2017 false KHO:2017:154 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko erityisen tarkastuksen toimittamista haettu aluehallintovirastolta asunto-osakeyhtiölain edellyttämällä tava

§:n sanamuoto ja lain esityöt sekä asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen, että erityisen tarkastuksen toimittamista koskevaa ehdotusta oli käsitelty ja kannatettu asunto-osakeyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa lain edellyttämällä tavalla. Koska ehdotuksen olivat tehneet yhteensä riittävän omistusosuuden omaavat osakkeenomistajat, asiasta ei ole ollut tarpeen toimittaa äänestystä. Koska erityisen tarkastuksen toimittaminen ei myöskään edellytä yhtiökokouksen päätöstä, ehdotuksen siirtämisellä ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltäväksi ei ollut asiassa merkitystä.

§:ssä mainitut yhtiökokouskäsittelyä ja kannatusta koskevat edellytykset olivat täyttyneet jo varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi erityisen tarkastuksen toimittamista koskevien muiden edellytysten selvittämiseksi. Asunto-osakeyhtiölaki 9 luku 13 § Päätös, jota valitus koskee Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1.4.2016 nro 16/0311/3 Asian aikaisempi käsittely Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.11.2014 tekemällään päätöksellä hylännyt B:n hakemuksen erityisen tarkastuksen toimittamisesta Asunto-osakeyhtiö A:n hallinnosta vuosilta 2008-2012. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on hylännyt B:n sekä Asunto-osakeyhtiö A:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Hallinto-oikeus on selostettuaan

§:n ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin säännökset perustellut päätöstään siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys seuraavasti: Erityisen tarkastuksen määrääminen Esitetty selvitys Aluehallintovirastolle toimitettuihin asiakirjoihin on liitetty 29.4.2013 päivätty kutsu Asunto-osakeyhtiö A:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 14.5.

