§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeettomia henkilötietoja niiden käsittelyn tarkoituksen kannalta. Hakijan oikeutta yksityiselämän suojaan on pidettävä painavampana perusteena kuin internetin käyttäjien oikeutta saada tietoa hakijan nimellä hänen terveystiedoistaan. Tietosuojavaltuutettu on edellä todettuun nähden voinut määrätä, että Google Inc.:n on poistettava nyt puheena olevat kaksi hakutulosta niistä Google Search -hakutuloksista, jotka tehdään hakijan nimellä. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Taina Pyysaari ja Nina Tuominen, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Google Inc. ja Google Finland Oy ovat valituksessaan vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden ja tietosuojavaltuutetun päätökset kumotaan tai asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimuksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa: Tietosuojavaltuutetun ja hallinto-oikeuden tekemä intressipunninta on ollut virheellinen. Asiassa ei ole esitetty perusteita sille, että hakutuloslinkit olisi määrättävä poistettaviksi Google Search -hakupalvelusta. Aineistoon liittyvä hakijan yksityisyyden suojaa koskeva intressi ei ylitä hakukoneoperaattorin ja yleisön intressiä siihen, että Google Search näyttää linkit. Tietosuojavaltuutettu ja hallinto-oikeus eivät ole ottaneet huomioon, että asiassa on tehtävä kaksi erillistä intressipunnintaa; toinen liittyen sivustoon, jossa ainoastaan kerrotaan hakijan tuomitun alentuneesti syyntakeisena, ja toinen liittyen sivustoon, jossa hakijan oireyhtymä kerrotaan nimeltä. Koska hakutulokset kohdistuvat kahteen yksityisyyden suojan ja sananvapauden kannalta erilaisia tietoja sisältävään erilliseen sivustoon, olisi poistomääräys ja siihen liittyvä intressipunninta joka tapauksessa tullut tehdä kummankin sivuston osalta erikseen. Jokaisen poistettavaksi vaaditun hakutuloksen osalta olisi tullut ilmoittaa merkitykselliset ja riittävät syyt intressipunninnan kallistumiselle suuntaan tai toiseen. Käräjäoikeus tuomitsi hakijan alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion. Hakijan todettiin puukottaneen toista ihmistä fileerausveitsellä noin 58 - 65 kertaa. Aspergerinsa takia hakijan kuitenkin katsottiin vain rajoitetusti voineen hallita uhrin provokaatiosta johtuvaa tunteenpurkausta. Tämän perusteella hakijan katsottiin toimineen alentuneesti syyntakeisena ja hänet tuomittiin kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen elinkautisen rangaistuksen sijaan. Asperger on lääketieteellinen oireyhtymä, joka kuuluu niin sanotun autismin kirjoon. Aspergeriä pidetään yleensä autismihäiriön ”lievänä” muotona. Suomessa noin 1,6 - 2,9 aikuisella tuhannesta arvioidaan olevan asperger. Hakijan oikeustapauksesta on keskustelu keskustelupalstalla (hakutulos numero 1) mainiten hakijalla olevan asperger ja sivustolla (hakutulos numero 3) mainiten hakijan alentunut syyntakeisuus yleensä mainitsematta oireyhtymää. Kysymys on siitä, ovatko sivustoilla olleet viittaukset hakijan alentuneeseen syyntakeisuuteen ja/tai Aspergerin oireyhtymään virheellisiä, tarpeettomia, puutteellisia tai vanhentuneita henkilötietoja henkilötietolain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, että Google ei saisi linkittää näihin sivustoihin hakutuloksissaan. Asia ratkeaa sen perusteella, voidaanko yleisön tiedonsaantioikeuden katsoa olevan painavamman kuin hakijan yksityisyydensuojaintressin tarkkaa oireyhtymäänsä ja alentunutta syyntakeisuuttaan koskevan tiedon osalta. Intressipunninta on tehtävä kummankin tietotyypin osalta erikseen ja siinä tulee ottaa huomioon WP29-työryhmän tuomiosta C-131/12 antamista tulkintaohjeista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Axel Springer -ratkaisusta ilmenevät tekijät. Hakijan tekemä rikos on ollut erittäin vakava ja yleistä kiinnostusta herättävä. Alentunut syyntakeisuus ja oireyhtymä ovat vaikuttaneet olennaisesti rangaistuksen mittaamiseen. Väkivaltarikosten rangaistusmittaus on ollut yleisen ja poliittisen keskustelun aihe Suomessa jo pidemmän aikaa. Vastaavasti on käyty julkista keskustelua liittyen autismin kirjoon, yhteiskunnallisiin asenteisiin näihin liittyen sekä aspergerin ja rikollisuuden välisiin yhteyksiin. Konkreettiset esimerkit ovat merkittävä osa keskustelua. