§:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.
§:n 3 momentin säätämiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 190/2009 vp) koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp, s. 8) on todettu muun ohella tarkoituksena olleen, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Mietinnössä esitetyn mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä kuuteen kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan. Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintalain nykyinen 73 §:n 1 momentti vastaa pääosin aiempaa 73 §:n 1 momenttia (348/2007). Tämän viimeksi mainitun säännöksen esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp, s. 117) myös tarjoajien ja ehdokkaiden asemaan vaikuttavista muista ratkaisuista tulee tehdä kirjalliset päätökset. Tällaisia ovat muun muassa ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta taikka päätös olla valitsematta ehdokasta jatkoneuvotteluihin tai puitejärjestelyyn. Hankintayksikön harkinnassa on kuitenkin päättää, missä vaiheessa se ilmoittaa tarjousten käsittelyn aikana tekemistään ratkaisuistaan. Hankintayksikön on kuitenkin ilmoitettava asianosaisille tekemistään ratkaisuista mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Valittajan asianosaisasema ja muutoksenhakuaika Muutoksenhaun kohteina asiassa ovat viime kädessä Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisen hankintarenkaaseen kuuluvien hankintayksiköiden 27.
§:n 1 momentin mukaisen 14 päivän muutoksenhakuajan kuluessa. Hankinnan rajaamista koskevat päätökset on annettu tiedoksi valittajalle tiedoksiantokirjeellä sähköpostitse 3.6.2014 asianmukaisine valitusosoituksineen. Näin ollen
§:n 1 momentin mukainen 14 päivän muutoksenhakuaika on päättynyt valittajan osalta 17.6.
§:n 3 momentin mukaista kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa. Hankintamenettelyn päättäviin lopullisiin hankintapäätöksiin kohdistettuna valituksen on katsottava koskevan myös hankintamenettelyn kaikkia aikaisempia vaiheita, mukaan lukien edellä mainitut hankinnan rajaamista koskevat päätökset. Valittaja on saanut hankinnan rajaamista koskevat päätökset tiedoksi 3.6.
§:n 3 momentin mukaista kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa. Markkinaoikeuden ei olisi tullut tutkia yhtiön valitusta, vaan jättää se myöhässä tehtynä tutkimatta. Salon Hyötykäytölle tiedoksiantokirjeellä 3.6.2014 tiedoksi annettujen päätösten mukaan pitkän ratkaisun kilpailutuksen ulkopuolelle on rajattu tarjoajien ratkaisut, jotka perustuvat 15 vuotta lyhyempään hankintakauteen ja/tai hyödynnettävän jätteen määrään, joka on vähemmän kuin 80 000 tonnia vuodessa. Lisäksi hankintaa on kyseisillä päätöksillä rajattu siten, että vuonna 2018 alkava hankintakausi on 15 - 25 vuotta ja hyödynnettävän jätteen määrä 130 000 - 140 000 tonnia vuodessa. Salon Hyötykäytön alustavissa tarjouksissaan esittämä ensisijainen lyhyt ratkaisu lisättynä 11 vuoden lisäkaudella (vuodet 2015 - 2028; 20 000 tonnia/vuosi), samoin kuin toissijainen pitkä ratkaisu (vuodet 2018 - 2028; 20 000 tonnia/vuosi) ovat rajautuneet tiedoksiantokirjeessä todetun perusteella pitkän ratkaisun ulkopuolelle sekä hankintakauden että hyödynnettävän jätemäärän perusteella. Salon Hyötykäyttö on tiennyt alustavien tarjoustensa sisällön, joten sen on täytynyt ymmärtää rajaamispäätösten merkinneen, että kumpikaan yhtiön alustavissa tarjouksissa esitetyistä ratkaisuista ei voi tulla valituksi pitkänä ratkaisuna. Alustavan tarjouksensa sisällöstä huolimatta Salon Hyötykäyttö ei ilmaissut hankintarenkaan 8.10.2013 yhtiölle lähettämän tiedustelun perusteella olevansa halukas antamaan tarjousta pitkästä ratkaisusta noin 137 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Yhtiön on myös tämän vuoksi täytynyt ymmärtää, että sillä ei ole mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailua pitkää ratkaisua koskien. Tiedoksiantokirje 3.6.2014 on ollut yksiselitteinen sen suhteen, että Salon Hyötykäyttö ja sen alustavasti tarjoamat ratkaisut ovat pitkää ratkaisua koskevan tarjouskilpailun ulkopuolella. Markkinaoikeus on virheellisesti todennut, että tiedoksiantokirje olisi ollut olennaisesti puutteellinen. Pitkää ratkaisua koskevat rajaamispäätökset ovat koskeneet menettelyä (hyväksyttäviä ratkaisuja), ei yksittäistä tarjoajaa tai tarjousta. Hankintadirektiivin (2004/18 /EY) 24 artiklan 4 kohdassa säädetään kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyen, että hankintaviranomainen voi määrätä menettelyn tapahtuvan vaiheittain siten, että neuvoteltavien ratkaisujen määrää rajoitetaan neuvottelun aikana. Euroopan komission kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevassa tiedonannossa on todettu, että hankintadirektiivissä tarkoitettu ratkaisujen rajaaminen tarkoittaa nimenomaan ratkaisuja, ei siis tarjouksia taikka tarjoajia, mutta käytännössä ratkaisujen rajaamisesta usein seuraa tarjoajan karsiutuminen kilpailutuksen ulkopuolelle. Kaikille tarjoajille lähetettävässä rajaamispäätöksen tiedoksiantokirjeessä ei saa edes ilmaista sitä, keiden tarjoajien ratkaisuihin rajaamispäätös vaikuttaa. Hankintadirektiivin 24 artiklan 3 kohdan mukaan hankintaviranomainen ei saa paljastaa muille osallistujille jonkin ehdokkaan ehdottamia ratkaisuja ilman tämän suostumusta. Vaikka suostumus olisi saatavissa, muiden ehdokkaiden ehdottamien ratkaisujen ilmaiseminen muille tarjoajille rajaamispäätöksen yhteydessä antaisi muille tarjoajille tietoa kilpailutilanteen kehittymisestä tarjouskilpailussa, mikä voisi vaikuttaa lopullisten tarjousten sisältöön. Tarjoajien tulee itse tietää esittämiensä ratkaisujen sisältö sekä rajaamispäätöksen vaikutus tarjoajan kannalta. Tämän arvioinnin tekemiseksi tiedoksiantokirjeestä 3.6.2014 ilmenevät tiedot ovat olleet yksiselitteisiä ja tarkkoja, eikä siitä ole puuttunut tietoja.
