rakentaa vain maanomistajan luvalla. Maanomistaja on kieltänyt aidan rakentamisen ja vaatinut vanhan aidan poistamista. Näätämön paliskunnan esitys aitalinjan siirtämisestä olisi siirtänyt olennaisesti laidunaluetta Vätsärin paliskunnalta Näätämön paliskunnalle. Vätsärin paliskunnan vastaselityksessä esittämä aitalinjaus siirtää Vätsärin paliskunnalle noin 20 hehtaarin alueen, joten se ei olennaisesti loukkaa Näätämön paliskunnan mahdollisuuksia porohoitoon, ja sitä on pidettävä tässä tilanteessa parhaana ratkaisuna. Näätämön paliskunnan lausunnossa kerrottu porojen talvinen siirtyminen Vätsärin paliskunnan alueelle on maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ongelmallista, mutta estettävissä väliaikaisella aidalla talviaikaan. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on ottanut huomioon Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksen 09/0089/11, jossa Näätämön ja Vätsärin paliskuntien rajojen muuttamishakemusta koskeva valitus on hylätty. Maa- ja metsätalousministeriön soveltama oikeusohje Poronhoitolaki 39 § 1 momentti Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Näätämön paliskunta on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan ja asia palautetaan maa- ja metsätalousministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan ja paliskuntien välisen esteaidan rakentamiselle myönnetään lupa siten, että se kiertää Sevettijärven päässä olevat yksityismaat niiden pohjoispuolelta. Asiassa on tapahtunut menettelyvirheitä. Näätämön paliskunta on vastauksessaan ministeriölle tuonut esille hakemuksesta poikkeavan esityksen esteaidan paikasta. Vastaukseen on liitetty selvitys siitä, että esteaita kulkisi hakemuksen mukaisella paikalla yksityisten maiden kautta ja että yksityisen maan omistajat vastustivat aidan sijoittamista mailleen. Vätsärin paliskunta on vastaselityksessään vastustanut Näätämön paliskunnan ehdotusta esteaidan paikaksi ja tehnyt uuden esityksen/hakemuksen esteaidan paikaksi siten, että esteaita kulkisi riidattomasti Näätämön paliskunnan alueella. Valituksenalaisessa päätöksessä on menettelyvirhe, koska Näätämön paliskuntaa ei ole kuultu Vätsärin paliskunnan tekemästä uudesta esityksestä/hakemuksesta esteaidan paikaksi. Tehdyllä päätöksellä on muutettu Vätsärin ja Näätämön paliskuntien välistä rajaa Näätämön paliskuntaa kuulematta. Päätös on menettelyvirheen johdosta kumottava.

§:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö antaa luvan esteaidan rakentamiseen paliskuntien rajalla. Poronhoitolain 6 §:n mukaan aluehallintovirasto päättää paliskuntien rajoista. Maa- ja metsätalousministeriö on antaessaan luvan esteaidan rakentamiseen Näätämön paliskunnan alueelle tosiasiallisesti muuttanut paliskuntien välistä rajaa. Ministeriö on ylittänyt näin tehdessään toimivaltansa. Ensin olisi tullut vahvistaa ja tarvittaessa muuttaa paliskuntien välinen raja aluehallintoviraston päätöksellä, jonka jälkeen ministeriö voi antaa luvan esteaidan rakentamiseen paliskunnan rajalle. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksestä 09/0089/1 ilmenee, että paliskuntien rajan paikka nyt puheena olevalla paikalla on riidanalainen ja siihen kohdistuu joka tapauksessa muutospaineita. Rajan paikka on tästä syystä erityisen tärkeää selvittää aluehallintovirastossa, missä siitä voidaan käydä tarpeelliset ja poronhoidon kannalta välttämättömät neuvottelut viranomaisten ja paliskuntien kesken sekä suorittaa tarvittaessa katselmus paikan päällä. Päätös on virheellinen myös siitä syystä, että sen mukaan paliskuntien raja/esteaita on siirretty kulkemaan nykyisen rajalinjan eteläpuolelle, kun se olisi tullut siirtää pohjoispuolelle. Näätämön paliskunta on jo aiemmin hakenut paliskunnan rajan siirtämistä puheena olevassa