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten tulee saada keskustella vakavien rikosten ja niiden seuraamusten oikeudellisesta arvioinnista. Vastaavasti hakukoneiden tulee saada linkittää tällaiseen keskusteluun, jotta kansalaiset voisivat tehokkaasti vastaanottaa tietoja merkittävistä poliittisista ja yhteiskunnallisista keskustelukysymyksistä. Hakijan rikos on ollut erittäin vakava, väkivaltainen ja tapahtunut hiljattain. Hän voi muodostaa uhan yleisölle. Hakija on siten tehnyt julkisen intressin kohteena olevan henkilön itsestään jo pelkällä teollaan. Asiassa ei voida nojautua journalistisiin itsesäätelyohjeisiin yleisön tiedonsaantioikeuden rajoittamiseksi. Muut eurooppalaiset tuomioistuimet ovat katsoneet, että hakutulokset vakavaan ja viimeaikaiseen rikollisuuteen liittyvään tietoon ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Hakijan äiti on tietoisesti luonut julkisuutta tapaukselle. Hakija on siten tälläkin perusteella tullut julkiseksi henkilöksi. Olisi kohtuutonta tehdä intressipunninta siten, että hakijaa lähellä olevat henkilöt saisivat tehokkaasti levittää hakijalle edullisia tietoja kun taas yleisöä olisi estetty tehokkaasti levittämästä kriittisiä tietoja. Rikosasiaa käsitelleet tuomioistuimet eivät julistaneet päätöksiään nyt kysymyksessä olevien tietojen osalta salassa pidettäviksi ja julkistivat tiedot. Tiedot ovat oikeita, lainvoimaisia ja laillisesti niiden paljastaneiden tahojen haltuunsa saamia. Yleisöllä on oikeus tietää, miksi hakijaa ei tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Riidanalaiset tiedot liittyvät siten merkittävään julkiseen keskustelunaiheeseen ja tietynasteista tunnettuisuutta omaavaan henkilöön. Intressipunninnan tulee kallistua siten, ettei hakutuloksia määrätä poistettavaksi. Lisäksi hakutulosten saatavilla oloa tukee se, että kysymyksessä olevat verkkosivustot sisältävät myös huomattavan määrän hakijan rikokseen liittyvää tietoa, joka ei millään tavoin ole ”kiellettyä”. Hakutulosten poistomääräys rajoittaisi myös näiden tietojen löydettävyyttä. Tiedot ovat merkityksellisiä muun muassa siksi, että yleisö voisi muodostaa käsityksen hakijan vaarallisuudesta. Pääsyn estäminen täysin sallittuihin tietoihin, jotta samalla voitaisiin estää pääsy (väitetysti) kiellettyyn sisältöön, muodostaisi erittäin laajan puuttumisen sananvapauteen. Tietosuojavaltuutettu ja hallinto-oikeus eivät ole perustelleet sitä, että poistomääräyksen antaminen olisi ihmisoikeussopimuksen sananvapautta koskevan 10 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla perusteltu tai suhteellinen toimenpide. Kun sanotussa artiklakohdassa edellytettyä riittävää arviota ei ole tehty, puuttumista sananvapauteen ei voida pitää perusteltuna. Tietosuojavaltuutetun arvion perusteella se, että kuka tahansa lisää yhdenkin kielletyn tiedonpalasen keskustelupalstalle tarkoittaisi sitä, että koko palsta/ketju tulisi poistaa hakutuloksista. Tätä ei voida pitää suhteellisuusvaatimuksen mukaisena. Tietosuojavaltuutettu ja hallinto-oikeus eivät ole päätöksissään ottaneet kantaa Googlen vetoamaan Helsingin Sanomien julkaisemaan artikkeliin Anders Breivikistä. Päätöksiä voidaan lukea niin, että Breivik voisi niiden perusteella vaatia artikkelia poistettavaksi hakutuloksista. Tietosuojavaltuutettu on perustellut poistomääräystä ja puuttumista sananvapauteen Journalistin ohjeilla sananvapauden rajojen mittapyykkinä. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on katsottu vakiintuneesti, ettei ohjeisiin voida vedota edes journalistin toiminnan oikeudellisessa arvioinnissa. Perustuslain sananvapaussäännöksiä tiukempien Journalistin ohjeiden soveltaminen yhtiöön, joka ei ole sitoutunut niihin tai edes toimi journalistisella alalla, on lainvastaista. Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan esittänyt, että valitus hylätään. Tietosuojavaltuutettu on uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lausunut muun ohella seuraavaa: Unionin tuomioistuin on asiassa C-131/12 katsonut, että rekisteröity voi hänellä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevien perusoikeuksiensa suhteen vaatia, ettei tiettyjä hänen henkilötietojaan aseteta enää suuren yleisön saataville sisällyttämällä ne hakutulosten luetteloon. Rekisteröidyn oikeudet syrjäyttävät tuomioistuimen mukaan lähtökohtaisesti paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin, myös suuren yleisön intressin saada mainitut tiedot saataviinsa tehdessään haun rekisteröidyn nimellä. Tästä ei tuomioistuimen mukaan ole kysymys, jos ilmenee, että rekisteröidyllä julkisuudessa olevan aseman kaltaisista erityisistä syistä puuttuminen rekisteröidyn perusoikeuksiin on perusteltavissa sillä ensisijaisella intressillä, joka suurella yleisöllä on saada nuo tiedot saataviinsa kyseisen sisällyttämisen johdosta. Tuomion C-131/12 perusteella on kiistatonta, että hakukoneoperaattori on velvollinen ottamaan huomioon yksityisyyden suojaan liittyvät perusoikeudet ja niitä turvaavan kansallisen tietosuojalainsäädännön, kun se käsittelee henkilötietoja url-hakutuloslistausten tarjoamiseksi. Hakutulosten tarjoamista ei voida enää arvioida ja oikeuttaa pelkästään sanan- ja tiedonvälityksen vapauteen liittyvillä näkökohdilla. Hakukonepoistopyyntöjä arvioidaan ja punnitaan perusoikeudet huomioon ottaen henkilötietolain ja tuomion C-131/12 valossa. Perusoikeuskirjan 54 artiklan mukaan sen määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajemmalti kuin perusoikeuskirjassa on sallittu. Tietosuojavaltuutetun päätöksessä on katsottu, että hakijan terveydentilaa koskevat tiedot eivät ole tarpeellisia hänen nimellään tehtävän Google-haun yhteydessä. Päätös ei vaikuta siihen, että tiedot ovat yhä paitsi saatavilla verkossa, myös löydettävissä saman hakukoneen muilla hakuehdoilla. Tuomio C-131/12 koskee nimenomaan ja yksinomaan luonnollisen henkilön nimellä tehtävän haun hakutuloslinkkejä. Hakutulosten poistamismääräys on annettu sairautta ja terveydentilan poikkeavuutta kuvaavien seikkojen vuoksi ja niiden kohdalla henkilötietolain vastaisuuden (tarpeettomuuden) takia. Päätöksellä suojataan sairautta ja terveydentilan poikkeavuutta kuvaavia henkilötietoja, ei rikollista tekoa. Poistamismääräys kohdistuu väistämättä url-hakutuloksiin kokonaisuudessaan, koska hakukoneoperaattori ei voi erotella pelkästään sairautta ja terveydentilan poikkeavuutta kuvaavia seikkoja pois rekisteröidyn nimellä saatavasta hakutuloslistauksesta ja siitä yksityiskohtaisesta kokonaisprofiilista, jota hakukone hänestä tarjoaa. Hakukoneoperaattori joko näyttää url-linkit tai ei näytä niitä. Rekisteröidyn nimen kytkemistä hänen sairauttaan ja terveydentilansa poikkeavuutta kuvaaviin tietoihin hänen nimellään saaduissa Google Search -hakutuloslistauksissa ei voida perustella ja oikeuttaa yksinomaan toteamuksella, että suuri yleisö on kiinnostunut saamaan asiasta tiedon ja hakukoneella on sananvapauden vuoksi oikeus jaella tätä tietoa. Suuren yleisön kiinnostus kaikenlaisia asioita kohtaan on periaatteessa rajaton. Yleiseen kiinnostukseen ja tiedonsaantitarpeisiin voitaisiin yhtä lailla vedota aina ja kaikenlaisten henkilötietojen osalta, koska varmasti aina joku sivullinen on asiasta kiinnostunut. Valituksessa omaksuttu ajattelutapa tarkoittaisi sitä, ettei hakukoneesta koskaan