§:n mukaan valtion asuntorahasto voi peruuttaa lain 15 §:n 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön nimeämisen, jos: 1) yhteisö tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva 15 b §:ssä tarkoitettu yhteisö ei enää täytä 15 a §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä tai toimii niiden vastaisesti; 2) yhteisö tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva 15 b §:ssä tarkoitettu yhteisö on ryhtynyt tosiasiallisiin toimiin, joiden tarkoitus on ristiriidassa yleishyödyllisyydelle 15 a §:ssä määritellyn sisällön tai asetettujen edellytysten kanssa; tai 3) yhteisö hakee nimeämisen peruuttamista. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 5 §:n mukaan laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, kun sen saajana on 3 kohdan mukaan yhteisö, joka täyttää mainitun lain 24 §:ssä tarkoitetut edellytykset ja jonka valtion asuntorahasto on tämän nojalla nimennyt; tai 4 kohdan mukaan sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa jollakin tai joillakin 1 - 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. Saman lain 24 §:n 1 momentin mukaan edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön sekä sellaisen yhtiön, jossa yhteisöllä on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta, on täytettävä seuraavat edellytykset ja toimittava niiden mukaisesti: 1) yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tai tarjota niitä käytettäviksi asumisoikeusasuntoina tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin; 2) yhteisö ilmoittaa asunnot julkisesti haettaviksi; 3) yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton, joka on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin valtion viiden vuoden obligaatiolainan korko ja jonka laskentaperusteesta ja suuruudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella; 4) yhteisö luovuttaa 11 §:ssä tarkoitetuista käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita taikka osuuksia vain asunnossa asuvalle vuokralaiselle taikka yhteisölle, jonka toimialaan kuuluu vuokra-asuntojen tarjoaminen; muulle kuin edellä mainituille voidaan asuntoja, osakkeita tai osuuksia luovuttaa vain, jos kyseisen tyyppisillä vuokra-asunnoilla ei ole kysyntää alueella taikka jos on muu painava syy myydä joitakin niistä; 5) yhteisö järjestää asuntojen omistuksen siten, että vuokrien tai käyttövastikkeiden tasaus on mahdollista, eikä järjestele yhteisön rakennetta siten, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokra- tai asumisoikeustaloista vaarantuu; 6) yhteisö ei ota muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyviä riskejä, ei anna lainaa muulle kuin 25 §:ssä tarkoitetulle yhteisölle, eikä anna vakuutta muun kuin 25 §:ssä tarkoitetun yhteisön velvoitteesta paitsi, jos on kyse lainasta, jonka samaan konserniin kuuluva yhteisö ottaa ja sijoittaa 25 §:ssä tarkoitetun yhteisön vuokra-asuntojen hankkimiseen tai rakennuttamiseen; 8) yhteisön osakkeet tai osuudet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Saman lain 25 §:n mukaan sovellettaessa lain 24 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä konsernissa käsitellään yhtenä kokonaisuutena lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yhteisöä ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvia: 1) muita lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä; 2) yhteisöjä, joilla on aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain (1190/1993) mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita; 3) yhteisöjä, joilla on vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) 10 §:ssä tarkoitetun 20 vuoden käyttörajoitusajan alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita; 4) yhteisöjä, joilla on asumisoikeusasunnoista annetussa laissa tarkoitettuja asuntotuotantolain (247/1966) 6 §:n 1 momentin 8 kohdan, aravalain 21 §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) 3 §:n taikka tämän lain 20 §:n nojalla lainoitettuja asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita edellyttäen, että asunnot tai osakkeet ovat asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia; sekä 5) yhteisöjä, joilla on 17 §:ssä tarkoitetun käyttörajoitusajan alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita. Saman lain 27 §:n mukaan valtion asuntorahasto voi peruuttaa 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön nimeämisen, jos: 1) yhteisö tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva 25 §:ssä tarkoitettu yhteisö ei enää täytä 24 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä tai toimii niiden vastaisesti; 2) yhteisö tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva 25 §:ssä tarkoitettu yhteisö on ryhtynyt tosiasiallisiin toimiin, joiden tarkoitus on ristiriidassa yleishyödyllisyydelle 24 §:ssä määritellyn sisällön tai asetettujen edellytysten kanssa; tai 3) yhteisö hakee nimeämisen peruuttamista. Saman lain 43 §:n siirtymäsäännöksen 2 momentin mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa tehdyt päätökset yhteisön nimeämisestä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 §:n ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 4 §:n mukaisesti säilyvät voimassa. Saman pykälän 5 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon korkotukilainaksi hyväksyttyihin lainoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asiassa saatu selvitys YH-Yhtymä Länsi Oy on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen yhteisö. YH-Yhtymä Länsi Oy:n yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala oli aiemmin (tammikuu 2011) joko itse tai tytäryhtiöidensä kautta omistaa ja hallita valtion lainoittamia ja vapaarahoitteisia, Länsi-Suomen läänissä, pois lukien Keski-Suomen maakunnan alueella, sijaitsevien vuokra-, asumisoikeus- tai asunto-osakeyhtiötalojen osakkeita ja osuuksia sekä muiden yhteisöjen osakkeita ja osuuksia. Yhtiön toimialaksi on 15.7.2011 rekisteröity asunto- ja kiinteistösijoittaminen tytäryhtiöiden kautta. YH-Yhtymä Länsi Oy on siirtänyt liiketoimintasiirrolla 31.12.2010 koko omaisuutensa ja liiketoimintansa Tampereen YH-Yhtiö Oy:lle, joka puolestaan 1.1.2011 on jakautunut kuudeksi eri yhtiöksi. Tampereen YH-Yhtiö Oy on purkautunut. Jakautumista koskevassa Tampereen YH-Yhtiö Oy:n hallituksen hyväksymässä suunnitelmassa on todettu, että jakautumisen tarkoituksena on konsernirakenteen selkeyttäminen jakamalla yhtiön eri liiketoiminnot kuuteen eri yhtiöön. Uusi kohteiden ominaisuuksiin perustuva konsernirakenne olisi konsernin hallinnoinnin kannalta helpompi ja selkeämpi. Tämän lisäksi jakautumisessa syntyneiden yhtiöiden omistuksessa olevia aravalainsäädännön mukaisista rajoituksista vapautuneita kohteita tai tulevaisuudessa vapautuvia kohteita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. YH-Yhtymä Länsi Oy:stä on tullut kuuden eri yhtiön osakkeenomistaja eli holding-yhtiö, joka ei itse harjoita asuntojen vuokraustoimintaa. Uudet yhtiöt on nimetty yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. YH-Yhtymä Länsi Oy on hakenut ARA:lta nimeämisen peruuttamista. Asian ratkaisu Asiassa on kysymys siitä, millä edellytyksillä YH-Yhtymä Länsi Oy:n yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen voidaan yhtiön hakemuksesta peruuttaa.
