KHO/2015/12

2015 false KHO:2015:12 Aluehallintovirasto oli myöntänyt Finavia Oyj:lle ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun ympäristöluvan Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaan. Lentoasematoimintaa puheena olevalla paikalla oli harjoitettu vuodesta 1952 lähtien. Lentoasemalla oli kolme kiitotietä. Kolmannelle kiitotielle oli myönnetty terveydenhoitolaissa tarkoitettu sijoituspaikkalupa vuonna 1992. Aluehallintovirasto oli asettanut ympäristöluvassa toiminnasta aiheutuvan meluhaitan ehkäisemiseksi lupamääräyksiä. Lupamääräyksissä oli muun ohella kielletty lentoonlähdöt ja laskeutumiset kello 00.30 - 05.30 välisenä aikana muilla kuin vähämeluisilla suihkukoneilla ja potkurikoneilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentoaseman toiminnasta aiheutuvasta pilaantumisesta, joka aiheutuu erityisesti melupäästöistä, oli lähtökohtaisesti annettava tarpeelliset määräykset ympäristönsuojelulain nojalla annettavassa ympäristöluvassa. Ympäristölupaharkinnan yhteydessä oli kuitenkin samalla selvitettävä, seurasiko ilmailua koskevasta tai muusta erityissääntelystä rajoituksia mahdollisuuksiin antaa ympäristönsuojelulain nojalla ja ympäristölupa-asiassa toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä lentoaseman toimintaa koskevia lupamääräyksiä melupäästöjen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi. Melunhallintadirektiivin (2002/30/EY) mukaan jäsenvaltioiden on omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa käsitellessään alueellaan sijaitsevien lentoasemien meluongelmia ja varmistettava, että niillä on toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista. Direktiivi oli Suomessa pantu täytäntöön ilmailulailla. Ilmailulain mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto voi päätöksellään asettaa laista tarkemmin ilmenevällä tavalla meluhaittojen ehkäisemiseksi toimintarajoituksia lentoasemalla. Toimintarajoitukset voivat koskea suihkukoneiden pääsyä lentoasemalle, niukasti vaatimukset täyttävien suihkukoneiden liikennöinnin kieltoa sekä suihkukoneiden liikennöintiaikoja. Asiassa oli riidatonta, että Helsinki-Vantaan lentoasema oli melunhallintadirektiivissä ja ilmailulaissa tarkoitettu lentoasema. Arvioitaessa aluehallintoviraston antamia lupamääräyksiä voitiin todeta, että muun ohella edellä mainitussa lupamääräyksessä oli asetettu sellainen tiettynä aikana noudatettava määräys, jolla kiellettiin siviili-ilmailukäytössä olevan ääntä hitaammin lentävän suihkukoneen pääsy lentoasemalle. Kysymys oli sellaisesta toimintarajoituksesta, jonka asettaminen kuului yksinomaan Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaan. Korkein hallinto-oikeus kumosi viran puolesta ne meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset, joiden todettiin olevan aluehallintoviraston toimivaltaan kuulumattomia toimintarajoituksia. Samalla Finavia Oyj:lle asetettiin lupamääräyksin velvoite saattaa määräajassa Liikenteen turvallisuusviraston ratkaistavaksi kysymys ilmailulaissa tarkoitettujen meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta. Lisäksi yhtiö velvoitettiin päätöksen saatuaan toimittamaan aluehallintovirastolle selvitys, jossa arvioitaisiin muun ohella kohtuuttoman rasituksen ja terveyshaitan aiheutumista lentomelualueella tilanteessa, jossa noudatetaan ilmailulain nojalla mahdollisesti asetettuja määräyksiä yhdessä muiden lentoaseman melunhallintatoimien kanssa. Aluehallintoviraston oli selvityksen perusteella annettava päätös, jossa arvioitaisiin sitä, olivatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset olemassa ilmailulain nojalla mahdollisesti asetetut määräykset ja aluehallintoviraston toimivallassa olevat melunhallintatoimet huomioon ottaen. Asiassa oli esillä myös kysymys siitä, edellyttikö ympäristöluvan myöntäminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 § 1 momentti, 3 § 1 momentti 1 kohta, 6 § 1 momentti, 28 § 1 momentti, 41 § 1 momentti, 42 §, 43 § 1 momentti 1 ja 5 kohta, 55 § 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 § 1 momentti 12 b kohta ja 5 § 1 momentti 12 b kohta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta (2002/30/EY, melunhallintadirektiivi) 2 artikla a, e ja g kohta, 3 artikla, 4 artikla, 5 artikla 1 kohta ja 7 artikla Ilmailulaki (864/2014) 12 luku Ilmailulaki (1194/2009) 14 luku Hallintolainkäyttölaki 51 § 1 momentti Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-422/05 Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-120/10 Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-275/09 Päätös, jota valitukset koskevat Vaasan hallinto-oikeus 5.9.2013 nro 13/0230/1 1. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 4.8.2011 antamallaan päätöksellä Nro 49/2011/1 myöntänyt Finavia Oyj:lle ympäristöluvan Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaan. Lupa käsittää lentoaseman lentoliikenteen järjestämiseen liittyvät toiminnat, kuten lentokoneiden liikennöinnin, lentokoneiden jääneston, lentokoneiden koekäytön, kiitoteiden liikennöintikunnossapidon, Finavia Oyj:n maakaluston varikot, kaksi polttonesteiden jakeluasemaa, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden varastot, terminaalitoiminnat huoltotoimintoineen sekä varavoiman tuotannon. Lentoaseman hakemuksen mukainen lähialue (CTR-ilmatila) sekä lupaharkinnan perusteena ollut lentoliikenteen järjestämisestä aiheutuva toiminnan melualue on esitetty kartalla aluehallintoviraston päätöksen liitteinä 1 ja 2. Päätöksen mukaan toiminta on järjestettävä lupahakemuksen mukaisesti sekä noudattaen päätökseen sisältyviä lupamääräyksiä 1 - 42. 1.1 Lupamääräykset Lupamääräykset 1 - 15, 21, 25 - 32, 34 - 37 ja 39 - 40 ovat kuuluneet seuraavasti: Melu 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenne on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvaa melua ehkäistään asuinalueilla mahdollisimman tehokkaasti. Lentoreittien suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon asutuskeskukset ja taajamat lähialueella. 2. Kiitoteiden käyttö on järjestettävä siten, että melun leviämistä asuinalueille voidaan hallita mahdollisimman tehokkaasti. Kiitoteiden käytössä on noudatettava seuraavia rajoituksia: 2.1. Siviililentotoiminnassa on yöllä klo 23.00 - 06.00 käytettävä ensisijaisena laskeutumiskiitotienä kiitotietä 15 ja suihkukoneiden ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä kiitotietä 22R, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 2.2. Lentoonlähdöt kiitotieltä 15 ja laskeutumiset kiitotielle 33 on kielletty klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Määräys ei koske potkurikoneiden lentoja klo 22.00 - 23.00 ja klo 06.00 - 07.00 välisenä aikana. 3. Lentotoimintaa lentoasemalla on rajoitettava määräysten 3.1. - 3.5. mukaisesti 1.4.2013 alkaen. Määräysten mukaiset rajoitukset eivät kuitenkaan koske valtion ilma-aluksia tai etsintä-, pelastus- ja ambulanssilentoja tai hädässä olevia ilma-aluksia. 3.1. Siviili-ilmailun koulutuslentotoimintaan kuuluva lentotoiminta on järjestettävä klo 07.00 - 19.00 välisenä aikana. Määräys ei koske koulutuslentotoimintaan liittyviä matkalentoja. 3.2. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo 00.30 - 05.30 välisenä aikana on kielletty muilla kuin vähämeluisilla suihkukoneilla ja potkurikoneilla. Määräys ei koske ilma-aluksia, joiden aikataulun mukainen lähtö- tai laskuaika on ennen klo 00.30 ja jotka ovat myöhästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. 3.3. Laskeutumisten määrä klo 00.30 - 05.30 välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä olennaisesti vuosien 2007 - 2009 vuosikeskiarvosta. 3.4. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo 00.30 - 05.30. 3.5. Finavia Oyj:n on lentokoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämiseksi esitettävä selvitys toimista meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30 - 05.30 välisenä aikana, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän kasvun rajoittamisesta klo 00.30 - 05.30 välisenä aikana sekä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30 - 05.30 välisenä aikana. Selvityksessä on esitettävä, onko liikennettä voitu rajoittaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin päätöksellä siten kuin ilmailulain (1194/2009) 14 luvussa ja meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2002/30/EY) säädetään. Selvitys on toimitettava tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 31.12.2012 mennessä tai välittömästi sen jälkeen kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut päätöksensä. Mikäli toimia ei ole toteutettu vuoden kuluessa siitä, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut päätöksensä, aluehallintovirasto voi tarvittaessa täydentää lupaa tältä osin. 4. Laskeutuvien lentokoneiden aiheuttaman melun vähentämiseksi Fin­avia Oyj:n on järjestettävä ilmatilan hallinta lentoturvallisuuden ja kapasiteetin salliessa siten, että lentoyhtiöt voivat tehdä lähestymisen jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO). Määräys ei koske laskeutumisia kiitoteille 22L ja 04L kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön tilanteessa. CDO-lähestymisten osuuden tavoitetaso vuosikeskiarvona on klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana 80 % ja klo 07.00 - 22.00 välisenä aikana 70 % sekä kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön aikana kiitoteillä 22R ja 04R 60 %. Tavoitteeseen tulee pyrkiä 31.12.2015 mennessä. Toteumasta ja sen kehitykseen vaikuttaneista toimenpiteistä ja tapahtumista tulee raportoida määräyksessä 40 tarkoitetun vuosiraportoinnin mukaisesti. 5. Finavia Oyj:n on laadittava Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen yleinen melunhallintasuunnitelma, josta käy ilmi lennonjohdon toimintatavat ohjata siviililentoliikennettä eri liikennetilanteissa ja aikoina. Suunnitelma tulee päivittää kolmen vuoden välein. Suunnitelma tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelmasta on lisäksi tiedotettava yleisölle vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla ja se on pidettävä yleisön saatavilla. 5.1. Finavia Oyj:n on laadittava tekninen selvitys lähestyvien lentokoneiden melunhallinnasta. Selvityksessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti melunhallintaan jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO) ja sen yhteydessä toteutettaviin melua vähentäviin lähestymismenetelmiin, kuten pienen tehoasetuksen ja pienen vastuksen menetelmä (Low Power - Low Drag). Selvityksessä on kuvattava vastuut Finavia Oyj:n ja lentoyhtiöiden välillä näiden menetelmien toteuttamisessa. Selvityksessä on esitettävä kirjallisuuskatsaus kansainvälisesti käytetyistä keinoista lähestymisten melunhallinnassa. Selvitys on toimitettava 31.12.2012 mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5.2. Edellä määräyksessä 5.1. tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä erillinen suunnitelma yöaikaisten (klo 22.00 - 07.00) lähestymisten melunhallinnasta mm. kehittämällä kiitoteiden käyttötapoja, maksuohjausta, julkaisemalla erityisiä yöaikana voimassa olevia lähestymis- ja laskeutumismenetelmiä sekä hyödyntämällä kehittyviä navigointimenetelmiä. Suunnitelman mukaiset toimet on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä osaksi lennonjohdon käytäntöjä. Suunnitelma on päivitettävä kolmen vuoden välein. Suunnitelma tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelmasta on lisäksi tiedotettava yleisölle vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla ja se on pidettävä yleisön saatavilla. 6. Ilma-alusten tyhjäkäyntitehoa suuremmalla teholla tehtävät huoltokoekäytöt on järjestettävä teknisen alueen koekäyttöpaikalla. Mikäli koekäyttöpaikan nykyinen sijainti muuttuu, on uuden koekäyttöpaikan meluntorjuntajärjestelyjä koskeva suunnitelma esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista aluehallintovirastolle hyväksymistä varten. Aluehallintovirasto voi täydentää tältä osin tarvittaessa lupaa. Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 7. Lentoasema-alueelta tulevat liukkaudentorjunta- ja lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineita sisältävät valumavedet voidaan johtaa vesistöön hakemuksessa esitetyn mukaisesti ottaen lisäksi huomioon lupamääräykset 8 - 11. 8. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyissä käytettävän propyleeniglykolin kulkeutumista lentoaseman ulkopuolisiin ojiin ja vesistöön on rajoitettava siten, että vähintään 80 % talvikausittain käytetystä propyleeniglykolista COD Cr -kuormituksena määritettynä kerätään käsittelyyn. Finavia Oyj:n on tehtävä aluehallintovirastolle 1.9.2014 mennessä teknis-taloudellinen selvitys propyleeniglykolin talteenoton edelleen tehostamisesta tasolle 85 - 90 %:a. Aluehallintovirasto voi selvityksen johdosta tarkistaa talteenottovaatimusta. 8.1. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt on tehtävä alueilla, jotka on viemäröity. Toiminnan aikana näiltä alueilta kerätyt vedet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Samoin jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi on koottava alueille, josta sulamisvedet voidaan toimittaa käsittelyyn. 8.2. Kiitotien 1 lounaispäähän sijoitettavan jäänpoisto- ja jäänestoalueen ensimmäinen vaihe on otettava käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan jäänpoisto- ja jäänestoalue on otettava käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. 9. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä aina ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan mekaanisia menetelmiä, kuten aurausta ja harjausta. 9.1. Finavia Oyj:n on oltava selvillä markkinoilla olevista ja kehitteillä olevista erilaisista liukkauden torjuntaan käytettävistä kemikaaleista. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä kulloinkin markkinoilla olevia ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja. 9.2. Lentoturvallisuuden vaatiessa kemikaalien käyttöä, liukkaudentorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä formiaatteja tai asetaatteja tai muita vastaavia kemikaaleja, joiden aiheuttama ravinnekuormitus tai hapenkulutus ei ole suurempi kuin formiaateilla tai asetaateilla. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean, käyttö liukkaudentorjunta-aineena on kielletty. 10. Kiitotien 3 valumavesien maaperäkäsittelyyn käytetyt pengeraltaat on pidettävä kunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Glykolipitoisten vesien poistotunnelin tiiveys on tarkistettava ja mahdolliset vuotokohdat on tiivistettävä. Toimet on tehtävä 31.12.2012 mennessä. Tehdyistä toimista on annettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 12. Finavia Oyj:n on tehtävä selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kylmäojan länsihaaran uoman kunnostustarpeesta 31.12.2014 mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus Kylmäojaan. Aluehallintovirasto voi antaa lisämääräyksiä selvityksen johdosta kunnostamisen suorittamiseksi. 13. Finavia Oyj:n kunnossapidon tukikohdan alueen jakeluaseman ja maakaluston jakeluaseman alueiden hulevedet on johdettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti hiekanerottimien ja öljynerottimien kautta sadevesijärjestelmään. Lähtevässä viemärilinjassa on oltava sulkuventtiili. 14. Kaikki öljynerottimet on varustettava jatkuvatoimisella hälyttimellä 1.1.2013 mennessä. Hälytykset on ohjattava sellaiseen paikkaan, että ne voidaan välittömästi havaita. Sulkukaivoihin on oltava esteetön pääsy. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 15. Nykyisellä paloharjoitusalueella polttonestepalon sammutusharjoitukset, joissa polttonestettä poltetaan maaperässä, on kielletty. Paloharjoitustoiminnan lopettamisen yhteydessä alueen pilaantuneisuus on tutkittava ja Finavia Oyj:n on esitettävä arvio maaperän puhdistamistarpeesta ja mahdollinen suunnitelma maaperän puhdistamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 6 kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Uuden tai korvaavan paloharjoitusalueen rakennussuunnitelmat on esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto voi täydentää tältä osin tarvittaessa lupaa. Haju 21. Finavia Oyj:n on uusittava kaksi kertaa selvitys hajun esiintymisestä lentoaseman hulevesien laskuojien varrella. Selvitys tulee tehdä 1.4. - 31.8.2012 sekä 1.4 - 31.8.2017 välisinä aikoina. Selvitykset on tehtävä vertailukelpoisesti vuonna 2008 tehdyn hajuselvityksen (VTT-S-08186-08, 31.10.2008) kanssa. Selvitykset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2012 ja 31.12.2017 mennessä. Polttoaineet ja varastointi - - - 25. Liukkaudentorjunta-, sekä jäänesto- ja jäänpoistoaineiden varasto- ja jakelualueilla on oltava tiivis alusta, säiliöt on varustettava törmäyssuojilla ja tankkausletkut tipattomilla liittimillä. Finavia Oyj:n on esitettävä kuntoselvitys sekä esitys välittömistä ja myöhemmin tehtävistä korjaustoimenpiteistä aikatauluineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2011 mennessä. Mikäli varasto- tai jakelualueiden maaperän epäillään pilaantuneen, on alueiden saneeraustöiden tai toiminnan lopettamisen yhteydessä maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitettävä ja selvitys toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarvittaessa alueen maaperä on kunnostettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. Varasto- ja jakelualueiden päällysteen, säiliöiden, putkien ja liittimien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava määräyksessä 40 tarkoitettuun kirjanpitoon. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet sekä tiedottaminen 26. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on toiminnanharjoittajalla oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia nestemäisen jätteen ympäristöön leviämisen estämiseksi. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 27. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, öljyjä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. 28. Finavia Oyj:n on laadittava suunnitelma 31.12.2011 mennessä lentoaseman lähialueelta (CTR) tulevien melua koskevien yhteydenottojen ja valitusten vastaanottamisesta, kirjaamisesta ja niihin vastaamisesta. Suunnitelmaan tulee kirjata yhteystahot, joille tiedustelut ja valitukset osoitetaan. Yhteystahot on esitettävä Finavia Oyj:n internet-sivuilla. Suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Yhteenveto melua koskevista yhteydenotoista sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on niiden perusteella ryhdytty, tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 29. Finavia Oyj:n on tiedotettava suunnitelmallisista yli viikon kestävistä lentoliikenteen ohjaamisen väliaikaisista, poikkeavista järjestelyistä hyvissä ajoin valvontaviranomaisille sekä mahdollisen vaikutusalueen asukkaille vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla. Käyttö- ja päästötarkkailu 30. Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä ympäristölupahakemuksen kohdassa "6. Tarkkailu" esitetyn mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Pinta- ja pohjavesitarkkailu 31. Pinta- ja pohjavesitarkkailu on tehtävä käytössä olevan aiemmin hyväksytyn (Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ympäristökeskus, 27.6.2007, UUS-2002-Y-446-121) tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Valumavesien kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 32. Lentoaseman alueen pohjavesistä on tehtävä kertaluontoinen glykolipitoisuuden selvitys, jossa kartoitetaan koko aseman alueen pohjavesien glykolipitoisuudet. Selvitys on tehtävä 31.12.2011 mennessä. Selvitys on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Melun tarkkailu 34. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tulee olla käytössä jatkuvatoiminen lentoliikenteen melun mittausjärjestelmä sekä lentoreittien seurantajärjestelmä. Finavia Oyj:n on toimitettava ulkopuolisen asiantuntijan lausunto jatkuvatoimisen melun mittausjärjestelmän ja lentokoneiden reittien seurantajärjestelmän luotettavuudesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2012 mennessä. Melun mittaus 34.1. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamaa melua on mitattava jatkuvatoimisesti nykyisten Keravan, Korson, Nurmijärven, Tikkurilan, Martinlaakson, Marja-Vantaan ja Kalajärven mittausasemien lisäksi myös Nurmijärven Palojoella ja Espoon Laaksolahdessa viimeistään 1.1.2012 alkaen. Palojoen ja Laaksolahden mittausasemien sijaintisuunnitelmat on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 30.9.2011. Jatkuvatoimisten mittausasemien sijainnin muuttaminen on esitettävä hyväksyttäväksi etukäteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 34.2. Jatkuvatoimisten melumittausten tulokset tulee raportoida päivittäisinä LA eq klo 07.00 - 22.00 -, LA eq klo 22.00 - 07.00 - ja L den -äänitasoina neljännesvuosittain. Lisäksi on esitettävä lentokonemelutapahtumien vuorokausittainen lukumäärä kuukausikeskiarvona enimmäisäänitason LA Smax > 75 dB tapahtumista 5 dB:n välein. Tulokset tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 34.3. Jatkuvatoimisten melumittausten uudistettu raportointisuunnitelma tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 31.10.2011 mennessä ja suunnitelman mukainen raportointi on aloitettava viimeistään 1.1.2012. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin julkaista tulokset sähköisesti. Reittien seuranta 34.4. Jatkuvatoimisen reittien seurannan tulokset tulee neljännesvuosittain raportoida kuukausittaisina reittitiheyskuvina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportointiin tulee liittää tiedot jatkuvan korkeuden vähennyksen tekniikan käytöstä lähestymisissä viikkotasolla eri vuorokauden aikoina viimeistään 1.1.2012 alkaen. 34.5. Kiitoteiden käytöstä lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin eri vuorokauden aikoina tulee raportoida neljännesvuosittain kuukausittaisina tietoina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportissa on esitettävä tiedot tilanteista, jolloin määräyksiä 2.1. ja 2.2. ei ole voitu noudattaa sekä noudattamisen estäneet syyt. 34.6. Jatkuvatoimisen reittien seurannan uudistettu raportointisuunnitelma tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.10.2011 mennessä ja suunnitelman mukainen raportointi on aloitettava viimeistään 1.1.2012. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin julkaista tulokset sähköisesti. Määräaikaiset melumittaukset ja leviämisselvitykset 35. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamaa melua on mitattava jatkuvatoimisten mittausten lisäksi määräaikaisilla mittauksilla lyhimmillään kolmen kuukauden jaksoissa vähintään yhdellä alueella vuosittain toistaiseksi. Mittausten toteuttamista vuonna 2012 ja 2013 koskeva mittaussuunnitelma, jossa tulee esittää myös perustelut mittauspaikkojen valinnalle ja mittausajankohdille, on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2011 ja mittaukset on käynnistettävä viimeistään 30.6.2012. Mittaustulokset tulee raportoida samoin kuin samaan aikaan tehtävät jatkuvatoimiset mittaukset. Mittaussuunnitelma on päivitettävä kahden vuoden välein. 36. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen aiheuttaman melun leviämismallilaskelma tulee päivittää vähintään kahden vuoden välein. Melualueet on esitettävä kartalla, josta käy ilmi asuinalueiden väestötiheys. Melualueet on kuvattava seuraavilla melun tunnusluvuilla ja melutasoilla koskien koko vuoden keskimääräistä liikenneaineistoa: L den 70, 65, 60, 55, 50 dB L Aeq klo 22.00 - 07.00 55, 50 dB L Aeq klo 07.00 - 22.00 60, 55, 50 dB Lisäksi on esitettävä tyypilliset alueet, joilla yleisin siviililentokone aiheuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien alapuolella enimmäismelutason L ASmax 80 dB ja 75 dB. 37. Koekäyttöpaikan käytöstä aiheutuvaa melun mittaamista asuinalueilla koskeva mittaussuunnitelma on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 31.12.2011 mennessä ja mittaukset on suoritettava 30.12.2012 mennessä. Kirjanpito ja raportointi 39. Finavia Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevat tiedot: - vuosittainen matkustajamäärä - ilma-alusten kuukausittaiset laskeutumismäärät (reittiliikenne/ tilausliikenne/yleisilmailu/sotilasilmailu) - ilma-alusten kuukausittainen konetyyppijakauma - ilma-alusten liikenteen vuorokausijakauma (päivä, ilta, yö) - ilma-alusten liikenteen jakauma viikonpäivittäin - ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskeutumisten kiitotiejakauma - eri lentomelualueilla (L den 70, 65, 60, 55) asuvien lukumäärä eriteltynä - liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät - Finavia Oyj:n maakaluston polttoaineen laatu- ja kulutustiedot sekä niistä aiheutuneet laskennalliset päästöt (NO x, SO 2, CO 2, CO, H x C y, hiukkaset, t/

1. a)ilmaan - ilma-alusten vuosittaiset polttoaineen kulutustiedot ja laskennalliset vuosittaiset LTO-syklin aikaiset päästöt (NO x, SO 2, CO 2, CO, H x C y, t/
2. a)ilmaan - CDO-lähestymisten osuus vuosikeskiarvona kiitoteittäin eriteltynä klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana ja muuna aikana vuorokaudesta - tiedot lentoaseman paloharjoitusalueen käyttöajankohdista, harjoituksen osallistujatahoista sekä käytettyjen harjoituspolttoaineiden ja sammutteiden määristä - varavoimakoneiden käyttö (käyttöaika/polttoainemäärät) - lentoasemalle saapuvan ja lähtevän tieliikenteen määrä ja laskelma päästöistä ilmaan - lentoaseman (Finavia Oyj:
3. n)toiminnasta muodostuneet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle toimitettujen tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden jätelajit, jätenimikkeet ja määrät, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat - Finavia Oyj:n vedenkäyttö (m 3 /a), lämmönkäyttö (MWh/
4. a)ja sähkönkäyttö (Mwh/