§:n 3 momentin esitöiden mukaan sääntely vastaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Esitöiden mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen kuuteen kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan. Rajaamispäätösten tiedoksiantokirje 3.6.2014 ei ole ollut ylipäänsä puutteellinen eikä ainakaan sillä tavoin olennaisesti puutteellinen, että puutteellisuus olisi vaikuttanut Salon Hyötykäytön mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan. Markkinaoikeus ei ole pitänyt tiedoksiantokirjettä 3.6.2014 sinänsä olennaisesti puutteellisena, vaan arvio puutteellisuudesta on perustunut kokonaisharkintaan, johon on vaikuttanut Salon Hyötykäytölle 20.10.2013 lähetetyn sähköpostiviestin sisältö. Markkinaoikeus on arvioinut viestin sisällön ja merkityksen väärin. Salon Hyötykäytölle lähetetty sähköpostiviesti on ollut jatkoa 9.10.2013 alkaneelle kirjeenvaihdolle. Kirjeenvaihdon ensimmäinen viesti on hankintarenkaan lähettämä sähköposti, joka on otsikoitu "Lounaisen Suomen hankintarengas/lyhyet ratkaisut". Viesti on koskenut vain lyhyitä ratkaisuja eikä siinä ole viitattu pitkään ratkaisuun. Salon Hyötykäytön vastaus (16.10.2013) on niin ikään koskenut vain lyhyitä ratkaisuja sekä niitä koskevaa yhtiön alustavaa tarjousta, johon oli yhdistetty 11 lisävuotta. Salon Hyötykäyttö on viestissään ilmoittanut tulkitsevansa, että sen tarjous on hylätty. Yhtiö on voinut tarkoittaa vain lyhyttä ratkaisua koskenutta alustavaa ensisijaista tarjoustaan. Yhtiö on pyytänyt saada perustelut sille, miksi sen tarjous on tullut hylätyksi. Hankintarenkaan vastauksessa 20.10.2013 ei ole viitattu pitkään ratkaisuun, vaan todettu Salon Hyötykäytön antaneen tarjouksen lyhyistä ratkaisuista, johon on alustavan tarjouspyynnön vastaisesti yhdistetty 11 lisävuotta. Hankintarengas on tämän jälkeen todennut, että se antaa Salon Hyötykäytölle valituskelpoisen päätöksen valitusosoituksineen, kun "lopullinen hankintapäätös/lopulliset hankintapäätökset on tehty". Viestin otsikko on edelleen sama kuin edellä on todettu, eikä koko viestiketjun kuluessa ole viitattu pitkään ratkaisuun. Pitkää ratkaisua on epäselvyyksien välttämiseksi käsitelty toisessa, erillisessä sähköpostiketjussa. Markkinaoikeus on ymmärtänyt sähköpostin 20.10.2013 väärin. Vastoin markkinaoikeuden näkemystä hankintarengas ei ole viestissään todennut, että Salon Hyötykäyttö ei ole antanut alustavaa tarjousta hankintakaudesta 2015 - 2017, vaan hankintarengas on todennut, että yhtiö ei ole antanut alustavaa tarjousta 1 - 3 vuoden mittaisesta hankintakaudesta vuosina 2015 -
§:n 3 momentin mukaista kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa. Salon Hyötykäyttö on pyytänyt alustavan tarjouksensa hylkäämisen johdosta perusteltua päätöstä ja muutoksenhakuohjetta jo 16.10.
§:n 3 momentin mukaista kuuden kuukauden valitusaikaa, Salon Hyötykäytön valitus on tehty myöhässä. Hankintalain mainitun säännöksen mukaan kuuden kuukauden valitusaika lasketaan siitä ajankohdasta, jona päätös on tehty. Päätöksen tiedoksiantoajankohdalla ei siten ole merkitystä. Hankintarenkaan tiedoksiantokirjeellä 3.6.2014 on ilmoitettu hankintayksiköiden ratkaisuista, jotka on tehty 14.
§:n 3 momentin mukaan valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, ei tiedoksiannosta. Hankintarenkaan päätökset on tehty ajalla 14.