paikassa siten, että se siirtyisi pohjoiseen nykyisestä paikastaan, koska aita nykyisellä paikalla aiheuttaa sen, että Näätämön paliskunnan porot kulkeutuvat talviaikaan toisaalta Vätsärin paliskunnan puolelle ja toisaalta Sevettijärven kylässä talojen pihoihin. Tästä syystä paliskunnan rajan siirto on tehtävä pohjoisen suuntaan eikä etelän suuntaan, kuten nyt on tehty. Päätös on sisällöltään virheellinen. Päätöstä on joka tapauksessa muutettava siten, että esteaita kiertää yksityiset maat niiden pohjoispuolelta eikä eteläpuolelta. Maa- ja metsätalousministeriö on lausunnossaan esittänyt, että ensisijainen vaatimus asian palauttamisesta tulee hylätä tarpeettomana. Asian palauttaminen uuteen käsittelyyn ei ole tarpeen, vaan korkein hallinto-oikeus voi ratkaista asian saadun selvityksen sekä valituksen ja siitä annettavien lausuntojen perusteella. Ministeriö ei ole ylittänyt toimivaltaansa, koska ministeriön päätös on organisaatiohierarkiassa ylemmänasteinen suhteessa aluehallintoviraston päätökseen. Asiassa esitettyjen lausuntojen perusteella ei ole todennäköistä, että erityisessä neuvottelutilaisuudessa tai katselmuksessa saataisiin joitakin sellaisia tietoja, joita lausunnoissa ei voitaisi ilmaista. Asia voidaan ratkaista toissijaisen vaatimuksen mukaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valituksenalaisen asian käsittelyn yhteydessä ei ole käynyt ilmi, että yksityismaan omistajat haluavat siirtää omistamansa maa-alueen Vätsärin paliskunnasta Näätämön paliskuntaan. Jos tällainen vaatimus olisi selvästi esitetty, maa- ja metsätalousministeriö olisi voinut harkita asiaa toisin ja asian ratkaisu olisi saattanut olla sellainen, että uusi raja-aita olisi linjattu kiertämään yksityismaat niiden etelä-, itä- ja pohjoisrajoja noudattaen. Uusi rajalinja ei kuitenkaan olisi noudattanut Näätämön paliskunnan esittämää, koska tämä olisi olennainen muutos paliskuntien poronhoidossa. Sinänsä olemassa olevien aitojen hyödyntäminen olisi kustannustehokkuuden näkökulmasta suotavaa. Muutoin maa- ja metsätalousministeriö on viitannut valituksenalaisen päätöksensä perusteluihin. Vätsärin paliskunta on selityksessään esittänyt, että Näätämön paliskunnan valitus tulee hylätä, koska päätöstä tehtäessä ei ole tehty menettelyvirheitä eikä päätös ole väitetyllä tavalla myöskään asiallisesti väärä. Näätämön paliskuntaa on kuultu aitalinjauksesta 16.10.2011. Pöytäkirjanotteesta 11.3.2012 ilmenee, että Näätämön paliskunnalla on lausuntoa antaessaan ollut tiedossa, että yksityinen maanomistaja oli kirjeellään 11.3.2012 kieltänyt aidan rakentamisen porotilalleen. Näätämön paliskunta esitti uudeksi aitalinjaksi Hanhivuotson laidunkiertoaita - Semekurtan erotusaita - Rautusalmi välistä aitalinjausta. Kyseinen Näätämön paliskunnan esittämä aitalinjaus vastaa rajan siirtämistä koskevassa asiassa esitettyä Lapin lääninhallituksen päätöksellä 21.10.2008 hylkäämää aitalinjausta. Rovaniemen hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 10.3.2009 Näätämön paliskunnan valituksen kyseisestä Lapin lääninhallituksen päätöksestä. Näätämön paliskunta on tiennyt lausuntoa antaessaan yksityisen maanomistajan kannan esteaidan rakentamiseen sekä muut lausunnon antamisen kannalta olennaiset seikat. Vätsärin paliskunnan maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnössä erityisesti kehottamasta syystä esittämä kokonaisuudessaan valtion maalle sijoittuva aitalinjaus ei näin ollen ole uusi esitys tai hakemus esteaidan paikaksi. Esteaidan rakentaminen päätetyllä tavalla ratkaisee asian Näätämön paliskunnan esittämiin vaihtoehtoihin verrattuna vähiten muutoksia ja haittaa aiheuttavalla tavalla, joten väitetty kuulematta jättäminen ei ole johtanut lopputulokseltaan virheellisen ratkaisun syntymiseen.

§:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö antaa luvan esteaitojen rakentamiseen valtion maalle. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole ylittänyt toimivaltaansa tilanteessa, jossa esteaidan vähäiselle sijainnin muuttamiselle ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Näätämön paliskunnan esteaidan sijoittamista koskevat esitykset olisivat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia paliskuntien väliseen rajaan. Paliskuntien rajojen paikat kyseisellä alueella eivät ole riidanalaisia eikä rajoihin kohdistu ainakaan asiallisista syistä muutospaineita. Valituksessa esitetyt neuvottelut ja mahdolliset katselmukset eivät ratkaise asiaa. Asian ratkaisemisen kannalta olennaiset seikat ilmenevät esitetyistä lausunnoista ja muista selvityksistä. Valituksessa esitetyt perusteet eivät pidä paikkaansa. Olemassa oleva aita ei aiheuta väitettyä porojen kulkeutumista. Ongelmat johtuvat siitä, että porojen paimennus ja silmälläpito laiminlyödään, mistä syystä porot kulkeutuvat muun muassa talojen pihoihin. Esteaitaa ei tule muuttaa vaaditulla, merkittäviä muutoksia aiheuttavalla tavalla kiertämään yksityisiä maita niiden pohjoispuolelta. Näätämön paliskunta on vastaselityksessään esittänyt, että paliskunnan rajan muuttamisesta ja uudesta paikasta on välttämätöntä järjestää neuvottelu paliskuntien välillä ja katselmus tarkoituksenmukaisimman raja-aidan paikan löytämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon mukaan, jos päätöstä tehtäessä olisi ollut tieto siitä, että tilan 148-406-113-0 omistajat olisivat halunneet tilansa kuuluvan Näätämön paliskuntaan, rajaus olisi tehty toiveen mukaan. Tällaista tietoa ei ole ollut, koska kuuleminen, neuvottelut ja katselmukset on laiminlyöty. Asia on menettelyvirheiden johdosta palautettava maa- ja metsätalousministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Joka tapauksessa yksityismaiden tulisi jäädä uuden raja-aidan rakentamisen jälkeen Näätämön paliskunnan alueelle, kuten tilan omistajat ovat vaatineet. Vätsärin paliskunta on vastaselityksessään maa- ja metsätalousministeriölle tehnyt uuden esityksen raja-aidan paikasta. Koska uudesta esityksestä ei ole kuultu Näätämön paliskuntaa tai muita tahoja, siihen ei ole voitu ottaa kantaa. Vätsärin paliskunnan mukaan porojen kulkeutuminen Vätsärin paliskunnan puolelle ja Sevettijärven pihoille on ongelma. Ongelma ei kuitenkaan johdu paimennuksen puutteesta, vaan raja-aidan sijainnista. Tilanne parantuisi, mikäli aita muutettaisiin kulkemaan yksityismaiden pohjoispuolelta. Vastaselityksen liitteenä on porotilan (kiinteistötunnus 148-406-113-0) omistajien X:ien vaatimus, että porotilan on kuuluttava Näätämön paliskuntien alueeseen. Näätämön ja Vätsärin paliskuntien välinen, tällä hetkellä tilan läpi kulkeva raja-aita on siirrettävä kulkemaan tilan pohjoispuolelta. AX omistaa poroja ja on Näätämön paliskunnan osakas. Näätämön paliskunnan vastaselitys on lähetetty Vätsärin paliskunnalle tiedoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Maa- ja metsätalousministeriön päätös kumotaan siltä osin kuin esteaita on päätöksessä määrätty kulkemaan X:ien omistaman Inarin kunnan Näätämön kylässä sijaitsevan porotilan Nilijoki RN:o 113:0 (kiinteistötunnus 148-406-113-0) etelä- ja länsipuolelta. Asia palautetaan tältä osin maa- ja metsätalousministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Poronhoitolain 6 §:n 3 momentin mukaan paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien välinen esteaita katsotaan kuitenkin paliskuntien rajaksi. Paliskunnan kotipaikka on siinä kunnassa, johon sen alue tai suurin osa siitä kuuluu.

