← Suomi

KHO/2019/166

2019 false KHO:2019:166 Itä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan biotuotetehtaan toimintaan Sorsasalossa Kuopiossa. Vaasan hallinto-oikeus oli, toimitettuaan katselmuksen suunnitellulla hankealueella, hylännyt haitankärsijöiden ja ympäristönsuojelujärjestöjen vaatimukset aluehallintoviraston päätöksen kumoamisesta, mutta täsmentänyt lupamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus, toimitettuaan katselmuksen, myönsi asiassa valitusluvan ja kumosi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ratkaistava, olivatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset erityisesti toiminnan vesistövaikutusten kannalta täyttyneet. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää muun ohella ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Vastaavasti ympäristölupaa ei saa myöntää, jos toiminnasta aiheutuisi ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantumisen merkittävyysarvion lähtökohtana ovat vastaanottavassa vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta. Vaikutuksia arvioitaessa keskeinen merkitys on niillä lupamääräyksillä, joilla pilaantumisvaikutuksia on mahdollista rajoittaa. Samoin toiminnan sijoituspaikka, tässä tapauksessa erityisesti jätevesien purkupaikka, vaikuttaa toiminnan sallittavuuteen ja lupamääräysten vaatimustasoon. Vaikka päästöjä rajoittavat lupamääräykset olisi mitoitettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi, lupaa ei saa myöntää, jos toiminnan päästöt vesistöön aiheuttavat merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulailla sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi. Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulaissa kiellettynä merkittävänä pilaantumisena tai sen vaarana on pidettävä sellaista olennaisen lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös varovaisuusperiaate. Asiassa saatu selvitys osoitti, että Kallaveden ekologista tilaa kuvaavat kasviplankton-laatutekijän osatekijät olivat trendinomaisesti heikkenemässä rehevöitymisen vuoksi siten, että Kallaveden ekologinen tila tai ainakin yksi sen laatutekijöistä eli kasviplankton oli vaarassa heikentyä tyydyttävälle tasolle erityisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä lisääntyy. Arvioitaessa ympäristönsuojelulain mukaisia luvan myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen tuottamalla taloudellisella tuloksella. Kysymyksessä oli kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tehdas oli tarkoitus sijoittaa muun ohella virkistyskäyttöarvoltaan ja vedenottokäytöltään merkittävän Kallaveden rantaan noin yhdeksän kilometrin päähän Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet oli tarkoitus purkaa Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle. Vaikka Kallaveteen kohdistuva kokonaiskuormitus onkin suurimmaksi osaksi peräisin hajakuormituksesta, suunnitellun tehtaan aiheuttama lisäkuormitus vesistöön olisi niin merkittävää ja pitkäaikaista, että sen vaikutuksesta vesistön hyvän tilan tavoitteen säilyttäminen tai saavuttaminen selvästi vaikeutuisi. Näin ollen toiminnasta yhdessä muun kuormituksen kanssa olisi vaarana aiheutua ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus. Asiassa ei voitu riittävästi vakuuttua siitä, että toiminnasta ei tällä sijoituspaikalla ja lupahakemuksessa ilmoitetulla tuotantomäärällä koko sen elinkaaren aikana aiheutuisi jätevesien purkuvesistöön vesistön ekologisen tilan kehitys huomioon otettuna ympäristönsuojelulaissa kiellettyä merkittävää pilaantumista, kun lakia tulkitaan unionioikeudellisten velvoitteiden ja varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset oli kumottava ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylättävä. Äänestys 5 - 2 Ympäristönsuojelulaki 11 §, 20 § 1 kohta, 48 § 2 momentti, 49 § ja 51 § 1 momentti Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 21 § 1 momentti Unionin tuomioistuimen 1.7.2015 antama tuomio asiassa C-461/13 (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. vastaan Saksan valtio; ns. Weser-tuomio) Päätös, jota valitukset koskevat Vaasan hallinto-oikeus 21.9.2018 nro 18/0222/2 1. Aluehallintoviraston päätös Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 31.3.2017 numero 14/2017/1, siltä osin kuin nyt on kysymys, myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista biotuotetehtaan toimintaa Sorsasalossa Kuopion kaupungissa. Biotuotetehtaan toiminta käsittää selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon. Aluehallintovirasto on myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Kallaveden Virtasalmesta teollisuuslaitosten käyttövedeksi, vedenottorakenteiden ja tehtaan jätevesien viemäriputken rakentamiseen vesistöön, vesialueen täyttöön sekä vedenotto- ja viemäriputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen. (--) Päätöksessä on määrätty kalatalousmaksu kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi sekä määrätty korvauksista. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden johdu muuta korvattavaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. (--) Toiminnassa on noudatettava päätöksessä annettuja lupamääräyksiä, jotka nyt kysymyksessä olevilta osin kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Prosesseissa muodostuvat jätevedet ja kemikaalien purkupaikkojen sekä muiden likaantuneiden piha-alueiden valumavedet on kerättävä ja johdettava biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolle saadaan johtaa lisäksi Savon Sellu Oy:n ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, jotka tarpeen mukaan on esikäsiteltävä. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kallaveden Kelloselän syvänteeseen. Jäähdytysvedet johdetaan Sorsasalon ja Potkusaaren väliselle vesialueelle Kelloselän pohjoisosaan. (--) 2. Luvan saajan on käsiteltävä biotuotetehtaan jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: __________________________________________________________ Päästö, Kuukausikeskiarvo, Vuosikeskiarvo __________________________________________________________ COD Cr, 30 t O 2 /d, 24 t O 2 /d AOX, 450 kg/d, 400 kg/d Fosfori, 25 kg/d, 20 kg/d Typpi, -, 420 kg/d Kiintoaine, 1 200 kg/d, 1 000 kg/d Sulfaatti, -, 55 t/d __________________________________________________________ Mikäli jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Savon Sellun ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, luvan saajan on käsiteltävä jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: __________________________________________________________ Päästö, Kuukausikeskiarvo, Vuosikeskiarvo __________________________________________________________ COD Cr, 36 t O 2 /d, 30 t O 2 /d AOX, 450 kg/d, 400 kg/d Fosfori, 30 kg/d, 25 kg/d Typpi, -, 1 500 kg/d Kiintoaine. 1 600 kg/d, 1 300 kg/d Sulfaatti, -, 60 t/d __________________________________________________________ Päästöt lasketaan kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina tai kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin. Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutokset 868/2010 ja 1308/2015) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja aineita eikä liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 μg/l ja kadmiumpitoisuus enintään 10 μg/l liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina. 3. Luvan saajan on käytettävä tehtaan prosessilaitteita ja jätevedenpuhdistamoa asianmukaisesti ja huolellisesti siten, että päästöt ovat mahdollisimman pienet ja puhdistusteho pysyy mahdollisimman korkeana. 4. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevedenpuhdistamolle ei joudu myrkyllisiä aineita, öljyjä tai muitakaan aineita siten, että ne haittaavat laitteiden toimintaa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että viemäriverkoista tai tehdasalueelta ei pääse öljypitoisia tai myrkyllisiä jätevesiä vesistöön. (--) Selvitykset 49. Lopulliset biotuotetehtaan rakennussuunnitelmat, rakennepiirustukset ja laitosalueen käyttösuunnitelma päästöjen muodostumisen kannalta olennaisten toimintojen, koneiden ja laitteiden sijoittamisesta, melusuojauksista, hajukaasujen muodostumiskohdista sekä niiden keräilystä ja käsittelystä on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Luvan saajan on toimitettava jätevedenpuhdistamon prosesseja koskevat suunnitelmat teknisine ratkaisuineen ja mitoitustietoineen mukaan lukien lietteenkäsittely puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on laadittava laitosaluetta koskeva asemapiirros, josta ilmenevät jätevesi- ja sadevesiviemäreiden, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen, kemikaalisäiliöiden, jätevarastojen, kosteikkoimeytyksen, keräily- ja varoaltaiden ym. käsittelyjärjestelmien sijainnit ja toimitettava se puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 50. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja jäteveden mukana puhdistamoille johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja sen muutoksen 868/2010 ja 1308/2015 mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 39/2013 ja 166/2006 sanotut aineet. Selvitys on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan aloittamisesta. 51. Luvan saajan on tehtävä selvitys natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natrium- ja sulfaattipitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, sulfaatin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on toimitettava ELY-keskukselle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. (--) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 54. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa (käyttötarkkailu) ja sen päästöjä (päästötarkkailu) sekä näiden vaikutuksia ympäristössä (vaikutustarkkailu) hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Luvan saajan on kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. 55. Esitys vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta määräyksen 50 selvityksen valmistuttua. 56. Vaikutustarkkailu tulee aloittaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyillä uusilla veden laadun havaintoasemilla vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista nykyisen yhteistarkkailuohjelman runkoasemien näytteenotto- ja analyysiohjelman mukaisesti. Tehostettu tarkkailu tulee toteuttaa tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla kolmena ensimmäisenä toimintavuotena kuukausittain uusilla havaintoasemilla Kelloniemi ja Pirttiniemi 2. Havaintoasemien tarkka sijoittuminen tulee tarkistaa jäteveden leviämiskartoitusten avulla toiminnan alettua. Lisäksi Kelloniemen syvänteessä jäteveden lähivaikutusalueella tulee tarkkailla vähintään veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtokykyä sekä perustuotantokaudella levämäärää jatkuvatoimisilla mittauksilla. Mittaukset tulee aloittaa vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista ja jatkaa vähintään kolme vuotta toiminnan alettua. Kelloselän syvänteessä tulee olla myös jatkossa vähintään nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukainen runkoasema. Biologinen tarkkailu tulee toteuttaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Vaikutustarkkailu mukaan lukien jatkuvatoimiset mittaukset ja biologinen tarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden yhteistarkkailua. Päivitetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle kaksi vuotta ennen laitoksen toiminnan aloittamista. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. (--) 60. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien mukaisin menetelmin. Vesistötarkkailun mittauksia voidaan kuitenkin korvata tarkoituksenmukaisilla, anturitekniikkaan perustuvilla mittalaitteilla tehtävillä mittauksilla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä. 61. Kalataloustarkkailu on aloitettava viimeistään toiminnan aloittamista edeltävänä vuonna muuten hakemukseen liitetyn kalataloustarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta tarkkailuun on lisäksi sisällytettävä selvitys kalojen lisääntymisalueista jäteveden vaikutusalueella. Tarkkailusuunnitelma lisääntymisalueiden selvittämisen osalta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kalataloustarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden kalataloudellista yhteistarkkailua. Täydennetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. (--) Toimenpide- ja korvausvelvoitteet (--) 65. Luvan saajan on maksettava, ellei asianomaisten oikeuden omistajien kanssa toisin ole sovittu tai sovita, biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta Kallaveteen aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille ja haltijoille toiminnan aloittamisvuodesta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä) päätöksen liitteessä 3 esitetyt korvaukset. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. (--) 68. Biotuotetehtaan jätevesien vaikutusalueella on jatkettava happitilanteen parantamista vähintään nykyisen tehoisilla laitteilla kolmessa syvänteessä nykyisissä kohteissa Kelloselällä ja jäteveden purkupaikan läheisissä syvänteissä niiden sisäisen kuormituksen estämiseksi. Luvan saajan osuus toimenpidevelvoitteen kustannuksista on 80 prosenttia, ellei Savon Sellu Oy:n kanssa toisin sovita. Hapetuslaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty. Hapetuksen tarve ja sijainti tulee tarkastella kolmen toimintavuoden jälkeen. Tätä varten luvan saajan tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskukselle suunnitelma hapetuksen järjestämiseksi. Mikäli hapetuksen järjestämisestä syntyy erimielisyyttä, tulee asia saattaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Vakuus mahdollisten korvausten varalle 69. Luvan saajan on asetettava ennen toiminnan aloittamista Itä-Suomen aluehallintovirastolle 60 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten ammattikalastajille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja 10 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten Vaajasalon jäätien kunnossapidon ja käytön vaikeutumisesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Aluehallintovirasto voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai sitä mukaa kun korvaukset on maksettu. Vesitalousluvan määräykset 70. Luvan saaja saa johtaa Kallaveden Virtasalmesta enintään 610 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa biotuotetehtaan prosessi- ja jäähdytysvedeksi. 71. Luvan saajan on mitattava jatkuvatoimisesti otettavan veden määrää. Tiedot otetusta vesimäärästä on ilmoitettava vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 72. Vedenottoputki sekä jäähdytysvesi- ja prosessivesien viemäriputket on rakennettava hakemuksessa esitettyjen asema- ja pituusleikkauspiirustusten mukaisesti. Alueilla, missä vedensyvyys on alle 1,5 metriä Kallaveden säännöstelyn alarajasta N 2000 +81,40 m mitattuna, prosessi- ja jäähdytysveden otto- ja viemäriputket on suunnitelman mukaisesti upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon. Muualla vesialueella putket on laskettava suunnitelman mukaisesti riittävästi painotettuna pohjaan niin, että ne painuvat pohjaan tasaisesti ja pysyy paikallaan kaikissa olosuhteissa. Putken ulkopuolisessa painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole kalanpyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 73. Vedenottoputken ja jäteveden viemäriputken päiden rakenteet on toteutettava hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vedenoton imuputken pää on varustettava suojavälpällä. (--) Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti: Ympäristöluvan myöntämisen perustelut Toiminnasta ei aiheudu päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Asiassa on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty 30.9.2014. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitetty hakemusasiakirjoihin. YVA-selostus sekä yhteysviranomaisen lausunto on lupakäsittelyssä ja päätöksessä otettu huomioon lupahakemusta tarkastettaessa ja täydennyskehotusta laadittaessa, lupamääräyksiä asetettaessa sekä luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. Lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä on otettu huomioon yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt, myöhempää lupahakemusta koskevat selvitysvaateet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on riittävä asian ratkaisemiseksi. (--) Finnpulp Oy:n jätevesien purkualue sijaitsee Kallaveden Kelloselällä ja vaikutukset ulottuvat vesistössä alaspäin laimentumisen, sekoittumisen ja sedimentaation sekä erilaisten biologisten ja kemiallisten reaktioiden lieventäessä vaikutuksia aina Ollinselälle ja ajoittain tätäkin etelämmäksi Kallavedelle. Kallaveden vesimuodostuma on luokiteltu vesien- ja merenhoitolain mukaan hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vesimuodostuman tilan kannalta kriittisin tekijä on kasviplanktonin biomassa. Minimiravinne Kallavedessä on fosfori, jonka pitoisuuteen vedessä vaikuttaa fosforikuormituksen lisäksi muun muassa sulfaattipitoisuus, jos veden lisääntynyt sulfaattikuormitus rajoittaa vesistön normaalin kevät- ja syystäyskierron tapahtumista tai se estää fosforin luontaisen kemiallisen sitoutumisen raudan kanssa ja sedimentaation pohjaan. Veden fosforipitoisuuden kasvu ja sen seurauksena vesistön rehevöityminen ja perustuotannon kasvu saattaisivat aiheuttaa Kallaveden ekologisen tilan muutoksen tyydyttävään tilaan. Vesistöön johdettavaa jätevettä koskevia lupamääräyksiä ja tehtaan sallittua jätevesikuormitusta harkittaessa on tullut arvioida tehtaan vesistökuormituksen suhdetta BREF:n mukaisiin päästörajoihin sekä alapuolisen vesimuodostuman sietokykyä vesistökuormituksen suhteen. Hakemuksessa on esitetty tarkastelu, jossa hakijan esittämillä tehtaan tulevilla vesistökuormitusarvoilla Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila (hyvä) ei muuttuisi. Tätä tarkastelua voidaan pitää oikeansuuntaisena. Tarkastelu ei kuitenkaan ole riittävä päätettäessä sallituista vesipäästöjen raja-arvoista. Lisäksi on tullut tarkastella, aiheutuuko jätevesipäästöistä vesimuodostumaa pienemmillä vesialueilla Kelloselällä ja sen eteläpuolella Vaajasalon ja Säyneensalon ympäröivillä vesialueilla merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kun lupamääräyksiä ja sallittuja kuormitusrajoja harkittaessa on lisäksi tarpeen ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 20 §:n mukainen varovaisuusperiaate, on lupamääräyksissä sallitun vesistökuormituksen päästörajat asetettu siten, ettei ennalta arvioiden merkittävän ympäristön pilaantumisen raja tai sen vaaran kynnys ylittyisi missään ajateltavissa olevissa hydrologisissa olosuhteissa ja/tai tehtaan toimintaa koskevissa poikkeusolosuhteissa. Kuopion kaupunki ottaa osan (5 prosenttia) talousveden valmistuksessa käytettävästä raakavedestä Kallavedestä noin viiden kilometrin päästä alavirtaan Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan jätevesien purkupaikasta. Lisäksi kaupungin Hietasalon vedenottamosta otettava vesi on pääosin rantaimeytynyttä Kallaveden vettä. Hietasalon vedenottamo sijaitsee noin kymmenen kilometriä tehtaan jätevesien purkupisteen alapuolella. Hietasalon vedenottamon vesi kattaa noin 40 prosenttia Kuopion kaupungin käyttämästä talousvedestä. Hakemuksessa, sen täydennyksessä sekä hakijan vastineessa lausuntoihin ja muistutuksiin on laajasti ja perusteellisesti tarkasteltu tehtaan jätevesien sisältämien eri yhdisteiden vaikutusta Kuopion kaupungin vedenhankintaan. Tarkastelun johtopäätöksenä on todettu, ettei tehtaan jätevesillä ole haitallisia vaikutuksia Kuopion vedenhankintaan. Hakemuksessa ja hakemuksen käsittelyn aikana esitetyt selvitykset ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat asiantuntevia ja riittävän kattavia ja niiden johtopäätöksiä voidaan pitää oikeansuuntaisina. Myöskin asiantuntijaviranomaisten (Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asiaa koskevat lausunnot tukevat tätä näkemystä. Saatujen selvitysten perusteella AOX-päästöistä ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu ennakkoon arvioiden vaaraa tai haittaa ympäristölle, vedenotolle tai terveydelle. (--) Luvan saanut toiminta annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei heikennä niitä tavoitteita, jotka on asetettu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 - 2021 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016 - 2021 Kallaveden hyvän tilan säilyttämiseksi. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaaren (FI0600007, SCI) tai Keski-Kallaveden saariston (FI0600036, SPA/SCI) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaaren kohde koostuu Halmejoen lehdosta, Karhonsaaren luonnontilaisista kalliomänniköistä ja Potkunsaaren lehmusmetsiköstä. Natura 2000 -verkostoon sisällyttämisen perusteena on kaikkien osa-alueiden osalta niiden kasvillisuus. Alueet on alun perin perustettu luonnonsuojelualueiksi kasvillisuuden suojelemiseksi. Keski-Kallaveden saaristo sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä hankealueesta. (--) Vesitalousluvan myöntämisen perustelut Vedenottorakenteiden rakentaminen ja pintaveden ottaminen ovat tarpeen hakijan suunnitteleman uuden biotuotetehtaan toiminnan jäähdytys- ja prosessivedeksi. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen. Hanke mahdollistaa uuden biotuotetehtaan rakentamisen ja toimimisen, jolloin pystytään tuottamaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua, oikeastaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Koko biotuotetehtaan toiminta edistää biotalouden liiketoiminnan kasvua Suomessa (--) Ympäristöluvan lupamääräysten perusteluja Lupamääräykset 1 - 5 (jätevedet) Jätevesiä koskevat määräykset on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi. Jätevesien päästöjä koskevat raja-arvot on annettu siten, että niillä saavutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaiset päästötasot ja ne ovat saavutettavissa puhdistamon huolellisella hoidolla. Päästöraja-arvot on määrätty siten, että komission päätelmässä 2014/687/EU esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Vesistöpäästöjen raja-arvot on annettu kuukausikeskiarvona ja vuosikeskiarvona vuorokautta kohden yleisen käytännön mukaisesti, mikä on tarpeen päästöjen tarkkailun luonteen vuoksi sekä päästöjen valvonnan ja vaikutusseurannan helpottamiseksi. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin yleisen Suomessa vallitsevan käytännön mukaisesti. Tämä on otettu huomioon määritettäessä lupamääräyksessä määrättyä päästötasoa suhteessa BAT-vertailuasiakirjassa määritettyyn päästötasoon. Alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi vesistöön johdettavan jäteveden päästörajat on ollut tarpeen määrätä hakemuksessa esitettyä tiukemmiksi. Lisäksi fosforin päästöraja-arvo on ollut tarpeen määrätä BAT-vertailuasiakirjan vaihteluväliä alhaisemmaksi, koska fosfori on minimiravinne alapuolisessa vesistössä. Sisäisen kuormituksen estämiseksi sulfaatille on määrätty päästöraja-arvo. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että sen puhdistamossa käsitellään myös Savon Sellu Oy:n jätevedet. Tästä syystä lupamääräykset on kirjoitettu erikseen pelkästään luvan saajan jätevesiä koskien ja sellaisessa tapauksessa, että jätevedenpuhdistamolla käsitellään myös Savon Sellu Oy:n jätevedet. Jäähdytysvesien lämpöpäästön vaikutuksesta Kelloselän jäätilanne muuttuu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuina. Jäällä liikkuvia on informoitava jäätilanteen muutoksesta. (--) Lupamääräykset 49 - 53 (Selvitykset) Määräyksen 49 mukaiset suunnitelmat ovat tarpeen toiminnan ja ympäristövaikutusten valvontaa varten. Haitallisten aineiden kartoitus on tarpeen kyseisten aineiden esiintymisen havaitsemiseksi, haitallisten aineiden päästöjen rajoittamiseksi ja sisällyttämiseksi tarvittaessa tarkkailuun. Hakemuksessa on arvioitu, että natriumin ja sulfaatin päästöt kasvavat merkittävästi Kelloselällä. Myös jäähdytysvesien aiheuttama lämpöpäästö nousee merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Natrium-, sulfaatti- ja lämpöpäästöjen yhteisvaikutuksista ravinne- ja happea kuluttavien päästöjen kanssa ei ole käytettävissä riittävän yksityiskohtaisia tietoja. Natrium- ja sulfaattipäästöt voivat johtaa nykyistä voimakkaampaan veden kerrostumiseen samalla kun jäähdytysveden lämpöpäästö vilkastuttaa hapenkulutusta. Päästöjen yhteisvaikutuksen seurauksena saattaa vesistössä ilmetä nykyistä merkittävästi suurempaa vaikutusta happitalouteen, mikä voi vaikuttaa haitallisesti ravinnekiertoon ja rehevöitymiskehitykseen. (--) Lupamääräykset 54 - 61 (tarkkailu ja raportointi) Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata toiminnan asianmukaisuutta, lupamääräysten noudattamista ja toiminnan ympäristövaikutuksia sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Tarkkailuvelvoitetta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laatu. Lisäksi on otettu huomioon, mitä Vuoksen vesienhoitosuunnitelman seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Hakemuksessa on esitetty periaatteet laitoksen päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta, jotka tarkentuvat laitoksen suunnittelun edetessä. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista päättää lopullisesti vasta suunnitteluvaiheessa olevan laitoksen tarkkailusta. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma on tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. (--) Aluehallintoviraston päätöksestä tehtiin 24 valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. 2. Hallinto-oikeuden ratkaisu Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella jättänyt tutkimatta A.A.:n valituksen. Siltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut valitukset, se on, toimitettuaan asiassa katselmuksen, muuttanut Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 50, 51, 65 ja 68. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset enemmälti. Muutetut lupamääräykset 50, 51, 65 ja 68 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset ja lisäykset kursiivilla): "50. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja jäteveden mukana puhdistamoille johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja sen muutoksen 868/2010 ja 1308/2015 mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 39/2013 ja 166/2006 sanotut aineet. Selvitys on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan aloittamisesta. Luvan saajan on selvitettävä vesistöön johdettavan jäteveden AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuus sekä kloorifenolien, dikloorietikkahapon ja trikloorietikkahapon pitoisuudet. Selvitys on tehtävä 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan alkamisesta. Selvitysten tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kuopion kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Kuopion Vedelle. " "51. Luvan saajan on tehtävä selvitys natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natrium- ja sulfaattipitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, sulfaatin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä käsiteltäväksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Itä-Suomen aluehallintovirasto antaa selvityksen perusteella tarvittaessa lisämääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi." "65. Luvan saajan on maksettava, ellei asianomaisten oikeuden omistajien kanssa toisin ole sovittu tai sovita, biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta Kallaveteen aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille ja haltijoille toiminnan aloittamisvuodesta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä) päätöksen liitteessä 3 esitetyt korvaukset. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Luvan saajan on tehtävä kahden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan saavutettua normaalin tuotantotason Itä-Suomen aluehallintovirastolle selvitys jäähdytysvesien leviämisalueesta ja vesistön lämpötilamuutoksista koskien aikaisemman korvausalueen lisäksi Virtasalmen rantaa valtatien 5 siltaan saakka ja Ranta-Toivalan aluetta tien 16339 ja Karhonsaaren väliseen salmeen saakka. Jäähdytysveden leviäminen ja sitä aiheutuva veden lämpötilan kohoaminen on selvitettävä avovesiaikana ja jääpeitteisenä aikana. Selvitykseen tulee sisältyä arvio jääpeitteen heikentymisestä selvitysalueella. Vuoden kuluttua selvityksen valmistumisesta luvan saajan on pantava Itä-Suomen aluehallintovirastossa vireille selvitykseen perustuva hakemus jäähdytysvesien johtamisesta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvien mahdollisten haittojen ja omaisuuden käytön vaikeutumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. " "68. Biotuotetehtaan jätevesien vaikutusalueella on jatkettava happitilanteen parantamista vähintään nykyisen tehoisilla laitteilla kolmessa syvänteessä nykyisissä kohteissa Kelloselällä ja jätevesien purkupaikan läheisissä syvänteissä niiden sisäisen kuormituksen estämiseksi. Luvan saajan osuus toimenpidevelvoitteen kustannuksista on 80 prosenttia, ellei Savon Sellu Oy:n kanssa toisin sovita. Happitilanteen parantamista on tehtävä myös muissa vaikutusalueen syvänteissä, joissa biotuotetehtaan jätevedet tarkkailutulosten perusteella aiheuttavat hapettomuuden ja sisäisen kuormituksen vaaraa. Hapetuslaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty. (Poistettu tekstiä). Luvan saajan on tehtävä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi selvitys hapetuksen lisätarpeesta tehtaan ensimmäisen toimintavuoden kuluttua lupamääräyksessä 56 määrätyn jätevesien tarkistetun leviämiskartoituksen ja Kelloniemen syvänteen jatkuvan happitarkkailun tulosten sekä velvoitetarkkailun tulosten perusteella. Arvio on tehtävä uudelleen kolmen toimintavuoden kuluttua päästöjen vaikutusten vakiinnuttua. Selvitysten perusteella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa hapetettavien syvänteiden määrää ja hapetuksen toteuttamistapaa. Mikäli hapetuksen järjestämisestä syntyy erimielisyyttä, tulee asia saattaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi." Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, muun ohella seuraavasti: (--) Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen menettely Finnpulp Oy:n ympäristölupahakemus koskee uuden biotuotetehtaan toimintaa Kuopion Sorsasalossa. Toimintaan kuuluu sulfaattisellutehdas, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos, voimalaitos ja jätevedenpuhdistamo. Vesilain mukainen hakemus koskee muun ohella vedenottoa Kallaveden Virtasalmesta tehtaalle sekä vedenotto- ja purkuputkien sijoittamista ja rakentamista Kallaveteen. Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan jäähdytysvedet ja jätevedet johdetaan Kallaveteen. Valituksissa on esitetty, että biotuotetehtaasta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on puutteellinen ja virheellinen sen vuoksi, että vesistövaikutuksia ja vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole selvitetty riittävästi, ja arviointiselostuksessa on virheellisyyksiä vedenvirtausmallissa sekä melumallinnuksissa. Valituksessa on myös esitetty, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole sisältänyt kaikkia luvanvaraisia aineita pitoisuus- ja vaikutustietoineen. Lisäksi on esitetty, että arviointiselostuksesta puuttuu tehtaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tarkastelu. Finnpulp Oy:n suunnitellusta biotuotetehdashankkeesta on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, vanha YVA-laki) 4 §:n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006, vanha YVA-asetus) 6 §:n 5 a kohdan perusteella ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on annettu uusi laki (252/2017, uusi YVA-laki), joka on tullut voimaan 16.5.2017. Tuon uuden lain 40 §:n siirtymäsäännös huomioon ottaen tässä asiassa sovellettavaksi on tullut vanha YVA-laki ja -asetus. Hankkeesta vastaava Finnpulp Oy on kesäkuussa 2015 laatinut vanhan YVA-lain 8 §:ssä tarkoitetun arviointiohjelman ja siitä on suoritettu kuuleminen ja lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.8.2015 antanut arviointiohjelmasta lausunnon. Hankkeesta vastaava on marraskuussa 2015 laatinut vanhan YVA-lain 10 §:ssä tarkoitetun arviointiselostuksen ja siitä on suoritettu lain tarkoittama kuuleminen ja ELY-keskus on 7.3.2016 antanut lain 12 §:ssä tarkoitetun lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt, että YVA-selostus ja hankkeen YVA-menettely täyttävät lainsäädännössä asetetut sisällölliset ja menettelylliset vaatimukset. Hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että ympäristövaikutusten arviointi on suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin liittyvä menettely, jonka tarkoituksena on selvittää ja arvioida ympäristöön merkittävästi vaikuttavien hankkeiden ympäristövaikutukset sekä kuulla viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin arvioitava hanke saattaa vaikuttaa. Kyse ei ole hankkeen hyväksyntää koskevasta päätöksentekomenettelystä, vaan hankkeen myöhemmälle lupapäätöksen tai muun viranomaishyväksynnän ratkaisuharkinnalle tarpeellisen hankkeen ympäristövaikutuksia koskevan tiedon tuottamisesta. Siltä osin kuin valituksissa on vedottu tehtaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tarkasteluun, hallinto-oikeus toteaa, että erilaisten toteutusvaihtoehtojen vertailu on olennainen osa YVA-menettelyä. YVA-menettelyssä tutkittavien vaihtoehtojen määrä ja sisältö tulevat harkittavaksi tapauskohtaisesti. Hankkeesta vastaava on laatimassaan YVA-ohjelmassa esittänyt, että hankkeen tärkeimmät ominaisuudet, kuten sijainti, koko ja raaka-aineenhankinta on määritelty hankkeesta vastaavan tekemissä selvityksissä