5. a)- tiedot hiekanerotuskaivojen ja öljynerottimien tarkkailusta ja tyhjennyksistä sekä säiliöiden tarkastuksista - tiedot yhteydenotoista ja valituksista. Vuosiraportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Pinta- ja pohjavesien osalta päästö- ja vaikutustarkkailutiedot sekä glykolin talteenottoaste on raportoitava pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Raportti sisältää liukkaudentorjunta- ja lentokoneiden jäänpoistoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät. Kalataloudelliset vaikutukset raportoidaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 40. Lentoaseman toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Siihen tulee kirjata muun muassa edellä määräyksessä 39. edellytetyt esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä muut tiedot, kuten tiedot poikkeuksellisista tilanteista, tiedot öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksestä, polttonesteiden varaston polttoaineiden käytön seurannasta, polttonesteiden jakeluaseman toiminnan häiriöistä ja tehdyistä korjaustoimenpiteistä, tiedot henkilökunnan koulutuksesta ja tiedot yhteydenotoista ja valituksista sekä muut vastaavat tiedot. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 1.2 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on määrätty olemaan voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva määräys on kuulunut seuraavasti: Luvan haltijan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä soveltuvin osin samat tiedot kuin lupaa haettaessa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi noin 7 vuoden kuluttua päätöksen antamisesta on tarpeen, jotta luvassa määrättyjen uusien velvoitteiden vaikutusta haittojen vähentämiseksi voidaan arvioida riittävän nopeasti. Lentotoiminnan kehittymiseen liittyvien ennusteiden epävarmuus edellyttää myös lupamääräysten tarkistamista riittävän nopeasti. 1.3 Aluehallintoviraston päätöksen perustelut Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti: Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa käsittää Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan, johon kuuluvat lentoasemaa laskeutumistarkoituksessa lähestyvä ja lentoasemalta lentoon lähtevä lentoliikenne, lentokoneiden siirrot ja siirtymiset sekä rullaukset kenttäalueella, kenttäalueen jatkuva kunnossapito, kenttäalueen työkoneiden ja kuljetuskaluston huoltotoiminta sekä polttoaineen jakelu ja kenttäalueella tapahtuva lentokoneiden huoltotoiminta, kuten polttoaineen jakelu ja lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyt sekä terminaalitoiminnat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat eri lentoyhtiöt ja muun muassa Mediheli ry. Lupaharkinnassa ei ole ollut tarpeen eritellä puolustusvoimien toimintaa siten kuin ympäristönsuojeluasetuksen 4 b §:ssä säädetään. Puolustusvoimien F-18 hävittäjien operointi lentoasemalla perustuu puolustusvoimista annettuun lakiin (551/2007), operaatiot ovat satunnaisia ja ne tapahtuvat pääasiassa päiväaikaan. Operaatioita ei ole tämän vuoksi otettu huomioon melulaskennassa, mutta toiminnan voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa sisältyvän lupahakemuksen mukaiseen lentoaseman toimintaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon lentoliikenne lentoaseman lähialueen (CTR, päätöksen liite 1.) alueella. CTR-alueen sisällä ilma-alusten lentoreittien yksityiskohtainen ohjeistus riippuu muun muassa lennonvarmistusjärjestelmästä ja siitä määrätään ilmailulain (1194/2009) perusteella. Lupaharkinta on perustunut lupahakemuksessa esitettyyn toiminnan laajuuteen ja esitettyyn arvioon toiminnan muutoksesta vuoteen 2025 mennessä. Lupaharkinnan lähtökohtana on, että lentomelualueet eivät olennaisesti laajene nykyisistä ja aiemmin ennustetuista siten, että olemassa olevia asuntoalueita jää uusille melualueille. Olemassa olevilla melualueilla asuvien kokemaa haittaa lentomelusta on pyrittävä vähentämään. Lentomelusta voi aiheutua terveyshaittaa erityisesti yöaikaan unen häiriintyessä. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta on jatkunut melko pitkään ja toiminnasta on aiheutunut melualue, joka on toisaalta supistunut. Nykyinen kiitotiejärjestelmä ja kiitoteiden käyttötavat ovat olleet käytössä kolmannen kiitotien käyttöönoton jälkeen vuonna 2002. Lupahakemuksen mukaiset melualueet on ilmoitettu DANSIM-laskento-ohjelmalla laskettuihin tietoihin perustuen. Lupahakemuksessa kuvatun perusteella melualueiden asukasmäärät ovat pienentyneet vuodesta 1990 lähtien, jolloin 97 000 ihmistä asui L den > 55 dB piirissä. Yli L den 55 dB lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 asukastietojen perusteella noin 11 900. Alueen laajuus oli vuonna 2006 noin 55 km 2 ja alueella on noin 2 085 asuinrakennusta. Yli L den 60 dB lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin 1 900 ja asuinrakennuksia 395. Alueen laajuus on noin 23 km 2 ja se ulottuu enimmillään noin 4 - 5 kilometrin päähän kiitoteiden 04L, 15 ja 22L kynnyksistä. Yli L den 60 dB lentomelulle altistuneita asuu etenkin lentoaseman länsipuolella. Vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin 100 asukasta altistui yli L den 65 dB:n lentomelulle. Alueen pinta-ala on yhteensä 9 km 2 ja alueella on 57 asuinrakennusta. Melualue ulottuu enimmillään noin 2 kilometrin päähän kiitoteiden 04L ja 22L kynnyksistä. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 65 dB:n lentomelualue on Vantaan alueella sekä pohjoisessa Tuusulan alueella lähellä Vantaan ja Tuusulan rajaa. Melualueen kehittyminen on otettu huomioon myös ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa, jossa on ilmaistu melualueet vuoden 2002 melulaskennan perusteella verhokäyrinä lme-1 ja lme-2. Lentomelualueen laskentamenetelmää on muutettu, kun Euroopan siviili-ilmailukonferenssi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, samoin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n ympäristökomitea CAEP vuonna 2007. Vuoden 2006 melualuelaskenta on tehty tällä uudella menetelmällä. Lentomelualueen muutos on vähäinen laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä on, että melun leviäminen lentokoneen lentoradan sivusuuntaan otetaan huomioon painokkaammin kuin aiemmassa laskentamenetelmässä (DANSIM). Lupahakemuksessa on tarkasteltu vuoden 2025 mukaista ennustetta. Ennuste sisältää lentoliikenteen kasvun sekä kiitoteiden 22R ja 22L käytön lisääntymisen laskuissa erityisesti ilta-aikaan. Ennustetilanteessa lentoonlähtösektoreissa melualue laajenee nykytilanteeseen verrattuna, mutta alue on pitkälti yhteneväinen vuonna 2002 laaditun vuosien 2003 - 2020 verhokäyrän kanssa, kun samalla otetaan huomioon laskentamenetelmän muutokset. Ennustilanteen toteuma on eräillä alueilla suppeampi kuin verhokäyrän mukainen arvio ja eräiltä osin hieman leveämpi. Laskeutuvien koneiden melun osin näkyvin muutos verrattuna vuosina vuonna 2002 tehtyihin arvioihin on kolmoskiitotien (22R) laskeutumissektorissa koillisen suunnassa. Melualueen muutos johtuu lähinnä kiitoteiden ennustetun käyttöjakauman muutoksista ilta- ja yöaikana. Koska laskentamenetelmä olettaa melun leviävän aiempaa leveämmälle reittien sivusuunnassa, tästä seuraa, että tuloksissa rinnakkaisten kiitoteiden laskeutumisten piikkimäiset melualueet kiitoteiden välillä yhdistyvät ja melualueen muoto muuttuu. Melualue kiitoteiden 22L/R laskeutumissektorissa muuttuu myös laskeutuvien koneiden lentomenetelmien uudenlaisen arvioimisen vuoksi. Finavia Oyj:n arvion mukaan idässä lentomelualueen sisäpuolelle jää laajenevissa määrin Maantiekylän aluetta ulottuen myös Korson itäosiin. Välittömästi lentoaseman pohjoispuolella olevan Myllykylän ja hieman kauempana noin 8 kilometrin päässä olevan Nahkelan kylän välinen seutu on suhteellisen harvaan asuttua aluetta. Tästä syystä lentoaseman pohjoispuolella yli L den 60 dB melulle altistuvien määrä ei oleellisesti nouse verrattuna yli L den 65 dB melulle altistuvien määrään. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 60 dB lentomelualue rajoittuu Vantaan ja Tuusulan alueelle. Finavia Oyj:n arvion mukaan vuoden 2025 L den yli 55 dB alueen asukasmäärä olisi noin 19 900 vuoden 2006 asukasmääräaineistolla arvioituna. Asukasmäärä on muutamia tuhansia suurempi verrattuna vanhalla menetelmällä laskettuun verhokäyrän 2003 - 2020 asukasmäärään. Merkittävä osa asukasmäärän laskennallisesta lisääntymisestä johtuu kiitoteiden 04L ja 04R laskeutumisen melualueiden yhteenkuroutumisesta laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Vuoden 2025 asukasmäärän ennuste on alle puolet 1990-luvun alussa tehtyihin vuoden 2010 ennusteisiin verrattuna. Arvioitaessa ennustetilanteen lentomelualueen muutosten merkittävyyttä aiempaan ennusteeseen verrattuna on lisäksi otettava huomioon, että laskennalliset melualueet perustuvat kalenterivuoden L den -melutasoon. Häiriötä kokevan melutilanne muuttuu mahdollisesti päivittäin, jos kiitoteiden käyttö vaihtuu sääolosuhteiden vuoksi. Kiitoteiden käyttömääriin ja käyttösuhteisiin vaikuttavat myös kiitoteiden peruskorjaustyöt. Koettu häiriö riippuu siten monista seikoista, mikä tulee esille myös lupahakemuksesta jätetyissä muistutuksissa ja mielipiteissä erityisesti niillä alueilla, joilla melutaso on L den 55 dB:n tuntumassa. Kaavoituksessa on mahdollista ottaa huomioon, ettei uusille melualueille kaavoiteta uutta asutusta tai melulle herkkiä toimintoja. Melualueiden laajentuminen olemassa olevien kaavojen mukaisille asumiseen varatuille alueille johtuu pääasiassa laskentamenetelmän muuttumisesta. Alueiden yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa sekä rakennuslupamenettelyissä voidaan ottaa huomioon tarvittaessa lentomelu. Finavia Oyj:n ennuste vuoden 2025 lentomelualueesta ei poikkea olennaisesti vakiintuneesta melutilanteesta tai ennusteista siten, että melualueiden laajennusalueille jäisi olemassa olevia asuinalueita. Meluennusteeseen sisältyy toisaalta myös vuoden 2002 ennusteen mukainen melualue, joka supistuu eräiltä osin, jos ennustettu liikennejakauma ja määrä toteutuu vuonna 2025. Olemassa oleva tilanne on kuitenkin otettu huomioon lupaharkinnan perusteissa, koska ennuste ulottuu vuoteen 2025 saakka ja lupamääräyksiä on tarpeen tarkistaa ennen tätä. Toiminta voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti lupamääräykset huomioon ottaen siten, ettei siitä aiheudu ilma-alusten operoinnista meluhaittaa, joka olisi terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ilma-alusten jäänestossa ja kenttäalueiden kunnossapidossa käytettävät kemikaalit voivat kulkeutua lentoasemalta maaperään ja vesistöihin, mahdollisesti myös pohjaveteen. Liukkaudentorjunta-aineiden ja propyleeniglykolia sisältävien jätevesien joutuminen maaperään lisää myös pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Valumavesien happea kuluttava kuormitus johtuu erityisesti propyleeniglykolista, jota joutuu vesistöön ojien kautta. Päätöksessä on annettu määräykset propyleeniglykolia sisältävien jätevesien talteenotosta sekä liukkaudentorjuntakemikaalien käytöstä. Glykolin hajoamistuotteiden hajua on esiintynyt myös sulamisvesissä. Haju ei ole aiheuttanut kuitenkaan terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista haittaa. Haittaa on pidettävä lähinnä yleisenä viihtyisyyshaittana. Sulamisvesien propyleeniglykolikuormituksen vähentämisellä ehkäistään myös hajuhaittaa. Propyleeniglykolia on joutunut sulamisvesien mukana myös maaperään, josta sitä on voinut joutua myös pohjaveteen. Glykolin hajoamistuotteita on mahdollisesti havaittu myös Kehäradan tunnelityömaalla. Glykolin kulkeutumista Päijänne-tunneliin ei kuitenkaan ole havaittu. "Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015" -vesienhoitosuunnitelman mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet tarkoittavat seuraavaa: "Lentokenttien vesiensuojelu käsitellään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti ympäristöluvassa. Vedenhankintaa varten tärkeällä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla sijaitsevien lentokenttien liukkaudentorjunnan ja lentokaluston jääneston sekä kemikaalien ja polttonesteiden käsittelyn ja varastoinnin riskit pohjavedelle minimoidaan. Kentiltä valuvat vedet pyritään viemäröimään pohjavesialueiden ulkopuolelle." Lisätoimenpiteinä on mainittu seuraavaa: "I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville lentoliikenteen alueille laaditaan riskiarvio ja varautumissuunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjaveden suojelu myös erityistilanteissa, kuten mm. onnettomuus- ja tulipalotapauksissa. I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitsevilla lentoasemilla ja -paikoilla tulee olla ympäristöluvat, joissa pohjavesiasiat on käsitelty. Lentokentille tulee rakentaa pohjavesisuojaukset tarveharkinnan perusteella." Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 1/2010 tai Hertta-tietojärjestelmän Vesimuodostumat-osiossa ei ole tarkempia toimenpiteitä koskien Helsinki-Vantaan lentoasemaa Vantaanjoen vesistön osalta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on laadittu riskiarvio ja toimintatavat poikkeustilanteissa. Toiminnasta aiheutuva kuormitus Vantaanjoen vesistöön ei ole nykyisin ravinnekuormitusta, vaan happea kuluttavaa kuormitusta. Tällä kuormituksella on kuitenkin merkitystä vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Happea kuluttava kuormitus vaikuttaa vesistön ekologiseen tilaan muun muassa pohjaeläimistön ja kalojen kautta. Sillä on merkitystä ainakin lentoaseman lähialueen puroissa. Tämän vuoksi luvassa on annettu määräyksiä kuormituksen ja haittojen vähentämiseksi. Lentoaseman toiminnasta ei aiheudu melun vuoksi haittaa Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille. Vantaanjoessa esiintyy kuitenkin luontodirektiivin (92/42/ETY) liitteen IV (