voitaisi poistaa mitään henkilötietoja (url-osoitteita), mikä tekisi tyhjäksi tuomion C-131/12 vaikutukset. Tietosuojavaltuutettu on viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon siltä osin kuin valituksessa on esitetty väitteitä, jotka koskevat sananvapauteen puuttumista, sitä, että rekisteröidyn äiti olisi tuonut poikansa oireyhtymän julkisuuteen ja että tämä olisi asian kannalta merkityksellistä, käräjä- ja hovioikeuden oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus- ja salassapitoluokituksen merkitystä sekä Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeiden soveltamista. Valituksessa ei ole esitetty perustelua sille, miksi yksittäinen Aspergerin oireyhtymää sairastava henkilö hänen sairauttaan ja terveydentilansa poikkeavuutta kuvaavine seikkoineen olisi merkityksellinen tekijä yleisessä keskustelussa. Hakija on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään. Hakija on yhtynyt tietosuojavaltuutetun lausuntoon ja esittänyt muun ohella seuraavaa: Kysymyksessä on alentuneesti syyntakeisen ihmisen tuomio ja hänen erittäin arkaluonteinen sairautensa. Sairaus syrjäytti hakijan yhteiskunnasta yksinäisyyteen jo ennen tapahtunutta ja myötävaikutti tapahtuneeseen tragediaan, mikä traumatisoi hänet lopullisesti. Nyt vankilatuomion jälkeen hoitamaton autistinen sairaus liitännäissairauksineen sulkee hakijan täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Heikon terveydentilan takia hakija ei kykene hoitamaan mitään asioitaan. Rangaistus ei ole enää "tuore", kuten valituksessa väitetään. Vankeusaika loppuu heinäkuussa 2017. Vankeus on ollut autismin kirjon ihmiselle epäinhimillinen kärsimys. Hakija vapautuu vankilasta työ- ja toimintakyvyttömänä, psyykkisen ja fyysisen terveyden menettäneenä ihmisrauniona saamatta mitään hoitoa sairauksiinsa koko puolen vuosikymmenen vankeusaikana. Autismin kirjon asiantuntijoiden lääkärinlausuntojen mukaan edessä on ainoastaan sairaus- ja työkyvyttömyyseläke. Vammaisen ihmisen elämä on tuhoutunut ja Googlen hakulinkkien esille tuomat nimellä haetut sairaustiedot ovat tuhonneet ja tuhoavat sen lopullisesti. Lisäksi on tuhoutunut lähimpien omaisten elämä. Julkistaminen edustaa vakavaa ennakkotapausta kaikkien asperger-syndroomaisten kannalta. Suurella yleisöllä ei voi olla oikeutettua intressiä saada tuomiossa alentuneesti syyntakeiseksi todetun yksityisen kansalaisen sairaustietoja. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus yksityisyyteen arkaluonteisissa asioissa ja etenkin kun tuomio on suoritettu. Google Inc. ja Google Finland Oy ovat vastaselityksessään pyytäneet, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely. Vastaselityksessä on uudistettu aikaisemmin esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa: Tietosuojavaltuutettu ei ole vastannut Googlen huomioon siitä, että kysymys on kahdesta eri tiedosta eli (a) hakijan yksilöidystä diagnoosista (hakutulos numero 1) ja (b) hakijan alentuneesta syyntakeisuudesta diagnoosia mainitsematta (hakutulos numero 3). Nämä kaksi eri tietoa ovat eri verkkosivuilla, joihin johtaa kaksi erillistä hakutulosta Google Search -palvelussa. Hakutuloksen poistomääräyksellä puututaan sananvapauteen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tällainen puuttuminen on perusteltava merkittävin ja riittävin perustein. Lähinnä yhteen hakutulokseen liittyvää yleistä arviota ei voida pitää riittävänä arviona ja perusteluna kummankin hakutuloksen poistomääräykselle. Riittävänä ei myöskään voida pitää hakijan aspergeriin liittyviin seikkoihin tukeutumista hakutuloksen numero 3 poistamiseksi tilanteessa, jossa sairautta ei sivustolla mainita. Toisin kuin tietosuojavaltuutettu on katsonut, Google on esittänyt syitä juuri hakijaan liittyvien tietojen saatavilla ololle. Ensinnäkin vakava väkivaltarikollisuus itsessään voi olla oikeutetun julkisen kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Toiseksi hakijan rikos on merkityksellinen esimerkiksi ajatellen niitä julkisen keskustelun teemoja, jotka koskevat vakavien rikosten rangaistusmittausta ja siihen vaikuttavia seikkoja sekä aspergeria erityisenä rikollisuuteen liittyvänä ilmiönä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:136 on todettu, että yleisöllä on oikeus saada tietoa toisten yksityiselämänkin piiriin kuuluvista seikoista, jos tällaisella tietojen julkistamisella edistetään yleiseltä kannalta kiinnostavista ja tärkeäksi koetuista asioista käytävää julkista keskustelua. Kolmanneksi asiassa ei ole väitettykään, että hakutulos numero 3 johtaisi hakijan sairautta ja terveydentilan poikkeavuutta kuvaaviin seikkoihin tietosuojavaltuutetun väittämällä tavalla. Asia edellyttää sananvapausnäkökohtien yksityiskohtaista arviointia. Viranomaiset eivät voi myöskään lähtökohtaisesti määrätä, millä tavoin oikeutettua julkista keskustelua on käytävä. Ei voida edellyttää, että tietty keskustelu on käytävä vain abstraktilla periaatetasolla ilman viittauksia elävän elämän esimerkkeihin ja ongelmiin. Tietosuojavaltuutetun lähestymistapa, jossa viitataan siihen, että keskustelua olisi voitu käydä myös yleisellä tasolla tai jossa vaaditaan Googlen todistavan, että konkreettinen faktatason keskustelu jollakin tapaa oli välttämätön, ei vastaa intressipunninnalle kohtuudella asetettavia edellytyksiä. Hakijaa on pidettävä oikeutetun julkisen mielenkiinnon kohteena olevana henkilönä. Hakijan äiti on haastatteluissa korostanut, kuinka hakijan tapaus ilmentää laajempia kysymyksiä siitä, miten oikeuslaitos kohtelee aspergeriä sairastavia. Se, että hakijan äiti on tuonut mediajulkisuutta asialle, osoittaa, että tapauksella on laajempaa julkista merkitystä ja kiinnostavuutta. Mikäli rikoksentekijät voisivat vaatia heitä koskevan julkisen keskustelun rajautuvan vain heille myötämielisten henkilöiden kertomiin tietoihin, olisi oikeus helposti väärinkäytettävissä. Yleisön intressiä saada lisätietoja on pidettävä oikeutettuna silloin kun on kysymys (terveysliitännäisestäkin) tiedosta, joka on suoraan ja kausaalisesti relevantti huomattavan väkivaltaiselle rikokselle ja/tai siihen liittyvälle rangaistusmittaukselle. Yleisöllä on katsottava olevan hakijan yksityisyyden suojaa painavampi intressi vähintäänkin silloin, kun hän on yllä mainittujen seikkojen lisäksi sietänyt hänelle läheisen henkilön esiintyvän mediassa yrittäen luoda hänen näkökulmastaan myönteistä julkisuutta. Käsillä on ensimmäinen oikeutta tulla unohdetuksi koskevaa periaatetta Suomessa koskeva ennakkopäätösluonteinen asia. Asiaan liittyy olennaisia sananvapautta ja siihen puuttumisen edellytyksiä koskevia kysymyksiä. Sananvapauteen puuttumiseen oikeuttavan lainkohdan soveltaminen edellyttää lähtökohtaisesti suullista käsittelyä. Myös osapuolten argumentointi on kehittynyt asian edetessä. Asian tutkiminen tapahtuisi siten parhaiten suullisessa käsittelyssä. Googlen näkökulmasta merkityksellistä ei ole vain asian lopputulos, vaan myös se, miten hakutulosten poistamismääräys perustellaan ja on perusteltava. Hallinto-oikeus ei ole ottanut näihin kysymyksiin yksityiskohtaista kantaa. Asiassa viitataan samaan todisteluun ja muuhun aineistoon kuin hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. 1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään. 2. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut 1. Suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen hylkääminen. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Google Inc. ja Google Finland Oy ovat pyytäneet suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota ne ovat ilmoittaneet siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi. 2. Pääasiaratkaisu Asian ollessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä sovellettavaksi on 25.5.2018 alkaen tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). Tietosuojavaltuutetun 3.12.2015 antaman päätöksen lainmukaisuutta on kuitenkin arvioitava sen antamisajankohtana voimassa olleiden säännösten perusteella, joten yleinen tietosuoja-asetus ei tule nyt sovellettavaksi. Asiassa on arvioitavana, ovatko tietosuojavaltuutetun päätöksessä tarkoitetut hakijan nimellä tehtävän haun perusteella saatavat Google Search -hakutulokset henkilötietolain 9 §:
§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeettomia henkilötietoja rekisterinpitäjänä toimivan Google Inc.:n suorittaman henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta ja onko ne voitu määrätä poistettaviksi. Oikeuteen tulla unohdetuksi liittyvässä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa C-131/12 on katsottu, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitetut rekisteröidyn oikeudet syrjäyttävät lähtökohtaisesti suurella yleisöllä olevan intressin saada rekisteröidyn henkilötietoja hänen nimellään tehtävän haun perusteella. Näiden oikeuksien ja intressien välillä on kuitenkin pyrittävä löytämään oikeudenmukainen tasapaino, joka voi riippua kysymyksessä olevien tietojen luonteesta ja niiden arkaluonteisuudesta rekisteröidyn yksityiselämän kannalta sekä yleisöllä olevasta intressistä saada kyseiset tiedot käyttöönsä. Jälkimmäinen intressi voi olla erilainen muun muassa kysymyksessä olevalla henkilöllä julkisuudessa olevan aseman perusteella. Hakija on tuomittu alentuneesti syyntakeisena 21.1.2012 tehdystä murhasta kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Rikos on erittäin vakava ja sen voidaan sen laatu huomioon ottaen katsoa tapahtuneen tietosuojavaltuutetun päätöksen antamisajankohtaan nähden verraten äskettäin. Vaikka rikollista tekoa ja rangaistusta koskevat tiedot sinänsä ovatkin henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja, hakijalla on edellä kuvatuissa olosuhteissa henkirikoksen tekemisen vuoksi katsottava olevan unionin tuomioistuimen tuomiossa C-131/12 tarkoitettu yksityiselämän suojan ja sananvapauden välisen intressipunninnan kannalta merkityksellinen asema julkisuudessa. Intressipunninnassa on toisaalta otettava huomioon, että tietosuojavaltuutetun päätöksellä poistettaviksi määrättyjen, hakijan nimellä tehtävän haun perusteella saatavien kahden Google Search -hakutuloksen välityksin saatavat tiedot hakijan terveyden- ja mielentilasta ovat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvia, henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja. Samoin punninnan kannalta on merkityksellistä, että näissä hakutuloksissa tarkoitetut internet-sivustot ovat hakukoneen avulla löydettävissä muutoinkin kuin juuri hakijan nimellä tehtävän haun perusteella. Hakutulosten poistamisen ei voida arvioida muutoinkaan juurikaan rajoittavan yleisön tosiasiallista mahdollisuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun tai muutakaan sananvapauden käyttämistä. Edellä kuvatuissa olosuhteissa yleisön intressi saada hakijan terveyden- ja mielentilaa koskevat arkaluonteiset tiedot ei syrjäytä hänen oikeuttaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Tätä arviointia ei muuta se, että hakijan äiti on antanut poikansa tapauksesta anonyymin haastattelun Yleisradiolle. Edellä lausutuista syistä ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa lausutut seikat, poistettaviksi määrättyjen hakutulosten on katsottava olevan henkilötietolain 9 §:
§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeettomia henkilötietoja. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä mainittujen oikeusohjeiden lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artikla, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 ja 10 artikla ja tietosuojadirektiivin 95/46/EY 7 artiklan f alakohta sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.