§:n 3 momentissa tarkoitettua kuuden kuukauden määräaikaa ei voida soveltaa tapauksessa, jossa asianosaiselle annettu valitusaikaan liittyvä tieto on ollut siten virheellistä, että asianosainen ei ole lainkaan tullut tietoiseksi oikeussuojan tarpeestaan. Hankintarengas on ilmoittanut Salon Hyötykäytölle 20.10.2013 lähettämässään sähköpostissa, että yhtiö saa valituskelpoisen päätöksen valitusosoituksineen lopullisten hankintapäätösten yhteydessä. Salon Hyötykäyttö on markkinaoikeuden toteamin tavoin voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että sen oikeusasemaa koskeva lopullinen päätös tehdään samassa yhteydessä kuin vuonna 2018 alkavaa hankintakautta koskevat hankintapäätökset. Tällaisessa tapauksessa kuuden kuukauden aika ei rajoita yhtiön mahdollisuuksia valittaa päätöksestä.
§:n 3 momentin mukaan kuuden kuukauden määräaika alkaa hankintapäätöksen tekemisestä. Käsite poikkeaa lain 86 §:ssä ja 87 §:n 1 momentissa käytetyistä käsitteistä. Jos hankintamenettely tehdään vaiheittain ja asiasta annetaan useita valituskelpoisia päätöksiä, kuuden kuukauden aika lasketaan vasta lopullisesta hankintapäätöksestä, ei tätä edeltävistä muista hankintaa koskevista päätöksistä. Tämä on luontevaa, koska vasta lopullisen hankintapäätöksen jälkeen asianosainen voi perustellusti tulla tietoiseksi hankintayksikön ratkaisusta ja oikeussuojan tarpeestaan. Hankintalain esitöissä on myös todettu, että hankintayksikkö on käytännössä lähes aina kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä tehnyt hankintasopimuksen ja toteuttanut hankinnan osittain tai jopa kokonaan. Tämäkin osoittaa, että kuuden kuukauden aika on laskettava lopullisen hankintapäätöksen tekemisestä. Hankinnan rajaamisesta 14.5. - 27.5.2014 tehdyissä päätöksissä ei ole valittu hyödyntämispalvelujen tuottajaa, eikä suljettu mitään nimeltä yksilöityä tarjoajaa kilpailutuksen ulkopuolelle. Kyseessä ei ole sellainen hankintapäätös, josta
§:n 3 momentissa tarkoitettu kuuden kuukauden määräaika olisi alkanut kulua. Hankintaa koskevat hankintapäätökset on tehty vasta 27.
§:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 190/2009
§:n 3 momentin osalta, että kuuden kuukauden valitusaikaa koskevan sääntelyn tavoitteena on suojata hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välille syntynyttä oikeustilaa estämällä muutoksenhaku pitkän ajan kuluttua hankintapäätöksen tiedoksiannosta. Mietinnön mukaan edellytyksenä on, että tarjouskilpailuun osallistuneen asianosaisen voidaan katsoa puutteellisesta hankintapäätöksestä tai valitusosoituksesta huolimatta tulleen tietoiseksi hankintayksikön ratkaisusta ja, ainakin osittain, myös oikeussuojatarpeestaan. 2.1.2 Julkisten hankintojen valvonta- ja oikeussuojadirektiivit Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoista on säädetty muun ohella valvontadirektiivissä (direktiivi 89/665/ETY), sellaisena kuin se on muutettuna oikeussuojadirektiivillä (direktiivi 2007/66/EY). Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hankintadirektiivin (direktiivi 2004/18/EY) soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea direktiivissä mainituin edellytyksin muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti. Direktiivin 1 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata. Direktiivin 2 a artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on käytössä tarpeeksi aikaa hakea tehokkaasti muutosta hankintaviranomaisten hankintaa koskeviin päätöksiin, antamalla tarvittavat säännökset muun ohella tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vähimmäisedellytysten mukaisesti. Direktiivin 2 a artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa on säädetty asianomaisten tarjoajien ja ehdokkaiden muutoksenhakumahdollisuuden suojaksi sovellettavasta odotusajasta. Saman kohdan toisen alakohdan mukaan tarjoajat on katsottava asianomaisiksi, jos niitä ei ole vielä lopullisesti suljettu pois. Poissulkeminen on lopullista, jos siitä on ilmoitettu asianomaiselle tarjoajalle ja jos riippumaton muutoksenhakuelin on todennut poissulkemisen lailliseksi tai jos poissulkemiseen ei voida enää hakea muutosta. Saman kohdan kolmannen alakohdan mukaan ehdokkaat on katsottava asianomaisiksi, ellei hankintaviranomainen ole antanut tietoa heidän ehdokkuutensa hylkäämisestä ennen kuin tarjoajille on ilmoitettu hankintaa koskevasta päätöksestä. 