6. a)mukaisena lajina erityisesti vuollejokisimpukka. Lentoaseman kuormitus on kuitenkin lähinnä happea kuluttavaa kuormitusta, eikä siitä aiheudu suoranaisesti vaikutuksia vuollejokisimpukkakannalle. Vesistökuormituksen vähentämisellä ehkäistään kuitenkin haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan. Toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tehty ympäristönsuojelulain 25 a §:ssä tarkoitettu meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma on otettu huomioon lentoaseman toiminnassa muun muassa lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa. Lentoliikenteen ohjaus on järjestetty kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ohjeistuksen mukaisesti ottaen huomioon lentoliikenteen turvallisuus. Liikenteen vektoroinnit ja reitit lähestymisessä ja nousuissa on pyritty tekemään siten, että asutusta jäisi lentomelualueille mahdollisimman vähän. Lentoliikenteen ohjauksessa on otettu käyttöön satelliittinavigointi (RNAV-navigointitekniikka), jota kehittämällä voidaan edelleen hallita lentolähtöreittejä. Laskeutuvan lentoliikenteen ohjauksessa otetaan käyttöön CDO-menetelmä, joka vähentää laskeutuvista koneista aiheutuvaa meluhaittaa. Melunhallintasuunnitelman käytöllä ja lennonjohdon toiminnalla voidaan vaikuttaa edelleen melun leviämiseen. Lentoliikenteen huoltoihin liittyvissä koekäytöissä pyritään välttämään yöaikaa ja koekäyttöpaikkaa muutetaan mahdollisesti melunhallinnan kannalta parempaan paikkaan. Lentoaseman käytännöt on toteutettu siten, että toiminnassa on otettu käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytännön (BEP) mukaisia ratkaisuja siten kuin se on mahdollista lentoturvallisuus huomioon ottaen. Kiitoteiden kunnossapidossa, koneiden jäänestossa ja -pois­tossa, sekä glykolin talteenotossa ja vesistökuormituksen vähentämisessä on otettu myös käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja. Glykolipitoisia vesiä syntyy edelleen talteenottotoimenpiteistä huolimatta. Lentoaseman asematason alue on laaja ja vesiä syntyy erityisesti lumen sulamisaikana paljon. Kaikkien vesien johtaminen erilliseen puhdistukseen lentoaseman alueella ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista vesien vaatiman tilan vuoksi. Lentoasema sijaitsee asemakaavan lentokenttätoimintoja varatulla alueella Lentokenttä 1. - - - Lentoaseman toiminta, kun se järjestetään lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvaa melua on pyrittävä ehkäisemään ympäristön kannalta parhaan käytännön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Määräys on yleismääräys periaatteesta, jonka mukaan lentoreitit on suunniteltava CTR-alueella kiitoteiden käyttötilanteiden mukaan. Lentoonlähtöjen ohjauksessa voidaan hyödyntää uutta satelliittinavigointia (RNAV-navigointitekniikka), joka mahdollistaa reittipisteiden määrittelyn vapaammin ilman, että julkaistun reitin tarvitsee olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suuntasäteeseen. Lupamääräykset 2., 2.1. ja 2.2. Kiitoteiden käyttötavoilla vaikutetaan yksittäisten operaatioiden suuntaan ja siten myös käytettävään lentoreittiin CTR-alueella. Kiitoteiden käyttötapa määrää siten myös käytännössä pitkälti lentoaseman melualueen. Kiitoteiden käyttötapa perustuu lentoturvallisuuden ohella myös lentomelun haittojen vähentämiseen. Kiitoteiden käyttöperiaatteet on esitetty lentoaseman ympäristölupahakemuksessa. Kiitoteiden käytössä on periaatteena, että risteytyviä nousuja ja laskuja ei voida hyväksyä. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset on turvallisuuden vuoksi perusteltua pitää eri kiitoteillä silloin, kun se on mahdollista. Painotuksissa on pyritty ottamaan huomioon myös asutuksen sijainti kiitoteiden jatkeilla. Kiitoteiden käytössä noudatetaan ensisijaisuutta, joiden perusteella lentoon lähtöjen ja laskujen määrät painottuvat eri kiitoteille. Kiitoteiden käyttö vaihtelee eri sää- ja liikennetilanteissa, mutta painottuu käyttöperiaatteisiin sisältyvän ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kiitoteiden käyttötapoihin liittyvät kiitoteiden käytön rajoitukset. Käyttörajoitus perustuu osin siihen, ettei kiitotietä voida käyttää nousuun ja laskuun samanaikaisesti ja toisaalta meluisien nousujen suuntaamiseen melun kannalta parempaan suuntaan yöaikaan. Kiitoteiden käyttötapa on pysynyt pitkälti samanlaisena vuoden 2002 jälkeen kiitotien 3 käyttöönoton jälkeen. Jos kiitoteiden käyttötapoja tai käyttöasteita määriteltäisiin vakiintuneesta poiketen, melualue muuttuisi pitkään maankäytön suunnittelussa käytetystä melualueesta. Ennakoimattoman melualueen muuttumisen estämiseksi ja siten toiminnan haittojen lisääntymisen ehkäisemiseksi määräyksissä 2.1. ja 2.2. on määrätty kiitoteiden käytön ensisijaisuudesta ja käyttökielloista eri vuorokauden aikoina vastaavasti kuin aiemmin myönnetyssä sijoituslupapäätöksessä. Aiemman luvan kiitoteiden ensisijaisuusperiaatteesta poiketen potkurikoneiden on mahdollista käyttää kiitotietä 22L lentolähtöön yöllä. Potkurikoneoperaatioita on yöaikaan vähän ja koneen nousulla ei ole merkitystä melualueen kannalta, mutta koneen nousun salliminen mahdollistaa koneen nopean siirtymisen reitilleen. Lupamääräykset 3. ja 3.1. - 3.5. Määräyksillä on tarpeen rajoittaa lentotoimintaa siten, ettei liikennemäärä lisäänny yöllä ja siten voidaan välttää terveyshaitan aiheutuminen. Lisäksi ilta-aikaan klo 19.00 jälkeen melua aiheuttavaa toimintaa on vähennettävä mahdollisuuksien mukaan yleisten viihtyisyyshaittojen vuoksi. Yöaikaiset rajoitukset on kohdistettu osin vasta 00.30 - 05.30 väliselle yön ajalle. Tänä aikana on operaatioiden määrä sinänsä vähäinen. Aamulla lentojen määrä lisääntyy ennen päiväajan alkua kotimaan syöttöliikenteen vuoksi. Rajoitusten antamisessa on otettu huomioon, että Helsinki-Vantaan lentoasema toimii Suomen ulkomaanliikenteen keskeisenä lentoasemana. Suomen sisäinen lentoliikenne on myös järjestetty Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta tapahtuvaksi ja merkittävässä määrin syöttöliikenteeksi ulkomaan lennoille. Määräysten mukaiset rajoitukset on asetettu siten, että ne tulevat voimaan 1.4.2013 alkaen. Rajoitusten antaminen edellyttää, että ne julkaistaan ilmailulainsäädännön mukaisesti ilmailukäsikirjassa (AIP). Määräykset eivät koske sellaista toimintaa joka on tarpeen valtion ilma-aluksille, kuten puolustusvoimien lakisääteistä ilmatilan valvontatoimintaa, tai välttämättömiä muita lentoja pelastustehtävissä. Määräyksessä 3.1. on rajoitettu siviili-ilmailun koulutuslentotoimintaa päiväaikaan tapahtuvaksi. Määräyksellä ehkäistään meluhaittoja ilta-aikaan vähentämällä toimintaa, joka voidaan järjestää muuna aikana. Määräyksen 3.2. mukaisesti rajoitetaan suurimpia melutapahtumia sen jälkeen kun normaali ulkomaan liikenteen jälkeinen syöttöliikenne kotimaan kentille on lähtenyt. Määräyksessä on otettu huomioon, että normaalitilanteesta poiketen erityisesti ulkomaan lentojen koneiden laskeutumiseen voi liittyä epätarkkuutta aikatauluissa pitkien lentomatkojen vuoksi. Määräyksessä tarkoitetaan vähämeluisilla koneilla ilmailukäsikirjan (AIP AD 2.1-21, kohta 1) mukaisia ilma-aluksia, joiden mitattu ja hyväksytty lentoonlähtömelutaso alittaa 89 EPNdB ICAO ANNEX 16 vol I part. 2 mukaisesti. Määräys rajoittaa siten niin sanottujen laajarunkokoneiden nousuja ja laskuja yön herkimpänä aikana. Koneiden lennot ovat mahdollisia, jos lennon myöhästymiseen on olemassa pakottava syy. Yöaikainen laskeutumisten määrä on suurempi kuin lentoonlähtöjen ja ne painottuvat kiitotielle 15 ja lisäksi kiitotielle 22L, jolloin yöaikainen meluhaitta kohdistuu voimakkaasti näiden kiitoteiden lähestymissuunnan mukaisille alueille. Haittojen ehkäisemiseksi lentoaseman toiminnan ohjausta varten on annettu yleismääräys 3.3. laskeutumisten määrän rajoittamisesta. Vuosikeskiarvojen perusteella laskeutumisia on ollut noin 3 520. Laskeutumisten määrän lisääntymisen rajoittaminen ehkäisee myös melualueen laajentumista. Määräys 3.3. täydentää määräystä 3.2., jolla on rajoitettu koneiden operaatioita. Määräyksellä 3.4. rajoitetaan yksinomaan rahtia kuljettavien koneiden liikennöintiä yöllä. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennejärjestelmä on muotoutunut aikatauluineen henkilöliikenteen perusteella. Suihkukäyttöisten rahtikoneiden lisääntyminen aiheuttaisi lisääntyvää meluhaittaa yöaikaan. Määräyksen tarkoitus on ehkäistä terveyshaittaa ja kohtuutonta rasitusta kehitettäessä lentoaseman toimintaa jatkossa. Määräyksen 3.5. mukaan Finavia Oyj:n on toimitettava aluehallintovirastolle selvitys määräysten 3.2. - 3.4. mukaisista ilma-alusten suihkukoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämistoimista. Finavia Oyj:n tulee rajoitusten aikaansaamiseksi panna vireille erillinen ilmailulain mukainen hakemus Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa. Jos rajoituksia ei voida asettaa ilmailulain mukaan aluehallintovirasto voi selvityksen johdosta antaa muita määräyksiä yöaikaisen toiminnan rajoittamiseksi. Annettu määräaika on riittävä, jotta rajoitukset on voitu saattaa voimaan ilmailulain mukaan. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, 55 §, NaapL 17 §) Lupamääräys 4. Määräyksen mukaan lentoaseman toiminnassa on otettava käyttöön jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmä (CDO). Menetelmän käyttämisellä voidaan vähentää ilma-aluksen aiheuttamaa melua. CDO-lähestymisellä tarkoitetaan sellaista lähestymistapaa, joka on määritelty Fin­avia Oyj:n lupahakemuksen täydennyksessä. CDO-perustuu lennonjohdon toimintaan, mutta käytännössä sen toteuttaa ilma-aluksen vastuullinen lentäjä. Tekniikkaa ei voida käyttää kaikissa tilanteissa lentoturvallisuuden estäessä sen. Määräyksessä on asetettu CDO-lähestymisille tavoitetaso vuosikeskiarvona. Menetelmän rajoitetun käyttämisen takia kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön aikana on alempi tavoite­arvo kuin käytettäessä yksinomaan esimerkiksi kiitotietä 15. Menetelmää tulee käyttää erityisesti yöaikana, jolloin meluhaitan vähentäminen on tärkeää unihäiriöiden estämiseksi. Tavoitetasojen toteuttamiselle on annettu riittävä aika, koska menetelmän käyttäminen edellyttää lentoyhtiöiden toimintaohjeistuksen muutoksia sekä ohjaajien koulutusta menetelmän käyttämiseksi. Lupamääräykset 5., 5.1. ja 5.2. Määräys 5. on tarpeen sen varmistamiseksi, että lennonjohtotoimenpiteitä ja muita käytössä olevia toimia meluhaittojen ehkäisemiseksi käytetään aina mahdollisimman tehokkaasti. Lentomelun torjunta on tehtävä suunnitelmallisesti käyttäen parhaita käytettävissä olevia lennonjohtomenetelmiä. Lentomelun hallintasuunnitelmassa kuvataan käytetyt menetelmät ja niiden käyttötilanteet. Nämä menetelmät on otettava käyttöön ja suunnitelmaa on päivitettävä määräajoin menetelmien jatkuvan parantamisen ja arvioinnin edistämiseksi. Suunnitelman tiedottaminen mahdollistaa toimenpiteiden valvonnan ja toiminnan seurannan. Määräyksen 5.1. mukaan on yleisen melunhallintasuunnitelman lisäksi tehtävä erityinen selvitys lähestyvien koneiden melunhallinnasta. CDO-lähestyminen merkitsee lähinnä koneen laskeutumista jatkuvassa liu'ssa. Koneen aiheuttamaa melua voidaan lisäksi hallita konetyyppikohtaisesti muilla toimilla, joita ovat muun muassa nopeuden hidastaminen ja pienen moottoritehon sekä hallitun lentoasun säilyttäminen mahdollisimman lähelle kiitotietä lentoturvallisuuden sallimissa rajoissa. Näiden eri menetelmien käyttöönotolla pyritään vähentämään laskeutuvien koneiden melua kokonaisuutena. Eri menetelmien käyttöönotto edellyttää selvitystä erilaisista mahdollisuuksista ja eri konetyyppien huomioon ottamista. Tämän vuoksi Finavia Oyj:n on tehtävä selvitys menetelmien käyttöönottomahdollisuuksista. Selvityksen mukaiset toimet on tarvittaessa sisällytettävä osaksi yleistä melunhallintasuunnitelmaa ja käytäntöjä. Määräyksen 5.2. mukaan on lisäksi tehtävä erillinen selvitys yöaikaisten lähestymisien melunhallinnan kehittämisestä. Uusina ohjauskeinoina on selvitettävä mahdollisuuksia kiitoteiden käytön optimointiin sekä muun ohella maksujen käyttämiseen liikenteen ohjauksessa sekä lähestymismenetelmien julkaisemiseen. Lisäksi on selvitettävä, miten kehittyvien navigointijärjestelmien mahdollisuudet reittien optimoinnissa voidaan hyödyntää. Eri menetelmillä voidaan mahdollisesti vähentää yöaikaista meluhaittaa entisestään. Selvityksen mukaiset käyttökelpoiset käytännöt on sisällytettävä osaksi melunhallintasuunnitelmaa ja käytäntöjä. Lupamääräys 6. Määräyksen 6. mukaisesti ilma-alusten huollon yhteydessä suoritettavat moottorien tyhjäkäyntitehoa suuremmat käytöt on tehtävä erillisellä koekäyttöpaikalla. Nykyisen koekäyttöpaikan tilalle kuitenkin on suunniteltu huoltohalleja. Tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty, että ennen koekäyttöpaikan mahdollista muuttamista on esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitelma uuden koekäyttöpaikan meluntorjuntajärjestelyistä. Aluehallintovirasto voi täydentää tarvittaessa lupaa tältä osin. Lupamääräys 7. Määräys 7. perustuu aiemmassa luvassa (Länsi-Suomen vesioikeus) määrättyyn hulevesien ja jätevesien johtamissuuntiin. Järjestely on hakemuksessa esitetyn mukainen. Jätevesien hallitulla johtamisella voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta vesiin. Lupamääräykset 8., 8.1. ja 8.2. Ilma-alusten jäänpoistossa ja -estossa käytettävät liuokset sisältävät pääasiassa propyleeniglykolia. Propyleeniglykoli kuluttaa hajotessaan happea. Propyleeniglykolia kulkeutuu hulevesien mukana vesistöön. Osa käytetystä propyleeniglykoliliuoksesta tarttuu lentokoneeseen, kulkeutuu sen mukana ja leviää lopulta laajoille alueille. Lupamääräykset ovat tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi ja hajuhaitan poistamiseksi lentoasemalta ja sen ympäristöstä sekä ympäristölle haitallisten aineiden vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Propyleeniglykolin talteenottoaste on ollut talvikausina 05 - 06, 08 - 09 ja 09 - 10 keskimäärin 78 %. Vaihteluväli on ollut 65 - 86 %. Määräyksen 8. mukainen talteenottotaso on saavutettavissa huolellisella toiminnalla talteenotossa. Lentoaseman toiminnassa tehostetaan edelleen glykolin talteenottoa muun muassa uuden koneiden etäkäsittelypaikan käyttöönotolla. Koneiden käsittelyssä pyritään välttämään glykolikäsittelyä erityisesti jäänpoistossa, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että jäänestoon käytettävän glykolin suhteellinen osuus lisääntyy. Tällöin talteenottoaste voi myös käytännössä vähentyä, jos glykolia poistuu koneiden mukana suhteellisesti enemmän. Tämän vuoksi talvikauden 2013 - 2014 jälkeen on tarpeen arvioida vielä uudestaan glykolin talteenottoastetta. Tämän vuoksi talvikauden 2013 - 2014 jälkeen on tarpeen arvioida vielä uudestaan onko glykolin talteenottoastetta mahdollisuus tiukentaa edelleen. Määräyksen mukainen talteenottoaste lasketaan COD Cr -kuormituksen perusteella, jotta määräys olisi mahdollisimman yksiselitteinen valvonnan kannalta. Määräyksen 8.1. mukaan jään poistaminen lentokoneista ja jäänestokäsittely on tehtävä sellaisilla paikoilla, joista jätevedet voidaan viemäröidä jätevesiviemäriin tai kerätä säiliöihin käsittelyyn kuljettamista varten. Käsittelypaikalta glykoli voidaan myös imuroida erityiskalustolla. Ilma-alusten glykolikäsittelyt voidaan nykyisin optimoida ja käsittely voidaan keskittää etäkäsittelypaikalle. Talteenotetut glykolipitoiset jätevedet ovat jätettä, jotka on toimitettava paikkaan, kuten jätevedenpuhdistamolle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa luvassa on sallittu tällaisten jätteiden vastaanotto. Määräys 8.2. on annettu, jotta lentoasemalla otetaan käyttöön myös toinen etäkäsittelypaikka kiitotien 1 pään läheisyydessä. Etäkäsittelypaikalla vähennetään edelleen propyleeniglykolikuormitusta, koska alueella voidaan optimoida glykolin käyttöä ja vähentää näin liikkuvasta koneesta valuvaa glykolia sekä huolehtia hallitusti glykolin talteenotosta. Lupamääräykset 9., 9.1. ja 9.2. Lentoaseman pitäjän on voitava valita käytettävät liukkaudentorjuntamenetelmät ja -aineet lentoaseman palvelutason ja hyvän lentoturvallisuuden mukaisesti. Käytettävät aineet ja käyttömäärät riippuvat muun muassa lentoliikenteen määrästä ja lentoasemaa käyttävistä ilma-aluksista, lentoliikenteessä tapahtuvista muutoksista sekä sääolosuhteista. Määräys mekaanisesta liukkaudentorjunnasta on tarpeen, jotta lentoaseman ympäristön vesistöjä tai pohjavesiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti. Finavia Oyj:n on oltava selvillä markkinoilla olevista kemikaaleista ja otettava käyttöön parhaat tuotteet ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti, jotta kemikaalien käytössä voidaan minimoida ympäristöhaitat. Määräyksen mukaan on liukkauden torjuntakemikaalien valinnassa pyrittävä aina käyttämään ensisijaisesti ympäristöä vähiten kuormittavia kemikaaleja. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien kuten urean käytöstä on aiemmin aiheutunut erityisesti voimakasta typpikuormitusta aseman lähialueen ojiin, vesistöihin ja maaperään, minkä vuoksi niiden käyttö on kielletty. Lupamääräys 10. Pengeraltaisiin kertyy pitkällä aikavälillä hulevesien mukana kiintoainetta ja lietettä. Määräyksen tarkoitus on ehkäistä altaista johdettavan veden kuormittavaa vaikutusta purkupaikkoihin johdettavissa vesissä. (YSL 43 §) Lupamääräys 11. Glykolipitoisten vesien johtamiseen käytetty tunneli on louhittu kallioon eikä sen tiiveydestä ole tarkkaa selvyyttä. Tunnelissa mahdollisesti olevista ruhjeista ja kallion rakoilusta voi päästä glykolipitoisia vesiä edelleen pohjaveteen. Tunnelin tiiveyden tarkistaminen ja tiivistämisellä ehkäistään pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toimenpiteet kuuluvat normaaliin jätevesien johtamiseen käytetyn laitteiston hyvään hallintaan. Finavia Oyj on ilmoittanut valvontamenettelyssä Uudenmaan ELY-keskukselle, että kunnostustoimenpiteet edellyttävät pystykuilun rakentamista tunneliin. Lentoturvallisuussyistä kuilun rakentaminen edellyttää kiitotien 2 sulkemista työn ajaksi. Työt on tarkoituksenmukaista ajoittaa samaan aikaan, kun kiitotie 2 on muutoinkin suljettu peruskorjauksen aikana vuonna 2012. Lupamääräys 12. Lentoaseman valumavesiä on johdettu pitkään Kylmäojaan ja glykolipitoisten vesien tunnelin purkupaikka on edelleen Kylmäoja. Kylmäojan luonnonmukainen tila on heikentynyt eikä sen tila voi kokonaisuutena parantua jäljelle jäävä glykolikuormitus huomioon ottaen ellei uomaa kunnosteta. Kylmäojalla voi mahdollisesti olla myös kalataloudellista merkitystä. Kylmäojaan liittyvää kalatalousmääräystä ei voida kuitenkaan antaa, ellei uomaa ole ensin kunnostettu muutoin. Kunnostamisesta on esitettävä selvitys, jossa on esitettävä mahdollisuudet uoman puhdistamiseen ja muuhun kunnostamiseen, kuten soraistamiseen. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto päättää tarkemmin tehtävistä toimenpiteistä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvan haitallisen vesistökuormituksen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 13. Polttonesteiden jakeluaseman alueelta johdetaan pintavedet hakemuksen mukaisesti öljynerottimen kautta viemäriin. Määräys on annettu hakemuksen mukaisena öljyisten vesien aiheuttaman maaperän, pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 14. Öljynerottimien hälyttimillä varmistetaan, että laitteistoja huolletaan ja että niiden toiminta on moitteetonta. Myös erottimien muut tekniset vaatimukset ovat myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ja niillä varmistetaan, että päästöjä maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin voidaan ehkäistä poikkeuksellisissa tilanteissa. Lupamääräys 15. Polttonestepalojen sammutusharjoituksissa on mahdollista, että maaperään jää polttonesteitä. Toiminta on kielletty maaperän pilaantumista aiheuttavana. Maaperän puhdistamistarpeen arvioinnista päättää erikseen ELY-keskus. Uuden mahdollisen paloharjoittelualueen käyttö edellyttää, että toiminta järjestetään niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumista. Tämän vuoksi mahdollisen uuden alueen käyttöön otosta on tehtävä erillinen suunnitelma, joka hyväksytään erikseen. Lupamääräys 21. Lentoaseman laskuojissa on toistuvasti havaittu glykolin tai sen hajoamistuotteiden hajua. Hajusta on voinut aiheutua viihtyisyyshaittaa lähialueen käyttäjille. Koska glykolipitoisten vesien päästöä vähennetään, haitta on mahdollisesti poistumassa. Hajuhaitan selvittämiseksi ja tehtyjen toimenpiteiden tehon selvittämiseksi on kuitenkin tarpeen tehdä vielä hajutilanteen seuraamiseksi lisäselvityksiä. Selvitykset on määrätty toteutettavaksi kahtena selvitysjaksona luvan voimassaolon alkuaikana ja jälkiaikana. Toiminnanharjoittajan velvollisuutena on olla riittävästi selvillä toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Lupamääräykset 23. - 25. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen voi aiheuttaa maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja sitä kautta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin sekä viemäröintien suojaukseen siten, että mahdollisten häiriötilanteidenkin aikana suoja-altaisiin tai lattialle tai muulle alustalle päässeet vuodot voidaan kerätä talteen ja käsitellä hallitusti. Tiivis alusta estää polttoaineen pääsyn maaperään ja vähentää maaperän ja pohjaveden pilaamisen vaaraa esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Glykolivarastot sijaitsevat osin muualla kuin Finavia Oyj:n hallinnoimalla alueella. Varastojen purkaminen tapahtuu venttiileillä, jotka ovat Finavia Oyj:n alueella. Liittimien ja venttiileiden kunnon parantamisella ehkäistään, ettei glykolia joudu maaperään. Kuntoselvitys ja tehdyt toimenpiteet on esitettävä valvontaviranomaiselle toimenpiteiden valvomiseksi. Vuodot on korjattava välittömästi vahingoista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 26. ja 27. Määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. Lupamääräykset 28. ja 29. Normaalista ja poikkeuksellisesta toiminnasta aiheutuvien haittojen seuraamiseksi ja valvomiseksi, lentoasemalla tulee olla järjestelmä yhteydenottojen kirjaamiseksi ja selvittämiseksi. Poikkeukselliset tilanteet, kuten kiitoteiden korjauksista aiheutuvat liikennejärjestelyt, muuttavat melutilannetta lentoaseman lähialueilla. Poikkeuksellisesta lentotoiminnasta tiedottaminen melulle altistuville asukkaille vähentää toiminnan häiritsevyyttä. Etukäteen tiedossa olevan melun on tutkimuksissa todettu aiheuttavan vähemmän haittaa kuin yllätyksellisen melun. Tiedottaminen voi tapahtua suoraan kiinteistön omistajille tai paikallisten tiedotusvälineitten kautta. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita tiedottamisen tavasta ja laajuudesta. Lupamääräys 30. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Käyttö- ja päästötarkkailu on tarpeen toiminnan valvomiseksi ja lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden selvittämiseksi. Määräyksen nojalla ja sen puitteissa ympäristöluvan valvontaviranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Lupamääräykset 31. ja 32. Lentoasemalta aiheutuu kuormitusta hulevesien johtamisesta pintavesiin. Lentoasemalla käsitellään suuria määriä polttoaineita ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarkkailu on tarpeen toiminnan valvomiseksi ja lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden selvittämiseksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytetty jo pitkään jäänesto- ja jään-sulatuskemikaalina propyleeniglykolia. Aseman alueella on tehty myös pitkään pohjavesitarkkailua. Normaalin pohjavesitarkkailun lisäksi on kuitenkin tarpeen tehdä kertaluontoinen selvitys, jolla kartoitetaan laajasti ja tarkasti glykolin mahdollista joutumista pohjavesiin. Selvityksellä varmistetaan, ettei alueen pohjavesi ole pilaantunut ja ettei glykolia johdu pohjavesiin aseman alueen ulkopuolelle. Finavia Oyj on ilmoittanut valvontamenettelyssä Uudenmaan ELY-keskukselle toteuttavansa tämän selvityksen vuoden 2011 loppuun mennessä. Lupamääräykset 34. - 37. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvan meluhaitan seuraamiseksi ja toiminnan valvomiseksi lentoasemalla on oltava jatkuvatoiminen lentoliikenteen reittien käytön seuranta sekä melun seurantajärjestelmä. Järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi on tarpeen vaatia ulkopuolisen tahon lausuntoa muun muassa mittaustarkkuudesta ja mittausten laadunvarmennuksesta. Lentoaseman melunmittausjärjestelmää ja lentokoneiden reitin seurantajärjestelmää (GEMS) ollaan uusimassa. Lausunto järjestelmän luotettavuudesta on tarpeen vasta sen käyttöönoton jälkeen. Lentoreittien käyttöä on valvontaviranomaisille raportoitava neljännesvuosittain toiminnan valvomiseksi. Raportointiin kuuluu lisäksi kiitoteiden käyttötiedot. Finavia Oyj:n tulee parantaa toiminnan seurantaa ja uusia jatkuvatoiminen reittien seurannan raportointi. Melun mittaus on tarpeen päätöksen perusteiden oikeellisuuden ja toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Melua on mitattava jatkuvatoimisesti ottaen huomioon lentoaseman suuri liikennemäärä. Jatkuvatoimista mittausta on suoritettava myös Palojoen suunnassa laskeutumisten suuren määrän vuoksi. Lisäksi mittauksia on tehtävä myös Laaksolahden suunnassa, jossa melu on koettu viranomaisille tehdyissä yhteydenotoissa lisääntyvänä haittana viime vuosina. Mittauksen tulokset tulee ilmoittaa ekvivalenttitasona ja maksimimelutasoina erityisesti yöaikaisen melutilanteen selvittämiseksi ja L den -tasona meluhaittojen kokonaisarvioimiseksi. Maksimimelutasojen mittaustuloksia voidaan käyttää myös melun viihtyisyyshaittojen arvioinnissa. Finavia Oyj:n tulee parantaa toiminnan seurantaa ja uusia melumittausten raportointi. Jatkuvatoimisten melun mittausten lisäksi lentoaseman vaikutuksia lähialueen melutilanteeseen tulee seurata riittävästi lyhyillä mittausjaksoilla. Lyhytaikaisilla mittauksilla, joiden tulee kestää kolme kuukautta kerrallaan, voidaan selvittää melualueita esimerkiksi kiitoteiden kunnostuksen vuoksi. Tarkempi suunnitelma mittauspaikoista tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Liikenteen aiheuttaman melun mallilaskelma tulee päivittää kahden vuoden välein toiminnan seuraamiseksi. Mallilaskelmassa on esitettävä melualueet ekvivalenttitasoina (L Aeq) ja L den -tasoina päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi ja toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi on eriteltävä erikseen L ASmax 80 dB ja 75 dB -alueet, jotta voidaan arvioida toiminnasta yleisesti aiheutuvaa häiritsevyyttä. Lupamääräykset 39. ja 40. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen päästöt ilmaan voidaan laskea hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti niin sanottuun LTO-sykliin perustuen. Raportoinnissa on ilmoitettava muut toiminnan valvonnan ja seuraamisen kannalta merkittävät tiedot. Lentoasemaa koskeva vuosiraportointi voidaan tehdä myös tarvittavilta osin osana Ilmailulaitos Finavian Suomen lentoasemia koskevaa yhteistä ympäristöraportointia. Käyttöpäiväkirjaan merkitään raportoitavat tiedot sekä lisäksi muun muassa jakeluasemien toimintaan liittyvät muut tarkemmat tiedot vastaavasti kuin valtioneuvoston asetuksessa 444/2010 edellytetään. Vastaus lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Arvioitaessa, onko lentoaseman toimintaan sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöön siten kuin muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinkäytännössä on edellytetty (esimerkiksi EYTI C-2/07 ja C-275/09). Lentoaseman toimintaa ei esitetä muutettavaksi olennaisesti eikä lentoaseman kiitotiejärjestelmää olla muuttamassa. Toiminnasta aiheutuva melualue ei ole muuttumassa siten myöskään olennaisesti. Lupahakemus on voitu siten käsitellä ja ratkaista ilman, että lentoaseman toiminnasta olisi tullut tehdä ympäristövaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisesti. Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä on esitetty vaatimuksia kiitoteiden ensisijaisuusperiaatteiden muuttamisesta ja lentoonlähtöjen reittien muuttamista sekä laskujen ohjaamiseksi eri kiitoteille. Vaatimukset ovat osin vastakkaisia. Luvassa ei ole määrätty kiitoteiden ensisijaisuutta lukuun ottamatta yöaikaisia laskuja kiitotielle 15 ja yöaikaisia lentoonlähtöjä kiitoteille R22. Kiitoteiden käyttöjärjestys riippuu liikennetilanteesta, säästä ja lentoturvallisuudesta, eikä kiitoteiden käyttöä ole perusteltua määrätä lupamääräyksissä tarkemmin. Yksittäisten lentoreittien käyttöä CTR-alueella ei voida määrätä yksityiskohtaisesti ympäristöluvassa, koska lentoreittien käyttö perustuu ilma-alusten ohjaukseen ilmailulain mukaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Finavia Oyj:llä on mahdollisuus kehittää edelleen kiitoteiden käyttöä ja lentoreittejä optimoimalla niiden käyttöä. Tämä edellyttää kuitenkin suunnitelmallista toiminnan kehittämistä. Luvassa on annettu tästä riittävät määräykset. Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä on esitetty vaatimuksia vesiin johdettavan kuormituksen lopettamisesta tai vähentämiseksi. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset kuormituksen vähentämiseksi siten, että toiminnasta aiheutuva pilaantuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Propyleeniglykolista aiheutuvaa kuormitusta ei voida poistaa täysin, mutta kuormituksen vähentäminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua toteuttaa kemikaalien talteenottoa tehostamalla. Ottaen huomioon propyleeniglykolin talteenottovaatimus sekä Finavia Oyj:n esittämät toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi ei hulevesipäästöille ole tarpeen asettaa pitoisuusraja-arvoa. Luvassa on annettu myös määräys Kylmäojan kunnostamisesta, mikä toimenpiteenä vastaa kalatalousviranomaisen vaatimusta. Siltä osin kuin muistutuksissa ja mielipiteissä on edellytetty korvauksia meluhaitasta, vaatimuksia ei voida tutkia ympäristölupa-asian yhteydessä. Ympäristöluvassa ei voida antaa myöskään määräystä Finavia Oyj:n osallistumisesta rakennusten ääneneristävyyden parantamiseen. Korvauskysymys sekä vahingon estämistoimien korvaamista koskeva asia voidaan saattaa vireille käräjäoikeudessa siviilikanteella. Aluehallintoviraston soveltamat säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36 - 38, 41 - 43, 45, 46, 52 - 56, 62, 90, 100, 105 ja 108 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16 - 19 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 10, 22 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) - - - 2. Hallinto-oikeuden ratkaisu, siltä osin kuin nyt on kysymys Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään ratkaissut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt 39 valitusta. Valittajina ovat olleet muiden ohella Tuusulan kunta, A ja B, Askiston Omakotiyhdistys ry, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, Finavia Oyj, Keravan kaupunki, C, Vantaan Omakoti­yhdistysten Keskusjärjestö ry ja Vantaan kaupunki. Hallinto-oikeus ei ole tutkinut C:n valitusta. Hallinto-oikeus on muiden ohella Finavia Oyj:n, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Tuusulan kunnan, Keravan kaupungin, A:n ja hänen asiakumppaninsa, Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n ja Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n valitukset enemmälti hyläten muuttanut aluehallintoviraston päätöstä seuraavasti (muutokset kursiivilla): Finavia Oyj:n valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 3. seuraavasti: "3. Lentotoimintaa lentoasemalla on rajoitettava määräysten 3.1. - 3.5. mukaisesti 1.4.2013 alkaen. Määräysten mukaiset rajoitukset eivät kuitenkaan koske valtion ilma-aluksia tai etsintä-, pelastus- ja ambulanssilentojatai hädässä olevia ilma-aluksia tai muualta lentoasemalta käännytettyjä lentokoneita, joille Helsinki-Vantaa on varakenttä." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on lisännyt uuden lupamääräyksen 7.1, joka kuuluu seuraavasti: "7.1. Finavia Oyj:n on tehtävä suunnitelma hulevesien käsittelystä lentoaseman alueella. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.9.2014 mennessä ja se on liitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Suunnitelmassa on selvitettävä mahdollisuudet erottaa puhtaat ja likaiset hulevedet paremmin toisistaan, ottaa käyttöön uusia hulevesien käsittely- ja viivytysmenetelmiä ja edelleen lisätä viipymäallastilavuutta, jotta hulevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää. Suunnitelmassa on huomioitava myös hulevesien mahdollisesti aiheuttama tulvariski." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 8 uuden toisen kappaleen seuraavasti: "8. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyissä käytettävän propyleeniglykolin kulkeutumista lentoaseman ulkopuolisiin ojiin ja vesistöön on rajoitettava siten, että vähintään 80 % talvikausittain käytetystä propyleeniglykolista COD Cr -kuormituksena määritettynä kerätään käsittelyyn. Finavia Oyj:n on tehtävä aluehallintovirastolle 1.9.2014 mennessä teknis-taloudellinen selvitys propyleeniglykolin talteenoton edelleen tehostamisesta tasolle 85 - 90 %:a. Aluehallintovirasto voi selvityksen johdosta tarkistaa talteenottovaatimusta. Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyalueiden sekä likaisen lumen varastointipaikkojen ja hulevesien johtamiseen käytettävien rakenteiden pinnoitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Edellä mainittujen alueiden ja muiden alueiden, joissa likaisia hulevesiä muodostuu, säännönmukaisesta tarkastamisesta on tehtävä suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.9.2014 mennessä." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 10 seuraavasti: "10. Kiitotien 3 valumavesien maaperäkäsittelyyn käytetyt pengeraltaat on pidettävä kunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pengeraltaiden toimivuudesta ja puhdistustehosta on tehtävä selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2015 mennessä." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 11 seuraavasti: "11. Glykolipitoisten vesien poistotunnelin tiiveys on tarkistettava ja mahdolliset vuotokohdat on tiivistettävä. Toimet on tehtävä 31.12.2012 mennessä. Tehdyistä toimista on annettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tiiveyden tarkistus on tehtävä jatkossa aina kolmen vuoden välein." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 12 uuden toisen kappaleen seuraavasti: "12. Finavia Oyj:n on tehtävä selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kylmäojan länsihaaran uoman kunnostustarpeesta 31.12.2014 mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus Kylmäojaan. Aluehallintovirasto voi antaa lisämääräyksiä selvityksen johdosta kunnostamisen suorittamiseksi. Selvitys kunnostustarpeesta on tehtävä aluehallintovirastolle 31.12.2015 mennessä Kirkonkylänojasta (itähaara ja länsihaara), Veromiehenkylänpurosta (Krakanoja), Mottisuonojasta, Viinikanmetsänojasta ja Viinikkalanojasta (Brändoninoja)." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan, Keravan kaupungin sekä useiden yksityisten ja yhdistysten valituksista hallinto-oikeus on lisännyt uuden lupamääräyksen 30.A seuraavasti: "30.A. Finavia Oyj:n on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikennetoiminnan melusta mahdollisesti aiheutuvista terveyshaitoista. Suunnitelma selvityksen teettämisestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.3.2014 mennessä. Suunnitelmasta on kuultava ainakin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisia. Selvitysraportti on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen." Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 31 seuraavasti: "31. Pinta- ja pohjavesitarkkailu on tehtävä käytössä olevan aiemmin hyväksytyn (Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ympäristökeskus, 27.6.2007, UUS-2002-Y-446-121) tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmassa on oltava mukana glykolin ja sen hajoamistuotteiden tarkkailu. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Valumavesien kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla." Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus muuttaa lupamääräystä 32 seuraavasti: "Lentoaseman alueen maaperästä ja pohjavesistä on tehtävä kertaluontoinen glykolipitoisuuden ja glykolien hajoamistuotteiden selvitys, jossa kartoitetaan koko aseman alueen maaperän ja pohjavesien glykolipitoisuudet. Selvitys on tehtävä 31.12.2014 mennessä. Selvitys on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla." Espoon kaupungin ympäristölautakunnan valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 34.2 seuraavasti: "34.2. Jatkuvatoimisten melumittausten tulokset tulee raportoida päivittäisinä L Aeq klo 07.00-22.00-, L Aeq 22.00-07.00- ja L den - äänitasoina neljännesvuosittain. Lisäksi on esitettävä lentokonemelutapahtumien vuorokausittainen lukumäärä kuukausikeskiarvona enimmäisäänitason L ASmax > 75 dB tapahtumista 5 dB:n välein jaoteltuna aikajaksoihin 07.00-19.00, 19.00-22.00 ja 22.00-07.00. Tulokset tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille." Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksen 36 ensimmäistä kappaletta seuraavasti: "36. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen aiheuttaman melun leviämismallilaskelma tulee päivittää vuosittain. Melualueet on esitettävä kartalla, josta käy ilmi asuinalueiden väestötiheys. = = =" Muiden ohella Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan kaupungin sekä useiden yksityisten ja yhdistysten valituksesta hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräysten tarkistamista koskevaa määräystä seuraavasti: "Luvan haltijan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä soveltuvin osin samat tiedot kuin lupaa haettaessa. Hakemukseen on lisäksi liitettävä seuraavaa: - Selvitys lentoliikenteen kehittymisestä alkuyön klo 22.00-00.30 ja varhaisaamun 05.30-07.00 tunteina tunneittain ja kiitoteittäin. Selvityksen tulee kattaa tilanne vuosilta 2007-2016 ja arvio ainakin tilanteesta vuosina 2020 ja 2025. - Suunnitelma kiitoteiden 1 ja 2 pinta- ja pohjavesikuormituksen vähentämisestä." Hallinto-oikeus on hylännyt muiden ohella Vantaan kaupungin ja Askiston Omakotiyhdistys ry:n valitukset. 2.1 Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: 2.1.1 Tutkimatta jätetty valitus Aluehallintoviraston valituksenalainen päätös on annettu 4.8.2011 ja siihen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan valituskirjelmä liitteineen on tullut toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 5.9.2011 ennen virka-ajan päättymistä. C:n valitus on saapunut hallinto-oikeuteen 6.9.2011 ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 5.9.2011 virka-ajan jälkeen. C:n valitus on saapunut myöhässä ja se tulee näin ollen ympäristönsuojelulain 53 §:n ja 96 §:n 1 momentin sekä hallintolainkäyttölain 22 §:n, 26 §:n ja 51 §:n 2 momentin nojalla jättää tutkimatta. Hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa menetetyn määräajan palauttamista koskevana hakemuksena. 2.1.2 Tutkitut valitukset 2.1.2.1 Yleisperustelut Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristön sekä toiminnan kuvaus Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella, rajoittuen pohjoisosastaan pieneltä osin Tuusulan kunnan alueelle. Etäisyys lentoasemalta Helsingin keskustaan on noin 19 kilometriä. Pääosa lentoaseman lähiympäristöstä on teollisuus- ja työpaikka-alueita. Lentoaseman koko ympäristössä on asutusalueita, pohjoisen suuntaa lukuun ottamatta. Lentoasema-alueella on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston 14.8.1978 hyväksymä ja sisäasiainministeriön 5.3.1981 vahvistama asemakaava Lentokenttä 1. Vantaan kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä ja 13.1.2010 voimaan tulleessa Vantaan uudessa yleiskaavassa Pakkalan alueella sijaitsevan Helsinki-Vantaan lentoaseman tarvitsemat maa-alueet sisältäen terminaali- ja varikkoalueet sekä kiitotiet on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Yleiskaavaan on merkitty vuoden 2020 kokonaisliikenteen lentomeluvyöhykkeet 1 - 3. Lentomeluvyöhykkeelle 1 (L den yli 60 dB, m1) ja lentomeluvyöhykkeelle 2 (L den 55 - 60 dB, m2) ei sallita uusien asuntojen, sairaaloiden, hoitolaitosten, vanhainkotien, päiväkotien, oppilaitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Lentomeluvyöhykkeelle 3 (L den 50 - 55 dB, m3) ei aseteta rajoituksia asumiselle tai muille melulle herkille toiminnoille. Yleiskaavan yleismääräyksissä on todettu yleinen meluntorjuntatarve Vantaalla. Lentoaseman välittömässä ympäristössä on voimassa aluehallintoviraston päätöksestä tarkemmin ilmenevästi Vantaan kaupunginvaltuuston 29.11.2000 hyväksymä ja 21.3.2001 voimaan tullut Lentoasemantien osayleiskaava, Vantaan kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymä Marja-Vantaan osayleiskaava sekä Tuusulassa Vantaan rajaa vastaan Tuusulan kunnanvaltuuston 11.11.1996 hyväksymä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.1998 vahvistama Ruotsinkylä-Myllykylän osayleiskaava. Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on 8.11.2006 vahvistanut, Helsinki-Vantaan lentoaseman alue on merkitty liikennealueeksi. Maakuntakaavassa on osoitettu lentomelualueet 1 ja 2. Merkinnällä lentomelualue 1 (lme-1) osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melualue, jolla melutaso L den on 55 - 60 dBA. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Merkinnällä lentomelualue 2 (lme-2) osoitetaan lentoaseman melualue, jolla melutaso L den on yli 60 dBA. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa asuinrakentamista eikä sairaaloiden ynnä muiden sellaisten laitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Lentoaseman alueella on kaksi pohjavesialuetta, Lentoaseman I luokan pohjavesialue ja Lavangon III luokan pohjavesialue. Lentoaseman alueella muodostuvat valumavedet kulkeutuvat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen kuuden purkureitin kautta. Lentoasemasta noin viisi kilometriä länteen sijaitsee Vestran Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (FI0100064). Nuuksion Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (FI0100040) sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella noin 15 - 30 kilometriä lentoasemalta länteen. Valtioneuvosto on 1.3.2012 päättänyt Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä ja päättänyt ehdottaa Euroopan unionin komissiolle Helsingin ja Vantaan kaupungeissa sekä Nurmijärven ja Tuusulan kunnissa sijaitsevan Vantaanjoki-nimisen alueen (FI0100104) Natura 2000 -verkostoon 59 kilometrin pituisena jokiosuutena luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI). Alueen toteuttamiskeinoina ovat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. Alueen valintaperusteena Natura 2000 -kohteeksi on ollut luontodirektiivin liitteen II laji vuollejokisimpukka (Unio crassus). Luontodirektiivin liitteen II lajeista uomassa esiintyy säännöllisesti myös saukko (Lutra lutra). Muina tärkeinä eläin- ja kasvilajeina on mainittu virtalude (Aphelocheirus aestivalis), joka on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä laji. Lentoasemalla on kolme kiitotietä, jotka on otettu käyttöön vuosina 1952, 1956 ja 2002. Kiitotien 1 (04R-22L) nykyinen pituus on 3 440 metriä, kiitotien 2 (15-33) pituus 2 901 metriä ja kiitotien 3 (04L-22R) pituus 3 060 metriä. Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä oli vuonna 2006 noin 182 000 operaatiota. Lentoliikenteen on arvioitu kasvavan lähivuosina. Vuonna 2025 kokonaisoperaatiomääräksi on arvioitu 334 000 operaatiota. Aikaisemmat luvat Keskeisimmät lentoliikenteen harjoittamisen ympäristövaikutuksia koskevat viranomaisluvat ovat seuraavat: Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on 15.12.1992 § 378 hyväksynyt Ilmailulaitoksen terveydenhoitolain mukaisen hakemuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman III-kiitotien (22R-04L) sijoittamisesta pääkiitotien (22L-04R) länsipuolelle. Sijoituspaikkaluvassa on annettu määräyksiä koko lentoaseman toimintaan liittyen. Päätöksessä on määrätty lentomelun torjuntasuunnitelmasta, johon tulee sisältyä myös yöliikennettä koskeva osa. Päätöksessä on annettu määräyksiä yöaikaisesta kiitoratojen käytöstä, lentomelun seurannasta sekä ilmapäästöjen aiheuttamien haittojen ja valumavesihaittojen estämisestä. Uudenmaan lääninoikeus ei päätöksellään 30.12.1994 muuttanut ympäristölautakunnan päätöstä siitä tehtyjen valitusten johdosta. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään 15.12.1999 Ilmailulaitoksen hakemuksesta jatkanut edellä mainitun sijoituspaikkaluvan voimassaoloa 31.12.2002 saakka. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset päätöksellään 2.11.2000 nro 00/0830/5 ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset päätöksellään 29.11.2001 taltionumero 2983. Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksillään 14.12.1998 nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3 tarkistanut aiemmin antamansa päätöksen, joka koski Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli- ja ureapitoisten valumavesien johtamista vesistöön, sekä myöntänyt Ilmailulaitokselle luvan III-kiitotien liukkaudentorjunta-aine- ja glykolipitoisten valumavesien johtamiseen vesistöön lupamääräysten mukaisesti käsiteltyinä. Vesiylioikeus on päätöksellään 28.10.1999 nro 129/1999 Ilmailulaitoksen valituksesta joiltakin osin muuttanut lupamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 28.12.2000 hylännyt Ilmailulaitoksen valituslupahakemuksen. Lentoasema-alueen pienemmille osatoiminnoille on lisäksi myönnetty lupia eri vaiheissa. Uuden ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin nojalla uutta ympäristölupaa on ollut haettava koko toimintaan, kun aiemmin myönnetyssä luvassa oli määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Edellä mainitun Länsi-Suomen vesioikeuden 14.12.1998 antamien päätösten mukaisesti Ilmailulaitoksen tuli jättää lupahakemus lupaehtojen tarkastamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. 2.1.2.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Sovellettavat säännökset Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki) 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Saman pykälän 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä YVA-asetus) 6 §:ssä on luettelo hankkeista, joihin sovelletaan arviointimenettelyä lain 4 §:n 1 momentin nojalla. Hankeluettelon 9 e kohdassa mainitaan lentokenttien rakentaminen, kun pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä. Hankeluettelon 12 kohdan mukaan myös luettelossa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin sovelletaan arviointimenettelyä. Saman asetuksen 7 §:n mukaan, harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, on tarkasteltava erityisesti: 1) hankkeen ominaisuuksia, kuten
7. a)hankkeen koko;
8. b)yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa;
9. c)luonnonvarojen käyttö;
10. d)jätteiden muodostuminen;
11. e)pilaantuminen ja muut haitat;
12. f)onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2) hankkeen sijaintia, kuten
13. a)nykyinen maankäyttö;
14. b)alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky;
15. c)luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon kosteikot, rannikkoalueet, vuoristo- ja metsäalueet, luonnon- ja maisemansuojelualueet, lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet, alueet, joilla yhteisön lainsäädännössä vahvistetut ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet sekä historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet; 3) vaikutusten luonnetta, kuten
16. a)vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä;
17. b)valtioiden rajat ylittävä vaikutus;
18. c)vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus;
19. d)vaikutuksen todennäköisyys;
20. e)vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-lain 6 §:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen. Saman lain 17 §:n 2 momentin mukaan se, jolla muutoin on oikeus hakea päätökseen valittamalla muutosta, voi valituksessaan vedota siihen, ettei arviointimenettelyä ole suoritettu tai se on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti. Saman lain 19 §:n 3 momentin mukaan lain 6 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen ei saa muutoin (hankkeesta vastaavaa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta koskevia 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta) erikseen hakea valittamalla muutosta. Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin 4 §:ssä tarkoitettua hanketta koskevassa muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. YVA-lailla on pantu täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 85/337/ETY muutoksineen (jäljempänä YVA-direktiivi). Hanke YVA-direktiivin määritelmän (1 artikla 2 kohta) mukaan "hankkeella" tarkoitetaan rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista sekä muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on tulkittu, että sanalla "hanke" tarkoitetaan töitä tai kajoamista, joilla muutetaan paikan fyysistä olotilaa. Lentokentän toiminnan harjoittamista koskevan olemassa olevan luvan uusimista ei siten voitu pitää kyseisissä säännöksissä tarkoitettuna hankkeena eikä rakentamisena, kun kyse ei ollut alueen fyysistä olotilaa muuttavista töistä tai kajoamisesta (C-275/09 Brussels Hoofdstedelijk Gewest ym.). Helsinki-Vantaan lentoaseman kaksi kiitotietä ovat olleet olemassa 1950-luvulta lähtien. Kolmas kiitotie on rakennettu 15.12.1992 myönnetyn sijoituspaikkaluvan nojalla. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on tullut voimaan vasta myöhemmin, 1.9.1994. Sijoituspaikkaluvan voimassaolon pidentämistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä (KHO 29.11.2011, oikeastaan 29.11.2001, taltionumero 2983) esitettiin vaatimus tuolloin jo voimassa olleen YVA-lain mukaisesta menettelystä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen todeten, että lakia ei sovelleta hankkeeseen, jonka toteuttamiseksi on myönnetty lupa tai josta viranomainen on tehnyt muun lupaan rinnastettavan päätöksen ennen lain voimaantuloa. Nyt kyseessä olevalla hakemuksella ei ole tarkoitus muuttaa tai lisätä lentoaseman kiitoteitä tai muuta fyysistä rakennetta, vaan kysymyksessä on olemassa olevan lentoasematoiminnan jatkamista koskeva lupahakemus. Näin ollen ympäristövaikutusten arviointia ei ole suoritettava YVA-lain 4 §:n 1 momentin ja YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon 9 e kohdan nojalla. Vaatimukset arvioinnin suorittamisesta hankeluettelon 6 §:n 6 d, 8 d ja 11 kohtien nojalla on hylättävä, koska nyt ei ole kysymys viitatuissa kohdissa tarkoitetuista hankkeista eli kemianteollisuudesta tai mineraalituotteiden valmistamisesta, energian ja aineiden siirrosta tai varastoinnista eikä jätehuollosta. Lentojen määrän lisääntyminen Muutoksenhakijat ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa siihen, että lentoasematoiminta on sijoituspaikkaluvan myöntämisen jälkeen muuttunut, kun lento-operaatioiden määrä on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään. Asiassa on nyt arvioitava, merkitseekö lentotoiminnan lisääntyminen sellaista YVA-asetuksen 6 §:n 12 kohdan tarkoittamaa hankkeen muutosta, joka kooltaan vastaa hankeluettelon mukaisia hankkeita, tai YVA-lain 4 §:n 2 momentin tarkoittamaa jo toteutetun hankkeen olennaista muutosta, joka todennäköisesti aiheuttaisi laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, ja siten olisi peruste yksittäistapauksessa sovellettavalle arviointimenettelylle. YVA-asetuksen 7 §:ssä luetellut arviointiperusteet vastaavat YVA-direktiivin liitteessä 3 mainittuja arviointiperusteita. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksistä C-275/09 sekä C-121/11 Pro-Braine ASBL ym. ilmenevien YVA-direktiivin soveltamisperiaatteiden mukaan jo aikaisemmin toteutetun hankkeen muutos tai laajennus, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa ympäristölle, saattaa olla YVA-menettelyä edellyttävä hanke. Kun voimassa oleva sijoituslupa on myönnetty vuonna 1992, liikennemäärien kehitystä on verrattava silloin tilastoituihin määriin. Hakemusasiakirjojen mukaan vuonna 1992 toteutuneiden lento-operaatioiden määrä oli 120 000, vuonna 2010 vastaava luku oli 177 000. Korkeim­millaan määrä on vuosina 1992 - 2010 ollut 189 000 vuonna 2008. Lento-operaatioiden lisääntymisen merkitystä on arvioitava suhteessa niistä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Samalla tarkasteluvälillä melualue L den > 55 dB on supistunut 128 neliökilometristä 58 neliökilometriin. Kun vuonna 1992 melualueella asui 60 000 asukasta, vastaava luku vuonna 2010 on noin 13 000 asukasta. Uuden laskentatavan (Euroopan siviili-ilmailukonferenssin eli ECAC:n uusi laskentamenetelmä) mukainen ennuste vuodelle 2025 arvioi melualueen asukasmääräksi noin 20 000. Joka tapauksessa on todettavissa, että lentokonekaluston uudistaminen sekä lentoaseman käyttöä koskevat melunhallintatoimet ovat johtaneet olennaiseen melun vähenemiseen laajoilla alueilla siitäkin huolimatta, että lentoliikenne on lisääntynyt. Se seikka, että lento-operaatiot ovat lisääntyneet myöhäisillan tunteina suhteellisesti enemmän kuin muuna aikana, tulee huomioiduksi L den -indikaattorin laskentatavassa, jossa ilta- ja yöaikaisia melutapahtumia painotetaan päiväaikaisia enemmän. Siksi ei ole perusteita katsoa, että lisääntynyt lento-operaatioiden määrä edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyn tarkoitus Ympäristövaikutusten arviointi on suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin liittyvä menettely, jonka tarkoituksena on selvittää ja arvioida ympäristöön merkittävästi vaikuttavien hankkeiden ympäristövaikutukset sekä kuulla viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin arvioitava hanke saattaa vaikuttaa. Kyse ei ole päätöksentekomenettelystä vaan ratkaisunteolle tarpeellisen hankkeen ympäristövaikutuksia koskevan tiedon tuottamisesta. Menettelyn merkitys korostuu suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden vaikutusten etukäteisessä tarkastelussa, jotta hankkeen sijoittaminen ja toteuttaminen voidaan tehdä ympäristövaikutusten kannalta optimaalisella tavalla. Nyt on kysymys lentoasemasta, jonka sijoittuminen olemassa olevalle paikalle samoin kuin kiitoteiden suunnat on ratkaistu jo aiemmilla päätöksillä, mitkä asettavat kehyksen tulevallekin toiminnalle. YVA-menettelyn tavoitteena olevalle hankkeen oikean sijoittamisen ja toteuttamisen arvioinnille jää vain vähäinen liikkumavara. Hakemusasiakirjoissa olevat selvitykset Meluvaikutusten kannalta keskeinen asiakirja on niin sanottu melunhallintasuunnitelma eli 20.12.2001 päivätty selvitys Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 - 2020, Ilmailulaitos A19/2001 sekä sen 4.12.2002 päivätty täydennysraportti A14/2002. Melunhallintasuunnitelman laatiminen on perustunut kolmannen kiitotien sijoituslupapäätöksen määräykseen. Sen tavoite oli selvitysten avulla määritellä Helsinki-Vantaan lentoaseman melunhallintatavoitteet, ottaen huomioon lentoturvallisuus, kiitotiekapasiteetin kysyntä sekä päätetyt maankäyttöratkaisut. Siinä tarkasteltiin muun muassa lento-operaatioiden määrän kehitystä, konekannan muutoksia, asukasmäärien kehitystä, kiitoteiden käyttötapoja eri liikennetilanteissa päivällä ja yöllä sekä niistä aiheutuvia melualueiden eroja. Melunhallintasuunnitelma oli lähetetty tiedoksi ja mahdollisia kommentteja varten ympäristöviranomaisille ja lähialueen kunnille. Raportista oli saatu kommentit Uudenmaan ympäristökeskukselta, ympäristöministeriöltä, Vantaan, Espoon, Keravan ja Helsingin kaupungeilta sekä Nurmijärven kunnalta. Melunhallintasuunnitelmaa oli esitelty lähiseutujen asukkaille seitsemässä tilaisuudessa, jotka oli järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa. Saatua palautetta oli käsitelty Uudenmaan liiton vetämässä lentokonemelun seudullisessa seurantaryhmässä sekä keskusteluissa viranomaisten kanssa. Ympäristöviranomaisten ja Vantaan kaupungin kommenttien johdosta Ilmailulaitos oli vielä selvittänyt vaihtoehtoisia tapoja ohjata liikennettä ja vaikuttaa melun leviämiseen melunhallintasuunnitelmasta poikkeavilla tavoilla vuoden 2020 tilanteessa. Hakemusasiakirjat sisältävät lisäksi muun muassa vuosittaiset meluselvitysraportit vuosilta 2006 - 2010, selvityksen