§:n 1 momentin mukaan valtion maalle saadaan rakentaa esteaita maa- ja metsätalousministeriön ja erotusaita sen viranomaisen luvalla, jonka hallinnassa alue on. Tilapäisen poroaidan rakentamisesta valtion maalle on ilmoitettava sille viranomaiselle, jonka hallinnassa alue on. Lain esityöt Hallituksen esityksessä eduskunnalle poronhoitolaiksi (HE 244/1989 vp) on mainitun lain 39 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella seuraavaa: "Lakiehdotuksessa on tarpeettoman byrokratian vähentämiseksi lähdetty siitä, että aitojen rakentamislupia koskevien asioiden käsittelyä valtion hallinnossa siirrettäisiin alemmille hallinnon portaille. Niinpä ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi tulisi luvan myöntäminen esteaidan rakentamiseen. Näitä aitoja koskevilla kysymyksillä voidaan katsoa olevan laajempaakin merkitystä, koska ne yleensä rakennetaan paliskuntien toimialueiden rajoille. Erotusaidan rakentaminen on vielä sellainen toimenpide, että sen toteuttamiseen tulisi saada lupa, mutta riittävänä olisi pidettävä, että luvan myöntää se viranomainen, jonka hallinnassa maa on. Muiden aitojen rakentamisessa on yleensä kysymys siinä määrin vähäisistä rakennelmista, että erityinen lupamenettely ei näytä tarpeelliselta. Kuitenkin tulisi aidan rakentamisesta ilmoittaa sille viranomaiselle, jonka hallinnassa maa on. Valtakunnan rajalle on pyritty rakentamaan esteaita, jotta porot eivät pääsisi naapurivaltioiden puolelle. Tätä aitaa ei kuitenkaan ole kaikilta osin saatu rakennetuksi sen takia, että paikoitellen maanomistaja on kieltänyt aidan rakentamisen omistamalleen alueelle. Esteaidan rakentaminen on kuitenkin katsottava siinä määrin yleisen tarpeen vaatimaksi, että tällaisissa tapauksissa aitaa varten tarvittava käyttöoikeus tulisi voida pakkolunastaa. Tätä tarkoittava säännös on otettu pykälän 2 momenttiin. Pakkolunastuksessa noudatettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77)." Asiassa saatu selvitys Vätsärin paliskunta on hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä

§:n 1 momentin mukaista lupaa Näätämön ja Vätsärin paliskuntien välisen aidan rakentamiseksi pysyväksi esteaidaksi paliskuntien rajalle koskien rajaosuutta Sevetinsuoja - Suolisjärven ranta Isosaaren kohdalla. Hakemuksen mukaan tarkoitus oli yhdessä Näätämön paliskunnan kanssa rakentaa esteaita nykyiselle paikalleen. Vätsärin paliskunta on esittänyt vastaselityksessään maa- ja metsätalousministeriölle, että aita linjataan kulkemaan X:ien omistaman porotilan eteläpuolelta, jolloin se on kokonaan valtion maalla. Maa- ja metsätalousministeriö on ratkaissut asian tältä osin Vätsärin paliskunnan esittämällä tavalla. Asiakirjojen mukaan ministeriö ei ole varannut Näätämön paliskunnalle tilaisuutta tulla kuulluksi muuttuneen aitalinjauksen osalta. Maanmittauslaitoksen kiinteistöpalvelun mukaan X:t ovat ostaneet tilan Nilijoki RN:o 113:0 Suomen valtiolta 28.5.1979 vahvistetulla kauppakirjalla. Puheena oleva esteaita, jolle maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan vuonna 1965, on siten alun perin sijainnut valtion maalla. Nyt se sijaitsee yksityisen omistamalla maalla.

§:n tulkinta

§:n mukaan luvan esteaidan rakentamiseen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Mainitussa lainkohdassa on eroteltu kolme erilaista aitaa: esteaita, erotusaita ja tilapäinen poroaita.

§:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 244/1989 vp) on todettu, että lakiehdotuksessa on tarpeettoman byrokratian vähentämiseksi lähdetty siitä, että aitojen rakentamislupia koskevien asioiden käsittelyä valtion hallinnossa siirrettäisiin alemmille hallinnon portaille. Lainkohdan perustelujen mukaan siinä tarkoitettuja esteaitoja koskevilla kysymyksillä voidaan katsoa olevan laajempaakin merkitystä, koska ne yleensä rakennetaan paliskuntien toimialueiden rajoille. Hallituksen esityksessä mainittujen seikkojen perusteella esteaita on

§:ssä tarkoitetuista aidoista vaikutuksiltaan huomattavin. Voimassa olevaa poronhoitolakia edeltäneen poronhoitolain (444/1948) 37 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä todettiin seuraavaa: "Uusia esteaitoja sekä erotus- ja muita porokaarteita älköön valtion maalle ilman lupaa rakennettako, älköönkä esteaitoja ilman pakottavia syitä tehtäkö muualle kuin paliskuntain ja valtakunnan rajoille." Aikaisemmin voimassa olleen poronhoitolain (444/1948) 37 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan esteaitoja voitiin pakottavista syistä tehdä muuallekin kuin paliskuntien ja valtakunnan rajalle. Nykyisin voimassa olevan poronhoitolain (848/1990) 39 §:n perusteluista (HE 244/1989 vp) ilmenee, että esteaidat yleensä sijoittuisivat valtakunnan tai paliskuntien rajalle. Poronhoitolain perusteluista ei käy ilmi, että uudella poronhoitolailla olisi tarkoitettu muuttaa aikaisemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä esteaitojen rakentamista koskevalta osin muutoin kuin viranomaistoimivallan osalta. Voimassa olevan poronhoitolain sanamuodosta tai sen perusteluista ei siten voida päätellä, ettei esteaitaa voitaisi sinänsä poikkeuksellisesti sijoittaa muuallekin kuin paliskuntien tai valtakunnan rajalle. Oikeudellinen arvio ja lopputulos Maa- ja metsätalousministeriön paliskuntien välisen esteaidan rakentamislupaa koskevalla päätöksellä on poronhoitolain 6 §:n 3 momentti huomioon ottaen muutettu Vätsärin ja Näätämön paliskuntien toimialueen rajaa. Päätöksen seurauksena Näätämön paliskunnan toimialueesta 17,71 hehtaaria on siirtynyt Vätsärin paliskunnan toimialueeseen. Samalla X:ien porotila on sijoittunut kokonaan Vätsärin paliskunnan alueelle, vaikka AX, joka omistaa noin 250 poroa, on Näätämön paliskunnan osakas. Näätämön paliskunnalle ei ole ennen päätöksen tekemistä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi Vätsärin paliskunnan ministeriölle antamassa vastaselityksessä esittämän uuden esteaitalinjauksen johdosta. Uudella linjausesityksellä on ollut vaikutusta asian ratkaisuun. Maa- ja metsätalousministeriön esteaitaa koskevan päätöksen tarkoituksena on luvan myöntäminen valtion hallinnassa olevan maan käyttöön. Ministeriöllä ei ole toimivaltaa myöntää lupaa esteaidan rakentamiseen yksityisen omistamalle maalle. Poronhoitolain 6 §:n 3 momentin mukaan paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien välinen esteaita katsotaan kuitenkin paliskuntien rajaksi. Koska maa- ja metsätalousministeriössä on päätöstä tehtäessä tapahtunut edellä selostettu menettelyvirhe, on päätös kumottava siltä osin kuin esteaita on määrätty kulkemaan X:ien omistaman Inarin kunnan Näätämön kylässä sijaitsevan porotilan Nilijoki RN:o 113:0 etelä- ja länsipuolelta ja asia on palautettava ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa on myös saatu aidan sijoittamiseen vaikuttavaa selvitystä. Mikäli asiaa uudelleen käsiteltäessä on erimielisyyttä siitä, mihin kyseinen paliskuntien välinen esteaita on puheena olevilta osin sijoitettava, on kysymys paliskuntien toimialueen rajasta ensin saatettava Lapin aluehallintoviraston vahvistettavaksi. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Tuulia Träskelin.