§:n (217/2007) 2 momentin mukaan taksilupaa ei saa myydä tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa. Jos taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja yritys, jonka nimissä taksilupa on, myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ostajan tai luovutuksensaajan on, saadakseen jatkaa liikennettä, kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta haettava uutta taksilupaa. Pykälän 3 momentin mukaan yritys katsotaan vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt. Taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin (1314/2009) mukaan edellä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun luovuttajan lupa on peruutettava, kun luvan myöntämistä luovutuksensaajalle koskeva päätös on saanut lainvoiman, tai jos ilmenee, että lupaa ei ole haettu kuuden kuukauden määräajassa. Tosiseikat ja saatu selvitys X Oy:lle on myönnetty 26 taksilupaa, joista 14:ää koskee
§:n luovuttamiskielto. Yhtiössä on 5.12.2011 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeet on päätetty jakaa kahteen osakelajiin eli A- ja B-lajin osakkeisiin. A-osakkeella on yksi ääni osaketta ja B-osakkeella 100 ääntä osaketta kohden. B-lajin osakkeella ei ole oikeutta osinkoon. Osakelajia koskevan muutoksen jälkeen A-osakkeista C on omistanut 56 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. C on lisäksi omistanut yhden B-sarjan osakkeen. Ennen osakelajien muutosta C on omistanut 57 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. Yhtiön A-lajiset osakkeet on 30.12.2011 päivätyllä kauppakirjalla myyty Y Oy:lle, jonka ovat omistaneet H ja D. B-lajinen osake on edelleen jäänyt C:n omistukseen. Kauppakirjan mukaan alustava kauppahinta on ollut 2 300 000 euroa. Yhtiö on 24.2.2012 päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessa valita hallituksen puheenjohtajaksi H:n ja varsinaiseksi jäseneksi D:n, joka on samalla päätöksellä valittu myös toimitusjohtajaksi. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Yritys katsotaan
§:n (217/2007) mukaan vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt. Lain sanamuodon mukaista tulkintaa on pidettävä lähtökohtana säännöstä sovellettaessa. Esillä olevassa asiassa yhtiön osakkeet on 5.12.2011 jaettu eri äänimäärän tuottaviin A- ja B-lajin osakkeisiin. Tämän jälkeen yhtiön ja Y Oy:n välillä on 30.12.2011 toteutettu osakekauppa, minkä seurauksena yhtiön osinkoihin oikeuttavat A-osakkeet on 2 300 000 euron alustavalla kauppahinnalla siirretty yksinomaan Y Oy:lle ja ainoastaan yhtiön määräysvallan enemmistöön oikeuttava B-osake on jäänyt C:lle. Tähän nähden ja koska asiassa ei ole ilmennyt, että osapuolet olisivat muilla keskinäisillä järjestelyillä sopineet osakkeiden tuottamasta määräysvallasta, yhtiön omistukseen perustuvan määräysvallan ei voida katsoa siirtyneen pelkästään sillä perusteella, että yhtiön osinkoihin oikeuttavat osakkeet on siirretty Y Oy:lle. Näin ollen perustetta kysymyksessä olevien taksilupien peruuttamiseksi ei ole ollut. ELY-keskuksen päätös on kumottava. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Markku Lambert ja Vesa Heikkilä. Esittelijä Klaus Lintuniemi. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa ELY-keskus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ELY-keskuksen päätös saatetaan voimaan. Hallinto-oikeus on päätöksellään ratkaissut ennakkotapauksenomaisesti kysymyksen siitä, miten
§:n 2 momenttia on sovellettava myyntitilanteissa sellaisissa tapauksissa, joissa kahden eri osakesarjan avulla yhtiön määräysvalta on pidätetty vanhalla omistajalla, mutta hän on samalla luopunut oikeudesta osinkoihin. Hallinto-oikeus on tulkinnut
§:n 2 momenttia lain kirjaimen mukaisesti kumotessaan ELY-keskuksen päätöksen. Näissä olosuhteissa oikeustoimien todellista tarkoitusta tarkasteltaessa on otettava huomioon
§:ssä määritelty luovutuskielto ja tapahtumaketju kokonaisuudessaan, eikä ainoastaan sitä, kenellä on muodollinen määräysvalta yhtiössä osakeyhtiölain mukaisesti.