2.1.3 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä Unionin tuomioistuin on asiassa C-230/02, Grossmann Air Service, antamassaan tuomiossa todennut, että valvontadirektiivin tavoitteena on vahvistaa julkisia hankintoja koskevien sopimusten alalla annettujen direktiivien tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi tarkoitettuja, niin kansallisilla kuin yhteisön tasolla suoritettavia järjestelyitä erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä menettelyjä voidaan vielä oikaista. Valvontadirektiivissä jäsenvaltioille asetetaan velvoite varmistaa, että lainvastaisiin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista (tuomion 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan se, että henkilö ei ole hakenut muutosta hankintaviranomaisen päätökseen, jolla on vahvistettu tarjouskilpailua koskevaan ilmoitukseen sisältyvät eritelmät, joita kyseinen henkilö pitää itseään syrjivinä niiltä osin kuin ne estävät häntä osallistumasta tehokkaasti kyseiseen hankintamenettelyyn, ja että hän odottaa kyseisen hankintapäätöksen tiedoksiantoa ennen kuin hän hakee siihen muutosta päätöksen tehneessä viranomaisessa vedoten nimenomaan siihen, että mainitut eritelmät ovat syrjiviä, ei ole yhteensopivaa valvontadirektiivin nopeutta ja tehokkuutta koskevien tavoitteiden kanssa (tuomion 37 kohta). Niiltä osin kuin tällainen käyttäytyminen on omiaan ilman objektiivista syytä viivästyttämään sellaisten muutoksenhakumenettelyjen aloittamista, jotka jäsenvaltiot ovat velvolliset saattamaan voimaan valvontadirektiivin nojalla, se on omiaan haittaamaan julkisia hankintoja koskevien yhteisön direktiivien tehokasta soveltamista (tuomion 38 kohta). Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sellaisia muutoksenhakukeinoja koskevilla menettelysäännöillä, joilla pyritään varmistamaan niiden oikeuksien turvaaminen, joita unionin oikeudessa myönnetään ehdokkaille ja tarjoajille, joiden etuja hankintaviranomaisten päätökset loukkaavat, ei saada vaarantaa valvontadirektiivin tehokasta vaikutusta. Kyseisen direktiivin tavoitteena on edellä todetuin tavoin taata se, että hankintaviranomaisten lainvastaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista (esimerkiksi yhdistetyt asiat C-439/14 ja C-488/14, SC Star Storage, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuin on arvioinut valvonta- ja oikeussuojadirektiiveistä muutoksenhakumenettelylle johtuvia vaatimuksia muun ohella asiassa C-100/12, Fastweb, antamassaan tuomiossa. Kyseisessä asiassa sopimuspuoleksi valittu tarjoaja oli esittänyt kansallisessa muutoksenhakumenettelyssä prosessiväitteen toisen tarjoajan puuttuvasta asiavaltuudesta. Puuttuvaa asiavaltuutta koskeva prosessiväite oli perustunut siihen, että voittaneen tarjoajan mukaan hankintaviranomaisen olisi pitänyt hylätä muutoksenhakijan tarjous sen vuoksi, että se ei ollut vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjä teknisiä eritelmiä. Unionin tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa C-100/12, Fastweb, antaman tuomion mukaan silloin, kun jokaisen toimijan tarjouksen sääntöjenmukaisuus samassa menettelyssä on kyseenalaistettu samanlaisilla perusteilla, sopimuspuoleksi valitun tarjoajan esittämä liitännäisvaatimus ei voi johtaa toisen tarjoajan muutoksenhaun hylkäämiseen. Tällaisessa tilanteessa jokainen kilpailija voi vedota vastaavaan lailliseen etuunsa saada muiden tarjoukset hylättyä, mikä voi johtaa siihen, että todetaan sääntöjenmukaisen tarjouksen valintavaiheeseen siirtymisen olevan hankintaviranomaiselle mahdotonta (tuomion 33 kohta). Unionin tuomioistuimen mukaan valvontadirektiivin 1 artiklan 3 kohdan kanssa on ristiriidassa se, että kysymyksessä oleva muutoksenhaku jätettäisiin tutkimatta prosessiväitteen edeltävän tutkimisen perusteella lausumatta siitä, ovatko sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tarjous että päävaatimuksen esittäneen tarjoajan tarjous näiden teknisten eritelmien mukaisia (tuomion 34 kohta). Unionin tuomioistuin on asiassa C-689/13, PFE, antamassaan tuomiossa todennut, että asiassa C-100/12, Fastweb, annetulla tuomiolla on konkretisoitu valvontadirektiivin 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ja 3 kohdan asettamat vaatimukset tilanteissa, joissa julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn jälkeen kaksi tarjoajaa hakee muutosta sulkeakseen toisensa menettelyn ulkopuolelle (tuomion 26 kohta). Kyseessä olevan hankintamenettelyn osallistujien lukumäärällä, muutosta hakeneiden osallistujien lukumäärällä ja niiden esittämien perusteiden kirjolla ei ole merkitystä asiassa C-100/12, Fastweb, annetusta tuomiosta ilmenevään oikeuskäytäntöön perustuvan periaatteen soveltamisen kannalta (tuomion 29 kohta). Unionin tuomioistuin on toisaalta asiassa C-355/15, Caverion Österreich ym., antamassaan tuomiossa todennut, että edellä mainituista tuomioista (asiat C-100/12, Fastweb, ja C-689/13, PFE) ilmenevää periaatetta ei voitu soveltaa asiassa C-355/15, Caverion Österreich ym ., esillä olleessa menettelyllisessä tilanteessa (tuomion 33 kohta). Kyseisessä asiassa hankintaviranomainen oli tehnyt ensin päätöksen asianomaisten tarjoajien tarjousten poissulkemisesta ja tämän jälkeen sopimuspuolen valintaa koskevan päätöksen, ja sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tarjouksen sääntöjenvastaisuuteen oli vedottu jälkimmäistä päätöstä koskevassa muutoksenhakumenettelyssä (tuomion 30 - 32 kohta). Unionin tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa C-355/15, Caverion Österreich ym., antaman tuomion mukaan valvontadirektiivillä taataan, että julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyissä tehtyihin sääntöjenvastaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti, kun siinä mahdollistetaan se, että jokainen poissuljettu tarjoaja voi poissulkevan päätöksen lisäksi riitauttaa - niin kauan kuin tätä riitauttamista ei ole ratkaistu - myös sellaiset myöhemmät päätökset, joista sille aiheutuisi vahinkoa tilanteessa, jossa sen poissulkeva päätös kumottaisiin (tuomion 34 kohta). Kyseisen direktiivin 1 artiklan 3 kohtaa ei näin ollen voida tulkita siten, että se olisi esteenä sille, että tarjoajalta evätään mahdollisuus hakea muutosta sopimuspuolen valintaa koskevaan päätökseen sen vuoksi, että tarjoajaa on pidettävä kyseisen direktiivin 2 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna, lopullisesti poissuljettuna tarjoajana (tuomion 35 kohta). Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa asiassa C-355/15, Caverion Österreich ym., lausunut ennakkoratkaisunaan, että valvontadirektiivin 1 artiklan 3 kohta ei ole esteenä sille, että tarjoajalta, joka on hankintaviranomaisen lainvoimaisella päätöksellä suljettu pois julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekomenettelystä, evätään mahdollisuus hakea muutosta kyseisen julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valintaa koskevaan päätökseen ja hankintasopimuksen tekemiseen, kun tarjouksia ovat jättäneet ainoastaan mainittu hylätty tarjoaja ja sopimuspuoleksi valittu tarjoaja ja kun ensin mainittu tarjoaja väittää, että sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tarjous olisi sekin pitänyt hylätä. 2.2 Keskeinen tapahtumakulku Hankintarengas on ilmoittanut 8.5.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä koskevasta palveluhankinnasta vuodesta 2015 alkaen enintään noin 25 vuodeksi. Hankintailmoituksen liitteenä olevassa hankekuvauksessa hankintamenettelynä olevan kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulkua on kuvattu muun ohella seuraavasti: "Käytössä on vaiheittainen menettely, jolla käsiteltävien ratkaisujen ja tarjoajien määrää rajoitetaan asteittain soveltaen hankintailmoituksessa ja jäljempänä (---) esitettyjä alustavia vertailuperusteita. Neuvotteluissa hankintarengas valitsee parhaan tai parhaat ratkaisut lopullisen tarjouspyynnön pohjaksi. (---) Keskeinen neuvottelujen kohde on se, miten hankinta voidaan jakaa jäte-eriä koskien tarvittavassa määrin osiin sen varmistamiseksi, että yksi taikka useampi tarjoaja voi toteuttaa hankittavan palvelun kokonaisuudessaan, ja mikä on eri vaihtoehtojen ja ratkaisujen hintavaikutus." Salon Hyötykäyttö on tekemänsä osallistumishakemuksen perusteella hyväksytty osallistumaan tarjouskilpailuun. Hankintarengas on 17.7.2013 pyytänyt alustavia tarjouksia. Alustavassa tarjouspyynnössä on muun ohella toistettu hankekuvauksessa ollut tieto menettelyn vaiheittaisuudesta sekä käsiteltävien ratkaisujen ja tarjoajien määrän asteittaisesta karsimisesta. Alustavat tarjoukset on pyydetty antamaan alustavan tarjouspyynnön liitteen mukaisesti. Liitteessä on todettu muun ohella seuraavaa: " Ratkaisut lähivuosille: (---) Hankintakausi 1 - 3 vuotta kaudelle 2015 - 2017, hyödynnettävä määrä 10 000 - 50 000 t/v Pitkäaikaisratkaisut: (---) Hankintakausi 2 - 10 vuotta alkaen vuonna 2018, hyödynnettävä määrä 10 000 - 50 000 t/v Hankintakausi 15 - 25 vuotta alkaen vuonna 2018, hyödynnettävä määrä 80 000 - 140 000 t/v" Salon Hyötykäyttö on 12.8.2013 antanut vuosia 2015 - 2028 koskevan ensisijaisen alustavan tarjouksen ja vuosia 2018 - 2028 koskevan toissijaisen alustavan tarjouksen. Molemmissa alustavissa tarjouksissa yhtiö on tarjonnut hyödynnettävän jätteen määräksi 20 000 tonnia vuodessa. Hankintarengas on 8.10.2013 lähettänyt Salon Hyötykäytölle sähköpostiviestin otsikolla " pitkät ratkaisut ". Viestissä on muun ohella todettu hankintarenkaan päättäneen, että pitkäaikaisratkaisujen sopimuskausi on noin 25 vuotta vuodesta 2018 alkaen ja hyödynnettävän jätteen määrä on noin 137 000 tonnia/vuosi. Viestissä on viitattu siihen, että Salon Hyötykäytön alustavat tarjoukset eivät vastaa hankintarenkaan päättämää hankintakautta eikä jätemäärää, ja tiedusteltu, onko yhtiö halukas antamaan lopullisen tarjouksen hankintarenkaan päätöksen mukaiselle hankintakaudelle ja jätemäärälle. Hankintarengas on 9.10.2013 lähettänyt Salon Hyötykäytölle sähköpostiviestin otsikolla " Lounaisen Suomen hankintarengas/lyhyet ratkaisut ". Viestissä on todettu muun ohella, että hankintarenkaan on tarkoitus lähettää tarjouspyyntö vuosien 2015 - 2017 osalta lähiaikoina. Viestissä on viitattu siihen, että Salon Hyötykäytön alustavat tarjoukset ovat koskeneet vuosia 2015 - 2017 pidempää aikaa, ja tiedusteltu, onko yhtiö halukas antamaan lopullisen tarjouksen vuosista 2015 - 2017 tai osasta niitä. Viestissä on vielä huomautettu, että tarjoukseen ei