lentokoneiden melun suurimpien hetkellisten äänitasojen kehittymisestä 1990-luvun alusta lähtien (muistio 6.5.2008), muistion vuosien 2003 - 2020 lentokonemelun verhokäyrän laskennasta ECAC:n uudella menetelmällä (30.4.2008), selvityksen lentokonemelun laskennasta Helsinki-Vantaan kehitystilanteessa noin vuonna 2025 (30.4.2008) sekä Kari Pesosen laatiman selvityksen Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä (30.4.2008, A 4/2008). Hakemusasiakirjojen sisältämät meluselvitykset ovat siten varsin kattavat, ja toiminnanharjoittajan, viranomaisten ja haitankärsijöiden vuorovaikutukselle on eri vaiheissa ollut mahdollisuuksia, vaikka se ei ole tapahtunut YVA-menettelylle säädetyissä muodoissa. Hallinto-oikeus arvioi, että ympäristövaikutusten arviointimenettely erillisenä menettelynä ei enää tässä vaiheessa toisi oleellista lisätietoa jo olemassa olevaan lupaharkinnan perusteena olevaan asiakirja-aineistoon. ELY-keskuksen kannanoton puuttuminen Aluehallintoviraston päätöksen kumoamista on vaadittu myös sillä perusteella, että Uudenmaan ELY-keskukselta ei ole pyydetty päätöstä yksittäistapauksessa suoritettavan arviointimenettelyn tarpeesta. Koska YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisen arviointimenettelyn soveltamisen tarpeellisuus on harkinnanvaraista, lain 6 §:ssä on säädetty, että ELY-keskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta näissä tapauksissa. ELY-keskus ei ole tehnyt päätöstä arviointimenettelyn soveltamisesta eikä myöskään siitä, että soveltaminen ei olisi tarpeen. Se seikka, että 6 §:n tarkoittamaa päätöstä ei ole tehty, ei kuitenkaan johda siihen, ettei arviointimenettelyn tarve tulisi nyt hallinto-oikeudessa arvioitavaksi, koska lain 19 §:n 3 momentin mukaisesti asia ratkaistaan lupa-asiassa tehtyjen valitusten pohjalta. Mikäli asiassa olisi tehty erillinen 6 §:n tarkoittama päätös, sitä koskevat valitukset olisi tullut käsitellä samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin lupa-asiaa koskevat valitukset. Hallinto-oikeudella on edellä esitetyn mukaisesti toimivalta ratkaista kysymys YVA-menettelyn tarpeellisuudesta. Johtopäätös Helsinki-Vantaan lentoasema on merkittävä melun aiheuttaja tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla. Sen vaikutukset ulottuvat usean kunnan alueelle. Tämän kokoluokan uudet hankkeet kuuluvat YVA-lain soveltamisalaan jo YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon perusteella. Edellä todetun mukaisesti lentoaseman sijoittamisen sekä kiitoteiden rakentamisen ja käyttämisen perusratkaisut on tehty jo ennen YVA-lain voimaantuloa tehdyillä päätöksillä. Nyt on ratkaistavana lentoasematoiminnan jatkamista koskeva ympäristölupahakemus. Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena YVA-menettelyä, koska toimintaa ei hakemuksessa ole esitetty muutettavaksi olennaisesti, lentoaseman kiitotiejärjestelmä ei ole muuttumassa eikä melualue ole muuttumassa olennaisesti. Toimivaltainen YVA-viranomainen ei ole nähnyt tarpeelliseksi oma-aloitteisesti vaatia YVA-menettelyä. Hallinto-oikeus viittaa siihen, mitä se on edellä lausunut YVA-menettelyn tarkoituksesta ja oikea-aikaisuudesta, hakemusasiakirjojen sisältämien selvitysten riittävyydestä sekä meluvaikutusten kehityssuunnasta, ja toteaa, että aluehallintovirasto on voinut ratkaista asian ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 2.1.2.3 Aluehallintoviraston menettelyä koskevat muut valitusperustelut - - - Kuulemismenettely Tuusulan kunta sekä - - - ovat esittäneet, että lupaviranomainen ei ole huolehtinut asian riittävästä selvittämisestä ympäristönsuojeluasetuksen 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Aluehallintovirasto oli järjestänyt 26.2.2009 kuulemistilaisuuden, johon asianosaiset oli kutsuttu liian lyhyellä kutsuajalla. Tuusulan kunta on esittänyt, että lausuntomenettely ja asian selvittäminen on ollut puutteellista, kun lupahakemus on ollut vireillä lähes neljä vuotta, mutta kunnalle on varattu mahdollisuus lausua lupahakemuksesta vain kerran, lähes kolme vuotta ennen päätöksen antamista. Päätös on tästä syystä perustunut puutteellisille tiedoille Tuusulan kunnan kaavahankkeista. Kunta ei ollut voinut olla läsnä julkisessa kuulemistilaisuudessa, koska tieto tilaisuudesta oli tullut liian lyhyellä varoitusajalla ja lähellä talvilomaa. Ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaan aluehallintoviraston on pyydettävä lausunto laissa mainituilta viranomaisilta, muun muassa toiminnan sijaintikunnalta sekä tarvittaessa vaikutusalueen kunnilta. Lisäksi lausunto on pyydettävä muun muassa ympäristönsuojeluviranomaisilta niissä kunnissa, joissa hakemuksen tarkoittaman toiminnan ympäristövaikutukset saattavat ilmetä. Ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. Hakemuksesta on kuulutettava myös lupaviranomaisen ilmoitustaululla ja ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristönsuojeluasetuksen 17 §:n 2 momentissa säädetään, että asian selvittämiseksi voidaan lisäksi järjestää yleisön kuulemistilaisuus, jossa voidaan esittää muistutuksia ja mielipiteitä sekä katselmus siten kuin hallintolaissa säädetään. Asiakirjoista ilmenee, että ympäristönsuojelulain 36 - 38 §:n edellyttämä lausunto- ja kuulemismenettely on tapahtunut 19.6.2008 päivätyillä kuulutuksilla ja lausuntopyynnöillä 1.9.2008 päättyvin määräajoin. Tämän lisäksi aluehallintovirasto on järjestänyt 26.2.2009 julkisen kuulemistilaisuuden. Tilaisuudesta oli tiedotettu julkaisemalla 19.2.2009 ilmoitus Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä lähettämällä kirje lausunnonantajille ja muistuttajille. Lisäksi asiasta oli annettu 23.2.2009 paikallislehdille lehdistötiedote. Tilaisuuteen oli osallistunut 84 henkilöä, jotka olivat yksityishenkilöitä tai yhteisöjen ja viranomaisten edustajia. Ympäristölupakäsittelyssä lain mukaan noudatettavat kuulemisen muotomääräykset sisältyvät ympäristönsuojelulain 36 - 38 §:iin. Niiden suhteen menettelyssä ei ole puutteita. Lain edellyttämän kuulemisen lisäksi asiassa on järjestetty yleisön kuulemistilaisuus. Se ei ole välttämätön osa lupamenettelyä eikä laissa tai asetuksessa ole siihen liittyen määräaikoja. Hallinto-oikeus katsoo, että noin viikon mittaiseksi jäänyttä kutsuaikaa ei hallintolain hyvän hallinnon periaatteetkaan huomioon ottaen voida pitää sellaisena seikkana, joka olisi peruste päätöksen kumoamiselle. Kaavoitus on jatkuva prosessi vaikutusalueen kunnissa. Kunnilla on mahdollisuus oma-aloitteisesti informoida lupaviranomaista tärkeinä pitämistään muutoksista lain tarkoittamien kuulemismenettelyjen ulkopuolellakin. Vaatimukset päätöksen kumoamisesta väitettyjen menettelyvirheiden perusteella on siten hylättävä. 2.1.2.4 Lupaharkinta 2.1.2.4.1 Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Mainitun pykälän 3 momentin (506/2002) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. 2.1.2.4.2 Lupaharkinnan sisällöstä Lentoaseman ympäristön maankäytön merkitys Useissa valvontaviranomaisten ja kuntien valituksissa on vedottu siihen, että lupapäätös on vastoin maakuntakaavaa sekä yleis- ja asemakaavoja, päätös on ristiriidassa näiden kaavojen kanssa tai että kaavoja ei ole otettu huomioon lupaharkinnassa ja että sijoituspaikkaharkintaa koskevia ympäristönsuojelulain 6 §:ää ja 42 §:n 2 momenttia ei ole sovellettu. Valituksissa on vedottu maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentissa ja 42 §:n 2 momentissa säädettyihin maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksiin viranomaistoiminnassa sekä maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 2 momentissa säädettyyn asemakaavan oikeusvaikutuksiin. Valituksissa on lisäksi vedottu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, että maakuntakaavan ja yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentissa ja 42 §:n 2 momentissa säädetyt oikeusvaikutukset olisivat voimassa ympäristöluvasta ympäristönsuojelulain mukaisesti päätettäessä. Myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutuksesta ei ole säädetty ympäristönsuojelulaissa. Ympäristölupaharkinnassa oikeusvaikutteisen maakuntakaavan ja yleiskaavan merkitys tulee lähtökohtaisesti arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisessa harkinnassa. Toiminnan asemakaavan mukaisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnassa on kyse olemassa olevasta toiminnasta, jota on harjoitettu ennen 1.3.2000 voimaan tullutta ympäristönsuojelulakia. Finavia Oyj:n on tullut panna vireille lupamääräysten tarkistamishakemus edellä mainittujen vesioikeuden antamien päätösten perusteella, joissa oli määrätty pantavaksi vireille lupaehtojen tarkistamishakemus vuoden 2007 loppuun mennessä. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on kuitenkin haettava koko toimintaan, kun aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Kysymyksessä on siten lentoaseman koko toiminnan luvittaminen ympäristönsuojelulain säännöksiä vastaavasti. Ympäristönsuojelulain säännökset luvan myöntämisedellytyksistä ja lupamääräyksistä koskevat myös tällaisia niin sanottuja vanhoja toimintoja. Kun lentoaseman toiminnan sijoittuminen on kuitenkin tullut arvioiduksi jo terveydenhoitolain nojalla vuonna 1992 kiitotielle 3 myönnetyn sijoituspaikkaluvan ja muutoin lentoaseman alueen asemakaavoituksen yhteydessä ja Finavian nyt kyseessä olevassa lupahakemuksessa ei ole kyse sellaisesta toiminnan muutoksesta tai laajentamisesta, joka ympäristönsuojelulain nojalla edellyttää lupaa, valituksenalaisessa asiassa ympäristölupaharkintaan ei ole kuulunut toiminnan sijoittamisharkinta. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin säännös asemakaavan vastaisuuden kiellosta ja 6 §:n säännökset toiminnan sijoituspaikan sopivuudesta eivät siten ole tulleet tässä harkinnassa sellaisenaan sovellettaviksi. Hallinto-oikeus toteaa, että mainittu säännös toiminnan sijoituspaikan asemakaavan mukaisuudesta ei ylipäätään koske toiminnan sijoituspaikan ulkopuolista aluetta eikä toiminnan sijoituspaikan ulkopuolisen kaavan perusteella voida arvioida toiminnan sijoittumisen kaavan mukaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 2 momentin säännös ei myöskään ole tullut sovellettavaksi, kun arvioitavana ei ole ollut toiminnan sijoittaminen alueelle. Toiminnan sijaintipaikan ympäröivä maankäyttö tulee tässä lupaharkinnassa otettavaksi huomioon ympäristönsuojelulain 42 ja 43 §:n nojalla, kun arvioidaan toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten sallittavuutta. Sijaintipaikan ympäristön kaavoitustilanne on lupaharkinnassa siten sellaista huomioon otettavaa selvitystä, joka osoittaa alueen käyttömuotoja ja ominaisuuksia, ja joiden perusteella arvioidaan toiminnasta aiheutuvan rasituksen hyväksyttävyyttä. Vastaavasti myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö voidaan ottaa selvityksenä huomioon ympäristölupaharkinnassa. Oikeusvaikutteisella maakuntakaavalla tai oikeusvaikutteisilla yleiskaavoilla ei siten ole sellaisenaan sitovaa vaikutusta ympäristölupaharkinnassa eivätkä kaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset sellaisenaan koske kaava-alueen ulkopuolista lentoasemaa. Päätös ei siten ole ympäristönsuojelulain vastainen valituksissa esitettyjen kaavoitusta koskevien seikkojen perusteella. Lentoliikenteen järjestämisestä aiheutuva toiminnan melualue, aluehallintoviraston päätöksen liite 2 Valituksissa on vedottu siihen, että aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 2 esitetty lentoliikennetoiminnan melualue ei saa olla maakuntakaavassa olevaa vuosien 2003 - 2020 verhokäyrää laajempi. Valituksissa on myös viitattu tuon liitteen oikeudellisen merkityksen epäselvyyteen. Tämän vuoksi hallinto-oikeus toteaa seuraavaa: Hakemusasiakirjoihin liitetyssä vuonna 2001 valmistuneessa ja vuonna 2002 täydennetyssä melunhallintasuunnitelmassa tarkasteltiin Helsinki-Vantaan lentotoiminnasta aiheutuvan melun kehittymistä vuoteen 2020 saakka. Arvio perustui ennakkokäsitykseen kolmen kiitotien järjestelmän käytöstä. Melunhallintasuunnitelmaraportissa esitettyjen vuosille 2003 ja 2010 laskettujen eri ennustetilanteiden ja vaihtoehtojen sekä vuoden 2020 tilanteen koosteena laadittiin melun verhokäyrä. Kooste piti sisällään vuosien 2003 - 2020 perustilanteiden ja eri reittivaihtoehtojen suurimmillaan rajaaman melualueen. Verhokäyrä on sellaisenaan otettu nyttemmin lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Ilmailulaitos on vuonna 2008 laatinut nyt kyseessä olevaa ympäristölupahakemusta varten uuden arvion lentoliikenteen muutoksista ja lentotoiminnasta aiheutuvasta melusta aiempaa pidemmälle eli vuoteen 2025. Vuoden 2025 ennustettu tilanne on linjassa aikaisemmin vuoteen 2020 ulottuvien melualuearviointien kanssa. Arviossa on voitu ottaa huomioon kertyneet kokemukset kolmen kiitotien käytöstä sekä tiedot lentoasemalla käytössä olleesta GEMS-järjestelmästä, johon on tallennettu tutkatietoja toteutuneista ilma-alusten lentoonlähtö- ja laskeutumisprofiileista sekä seitsemän kiinteän ja kahden siirrettävän melumittausaseman tiedot. Arviossa on lisäksi päivitetty muun muassa ennusteita muutoksista lentokonekalustossa, lentoliikenteen kasvusta ja suuntautumisesta sekä operaatioiden painottumisesta eri vuorokauden aikoihin. Melualueiden laskennassa on sovellettu aiemmasta poikkeavaa Euroopan siviili-ilmailukonferenssin ECAC:n suosittamaa lentokoneiden melun laskentamenetelmää. Arvioinnin tuloksena on esitetty melualueet noin vuoden 2025 tilanteessa sekä yhdistelmä kehitystilanteesta 2025 sekä aiemmasta verhokäyrästä. Aluehallintoviraston lupaharkinnan perusteena on ollut edellä mainittu yhdistelmä (lentoliikenteen järjestämisestä aiheutuva aiemmasta verhokäyrästä ja toiminnan melualueesta v