§:n 2 momenttia on tulkittava ottaen huomioon saman pykälän 1 momentti, jonka perusteella luvan tosiasiallinen luovuttaminen riittää luvan peruuttamiseen. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään tarkastellut tehtyjä oikeustoimia kokonaisuutena ottaen huomioon taksiliikennelain kiintiöjärjestelmästä johtuvan tarpeen luovutuskiellolle ja sen aiheuttamien valeoikeustoimien torjumisen tarpeen. Lahjoitusta koskevien oikeustapauksien vakiintunut oikeuskäytäntö tukee ELY-keskuksen näkemystä siitä, miten
§:ää tulisi soveltaa. Kun kysymyksessä on elinkeinotoiminta, ei ole uskottavaa, että todellinen määräysvalta yrityksessä vähemmistökaupan jälkeen olisi enää C:llä, kun hän myydessään muiden A-osakkeiden omistajien kanssa vain vähemmistön yhtiön äänivallasta Y Oy:lle on kuitenkin samalla luopunut saamasta liiketoiminnan tuottoja itselleen. Lisäksi ylimääräisestä yhtiökokouksesta, jossa osakkeiden äänimääriä ja oikeutta osinkoon muutettiin, kulunut lyhyt aika, alle kuukausi, kaupantekoon ja 2,3 miljoonan euron kauppahinta osoittavat kyseessä olevan todellisuudessa liikkeenluovutuksen, ei vähemmistöosuuden myynnin. Asiassa olisi annettava merkitystä myös sille, että määräysvaltaa yrityksessä käyttävä C on myös jättäytynyt pois yrityksen toiminnasta luopuessaan toimitusjohtajuudesta, hallituksen puheenjohtajuudesta ja samalla hallituksesta. Hänet on toimitusjohtajana korvannut vähemmistöomistajan osakas D, joka on myös valittu yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajana C:n on korvannut vähemmistönosakkaan toinen omistaja H. Edellä mainituin perustein ELY-keskus katsoo, että tosiasiassa kysymyksessä on liikkeenluovutus ja yrityksen määräysvalta on tosiasiallisesti siirtynyt vähemmistöosakas Y Oy:lle. Asiassa ei siten voida näissä olosuhteissa antaa ratkaisevaa merkitystä osakkeiden antamalle määräysvallalle, koska järjestelyn tarkoitus on kiertää
§:n luovutuskieltoa. Koska taksiluvat on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luovutettu
§:n 2 momentin luovutuskiellon vastaisesti, on ELY-keskus voinut peruuttaa kyseisen taksiluvat, kun uusia taksilupia ei ole haettu kuuden kuukauden määräajassa. Siten Helsingin hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota ja ELY-keskuksen päätös saattaa voimaan. X Oy on selityksessään esittänyt muun ohella, ettei X Oy:n omistusta koskevan määräämisvallan luovuttamisesta
§:n tarkoittamalla tavalla ole mitään todistetta tai viitettä. Osakeyhtiölain mukainen määräysvalta samaten kuin myös niin sanottu tosiasiallinen määräämisvalta taksiliikennelain mielessä on yhtiöjärjestyksen osakesarja- ja äänivaltasääntöjen mukaan edelleen C:llä. C:n rooli yhtiön hallitsevana osakkaana on jatkunut koko ajan johdonmukaisesti. Luovutuksen jälkeinen yhtiön omistus- ja hallintatilanne on itse asiassa siten täysin vastakkainen kuin ELY-keskuksen tuekseen viittaamissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa vuosilta 2012 ja 2014, joissa on nimenomaan luovutettu pois yhtiön määräämisvalta. Mainitut ratkaisut koskevat lisäksi varsinaisesti eri asiaa eli lupien vastikkeettoman luovutuksen tulkintaa taksiliikennelain mukaan. ELY-keskus pitää tehtyä vähemmistöosuuden osakekauppaa valeoikeustoimena, jolla X Oy:n määräämisvalta, osakeyhtiölain termein määräysvalta, olisi tosiasiallisesti luovutettu pois. Valittajan uskomus määräämisvallan luovuttamisesta ei ole juridisesti relevanttia. Asiakirjat ja asianomaisten toiminta sekä C:n ja E:n omaehtoiset suulliset ja kirjalliset vakuutukset todistavat yksiselitteisesti, ettei taksiliiketoimintaa eikä myöskään osakkeisiin perustuvaa yhtiön määräämisvaltaa X Oy:ssä ole myyty eikä luovutettu. C on ikänsä vuoksi halunnut vetäytyä hiukan kauemmas raskaasta käytännön toimintavastuusta. Tämä on toteutettu ottamalla toimintaan mukaan yhteistyössä saman alan yritys vähemmistöosakkaaksi ja aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Samalla on saatu aikaa pohtia yrityksen ja perheen kannalta parasta tapaa turvata yhtiön tulevaisuus ja siirtää taksitoiminta seuraavalle sukupolvelle. Vähemmistöosakkuuden myynti ei voi olla mikään liikkeenluovutus kuten ELY-keskus väittää. Siten hallinto-oikeuden täysin lain ja oikeuskäytännön mukaisen päätöksen on pysyttävä voimassa. ELY-keskus on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että näissä olosuhteissa oikeustoimien todellista tarkoitusta tarkasteltaessa on otettava huomioon
§:ssä määritelty luovutuskielto ja tapahtumaketju kokonaisuudessaan eikä ainoastaan sitä, kenellä on yhtiössä muodollinen määräysvalta osakeyhtiölain mukaisesti.