saa liittää muita vuosia, vaan se saa koskea vain vuosia 2015 - 2017 tai osaa niistä. Salon Hyötykäyttö on 16.10.2013 vastannut hankintarenkaan lyhyttä ratkaisua koskevaan sähköpostiviestiin muun ohella seuraavasti: "[V]astoin hankintarenkaan kantaa Salon Hyötykäyttö on jättänyt tarjouksen vuosista 2015 - 2017 osana tarjousta, joka käsittää hyödyntämisratkaisun vuoteen 2028. Viitaten kuitenkin sähköpostiisi 8. - 9.10.2013 Salon Hyötykäytön tarjous vuotuisesta 20 000 tonnin hyödyntämisestä on käsityksemme mukaan hylätty. Hylkäystä ei ole perusteltu. Pyydän toimittamaan (---) perustelut, miksi Salon Hyötykäytön tarjous on tullut hylätyksi sekä ohjeet, miten Salon Hyötykäyttö voi halutessaan hakea oikeusturvaa kielteiseen hankintarenkaan päätökseen." Hankintarengas on 20.10.2013 vastannut Salon Hyötykäytön viestiin todeten muun ohella seuraavaa: "Salon Hyötykäyttö ei ole antanut alustavaa tarjousta 1 - 3 vuoden mittaisesta hankintakaudesta vuosina 2015 - 2017. Kuten itsekin (---) toteatte, olette sen sijaan antaneet alustavan tarjouksen hankintakaudesta, joka kattaa vuodet 2015 - 2028. Hankintarengas antaa teille valituskelpoisen päätöksen valitusosoituksineen, kun lopullinen hankintapäätös/lopulliset hankintapäätökset on tehty." Hankintarengas on 20.10.2013 lähettänyt Salon Hyötykäytölle vielä samaan, lyhyttä ratkaisua koskeneeseen sähköpostikirjeenvaihtoon liittyen viestin, jossa se on selvyyden vuoksi todennut halunneensa tarjota yhtiölle mahdollisuutta osallistua lyhyiden ratkaisujen (vuodet 2015 - 2017) tarjouskilpailuun. Hankintarengas on samalla todennut kuitenkin aiemmasta kirjeenvaihdosta ymmärtäneensä, että yhtiö ei ole halunnut käyttää tätä mahdollisuutta. Salon Hyötykäyttö on 21.10.2013 vastannut ymmärtäneensä mahdollisuuden. Lyhyiden ratkaisujen osalta hankintarenkaan jäsenet ovat tehneet tarjoajien valintaa koskevat hankintapäätökset joulukuussa 2013. Pitkän ratkaisun osalta hankintarenkaan jäsenet ovat 14.5. - 27.5.2014 tekemillään erillisillä päätöksillä rajanneet tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoajien esittämät ratkaisut, jotka perustuvat 15 vuotta lyhyempään hankintakauteen vuodesta 2018 alkaen ja/tai jätteenkäsittelypalveluun alle 80 000 tonnin jätteen määrälle vuosittain. Lisäksi hankintaa on rajattu siten, että vuonna 2018 alkava hankintakausi on 15−25 vuotta ja hyödynnettävän jätteen määrä on 130 000−140 000 tonnia vuodessa. Hankintarengas on 3.6.2014 lähettänyt sähköisesti muun ohella Salon Hyötykäytölle pitkää ratkaisua koskevan kirjeen, joka on otsikoitu "Hankintamenettelyssä tehtyjen päätösten tiedoksiantokirje" (jäljempänä tiedoksiantokirje). Otsikon alla on lisäksi alaotsikko "Hankinta syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä - Pitkäaikaisratkaisu vuonna 2018 alkavalle hankintakaudelle". Tiedoksiantokirjeessä on toistettu hankekuvauksessa ja alustavassa tarjouspyynnössä ollut tieto menettelyn vaiheittaisuudesta sekä käsiteltävien ratkaisujen ja tarjoajien määrän asteittaisesta karsimisesta. Kirjeessä on todettu hankintarenkaan päättäneen rajata hankintaa edellä todetulla tavalla, lueteltu rajaamispäätökset tehneet hankintayksiköt ja päätösten päivämäärät sekä selostettu päätösten lopputulos ja perustelut. Tiedoksiantokirjeeseen on liitetty hankintalain mukainen hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen. Tiedoksiantokirjeessä on rajaamispäätösten perusteluina esitetty, että ratkaisujen ja hankinnan rajaaminen on ollut hankintarenkaan edun mukaista. Kirjeen mukaan alustavien tarjousten ja neuvottelujen perusteella oli ilmennyt, että rajauksilla saavutetaan hankintailmoituksessa ja hankekuvauksessa esitetyt hankintarenkaan tavoitteet eli ratkaisu on kokonaistaloudellisesti edullisin ja kattaa hankintarenkaalle kertyvän jätteen kokonaisuudessaan. Hankintarenkaan jäsenet ovat 27.10. - 24.11.2014 tehneet pitkän ratkaisun osalta tarjoajan valintaa koskevat hankintapäätökset. Salon Hyötykäyttö on markkinaoikeuteen 2.12.2014 saapuneessa valituksessaan vaatinut muun ohella, että pitkää ratkaisua koskevat rajaamispäätökset ja tarjoajan valintaa koskevat päätökset kumotaan. 2.3 Oikeudellinen arviointi Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee ratkaistavaksi hankintarenkaan valituksesta, onko markkinaoikeuden tullut tutkia Salon Hyötykäytön valitus vai olisiko valitus tullut jättää myöhässä tehtynä tutkimatta. Mikäli Salon Hyötykäytön valitus markkinaoikeuteen on ollut myöhässä, markkinaoikeuden päätös asiassa tulee kumottavaksi ja poistettavaksi tällä perusteella. Asiassa on kysymys hankintarenkaan syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä koskevasta hankintamenettelystä. Salon Hyötykäytön markkinaoikeudelle tekemä valitus on kohdistunut niin sanottua pitkää ratkaisua eli vuodesta 2018 alkavaa hankintakautta koskeviin, kyseisessä hankintamenettelyssä tehtyihin päätöksiin. Salon Hyötykäyttö on osallistunut hankintamenettelyyn