1. Kutsussa ei ole mainittu, että kokouksessa tultaisiin käsittelemään erityisen tarkastuksen toimittamista koskevaa ehdotusta. Varsinaisen yhtiökokouksen 14.5.2013 pöytäkirjan 6-kohta on koskenut työjärjestyksen hyväksymistä. Pöytäkirjaan merkityn mukaan työjärjestykseen esitettiin kokouksessa käsiteltäväksi B:n ja C:n toimesta kaksi asiaa. Toinen näistä oli äänestys erityisen tarkastuksen toimittamisesta yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta viideltä vuodelta. Lisäksi pöytäkirjaan on merkitty, että erittely tarkennetaan myöhemmin (liite 13). Edelleen pöytäkirjaan merkityn mukaan yhtiökokous päätti, että yhtiössä pidetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa nämä asiat käsitellään. B on vaatinut erityisen tarkastuksen toimittamista aluehallintovirastolle 10.6.2013 saapuneella hakemuksella. B:n mukaan erityisen tarkastuksen toimittamista koskevaa ehdotusta ei ole otettu yhtiökokouksen 14.5.2013 esityslistalle. Aluehallintovirasto on lähetteellään 26.6.2013 varannut Asunto-osakeyhtiö A:n hallitukselle tilaisuuden tulla kuulluksi B:n hakemuksen johdosta. Yhtiön antaman vastineen mukaan B ei ole voinut hakea erityistä tarkastusta, koska edellytys ehdotuksen käsittelemisestä yhtiökokouksessa 14.5.2013 puuttuu. Yhtiökokouksen 14.5.2013 pöytäkirjan liitteestä 13 ilmenee myös, että B ja hänen asiakumppaninsa eivät ole yksilöineet vaatimustaan. Aluehallintovirasto ei ole varannut B:lle tilaisuutta lausua yhtiön vastineesta. Asunto-osakeyhtiö A:n ylimääräisen yhtiökokouksen 2.8.2013 päivätyssä kutsussa on kokouksen asialistalle kohtaan 8.1 merkitty käsiteltäväksi B:n esittämä erityistilin- ja toiminnantarkastus, jonka tulee koskea erityisesti seuraavia seikkoja: - huoneistojen pohjakerrokseen teetetyt lattialämmitykset taloyhtiön kustannuksella - yhtiön putkiremontin yhteydessä maksetut hyvitykset osakkaille, putkiremontin kustannusten jakautuminen osakkaiden kesken sekä hyvitysten maksamisperiaatteet - taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien putkien jättäminen korjaamatta - putkiremontin toteutus. Onko putkiremontti toteutettu tehtyjen laillisten päätösten mukaisesti ja asunto-osakeyhtiölakia noudattaen - lämmönjakohuoneen hallintaoikeus ja vuokraus osakkaalta. Asunto-osakeyhtiö A:n ylimääräinen yhtiökokous on pidetty 19.8.
2. Kokouspöytäkirjan mukaan kohdassa 8 on käsitelty B:n ehdotus erityisen tarkastuksen toimittamisesta. Pöytäkirjasta ilmenee, että isännöitsijä on kertonut arviohinnan erityiselle tarkastukselle. Äänestyksen jälkeen yhtiökokous on päättänyt olla kannattamatta B:n ehdotusta. B on aluehallintovirastolle 17.9.2013 saapuneessa sähköpostiviestissään ilmoittanut vaativansa edelleen erityisen tarkastuksen toimittamista Asunto-osakeyhtiö A:ssa. Tämän varmistamiseksi B on ilmoituksensa mukaan yhdessä C:n kanssa vaatinut erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.8.
3. B on lisäksi ilmoittanut lähettäneensä sähköpostiviestinsä erityisen tarkastuksen toimittamista koskevan vaatimuksensa varmistamiseksi, koska hän ei ollut vielä saanut ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjaa ja kokouksesta oli pian kulunut kuukausi. Aluehallintovirastolle 18.9.2013 saapuneessa sähköpostiviestissään B on ilmoittanut lähettävänsä 19.8.2013 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan sen saatuaan, jotta voidaan varmistaa, että erityinen tarkastus voidaan toimittaa, mikäli hänen varsinaisessa yhtiökokouksessa vaatimansa erityinen tarkastus ei jostakin syystä etenisi. Oikeudellinen arviointi Yhtiökokouksen pöytäkirja on luonteeltaan todisteluasiakirja, jonka sisältö osoittaa kokouksen kulun, jollei muuta osoiteta. Asunto-osakeyhtiö A:n 14.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan kyseisessä kokouksessa ei ole käsitelty osakas B:n tekemää ehdotusta erityisen tarkastuksen toimittamisesta, vaan kyseinen asia on päätetty käsitellä myöhemmin yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Pöytäkirjan mukaan päätös on ollut yksimielinen. Koska erityisen tarkastuksen toimittamista koskevaa ehdotusta ei ole käsitelty