§:n 2 momenttia on tulkittava ottaen huomioon saman pykälän 1 momentti, jonka perusteella luvan tosiasiallinen luovuttaminen riittää luvan peruuttamiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. ELY-keskuksen valitus hyväksytään. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös saatetaan voimaan. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi 30. päivänä tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. Perustelut Sovellettavat säännökset
§:n (217/2007) 1 momentin mukaan taksilupaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan taksilupaa ei saa myydä tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa. Jos taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja yritys, jonka nimissä taksilupa on, myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ostajan tai luovutuksensaajan on, saadakseen jatkaa liikennettä, kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta haettava uutta taksilupaa. Pykälän 3 momentin mukaan yritys katsotaan vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt. Taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin (1314/2009) mukaan edellä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun luovuttajan lupa on peruutettava, kun luvan myöntämistä luovutuksensaajalle koskeva päätös on saanut lainvoiman, tai jos ilmenee, että lupaa ei ole haettu kuuden kuukauden määräajassa. Asiassa saatu selvitys X Oy:lle on myönnetty 26 taksilupaa, joista 14:ää koskee
§:n luovuttamiskielto. Yhtiössä on 5.12.2011 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeet on päätetty jakaa kahteen osakelajiin eli A- ja B-lajin osakkeisiin. A-osakkeella on yksi ääni osaketta ja B-osakkeella 100 ääntä osaketta kohden. B-lajin osakkeella ei ole oikeutta osinkoon. Osakelajia koskevan muutoksen jälkeen A-osakkeista C on omistanut 56 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. C on lisäksi omistanut yhden B-sarjan osakkeen. Ennen osakelajien muutosta C on omistanut 57 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. Yhtiön A-sarjan osakkeet on 30.12.2011 päivätyllä kauppakirjalla 2 300 000 euron alustavasta kauppahinnasta myyty Y Oy:lle, jonka ovat omistaneet H ja D. B-lajinen osake on edelleen jäänyt C:n omistukseen. Yhtiö on 24.2.2012 päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessa valita hallituksen puheenjohtajaksi H:n ja varsinaiseksi jäseneksi D:n, joka on samalla päätöksellä valittu myös toimitusjohtajaksi. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Taksiliikennelain 19 §:n mukaan toimivaltainen ELY-keskus vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Taksiliikennelain 10 a §:ssä on säädetty taksiluvan hakijoiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä. Taksiliikennelain mukainen järjestelmä perustuu siihen, että taksiluvan vapauduttua ELY-keskus myöntää sen laissa säädetyn järjestelmän ja etusijajärjestyksen perusteella luvan hakijalle. Lain 11 §:n 1 momentin mukaisella taksiluvan luovutuskiellolla ja 2 momentin ensimmäisen virkkeen kiellolla myydä tai muutoin vastikkeellisesti luovuttaa taksilupa on tarkoitus toteuttaa tätä järjestelmää, jonka mukaan ELY-keskuksella on oikeus päättää vapautuvien taksilupien siirtämisestä uudelle luvanhaltijalle.
§:n 2 momentin toisessa ja kolmannessa virkkeessä säädetään tilanteesta, jossa taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja tämä yritys myydään tai luovutetaan vastikkeellisesti. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan yritys katsotaan luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt. Oikeushenkilön määräämisvallan luovuttamista koskevia säännöksiä on pidettävä taksiliikennelain mukaista luovuttamiskieltoa toteuttavina säännöksinä. Säännöksiä ei ole tulkittava siten, että yrityksen määräämisvallan siirtymistä olisi arvioitava pelkästään muodollisin perustein, vaan myös asiasta ilmenevät tosiasialliset olosuhteet on otettava huomioon. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kaikki X Oy:n A-sarjan osakkeet eli osinkoon oikeuttavat osakkeet on luovutettu huomattavaa kauppasummaa vastaan Y Oy:lle, jonka toisesta omistajasta on tullut X Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toisesta omistajasta hallituksen jäsen ja yhtiön toimitusjohtaja. Näissä oloissa X Oy:n tosiasiallisen määräämisvallan on katsottava siirtyneen Y Oy:lle. Kun X Oy ei ole hakenut uusia lupia taksiliikennelaissa säädetyssä kuuden kuukauden määräajassa, ELY-keskuksen on tullut taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin nojalla peruuttaa X Oy:lle myönnetyt ELY-keskuksen päätöksessä mainitut taksiluvat. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3.2.2014 tekemä päätös saatettava voimaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kari Nieminen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.