tekemällä osallistumishakemuksen ja antamalla alustavan tarjouksen. Yhtiöllä on näin ollen ollut hankintalain 85 §:n 1 momentin mukainen asianosaisen oikeus hakea muutosta sellaisiin pitkää ratkaisua koskeviin hankintayksiköiden päätöksiin tai muihin ratkaisuihin, jotka ovat mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla koskeneet yhtiötä ja joilla on ollut lain 86 §:n 1 momentissa tarkoitettua vaikutusta yhtiön asemaan. Hankintamenettelyn aikana Salon Hyötykäytölle on 3.6.2014 annettu tiedoksi pitkää ratkaisua koskeva tiedoksiantokirje. Tiedoksiantokirjeessä on edellä selostetuin tavoin ilmoitettu hankintarenkaan jäsenten 14.5. - 27.5.2014 tekemistä hankinnan rajaamispäätöksistä. Kirjeestä on käynyt ilmi, että tarjouskilpailun ulkopuolelle on rajattu tarjoajien esittämät ratkaisut, jotka perustuvat 15 vuotta lyhyempään hankintakauteen vuodesta 2018 alkaen ja/tai jätteenkäsittelypalveluun alle 80 000 tonnin jätteen määrälle vuosittain. Lisäksi kirjeestä on ilmennyt hankintaa rajatun siten, että vuonna 2018 alkava hankintakausi on 15−25 vuotta ja hyödynnettävän jätteen määrä on 130 000−140 000 tonnia vuodessa. Salon Hyötykäytön alustavat tarjoukset ovat koskeneet rajaamispäätöksissä mainittua lyhyempää hankintakautta ja pienempää jätemäärää. Rajaamispäätöksissä on siten ollut yhtiön osalta kysymys edellä tarkoitetuista, yhtiötä koskevista ja sen asemaan vaikuttavista päätöksistä. Tiedoksiantokirjeeseen 3.6.2014 ei ole oheistettu rajaamispäätöksiä, eikä kirje ole sisältänyt tietoa perusteista, joilla alustavat tarjoukset on arvioitu tai joilla hankinnan rajaamisen kokonaistaloudellista edullisuutta koskeviin johtopäätöksiin on päädytty. Kirjeessä ei myöskään ollut yksilöity niitä alustavan tarjouksen antaneita tarjoajia, joiden tarjoamat ratkaisut on päätösten myötä tarkoitettu sulkea vaiheittaisen hankintamenettelyn seuraavan vaiheen ulkopuolelle. Tiedoksiantokirje 3.6.2014 on edellä todetun perusteella ollut kokonaisuutena arvioiden sisällöltään sillä tavoin puutteellinen, että sen tiedoksi antamisesta Salon Hyötykäytölle ei ole alkanut kulua
§:n 1 momentissa tarkoitettu 14 päivän valitusaika. Asiassa tulee kuitenkin vielä arvioitavaksi, onko yhtiö saanut tiedoksiantokirjeestä sellaiset tiedot, että sen olisi tullut tehdä valitus
§:n 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa, joka koskee olennaisesti puutteellista tiedoksiantoa. Tiedoksiantokirjeestä 3.6.2014 on käynyt selvästi ilmi, että hankintarenkaan jäsenet ovat tehneet pitkän ratkaisun osalta hankinnan rajaamista koskevat päätökset. Kirjeestä on edellä selostetuin tavoin ilmennyt, millä tavalla hankintaa on rajattu, rajaamiselle esitetyt perustelut sekä päätökset tehneet hankintayksiköt ja päätösten ajankohdat. Kirjeen liitteenä on ollut hankintalain 74 §:ssä tarkoitettu hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen. Salon Hyötykäyttö on tullut tietoiseksi hankinnan rajaamispäätöksistä viimeistään tiedoksiantokirjeen 3.6.2014 saatuaan. Yhtiö on voinut saamiensa tietojen perusteella todeta, että sen alustavasti tarjoamat, lyhyempää hankintakautta ja pienempää jätemäärää koskevat ratkaisut on päätösten myötä rajattu tarjouskilpailusta lopullisesti pois. Kun yhtiö ei ollut antanut pitkästä ratkaisusta muutakaan tarjousta, joka olisi vastannut rajaamispäätösten mukaista hankintakautta ja jätemäärää, se on voinut todeta tulleensa suljetuksi hankintamenettelystä lopullisesti pois. Salon Hyötykäytön mukaan yhtiö oli jo lokakuussa 2013 käydyn sähköpostikirjeenvaihdon perusteella arvioinut tarvitsevansa oikeussuojaa ja sille oli ollut selvää, että se ei voi jatkaa pitkää ratkaisua koskevassa tarjouskilpailussa. Tähän nähden ja kun Salon Hyötykäyttö on viimeistään edellä selostetun sisältöisen tiedoksiantokirjeen 3.6.2014 saatuaan voinut todeta tulleensa suljetuksi hankintamenettelystä lopullisesti pois, yhtiön on myös katsottava viimeistään tiedoksiantokirjeen saatuaan tulleen tietoiseksi oikeussuojan tarpeestaan asiassa. Hankinnan rajaamispäätökset, joilla Salon Hyötykäyttö on edellä todetuin tavoin rajattu hankintamenettelystä lopullisesti pois, ovat
§:n 3 momentissa tarkoitettuja päätöksiä. Salon Hyötykäyttö on saanut tiedoksiantokirjeen myötä sellaiset tiedot näistä asemaansa vaikuttavista hankintayksiköiden päätöksistä, että yhtiön olisi tullut tehdä valitus markkinaoikeudelle
§:n 3 momentin mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluessa päätösten tekemisestä. Yhtiölle on samassa yhteydessä annettu lainmukainen valitusosoitus. Yhtiö on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä itsekin todennut, että tiedoksiantokirjeen perusteella asiassa on tullut noudattaa kuuden kuukauden valitusaikaa. Salon Hyötykäyttö on viitannut kuuden kuukauden valitusajan osalta markkinaoikeuden päätökseen, jonka mukaan valitusaika olisi päättynyt 3.12.2014 eli kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiantokirjeestä 3.6.2014.