§:n tarkoittamalla tavalla yhtiökokouksessa ennen hakemuksen toimittamista aluehallintovirastolle 10.6.2013, aluehallintoviraston olisi tullut jättää kyseinen hakemus tutkimatta. Asunto-osakeyhtiö A:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.8.2013 B on tehnyt ehdotuksen erityisen tarkastuksen toimittamisesta yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta edeltäneiltä viideltä vuodelta. Ehdotuksen perustelut oli merkitty kokouskutsuun. Aluehallintovirastoon 17.9. ja 18.9.2013 lähettämissään sähköpostiviesteissä B on ilmoittanut edelleen vaativansa erityisen tarkastuksen määräämistä toimitettavaksi. Siltä varalta, ettei hänen aikaisempi hakemuksensa menestyisi B on ilmoittanut vaativansa erityisen tarkastuksen määräämistä toimitettavaksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.8.2013 tekemänsä ehdotuksen perusteella. Tätä B:n myöhempää hakemusta ei ole käsitelty aluehallintovirastossa, eikä Asunto-osakeyhtiö A:lle myöskään ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi kyseisen hakemuksen johdosta. Ylimääräisen yhtiökokouksen 19.8.2013 pöytäkirjasta ei ilmene, että yhtiön hallitus olisi tuolloin antanut selvitystä B:n ehdotuksensa perusteluina esittämiin epäselvyyksiin. Aluehallintovirastolle yhtiö on antanut vastineensa B:n ensimmäisen hakemuksen johdosta. Kun myöskään yhtiön hallinto-oikeudelle antama selitys ei sisällä yhtiön kannanottoa B:n myöhemmän hakemuksen perusteisiin, hallinto-oikeus palauttaa asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Ennen asian ratkaisemista aluehallintoviraston tulee varata Asunto-osakeyhtiö A:lle tilaisuus lausua B:n 19.8.2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa esittämistä perusteista erityiselle tarkastukselle. Oikeudenkäyntikulut B on hakenut muutosta aluehallintoviraston päätökseen olla määräämättä erityistä tarkastusta toimitettavaksi Asunto-osakeyhtiö A:ssa. Asia on ollut osakkeenomistajalle tärkeä. Asian lopputulos huomioon ottaen B:tä ei ole syytä määrätä korvaamaan yhtiön selityksen antamisesta aiheutuneita kuluja siitä huolimatta, että hallinto-oikeus on Asunto-osakeyhtiö A:n tavoin katsonut, että B:n ensimmäinen hakemus olisi tullut jättää tutkimatta. Asian lopputulos huomioon ottaen myöskään Asunto-osakeyhtiö A:ta ei voida velvoittaa korvaamaan B:n oikeudenkäyntikuluja. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Riitta Jokioinen ja Marja Tuominen, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja että erityinen tarkastus määrätään toimitettavaksi Asunto-osakeyhtiö A:ssa siten kuin varsinaisessa yhtiökokouksessa on 14.5.2013 esitetty ja myöhemmin tarkennettu. Lisäksi asiassa syntyneet oikeudenkäyntikulut on korvattava. Asunto-osakeyhtiö A on velvoitettava korvaamaan erityisestä tarkastuksesta aiheutuvat kulut, erityistä tarkastusta hakeneiden oikeudenkäyntikulut ja edunvalvontakulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. B on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti: Erityisen tarkastuksen toimittamista on vaadittu

§:n mukaisesti. Hakemus erityisen tarkastuksen toimittamisesta on pantu vireille Asunto-osakeyhtiö A:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.5.2013 tehdyn ehdotuksen perusteella. Varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtaja on allekirjoituksellaan vahvistanut, että osakkaat, jotka omistavat yli kymmenesosan yhtiön osakekannasta, ovat varsinaisessa yhtiökokouksessa esittäneet kirjallisen vaatimuksen erityisen tarkastuksen toimittamisesta. Sittemmin hakemusta on täydennetty ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.8.2013 esitettyjen tarkennusten johdosta. Aluehallintovirasto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossaan todennut muun ohella seuraavasti: Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa aluehallintovirasto on katsonut, että erityistä tarkastusta on ehdotettu ja kannatettu asunto-osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.5.

1. Siten hakemusta 10.6.2013 ei ole tullut jättää tutkimatta. Aluehallintovirastolle 17.9.2013 toimittamassaan kirjelmässä B on tuonut esiin, että hän vaatii edelleen erityisen tarkastuksen toimittamista. Kirjelmässä on esitetty samat vaatimukset kuin 10.6.2013 tehdyssä hakemuksessa. B on Asunto-osakeyhtiö A:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 17.9.2013 vaatinut pöytäkirjaan kirjattavaksi, että kokouksessa vahvistetaan hänen varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.5.2013 esittämä vaatimus erityisen tarkastuksen toimittamisesta. Kirjelmän katsominen uudeksi hakemukseksi voinee siinä käytettyjen ilmaisujen perusteella olla liian pitkälle menevä tulkinta. Ottaen huomioon, että hakijalta peritään suoritemaksu sekä ensimmäisestä että uudesta hakemuksesta, ei viranomainen voi epäselvässä tapauksessa tulkita hakijan tarkoittavan tehdä uuden maksullisen hakemuksen. B ei ole myöskään korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa ilmaissut, että hän olisi tehnyt uuden hakemuksen 17.9.
2. B ei ole esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle mitään sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella asiaa olisi syytä arvioida toisin kuin aluehallintoviraston päätöksessä. Asunto-osakeyhtiö A on selityksessään todennut muun ohella seuraavasti: Valitus tulee hylätä. Riippumatta siitä, arvioidaanko B:n samansisältöisiä hakemuksia yhtiökokouksessa 14.5.2013 tai 19.8.2013 tehdyn ehdotuksen perusteella, erityisen tarkastuksen toimittamiselle ei ole painavia syitä. Lisäksi vaatimus koskien erityisestä tarkastuksesta aiheutuvia kustannuksia tulee jättää tutkimatta. B on myös velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa. B on antanut vastaselityksen. B yhtyy aluehallintoviraston näkemykseen siitä, että hänen hakemustaan ei ole tullut jättää tutkimatta. B kuitenkin katsoo, että erityisen tarkastuksen toimittamiselle on painava syy. B luopuu muista vaatimuksistaan, koska ne voidaan käsitellä yhtiökokouksessa erityisen tarkastuksen valmistuttua. Asunto-osakeyhtiö A:n vaatimus yhtiön oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä aiheettomana. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen erityisen tarkastuksen toimittamista koskevilta osin ja palauttaa asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut

§:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja voi hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Edellytyksenä on, että ehdotusta on yhtiökokouksessa käsitelty ja kannatettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus aluehallintovirastolle on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Hakemus voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Hallituksen esityksen Eduskunnalle uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009 vp)

§:ää koskevien yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan pykälässä ehdotetaan säädettäväksi erityisestä tarkastuksesta voimassa olevan lain 68 §:ää vastaavalla tavalla. Säännöksen sanamuotoa on kuitenkin jossakin määrin muutettu sen asian osoittamiseksi, että erityinen tarkastus voidaan määrätä vain viranomaisen toimesta ja että yhtiökokouskäsittelyllä ei sinänsä ole hakemuksen kannalta muuta merkitystä kuin osoittaa riittävää kannatusta hankkeelle. Yhtiökokouksen enemmistö ei voi pätevästi päättää toi-mittaa erityistä tarkastusta. Jos tällainen päätös tehdään, on kysymys jostakin muusta asiasta, esimerkiksi yhtiön tilintarkastajalle annetusta erityistä ohjeesta. Enemmistön päätöksellä ei myöskään ole vaikutusta viranomaisen erityisen tarkastuksen toimittamista kohdistuvaan harkintaan. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, onko erityisen tarkastuksen toimittamista haettu aluehallintovirastolta asunto-osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Asunto-osakeyhtiö A:nvarsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjan 14.5.2013 kohdan 6 mukaan kokouksessa on esitetty käsiteltäväksi B:n ja C:n toimesta kaksi asiaa, joista toinen on ollut äänestys erityisen tarkastuksen toimittamisesta yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta viideltä vuodelta, mistä erittely tarkennetaan myöhemmin. Tältä osin pöytäkirjassa viitataan liiteasiakirjaan 13, joka on B:n ja C:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 14.5.2013 osoittama asiakirja, jossa B on omasta ja valtakirjalla C:n puolesta vaatinut lisättäväksi yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin muun ohella äänestyksen erityistarkastuksen toimittamisesta yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta viideltä vuodelta. B ja C omistavat yhteensä 16,66 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiökokouksen puheenjohtaja on allekirjoituksellaan vahvistanut vaatimuksen esitetyksi. Yhtiökokouksessa on sittemmin päätetty, että yhtiössä pidetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa nämä asiat käsitellään. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että erityisen tarkastuksen toimittamista koskevaa ehdotusta on käsitelty ja kannatettu Asunto-osakeyhtiö A:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.5.2013 edellä selostetulla tavalla siten kuin asunto-osakeyhtiölaki edellyttää. Koska ehdotuksen ovat teh-neet yhteensä riittävän omistusosuuden omaavat osakkeenomistajat, asiasta ei ole ollut tarpeen toimittaa äänestystä. Koska erityisen tarkastuksen toimittaminen ei myöskään edellytä yhtiökokouksen päätöstä, ehdotuksen siirtämisellä ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltäväksi ei ole asiassa merkitystä.

§:ssä mainitut yhtiökokouskäsittelyä ja kannatusta koskevat edellytykset ovat täyttyneet varsinaisessa yhtiökokouksessa. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on voinut tutkia B:n hakemuksen 10.6.2013. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi erityisen tarkastuksen toimittamista koskevien muiden edellytysten selvittämiseksi. Hallinto-oikeuden tulee asian ratkaistessaan lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.