§:n 3 kohdan ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 27 §:n 3 kohdan mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi peruuttaa yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisen nimetyn yhteisön hakemuksesta. Laissa tai lain esitöissä ei ole esitetty, millä edellytyksillä nimetyn yhteisön nimeämisen peruuttamista koskeva hakemus voidaan hyväksyä. Lain sanamuodosta voidaan sinänsä päätellä, että ARA:lla on yhteisön peruuttamishakemusta käsitellessään harkintavaltaa. Näin ollen yleishyödyllisellä yhteisöllä ei ole ehdotonta oikeutta saada yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämistä peruutetuksi. Aravalainsäädännön mukaiset edut voidaan myöntää yleishyödylliselle yhteisölle, joka täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja joka on nimetty yleishyödylliseksi yhteisöksi. Jos nimetty yhteisö ei enää täytä edellytyksiä tai toimii niiden vastaisesti, sen nimeäminen voidaan peruuttaa. Nimeämisen peruuttamisesta seuraa, että yhteisö ei voi enää saada lainsäädännössä tarkoitettuja etuja. Nimeämisen peruuttamisesta johtuu näissä tilanteissa yhteisölle epäedullisia seurauksia. Yleishyödylliselle yhteisölle on kuitenkin lainsäädännössä annettu mahdollisuus itse hakea nimeämisen peruuttamista. Lähtökohtana tulee siten olla, että nimeäminen voidaan tällöin peruuttaa myös muissa kuin niissä tilanteissa, joissa yhteisö on rikkonut säännöksiä ja peruuttaminen tapahtuu viranomaisen aloitteesta. ARA on hylännyt 3.3.2011 tekemällään päätöksellä YH-Yhtymä Länsi Oy:n hakemuksen yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisen peruuttamisesta perustellen päätöstään sillä, että YH-Yhtymä Länsi Oy:n nimeämisen peruuttaminen johtaisi sellaisiin seurauksiin, jotka olisivat yleishyödyllisyyttä koskevien säännösten vastaisia ja vääristäisivät valtion tuen kohdentumista. ARA ei esitä päätöksessään tarkempia perusteluja sille, millaisia seurauksia ja valtion tuen kohdentumista vääristäviä seurauksia YH-Yhtymä Länsi Oy:n nimeämisen peruuttamisesta voi aiheutua tilanteessa, jossa YH-Yhtymä Länsi Oy ei suoraan omista valtion tuella rakennettuja aravarajoitusten alaisia asuntokohteita, vaan asuntokohteet ovat YH-Yhtymä Länsi Oy:n yleishyödyllisiksi yhteisöiksi nimettyjen tytäryhtiöiden omistuksessa. Aravarajoituslainsäädännön mukaisista kohderajoituksista vapautuneiden kohteiden omistuksen siirtyminen yhteisöön, jota ei ole nimetty yleishyödylliseksi, johtaa siihen, että näin siirtyneen omaisuuden käyttöä ei enää rajoita aravalainsäädännön esitöistä erityisesti ilmenevä tarkoitus käyttää omaisuutta rajoitusten vapautumisen jälkeenkin yleishyödyllisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti.
§:n 3 kohdassa ei säädetä siitä, että ARA voisi kohderajoituksista vapautuneen omaisuuden yleishyödyllisen käytön mahdollisen vaarantumisen vuoksi hylätä yhteisön tekemän hakemuksen yhteisön yleishyödylliseksi nimeämisen peruuttamiseksi. Tällaista edellytystä ei voida johtaa pelkästään asianomaisen lainsäädännön esitöistä. Edellä olevan perusteella YH-Yhtymä Länsi Oy:n yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisen peruuttamista koskevaa hakemusta ei ole voitu hylätä ARA:n eikä hallinto-oikeuden päätöksissä mainituilla perusteilla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja ARA:n päätökset on kumottava ja asia palautettava ARA:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Matti Halén, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Kari Nieminen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.