§:n 3 momentin mukainen kuuden kuukauden valitusaika lasketaan kuitenkin säännöksestä ilmenevin tavoin hankintapäätösten tekemisestä, ei päätösten tiedoksisaannista, kuten markkinaoikeus on tehnyt. Tiedoksiantokirjeestä 3.6.2014 ilmenevin tavoin hankinnan rajaamispäätökset on tehty 14.5. - 27.5.2014. Näin ollen
§:n 3 momentissa tarkoitettu valitusaika on päättynyt viimeisen päätöksen osalta 27.11.2014. Salon Hyötykäytön valitus on saapunut markkinaoikeudelle 2.12.2014 ja siten sen jälkeen, kun
§:n 3 momentissa säädetyt valitusajat ovat kaikkien rajaamispäätösten osalta päättyneet. Kun Salon Hyötykäyttö on 3.6.2014 saanut tiedoksiantokirjeen liitteenä valitusosoituksen markkinaoikeuteen, se ei ole voinut enää perustellusti lähteä siitä, että valituksen tekemisen määräaikaan vaikuttaisi edellisen vuoden lokakuussa käyty sähköpostikirjeenvaihto valituskelpoisen päätöksen saamisesta. Toisin kuin markkinaoikeus on katsonut, mainitulla hankintarenkaan ja yhtiön välisellä sähköpostikirjeenvaihdolla ei siten ole valituksen tekemisen määräajan kannalta merkitystä. Salon Hyötykäytön sulkeminen pois hankintamenettelystä on tullut edellä todetuin tavoin lainvoimaiseksi viimeistään 27.11.2014 muutoksenhakuajan päätyttyä, jolloin yhtiöllä ei ole ollut jäljellä enää säännönmukaista valitusaikaa mistään rajaamispäätöksestä. Kun otetaan huomioon julkisten hankintojen valvontadirektiivin tavoite varmistaa, että hankintayksiköiden päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista, sekä se, että yhtiöllä on ollut käytettävissään huomattavan pitkä aika saattaa hankintamenettelyn lainmukaisuutta koskevat seikat markkinaoikeuden tutkittavaksi, unionin oikeudesta ei ole katsottava johtuvan, että yhtiöllä tulisi olla oikeus hakea muutosta hankintamenettelyssä tehtyihin päätöksiin, kuten tarjoajan valintaa koskeviin päätöksiin, vielä 27.11.2014 jälkeen. Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden ei olisi tullut tutkia Salon Hyötykäytön valitusta. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava ja poistettava, ja yhtiön markkinaoikeudelle tekemä valitus on jätettävä tutkimatta. 3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen 3.1 Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintarengas joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa kokonaan vahinkonaan. Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos, ei sen sijaan ole kohtuutonta, että Salon Hyötykäyttö joutuu markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hankintarenkaan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylätty ja hankintarenkaan jäsenet on velvoitettu korvaamaan Salon Hyötykäytön oikeudenkäyntikuluja. Salon Hyötykäyttö on velvoitettava hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla korvaamaan hankintarenkaan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä, asian laatuun, laajuuteen ja suoritettuihin tarpeellisiin toimenpiteisiin nähden kohtuulliseksi arvioidulla tavalla. Hankintarengas on puolestaan vapautettava velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa. 3.2 Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintarengas joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokonaan vahinkonaan. Salon Hyötykäyttö on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan hankintarenkaan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä, asian laatuun, laajuuteen ja suoritettuihin tarpeellisiin toimenpiteisiin nähden kohtuulliseksi arvioidulla tavalla. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi niin ikään kohtuutonta, jos Ekokem joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan. Ekokem on vaatinut, että Salon Hyötykäyttö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4 897,50 eurolla korkoineen. Ekokemin toimittamasta oikeudenkäyntikuluja koskevasta laskuerittelystä kuitenkin ilmenee, että 4 897,50 euron palkkion perusteena olevasta kokonaistyötuntimäärästä Salon Hyötykäytön osuus on vain puolet. Salon Hyötykäyttö on tämän vuoksi ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Ekokemin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Salon Hyötykäytölle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Outi Suviranta, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.