ennen YVA-menettelyä. Hankkeesta vastaava on siten tässä tapauksessa hankkeen alkuvaiheessa tehnyt tehtaan sijoittumisratkaisun ja sen vaihtoehtona on ollut hankkeen toteuttamatta jättäminen. Tällöin ympäristövaikutusten arvioinnissa laadittavassa selostuksessa on ollut erityisen keskeistä tarkastella, miten tehtaan rakentaminen suunniteltuun paikkaan muuttaisi ympäristön tilaa nykyisestä, sekä tarkastella suunnitellun sijaintipaikan soveltuvuutta uuden tehtaan sijoituspaikkana ja tarkastella hankkeen toteuttamiskelpoisuutta, sekä myös esittää sijaintipaikan valikoitumiseen johtaneita seikkoja, kuten ELY-keskus oli hankkeen arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa muun ohella todennut. Hankkeesta vastaava Finnpulp Oy on YVA-selostuksessaan esittänyt tietoja siitä, miten hankkeen sijoituspaikaksi on valikoitunut Kuopio ja Sorsasalo. Sorsasalon etuna verrattuna vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan Kuopiossa Hepomäen alueella on esitetty olemassa oleva infrastruktuuri, muun muassa maantie- ja rautatieyhteydet, liitynnät sähköverkkoon ja vesistön läheisyys. Lisäksi hankkeesta vastaavan mukaan integraatiovaihtoehto Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan kanssa puoltaa sijoituspaikaksi Sorsasaloa. Maakunta- ja yleiskaavoissa suunniteltu alue on osoitettu teollisuusalueeksi. ELY-keskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että hankkeen vaihtoehtorajaukseen liittyviä perusteluja on täsmennetty yhteysviranomaisen ohjelmavaiheessa edellyttämällä tavalla. Vaikka arvioinnissa ei ole ollut mukana vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tehtaalle, YVA-menettelyssä esitetty vaihtoehtotarkastelu on ollut riittävä, koska mukana on myös ollut aitoja vertailuvaihtoehtoja. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia integroida uuden tehtaan toimintoja läheisen Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan toimintoihin. YVA-asetuksen 10 §:ssä säädetään tarkemmin arviointiselostuksessa esitettävistä tiedoista. Selostuksessa on esitettävä muun ohella selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista, selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta, ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia sekä hankkeen vaihtoehtojen vertailu (asetuksen 10 § 5 - 8 kohdat). ELY-keskuksen arviointiselostuksesta antaman lausunnon mukaan selostuksen perusteella saa hyvän kokonaiskuvan tehtaan eri vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja alueellisesta kohdentumisesta. YVA-menettelyssä esitettyjen selvitysten perusteella ELY-keskus on todennut, että suunnitellun tehtaan toiminta lisäisi merkittävästi vesistökuormitusta Kallaveteen ja tehtaan toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ovat suuria lähialueella. ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeen potentiaalisista vesistövaikutuksista on saatu kattava ja osittain varsin seikkaperäinen kuva. ELY-keskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että hankkeen vaikutusarviointeja on välttämätön täydentää lupahakemusvaiheessa. Keskeiset täydennystarpeet ovat kohdistuneet vesistövaikutusten arviointiin ja niiden tarkentamiseen sen mukaan kuin lausunnossa on yksilöidysti todettu. Suunnitellun tehtaan kokoluokasta ja esitetystä sijainnista johtuen YVA-selostuksessa esitettyihin vaikutusarviointeihin on ELY-keskuksen mukaan jäänyt sellaisia huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät täydentävää vaikutusarviointia varsinkin vesistövaikutusten osalta. Lausunnossa on lisäksi muun ohella esitetty, että ympäristöluvassa tulisi edellyttää kuormituksen kannalta relevanttien prioriteettiaineiden lähtötilaselvityksiä sekä edellyttää kartoitettavaksi lähtötilanne AOX-pitoisuuksien (AOX-yhdisteet, adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet) osalta. Lausunnon mukaan arviointiselostuksessa esitetyt arviot melun kohdentumisesta ja melun kannalta keskeiset alueet on tunnistettu ja määritetty riittävällä tarkkuudella. Meluarvioinnit on toteutettu asianmukaisesti ja YVA-vaiheessa riittäviin lähtötietoihin perustuen. Meluvaikutusten arviointi on ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty päivitettäväksi viimeistään lupahakemusvaiheessa asianmukaisella meluntorjuntasuunnitelmalla ja sen pohjalta tarkennetulla melumallinnuksella. Edellä lausuttuun nähden hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen vaihtoehtotarkastelu on hanke huomioon ottaen YVA-lain vaatimukset täyttävä. Hankkeen vesistö- ja muut ympäristövaikutukset on YVA-lain tarkoittamalla tavalla selvitetty riittävästi ja sillä tarkkuudella mitä YVA-menettelyssä edellytetään, eikä valituksissa esitettyjen seikkojen vuoksi ilmene perusteita arvioida asiaa toisin. Aluehallintoviraston lupapäätöksestä ilmenee YVA-lain 13 §:n edellyttämällä tavalla arviointiselostuksen ja siitä annetun ELY-keskuksen lausunnon huomioon ottaminen. Näin ollen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole suoritettu puutteellisesti tai virheellisesti valituksissa esitetyillä perusteilla. Lupahakemuksessa esitetyt tiedot Säännökset Ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi. Ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:ssä säädetään tarkemmin lupahakemuksen sisällöstä ja asetuksen 5 §:ssä hakemuksessa esitettävistä tarpeellisista lisätiedoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksessa on muun ohella oltava lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista (4 kohta), tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista (5 kohta), tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä (6 kohta), arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön (8 kohta). Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan lisäksi lupahakemuksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan kannalta tarpeellista, muun ohella käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta (1 kohta), tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä (2 kohta), tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta (3 kohta), arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta (4 kohta), arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma (5 kohta), yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta (6 kohta), arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa (7 kohta), selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista (8 kohta), selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä (9 kohta), tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä (10 kohta), tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä (11 kohta), tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta (14 kohta). Asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan, jos hakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava muun ohella kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä (2 kohta), selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta (4 kohta). Asetuksen 5 §:n mukaan, jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, lupahakemuksessa on oltava purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta (1 kohta), tiedot vesistön käytöstä (2 kohta), selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin (3 kohta), selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön (4 kohta), selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä (5 kohta), arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko (6 kohta), korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa (7 kohta). Vesipäästöjä koskevien selvitysten riittävyys Useissa valituksissa on esitetty, että Finnpulp Oy:n lupahakemuksen tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen sekä niiden vaikutukset vesiympäristöön ovat virheelliset ja puutteelliset eikä niiden luotettavuus ole riittävä. Valituksissa on esitetty, että vesipäästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevia toimia ei ole selvitetty riittävästi. Valituksissa on myös esitetty, että vaarallisten aineiden käyttöä ja niiden muodostumista toiminnassa ja vaarallisten aineiden vaikutuksia vesistössä ei ole selvitetty riittävästi. Yleiset tiedot päästöistä vesistöön Hakemusasiakirjojen mukaan biotuotetehtaan tarvitsema jäähdytysvesimäärä on talvella noin 3,5 m 3 /s ja kesällä noin 6 m 3 /s. Vesi otetaan Virtasalmesta Sorsasalon koillispuolelta. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan takaisin Kallaveteen tehtaan edustalle Sorsasalon kaakkoisrannalla. Vesistöön johdettavan jäähdytysveden lämpötila on 37 o C. Jäähdytysvesien mukana vesistöön ei lämpöpäästön lisäksi johdeta muita päästöjä. Jäähdytysvesien lämpöpäästöksi on arvioitu 436 MW. Biotuotetehtaassa syntyy prosessivesiä noin 60 000 m 3 /d. Prosessijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistamossa, jonne johdetaan myös Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan jätevedet ja Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätekeskuksen jäte- ja suotovedet. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kelloselän syvänteen pohjalle Sorsasalon eteläpuolelle. Jätevesi puretaan diffuusorin kautta, jonka on tarkoitus tehostaa jäteveden alkulaimenemista. Toiminnassa syntyvät jätevedet sisältävät muun muassa fosforia, typpeä, kiintoainetta, orgaanisia happea kuluttavia aineita (BOD ja COD), sulfaattia, metalleja sekä orgaanisia klooriyhdisteitä, joiden määrää kuvaava muuttuja on AOX (adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet). Metsäteollisuuden jätevesien sisältämät AOX-yhdisteet muodostuvat massan valkaisussa. Hakemuksessa esitetyt vesistömallinnukset Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon vesistöpäästöjen vaikutuksia on arvioitu matemaattisilla malleilla. Mallinnusten tulokset on esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteeseen 5, Vesistövaikutusten arvioinnin liitteet, kuuluvissa selvityksissä (Pöyry Finland Oy, marraskuu 2015 ja YVA Oy 24.11.2015) sekä lupahakemuksen täydennyksessä, luvun 17.3 korvaavassa vesistövaikutusten arviointiselvityksessä (Pöyry Finland Oy, toukokuu 2016). Malleilla on arvioitu jäteveden tiheyskäyttäytymistä ja vaikutuksia Kallaveden happitilanteeseen, veden kemialliseen laatuun, sedimentin laatuun, lämpötilaan, jäätilanteeseen, perustuotantoon, pohjaeläimistöön ja ekologiseen luokitukseen. Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia Kuopion Veden vedenottoon ja raakaveden laatuun AOX-yhdisteiden osalta (Pöyry Finland Oy 15.3.2016). Vesistövaikutusten arvioinnissa on käsitelty myös hankkeen edellyttämien ruoppausten ja vesialueen täytön vaikutuksia. Malleilla on lisäksi arvioitu jätevesipäästöjen alkulaimentumista sekä jätevesipäästöjen ja lämpökuorman leviämistä. Mallinnus on tehty erikseen talvi- ja kesäajalle keskimääräisessä vesitilanteessa ja kuivana vuonna. Päästöjen vaikutusten laskennassa on virtaustietoina käytetty Kelloselän tulovirtaamia Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä ja Ruskeaveden kautta Nilsiän reitiltä. Virtaamat on laskettu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla. Vedenkorkeustietoina on käytetty Kallaveden Itkonniemen havaintoaseman mittaustietojen vuorokausikeskiarvoja. Tuulitietoina on käytetty Rissalan lentokentällä sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen mittausaseman tietoja. Nilsiän reitiltä Kallaveteen tulevan virtaaman jakautuminen Ruskeaveden ja Kortesalmen kesken perustuu virtausaukkojen poikkileikkauksiin. Malleissa on käytetty päästötietoina hakijan lupahakemuksessa esittämiä Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon päästöjä. Päästöjen vaikutus on laskettu Kallaveden vedenlaatutulosten perusteella lisäämällä nykytilaan uuden laitoksen päästöt. Kuormitusmalli laskee jätevesi- ja lämpöpäästöjen laimenemista eri vesisyvyyksissä etäännyttäessä purkupaikasta. Mallinnuksen tulokset on esitetty pintavettä ja pohjan läheistä vesikerrosta koskevina karttatarkasteluina erikseen avovesiajalle ja jääpeitteiselle ajalle. Kasviplanktonmallissa levämäärän muutos perustuu ravinteiden lisääntymiseen ja lämpötilan nousuun. Hakemukseen kuuluvassa vesistövaikutusarviossa on esitetty kartat vesipäästöjen vaikutuksesta Kallaveden happitilanteeseen, kasviplanktonin biomassaan ja jään paksuuteen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteen 5 vesistövaikutusten arviointiraportissa on esitetty lisäksi karttatarkastelu yhteispuhdistamon typen ja AOX-yhdisteiden pitoisuuksien kohoamisesta Kallavedellä sekä lämpötilan muutosta kuvaava kartta. Liitteen 5 happi- ja kasviplanktonmallinnuksen raportissa on esitetty virtaamakartat eri tuulitilanteissa ja jääpeitteisenä aikana, sekä kartat Kallaveden suolapitoisuudesta, happipitoisuuden muutoksista ja kasviplanktonbiomassan muutoksesta. Mallinnustuloksiin perustuen on esitetty fosforin ja klorofyllin pitoisuusmuutokset Kallaveden eri osissa ja tarkasteltu näitä muutoksia suhteessa vesipuitedirektiivin ekologisen luokituksen raja-arvopitoisuuksiin. Tertiääripuhdistuksen vaihtoehtotarkastelu Jäteveden tertiääripuhdistuksen vaihtoehdoista on tehty lupahakemukseen liitetty tarkastelu (ÅF-Consult Oy 26.5.2016). Selvityksessä on käsitelty kemiallista saostusta, jälkisuodatusta ja kemiallista hapetusta. Kemiallisen saostuksen katsottiin soveltuvan parhaiten biotuotetehtaan jätevesien tertiäärikäsittelyyn, koska tehtaan kriittisimmiksi päästöparametreiksi arvioitiin fosfori ja kemiallinen hapenkulutus (COD). Kun käsittelyn tavoitteena on erityisesti fosforin ja happea kuluttavan orgaanisen aineen poisto, voidaan saostuskemikaaleina käyttää alumiinisulfaattia, polyalumiinikloridia ja rautasuoloja. Selvityksessä tarkasteltiin tarkemmin jäteveden tertiäärikäsittelytuloksia käytettäessä saostuskemikaalina alumiinisulfaattia. Selvityksen mukaan kemiallisella saostuksella pystytään pienentämään COD-, AOX- ja fosforipäästöjä. Saostuskemikaaleilla voidaan biologisen puhdistuksen jälkeen poistaa enimmillään 45 prosenttia COD:sta ja 70 prosenttia fosforista. Kemialliseen saostukseen liittyvänä suurimpina ongelmina tuotiin esille saostuksesta muodostuva suuri lietemäärä ja lietteen hävittämisen ongelmat, jätevesistä aiheutuvan suolapäästön sekä alumiini- ja rautapitoisuuksien kasvu. Suolapäästöt kasvavat, koska suurin osa lisätystä kemikaalimäärästä ei sitoudu lietteeseen, vaan siirtyy jäteveden mukana vesistöön. Finnpulp Oy on toimittanut hallinto-oikeuden pyynnöstä lisäselvityksen (ÅF-Consult Oy 9.5.2018) jäteveden tertiäärikäsittelytuloksista käytettäessä saostuskemikaaleina muita edellä mainitussa selvityksessä mainittuja saostuskemikaaleja kuin alumiinisulfaattia käsittelytehoineen ja kustannuksineen sekä mahdollisuuksista vähentää sulfaattipäästöjä. Viranomaislausuntoja vesistömallinnuksista Suomen ympäristökeskus on 18.8.2016 antanut aluehallintovirastolle lausunnon Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan jätevesipäästöjen vaikutuksesta Kallaveden tilaan ja Kuopion kaupungin vedenottoon. Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetyt mallinnukset on tehty tunnetuilla ja tarkoitukseen sopivilla mallityökaluilla. Suomen ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa purkupaikan lähialueen mallinnuksesta. Koko Kallaveden mallinnuksiin liittyy epävarmuutta erityisesti sulfaatin ja kadmiumin päästöihin liittyen. Epävarmuus kohdistuu mallin kuvaukseen vertikaalisekoittumisesta ja siihen, että mallilla ei pystytty toistamaan päävirtauksen kulkua Säyneensalon itäpuolelta. Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan myös esittänyt, että hakijan tulisi ottaa laskelmissaan huomioon vedenlaatumallien kertoimien epävarmuus, Iisalmen ja Nilsiän reittien ravinnepitoisuuden vaihtelu ja tarkentaa Säyneensaloa ympäröiviä virtauskenttätuloksia vääristävät syvyystiedot sekä laskea ennusteiden virhevarianssit ja luottamusvälit. Suomen ympäristökeskus on lisäksi esittänyt, että mikäli AOX-yhdisteiden pitoisuus saattaa olla lähellä terveysperusteisia raja-arvoja, tulisi hakijan tarkemmin arvioida mallinnusvirheiden ja epätarkkuuksien vaikutus. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lupahakemuksestaan antamassaan lausunnossa 19.8.2016 todennut, että suurin epävarmuus liittyy happi- ja virtausmallinnukseen. Kasviplanktonin biomassamallinnuksessa käytetty muuntoyhtälö voi tuottaa humusvesiympäristössä liian pieniä a-klorofyllin arvoja. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota happimallinnuksen virhelähteisiin, joita ovat todellista voimakkaampi vertikaalisekoittuminen ja epävarmuus jäteveden kulkeutumissyvyydestä. Fosforimallinnuksen antamaa pitoisuuslisäystä on pidetty oikean suuntaisena. Johtopäätös Lupahakemukseen liitettäväksi vaadittujen tietojen osalta hallinto-oikeus ensinnäkin toteaa, että kyseessä on uusi toiminta, jolloin kaikilta osin ei ole saatavilla yksityiskohtaisia selvityksiä. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että matemaattisten mallien antamiin tuloksiin liittyy aina epävarmuutta. Lupahakemuksessa on kuvattu laskennan perusteena olevat lähtötiedot. Lähtötietojen kuvauksessa ei ole ilmoitettu, sisältävätkö laskennan perusteena olevat päästömäärät myös häiriöpäästöt. Tämä ei sellaisenaan vaikuta tulosten luotettavuuteen, koska ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteiden päästöt on mahdollista määrätä sisällytettäväksi päästörajoihin. Happimallinnukseen on todettu liittyvän useita epävarmuustekijöitä. Niitä ovat orgaanisen aineen fraktioiden erilainen hajoamisnopeus, sedimentin ja veden rajapinnan prosessit ja kasviplanktonmallinnukseen sisältyvä epävarmuus. Lisäksi jäähdytysvesien lämpökuorma vaikuttaa jäteveden sekoittumiseen ja toisaalta happea kuluttavan hajotustoiminnan vilkastumiseen. Hakemuksessa on esitetty mallien antamiin tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät ja analysoitu tulosten luotettavuutta. Luotettavuustarkastelussa on tuotu esille myös Savon Sellu Oy:n jätevesien kulkeutuminen välivedessä ja mallituloksista poiketen Säyneensalon itäpuolelta. Edellä lausutun perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon Suomen ympäristökeskuksen lausunto ja kun tarkastelun kohteena on teollinen toiminta, joka on olemassa olevaa tekniikkaa ja jonka prosessin päästöt yleisesti ottaen tiedetään ennalta, hallinto-oikeus katsoo, että malleissa käytetyt lähtötiedot ja epävarmuustarkastelut ovat olleet asianmukaiset ja lupaharkinnan kannalta riittävät. Virtausten laskennan periaatteita sekä Nilsiän reitin virtauksen jakautumista Ruskeaveden ja Kortesalmen kesken koskevista valituksissa esitetyistä ja katselmuksella esiin tuoduista seikoista hallinto-oikeus toteaa, että asian käsittelyssä aluehallintovirastossa hakija on vastineessaan lupahakemuksesta esitettyihin muistutuksiin ilmoittanut, että Nilsiän reitin virtauksen jakautuminen Ruskeaveden ja Kortesalmen kesken perustuu kyseisten salmien virtausaukkojen poikkipinta-alojen suhteeseen. Valituksissa on viitattu Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n tekemän muistutuksen täydennykseen 22.12.2016, jossa on esitetty Kelloselän salmien, Ruskeaveden salmien ja Kortesalmen virtausaukkojen mitat ja laskelma virtauksen jakautumisesta. Laskelmassa on arvioitu, että Jännevirran vedestä virtaa Ruskeaveden salmien kautta Kelloselälle 2/3 ja Kortesalmen kautta 1/3 Vaajasalon eteläpuolelle. Tuulitilanteiden vaikutuksesta veden virtaukseen Kelloselällä hallinto-oikeus toteaa, että tuuli vaikuttaa veden pintavirtauksiin, mutta kokonaisvirtauksen jakautumiseen sillä ei ole oleellista merkitystä. Hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjoissa on esitetty virtausjakauman määrityksen perusteet. Valituksissa ei ole esitetty perusteluja sille, että malliarvioiden pohjana käytetty virtausjakauma olisi virheellinen. Näin ollen vaikutusarviointeja voidaan virtausten osalta pitää riittävinä ja asianmukaisina. Siltä osin kuin valituksissa on viitattu ilmapäästöjen merkitykseen vesistövaikutusten kannalta, hallinto-oikeus toteaa, että hakemusasiakirjoihin liitetyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteessä on ilmapäästöjen leviämismallinnukset, joiden tulosten mukaan typpidioksidin ja rikkidioksidin pitoisuuslisäykset olisivat vähäisiä eikä niillä voi katsoa olevan sanottavaa vaikutusta vesistössä. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita arvioida asiaa toisin. Jäähdytysvesien lämpöpäästön pienentämisestä hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty selvityksiä. Finnpulp Oy on hallinto-oikeuden pyynnöstä arvioinut mahdollisuuksia lämpöpäästöjen vähentämiseksi. Yhtiö on esittänyt, että kokonaislämpöpäästöä ei voida teknisillä keinoilla pienentää. Vesistöön johdettavaa lämpökuormaa voitaisiin vähentää käyttämällä jäähdytystorneja ja kierrättämällä jäähdytysvettä. Jäähdytystornien vaatima lisäinvestointi olisi huomattava ja jäähdytystornien haittavaikutuksina olisivat puhaltimien meluvaikutukset ja vesihöyrypatsas. Tähän nähden ja kun päätöksen lupamääräyksessä 51 on asetettu selvitysvelvoite jäähdytysvesien lämpökuorman ja jätevesikuormituksen yhteisvaikutusten selvittämisestä on kyseisessä tarkastelussa mahdollista edelleen selvittää keinoja lämpöpäästön vähentämiseksi. Näin ollen jätevesipäästöjen vaikutuksista ja niiden vähentämis- ja puhdistamismenetelmistä sekä jäähdytysvesistä lämpöpäästöineen on esitetty ympäristönsuojelulain ja -asetuksen säännöksissä säädetyt seikat sillä tarkkuudella, että esitettyjen tietojen perustella on voitu tehdä harkinta luvan edellytysten täyttymisestä. Lupahakemustietojen riittävyys muilta osin Leskisen valituksessa on esitetty, että lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ei ole käsitelty tehtaan vaikutuksia suuri puunkäytön tarve huomioon ottaen luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja metsien kestävälle käytölle. Lisäksi on esitetty, että energian käyttöä ei ole hakemuksessa käsitelty kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Hallinto-oikeus toteaa, että lupahakemuksessa on ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n edellyttämällä tavalla esitetty tiedot puuraaka-aineista, niiden hankinnasta ja käsittelystä sekä esitetty tiedot energian käytöstä ja tehokkuudesta sen mukaan kuin ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupaharkinnassa tulee tarkasteltavaksi toiminnasta aiheutuvien päästöjen seuraukset ja niiden sallittavuus. Hanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuudelle. Edellä todetusti hanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty riittävät tiedot siinä menettelyssä lain mukaan esitettävistä seikoista. YVA-menettelyssä YVA-yhteysviranomainen on lausunnossaan arviointiselostuksesta esittänyt edelleen tarkasteltavaksi puunhankinnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tuollainen jatkotarkastelu on tullut käsiteltäväksi hanketta koskevan maankäyttöratkaisun yhteydessä ja mahdollisessa muussa menettelyssä. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 5 §:n säädetyt tiedot. Selvitykset toiminnasta ja sen vaikutuksista ovat olleet ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. (--) Luvan myöntämisen edellytykset Säännökset Ympäristönsuojelulain keskeiset säännökset lupaharkinnasta Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:

  1. a)terveyshaittaa;
  2. b)haittaa luonnolle ja sen toiminnoille;
  3. c)luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;
  4. d)ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;
  5. e)ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;
  6. f)vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai
  7. g)muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (--) Ympäristönsuojelulain 49 §:n, oikeastaan 48 §:n, 1 ja 2 momenttien mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; Ympäristönsuojelulain 51 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon: 1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen; 2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus; 3) tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita; 4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; 5) käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus; 6) energian käytön tehokkuus; 7) toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; 8) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt; 9) vaikutukset ympäristöön; 10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi; 11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; 12) Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Ympäristönsuojelulain 54 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle luvassa määrättynä ajankohtana. Selvityksen tekemiselle on annettava riittävä aika. Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten myös muita tarpeellisia tietoja. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle säännöllisesti päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot, siten kuin ympäristöluvassa tarkemmin määrätään. Tiedot direktiivilaitoksen päästöjen tarkkailun tuloksista ja muut valvontaa varten tarpeelliset tiedot direktiivilaitoksen luvan noudattamisesta on toimitettava valvontaviranomaiselle vähintään kerran vuodessa. Ympäristönsuojelulain 63 §:n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristöluvassa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (yhteistarkkailu) tai hyväksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan. Yhteistarkkailu voi koskea ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin perustuvaa tarkkailua. Ympäristönsuojelulain 74 §:n 1 momentin mukaan direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on tarvittaessa annettava määräykset toiminnan energian käytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta. Määräysten on oltava teknisesti, taloudellisesti ja tuotannollisesti toteuttamiskelpoisia ja ne voivat koskea: 1) energian käytön tehokkuuden selvittämistä ja hallintaa; 2) energian käytön tehokkuuden seurantaa käytettävissä olevien tunnuslukujen avulla; 3) sen varmistamista, että uutta laitosta rakennettaessa ja jo toiminnassa olevaa laitosta olennaisesti uudistettaessa ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ottaen päästöjen lisäksi huomioon energiatehokkuus. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan luvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on toimitettava tietoja energiatehokkuuden kehittymisestä valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 75 §:n 1 momentin mukaan direktiivilaitoksen päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava päätelmiin. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, jos päätelmissä ei ole ilmoitettu päästötasoja, luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päätelmissä kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavan ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi. Jos päätelmissä ei ole kuvattu laitoksella käytettävää tekniikkaa, parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointiin sovelletaan päästöraja-arvoja määrättäessä 53 §:ssä säädettyjä arviointiperusteita. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan, jos päätelmissä ei ole kuvattu lupahakemuksessa tarkoitetun toiminnan tai tuotantomenetelmän tyyppiä tai niiden kaikkia ympäristövaikutuksia, lupamääräykset on tarpeellisilta osin annettava 53 §:n mukaisesti arvioidun parhaan käyttökelpoisen tekniikan perusteella. Toiminnanharjoittajaa on kuultava tämän momentin mukaan annettavista lupamääräyksistä, jos määräykset poikkeavat olennaisesti siitä, mitä hakija on hakemuksessaan esittänyt parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta, päästöjen rajoittamisesta ja tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 77 §:n 1 momentin mukaan edellä 75 §:n 1 momentin nojalla määrättävät päästöraja-arvot on määrättävä samalle tai lyhyemmälle ajanjaksolle ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin päästötasot. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan raja-arvot, ajanjaksot ja vertailuolosuhteet voidaan 1 momentista poiketen määrätä toisin, jos se on päästöjen tai tarkkailun luonteen vuoksi tarpeen. Toiminnanharjoittajan on ympäristöluvassa tarkemmin määrättävällä tavalla toimitettava valvontaviranomaiselle vähintään kerran vuodessa yhteenveto kyseisten päästöjen tarkkailun tuloksista samalta ajanjaksolta ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin päästötasoissa. BAT-päätelmät Biotuotetehtaan toimintaa koskevat massan, paperin ja kartongin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat vahvistetut päätelmät Euroopan unionin 30.9.2014 julkaiseman täytäntöönpanopäätöksen perusteella. BAT-päätelmissä on muun ohella annettu sulfaattisellun valmistukselle parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot vesistöön kohdistuvalle jätevesikuormitukselle. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain säännöksiä Vesipolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi) on Suomessa pantu täytäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla 1299/2004 (vesienhoitolaki) sekä ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin on lisätty säännökset vesienhoitosuunnitelmien merkityksestä hankkeiden lupaharkinnassa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (vesienhoitolaki) 2 §:n 4 kohdan määritelmän mukaan vesienhoitolaissa pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkoveden osaa. Vesienhoitolain 8 §:n 1 momentin mukaan pinta- ja pohjavedet luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Vesienhoitolain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesienhoitolain 28 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston 17 §:n mukaisesti hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (vesienhoitoasetus) 9 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: 1) biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; 2) hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; 3) fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita. Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan kohdassa 1 - 3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin asetuksen liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V. Kyseessä olevat vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman Vuoksen vesistöalueelle vuosiksi 2016 - 2021. Vesienhoitosuunnitelmassa Kallavesi -vesimuodostumaan kuuluu Kallansiltojen alapuolinen Keski-Kallavesi, Sotkaselkä ja Koirus. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille on laadittu vuosiksi 2016 - 2021. Toimenpideohjelmassa on esitetty yksityiskohtaisemmin kunkin suunnittelualueen pinta- ja pohjavesien tilaan, muutostekijöihin, tilatavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvät asiat. Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen vesienhoidon toimenpiteistä teollisuuden osalta on todettu muun muassa seuraavaa: BAT-päätelmät ohjaavat teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalan toimintojen päästömääräyksiä. Mikäli ympäristönlaatunormit tai muut ympäristön tilan vaatimukset edellyttävät tiukempia lupamääräyksiä, niitä voidaan antaa lupapäätöksessä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen sääntelyä ja tarkkailuja tehostetaan. Teollisuuspäästödirektiivin mukaan pohjavesistä tulee laatia perustilaselvitys. Erityistä huomiota kiinnitetään häiriötilanteiden ennalta ehkäisyyn. Kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan. Teollisuussektorilla päästöjen rajoittaminen perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT). Vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi 2016 - 2021 Kallaveden ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Luokitus ei ole muuttunut ensimmäiseen suunnittelukauteen verrattuna. Vesistövaikutukset Useissa valituksissa on vaadittu lupapäätöksen kumoamista toiminnasta aiheutuvien jätevesipäästöjen ja jäähdytysvesien johtamisesta aiheutuvan lämpöpäästön vuoksi. Valituksissa on esitetty, että toiminnasta aiheutuvat päästöt vesistöön vaikuttavat Kallaveden ekologiseen tilaan ja hanke on vastoin Euroopan unionin vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin tavoitteita. Valituksissa on toissijaisesti vaadittu jätevesien sisältämien haitallisten aineiden luvassa asetettujen päästöraja-arvojen tiukentamista. Hakemusasiakirjoissa olevat keskeiset tiedot vaikutuksista vesistöön Vesistön nykytila Kallaveden keskivirtaama on 150 m­/s. Iisalmen reittiin kuuluva Kallaveden valuma-alueen osa Kallansiltojen pohjoispuolella on kooltaan 6 644 km 2. Tulovirtaama Kallaveteen tältä alueelta on keskivirtaamatilanteessa 80 m­/s. Kallaveteen koillisesta purkautuvan Nilsiän reitin valuma-alue on 5 422 km 2 ja keskivirtaama noin 70 m­/s. Nilsiän reitin vesimäärästä noin kaksi kolmasosaa purkautuu Kelloselälle ja kolmannes Kortesalmen kautta Etelä-Kallavedelle. Lupapäätöksessä on esitetty vedenlaatutietoja biotuotetehtaan ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon suunnitellulta purkualueelta vuosilta 2005 - 2015. Alueelle johdetaan nykyisin Savon Sellu Oy:n puhdistetut jätevedet. Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien purkupaikan lähin seurantapaikka on Sorsasalon edustan syvännehavaintopaikka Kallavesi 338A, joka on Savon Sellu Oy:n velvoitetarkkailun tarkkailupiste. Seurantajaksolla veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 23 μg/l ja alusvedessä 38 μg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 906 μg/l ja alusvedessä 1 031 μg/l. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin 10 μg/l. Fosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli päällysvedessä 7 mg/l ja alusvedessä 9 mg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet, osittain kokonaistyppipitoisuudet sekä sulfaattipitoisuudet ja ajoittain myös sähkönjohtavuus olivat Sorsasalon edustalla korkeampia kuin Pohjois-Kallavedellä, mikä viittaa Savon Sellu Oy:n ja Nilsiän reitin tuoman kuormituksen vaikutukseen. Merkittävä osa Kallaveden kuormituksesta tulee tulovirtaamien mukana Iisalmen reitiltä ja Nilsiän reitiltä. Nykyinen kuormitus on aiheuttanut syvänteiden happitilanteen heikentymistä. Kelloselän syvänteessä on aloitettu hapetus vuonna 1986 Savon Sellu Oy:n jätevesien aiheuttamien happikatojen estämiseksi. Jäähdytysveden vaikutukset Lupahakemuksessa on arvioitu, että jäähdytysvesien lämpövaikutus keskittyy Kelloselän pohjoisosaan tehtaan edustalle ja Potkunsaaren ympäristöön. Kesällä lämpötilan on Sorsasalon ja Potkunsaaren välisellä vesialueella arvioitu nousevan pintavedessä noin 4 o C ja Potkunsaaren ympäristössä noin 3 o C. Muualla Kelloselällä ja Virtasalmessa pintaveden on arvioitu lämpenevän noin 1 o C. Pohjan lähellä veden lämpötila nousee kesällä pienellä alueella noin 2 o C. Kesällä jäähdytysvesien aiheuttama lämpeneminen voi vahvistaa Kelloselän lämpötilakerrostuneisuutta. Talvella jäähdytysveden ja järviveden lämpötilaeron ollessa suuri, voi järviveden lämpötila nousta purkupaikan lähistöllä huomattavasti. Jääpeitteisenä aikana Sorsasalon edustalla lämpötila nousee pintavedessä 3 - 5 o C ja pohjan lähellä 3 - 4 o C. Muualla Kelloselällä pintavesi lämpenee noin 1 - 2 o C. Hakija on arvioinut, että jäähdytysvesien vaikutus ei ulotu Kelloselkää laajemmalle vesialueelle. Jäähdytysvesien lämpökuorma vaikuttaa jäätilanteeseen. Havaintojen mukaan jään enimmäispaksuus on Itkonniemen edustalla 1980-luvulta alkaen ollut 40 - 80 cm. Lupahakemuksessa jään paksuutta on mallinnettu kylmien ja leutojen talvien olosuhteissa. Kelloselän mallinnettu jään paksuus ilman lämpökuorman vaikutusta oli kylmänä talvena noin 80 cm ja leutona talvena 40 - 45 cm. Jäähdytysvedet estävät jäätymisen kylmänä talvena Sorsasalon rannan tuntumassa noin 0,5 km 2 :n alalta. Leutona talvena sulan alueen koko on 0,8 km 2 ja heikon jään alue kiertyy virtauksen mukaisesti Kelloniemen pohjoispuolelta kaakkoon. Mallinnuksen perusteella lämpökuorma ohentaa jäätä Kelloselän syvänteen kohdalla 15 - 20 cm ja Kelloselän eteläosassa noin 10 cm. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumista Kelloselän pohjoisosassa. Leutoina talvina myös Kelloselän keskiosassa jää voi olla vaarallisen ohutta. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäähdytysvesi heikentää jäätilannetta koko Kelloselän alueella. (--) Jätevesien vaikutukset Vaikutus ravinnetasoihin Lupahakemuksessa on arvioitu, että vesistön typpipitoisuus ei tule muuttumaan, koska yhteispuhdistamon typpikuormitus on samaa tasoa kuin Savon Sellu Oy:n aikaisempi kuormitus. Biotuotetehtaan typpipäästö on nitraattityppeä, kun Savon Sellu Oy:n typpikuormitus on valtaosin happea kuluttavaa ammoniumtyppeä. Hakemuksessa on fosforimallinnuksen päästötasona ollut hakijan esittämä 36 kg/d. Lupapäätöksellä suurin sallittu fosforipäästö on rajoitettu tasolle 25 kg/d. Näin ollen fosforipitoisuuden lisäys tulee olemaan hakemuksessa esitettyä pienempi. Biotuotetehtaan fosforikuormituksesta valtaosa on fosfaattimuodossa, joka on välittömästi levien käytössä. Biotuotetehtaan jätevedet nostavat järviveden fosforipitoisuutta eniten talvella alusvedessä. Fosforipitoisuuden nousu on suurinta Kettulanlahdella, 10 - 12 µg/l. Kelloselän eteläosassa pitoisuusnousu alusvedessä on alle 10 µg/l. Talvella pitoisuusnousu päällysvedessä on noin 2 µg/l. Kesällä purkualueen lähiympäristöä lukuun ottamatta fosforipitoisuus nousee koko vesimassassa 1 - 5 µg/l. Vaikutus perustuotantoon Lupahakemuksessa on arvioitu, että yhteispuhdistamon päästöt vaikuttavat kasviplanktonbiomassaan merkittävimmin Kelloselällä. Kasviplanktonbiomassan muutosta on arvioitu mallilla ja mallin laskemat tulokset on muutettu klorofyllipitoisuudeksi. Klorofyllipitoisuuden on arvioitu nousevan Kelloselällä noin 1,6 µg/l eli noin 20 prosenttia. Säyneensalon tasolla muutos on noin 1 µg/l. Kasviplanktonbiomassan on arvioitu suurimmillaan kasvavan kuivina vuosina noin 40 prosenttia noin 1 - 2 kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Fosfori on Kallavedellä perustuotantoa rajoittava tekijä. Fosforirajoitteisuus säilyy myös biotuotetehtaan jätevesipäästöjen mukaisessa tilanteessa. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta kasviplanktonin lajistorakenteeseen. Hakemuksessa on arvioitu, että sinilevät eivät tule saamaan sellaista kilpailuetua, joka aiheuttaisi niiden merkittävää runsastumista Kallavedellä. Vaikutus ekologiseen luokkaan Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman Vuoksen vesistöalueelle vuosiksi 2016 - 2021, vesienhoidon toiselle suunnittelukaudelle. Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila on toisella vesienhoidon suunnittelukaudella luokiteltu hyväksi. Ekologinen luokittelu on tehty viiden eri puolille vesimuodostumaa sijoittuvan havaintopaikan tulosten perusteella. Biotuotetehtaan lähin havaintopaikka sijaitsee Kelloselän eteläosassa. Hakemuksessa on arvioitu, että hanke ei muuta Kallaveden vesimuodostuman ekologista tilaa. Kallaveden vesimuodostuman kemiallinen tila on hyvä, eikä hankkeen arvioida vaarantavan sitä. Kallaveden vesimuodostuman pintavesityyppi on suuret humusjärvet. Tähän tyyppiin kuuluva vesimuodostuma on hyvässä tilassa, jos fosforipitoisuus on tasolla 15 - 25 µg/l ja typpipitoisuus tasolla 460 - 600 µg/l. Mallinnuksen perusteella Kallaveden fosforipitoisuus fosforipäästön ollessa 36 kg/d olisi korkeimmillaan Kelloselän eteläosassa 23 µg/l ja Hietasalon ympäristössä 18 - 20 µg/l. Lupapäätöksessä sallittu fosforipäästön enimmäismäärä on 25 kg/d. Koko vesimuodostumassa fosforipitoisuuden keskiarvo olisi hakemuksessa käytetyllä päästötasolla 20 µg/l. Vesimuodostuman ekologinen tilaluokka ei hakijan hakemuksessaan esittämän arvion perusteella tule huononemaan. Kallaveden typpipitoisuus on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttävällä tasolla. Biotuotetehtaan jätevedet eivät hakijan malliarvion mukaan muuta tilaluokkaa. Fosforikuormituksen lisäys vaikuttaa levätuotantoon selvimmin Kelloselällä, jossa kasviplanktonin biomassan on arvioitu lisääntyvän noin 20 prosenttia nykytilanteesta. Säyneensalon kohdalla lisäystä on noin 10 prosenttia. Ekologisessa luokituksessa klorofylliarvot 6 - 11 µg/l ilmentävät hyvää tilaa. Kelloselällä klorofyllitaso on mallinnuksen perusteella 11 µg/l ja koko Kallaveden vesimuodostumassa 9 µg/l. Pohjaeläinyhteisöihin biotuotetehtaan jätevedet vaikuttavat hakijan mukaan lähinnä purkupaikan lähialueella, joka nykyiselläänkin kärsii jätevesikuormituksesta ja siitä aiheutuvista huonoista happioloista. Jätevesikuormituksen lisääntymisen ja siitä aiheutuvan happiolojen heikkenemisen arvioidaan aiheuttavan syvänteissä pohjaeläimistön yksilötiheyksien alenemista ja lajiston yksipuolistumista. Pohjaeläimistön tilaa kuvaavan CI-indeksin arvioidaan heikkenevän purkupisteen lähialueen syvänteissä jonkin verran. Rehevöitymisen vuoksi myös matalien alueiden pohjaeläimistössä yleistyvät rehevyyttä suosivat lajit. Vaikutus happitilanteeseen Vesistössä hapen kulutus on suurimmillaan alusvedessä kerrostuneisuuskausien aikana. Jätevedet lisäävät hapenkulutusta. Biotuotetehtaan jätevesissä on puuraaka-aineesta peräisin olevaa orgaanista ainetta. Se jakautuu helposti hajoavaan orgaaniseen aineeseen, jota mittaa biologinen hapenkulutus BOD ja hitaasti hajoavaan orgaaniseen aineeseen, jota mitataan kemiallisella hapenkulutuksella COD. Biologinen hapenkulutus lisääntyy jonkin verran verrattuna Savon Sellu Oy:n jätevesien aiheuttamaan tilanteeseen. Hitaasti hajoavan orgaanisen aineen päästö nelinkertaistuu aikaisempaan verrattuna. Happimallinnuksen perusteella kemiallinen hapenkulutus tulee lisääntymään jätevesien purkualueella selvästi, erityisesti alusvedessä. Ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien tarkkailutulosten perusteella vuosina 2005 - 2015 Kelloselän syvänteen 338A kemiallinen hapenkulutus COD Mn oli koko vesimassassa keskimäärin 13 mg/l O 2. Pitoisuuslisäykseksi (COD Mn) on mallinnettu Kettulanlahden alusvedessä talvella 5 mg/l ja Kelloselän eteläosassa 2 - 4 mg/l. Kesällä hapenkulutus lisääntyy alusvedessä 2 - 3 mg/l. Savon Sellu Oy:n jätevedet ovat heikentäneet Kelloselän syvänteen happitilannetta niin, että syvännettä on hapetettu vuodesta 1986 lähtien. Savon Sellu Oy:n tarkkailutulosten perusteella on todennäköistä, että myös biotuotetehtaan jätevedet kertyvät Kelloselän syvänteen alusveteen. Kertymiseen vaikuttaa veden tiheyskäyttäytyminen, sekoittumisen voimakkuus ja jäteveden ja jäähdytysveden lämpötila. Tarkkailutulosten perusteella on havaittu, että Savon Sellu Oy:n jätevedet voivat kulkeutua välivedessä putkivirtauksena. Tällöin jätevesi laimenee heikommin ja vaikutukset ulottuvat kauemmas kuin täyssekoittumistilanteessa. Mallinnustulosten perusteella on arvioitu, että normaaleina vesivuosina happitilanne voi huonontua Kelloselän alueella ja jäteveden pääasiallisella kulkureitillä, mutta Säyneensalon eteläpuolella happitilanne ei muutu. Kuivina vuosina jätevedet voivat lisätä hapenkulumista myös Säyneensalon eteläpuolen syvänteissä. Mallinnuksen perusteella jätevedet eivät kuitenkaan aiheuta happikatoa, mutta ajoittain happitilanne voi pohjan läheisessä vesikerroksessa olla heikko. Biotuotetehtaan jätevesien ei asiakirjojen perusteella arvioida aiheuttavan niin suurta happitilanteen huononemista, että sisäinen kuormitus kasvaisi merkittävästi. Vaikutus kiintoainepitoisuuteen Biotuotetehtaan kiintoainekuormitukseksi on hakemuksessa arvioitu noin 1 470 kg/d. Hakijan mukaan se on pääasiassa biolietettä, joka hajoaa vesistössä nopeasti. Kiintoainekuormitus muodostaa suuren osan jäteveden biologisesta hapenkulutuksesta, jonka on arvioitu lisääntyvän jonkin verran verrattuna Savon Sellu Oy:n nykytilanteeseen. Kiintoainepäästöjen vaikutusten on arvioitu rajoittuvan Kelloselän syvänteeseen purkuputken lähialueelle. Kiintoainepitoisuus kasvaa talvella alusvedessä 2,5 mg/l ja päällysvedessä koko vuoden aikana enimmillään 0,5 mg/l. Vaikutus metallipitoisuuksiin Biotuotetehtaan jätevedessä vesistöön johdetaan puuraaka-aineesta peräisin olevia metalleja. Metallien pitoisuuksia ja vaikutuksia on hakemuksessa arvioitu vesiympäristön ympäristönlaatunormien perustella. Normit on asetettu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa 1308/2015. Lupahakemuksessa on arvioitu biotuotetehtaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden elohopea-, lyijy-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksia. Niitä on verrattu talousveden laatuvaatimuksia koskevassa, sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa annettuihin enimmäispitoisuuksiin sekä vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa asetettuihin pintaveden enimmäispitoisuuksiin. Biotuotetehtaan jäteveden metallipitoisuudet lyijyä lukuun ottamatta täyttävät talousveden laatuvaatimukset. Jäteveden lyijy- ja nikkelipitoisuudet alittavat vesiympäristön ympäristönlaatunormien mukaiset pintaveden enimmäispitoisuudet. Lyijypitoisuus jätevedessä ennen vesistöön johtamista on yhdeksänkertainen ja nikkelipitoisuus noin kaksinkertainen sallittuun vuoden keskiarvopitoisuuteen verrattuna. Jätevesien elohopeapitoisuus on viisinkertainen pintavedessä sallittuun enimmäispitoisuuteen verrattuna. Jäteveden on arvioitu laimenevan sallittuun pitoisuuteen alle 10 metrin etäisyydellä purkuputken suusta. Jäteveden kadmiumpitoisuus on 40-kertainen järviveden sallittuun vuosikeskiarvopitoisuuteen verrattuna ja seitsemänkertainen enimmäispitoisuuteen verrattuna. Mallinnuksen perusteella 40-kertainen laimeneminen tapahtuu alle 100 metrin päässä purkuputken suusta. Orgaaniset halogeeniyhdisteet (AOX) Asiakirjojen mukaan suurin osa nykyaikaisten sellutehtaiden jätevesien orgaanisesta aineesta on suurimolekyylistä, jonka kloorautumisaste on pieni. Terveydelle haitallisimpia trikloorifenoleita, kloorattuja furaaneja tai dioksiineja ei muodostu. Suurimolekyylisten yhdisteiden rasvaliukoisuus on myös pieni, joten ne kertyvät heikosti eliöstöön. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jätevesien AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia ja biohajoavia. Hakemuksessa on arvioitu, että hakemuksen mukaisella päästötasolla 500 kg/d biotuotetehtaan AOX-päästö nostaa järviveden AOX-pitoisuutta talvella alusvedessä Kelloniemen pohjoispuolella noin 200 µg/l ja Kelloselän eteläosassa noin 100 µg/l. Pintavedessä pitoisuuslisäys on suurimmillaan täyskierron aikana, noin 120 µg/l. Jäteveden sisältämät suolat ja jäteveden tiheyskäyttäytyminen Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät sulfaatteja, klorideja ja natriumia, jotka vaikuttavat veden suolapitoisuuteen ja tiheyteen. Toinen keskeinen veden tiheyteen vaikuttava tekijä on lämpötila. Vesi on raskainta 4 °C ja sitä lämpimämpi vesi pyrkii asettumaan pintakerrokseen. Biotuotetehtaan jätevesien lämpötila on noin 30 - 35 °C. Kun ne puretaan pohjan lähelle, ne nousevat pintaa kohti samalla jäähtyen. Kun lämpötila on tasaantunut järviveden lämpötilaan, jätevesi asettuu tiheyttään vastaavaan vesikerrokseen. Hakemukseen liitetyn mallinnuksen perusteella jätevedet sekoittuvat kesällä melko tasaisesti koko vesimassaan. Jäteveden kertyminen pohjalle on vähäistä. Talvella kerrostuneisuuskaudella jätevedet kertyvät alusveteen. Tarkkailutulosten perusteella Savon Sellu Oy:n jätevesi kulkee välivesikerroksessa 10 - 20 metrin syvyydessä. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jätevesien tiheys vastaa Savon Sellu Oy:n jätevesien tiheyttä, joten myös biotuotetehtaan jätevedet kulkeutuisivat välivesikerroksessa. Vesistöön johdettava sulfaattimäärä on suuri. Sulfaatin haitallisuus johtuu ensisijaisesti suolaisuuden aiheuttamasta kerrostuneisuuden voimistumisesta. Jos kerrostuneisuuden seurauksena alusvedestä loppuu happi, sulfaatti pelkistyy sulfidiksi, josta muodostuu myrkyllistä rikkivetyä. Sulfaatin pelkistyminen voi aiheuttaa myös rautaan sitoutuneen fosforin vapautumista alusveteen ja siten edesauttaa rehevöitymistä. Biotuotetehtaan sulfaattipäästön on arvioitu aiheuttavan suurimmillaan noin 140 mg/l pitoisuuslisäyksen Kelloselän syvänteen alusvedessä talvella. Päällysvedessä sulfaattipitoisuuden kasvu olisi noin 30 mg/l purkupaikan läheisyydessä. Kelloselän eteläpuolella sulfaattipitoisuuden on arvioitu olevan enimmillään 15 mg/l. Suomessa metsäteollisuuden kuormittamissa järvissä ei ole havaittu pysyvää kerrostumista. Hakemuksen arvion mukaan biotuotetehtaan jätevesistä ei aiheudu pysyvää kerrostumista Kallavedellä. Sulfaatin lisäksi jätevesissä on runsaasti natriumia. Sen suurimmaksi pitoisuuslisäykseksi on arvioitu purkualueen lähiympäristössä 150 mg/l. Päällysvedessä pitoisuuslisäys on keskimäärin 10 mg/l. Kelloselän eteläosassa alusveden natriumpitoisuuden on arvioitu nousevan enimmillään noin 30 mg/l. Oikeudellinen arviointi vesistövaikutuksista sekä lupamääräysten 50, 51 ja 68 muuttaminen Terveyshaitta ja vedenhankinnan kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantuminen - lupamääräyksen 50 muuttaminen Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta johtuvista vesistöpäästöistä aiheutuva terveyshaittojen riski kohdistuu Kallavedellä erityisesti raakaveden laatuun. Kuopion Veden käyttämästä raakavedestä noin 45 prosenttia otetaan Kallavedestä. Itkonniemestä noin viiden kilometrin etäisyydellä biotuotetehtaan purkupaikasta otetaan pintavettä noin 5 prosenttia ja Hietasalon vedenottamolla 10 kilometrin päässä tehtaasta rantaimeytymisen kautta noin 40 prosenttia raakaveden kokonaismäärästä. Biotuotetehtaan jäteveden sisältämistä haitta-aineista orgaaniset kloorautuneet yhdisteet (AOX-yhdisteet) ovat vedenhankinnan kannalta merkittävin riskitekijä. Välillisesti jätevedet voivat aiheuttaa terveysriskiä, jos syvänteiden happiolosuhteet heikkenevät niin, että rikkivedyn muodostuminen on mahdollista tai jos sinilevät runsastuvat raakaveden laatua heikentävälle tasolle. Hakemukseen liitetyssä Pöyry Oy:n selvityksessä (15.3.2016) on käsitelty erityisesti sellun valkaisussa muodostuvien orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) kulkeutumista vesistössä ja niiden aiheuttamaa riskiä Kuopion Veden raakaveden laadulle. AOX-yhdisteiden kulkeutumista Kallavedellä on arvioitu mallilaskelmilla. Tulosten perusteella Kelloselän eteläosassa Finnpulp Oy:n jätevesien aiheuttama laskennallinen AOX-lisäys on hakemuksen mukaisessa päästötilanteessa Itkonniemen edustan alusvedessä normaalina vesivuonna noin 80 µg/l ja kuivana vesivuonna 115 µg/l. AOX-yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuuslisäys olisi normaalina vesivuonna suurimman osan ajasta noin 100 µg/l. AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle vesistössä ei ole asetettu raja-arvoja. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista on asetettu kloorifenolien suurimmaksi sallituksi pitoisuudeksi juomavedessä 10 µg/l. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut juomaveden terveysperusteisiksi raja-arvoiksi dikloorietikkahapolIe 50 µg/l ja trikloorietikkahapolle 200 µg/l. Biotuotetehtaan jätevesistä vedenotolle aiheutuvaa riskiä on arvioitu myös viranomaisten lupahakemuksesta antamissa lausunnoissa. Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnoissa on katsottu, että haitta-ainepitoisuudet ehtivät laimentua riittävästi ennen vedenottoalueita eivätkä biotuotetehtaan päästöt aiheuta raakaveden laadun huononemisriskiä. Haitta-arvioihin liittyvinä merkittävimpinä epävarmuustekijöinä on Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty mallin tuottama melko korkea AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuus ja haitta-aineiden kulkeutumisreittiin liittyvä epävarmuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut lausunnossaan, että selluteollisuuden jätevesien AOX-pitoisuus muodostuu pääsääntöisesti suurimolekyylisistä yhdisteistä ja haitallisten, talousvesiasetuksessa mainittujen pienimolekyylisten yhdisteiden pitoisuudet jäävät todennäköisesti raja-arvojen alapuolelle. Laitos on tuonut epävarmuustekijänä esille, että vaikutusarvioissa olisi ollut hyvä kuvata tarkemmin eri haittatekijöiden ja lämpökuorman yhteisvaikutusta Kelloselän happitilanteeseen ja erityisesti myrkyllisen rikkivedyn muodostumistodennäköisyyteen. Lausunnossa on katsottu, että vaikka Itkonniemen edustalla raakaveden kemiallinen laatu heikkenee biotuotetehtaan jätevesien takia, säilyy raakaveden laatu pääsääntöisesti riittävän hyvänä vedenhankintaa varten. Hietasalon kohdalla tehtaan jätevedet ovat laimentuneet siinä määrin, että vedentuotanto ei ole uhattuna. Hallinto-oikeus toteaa, että lupapäätöksessä määrätty AOX-yhdisteiden enimmäispäästö 400 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna on kolmanneksen pienempi kuin lupahakemuksessa esitetty päästö, johon pitoisuusarviot ja viranomaisten antamat lausunnot ovat perustuneet. Tämä vähentää vaikutusarvioihin sisältyvää epävarmuutta ja vahvistaa asiantuntijaviranomaisten lausunnoissa esitettyä arvioita siitä, että AOX-yhdisteet eivät vaaranna Kallaveden soveltuvuutta talousveden hankintaan. Hallinto-oikeus pitää esitettyjä selvityksiä ja malliarvioita luotettavina ja katsoo, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu terveyshaittaa. Terveysvaikutusten arviointiin liittyvän epävarmuuden pienentämiseksi ympäristönsuojelulain 20 §:n varovaisuusperiaate huomioon ottaen hallinto-oikeus pitää tarpeellisena niiden orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuuksien selvittämistä, joille on annettu terveysperusteiset raja-arvot sen mukaan kuin hallinto-oikeuden ratkaisuosassa on määrätty lupamääräykseen 50 lisätyssä toisessa kappaleessa. Syvänteiden happiolojen heikentymiseen liittyvän haitta-aineriskin vuoksi hallinto-oikeus on laajentanut hapetusvelvollisuutta jäljempänä todetun mukaisesti. Edellä lausutun perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon AOX-yhdisteiden päästömäärän rajoittaminen lupamääräyksen 2 mukaisesti, ei biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa. Merkittävä ympäristön pilaantuminen Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 51 §:n 2 momentin mukaan pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoitolain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilasta ja käytöstä. Mainitun lainkohdan osalta hallituksen esityksen (HE 120/2004
  8. vp)yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että vesienhoidon ympäristötavoitteet eivät sellaisenaan olisi luvan myöntämisen edellytys tai este. Ympäristötavoitteet vaikuttaisivat lähinnä siihen, miten toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaisiin. Viranomaisen tulisi arvioida toiminnan vaikutuksia vertaamalla vaikutuksia ympäristötavoitteisiin. Vesienhoitosuunnitelma ei vaikuttaisi suoraan luvan myöntämisedellytyksiin. Hallinto-oikeus on seuraavassa tarkastellut biotuotetehtaan toiminnasta aiheutuvia vesistövaikutuksia vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden kannalta vesienhoitosuunnitelman mukaisessa vesimuodostumassa ja keskeisellä vaikutusalueella Kelloselällä. Valituksissa vedotun unionin tuomioistuimen Weser-ratkaisun merkityksestä hallinto-oikeus lausuu selvyyden vuoksi jäljempänä erikseen. Vaikutukset vesienhoitosuunnitelman mukaisessa Kallaveden vesimuodostumassa Vesipuitedirektiivin perusteella vesistön tilaa arvioidaan vesimuodostumakohtaisesti. Biotuotetehtaan vaikutusalue kuuluu vesienhoitosuunnitelmissa Kallavesi-vesimuodostumaan. Kallaveden vesimuodostuma kattaa vesialueen Kallansilloilta Koiruksen alapuoliseen Konnusveteen saakka. Vesienhoitolain 2 §:n 4 kohdan pintavesimuodostuma on alue, johon vesienhoidon suunnittelu kohdentuisi ja sen alueellista ulottuvuutta olisi mahdollista tarkentaa suunnitelmakausittain, kuten lainkohdan hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu (HE 120/2004 vp). Vesimuodostuman laajuus ratkaistaan siten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä valituskelpoisella päätöksellä. Yksittäisen hankkeen lupaharkinnassa ei voi muuttaa vesienhoitosuunnitelmaa hyväksyttäessä määrättyä vesimuodostuman määritelmää siten kuin valituksissa on esitetty. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaedellytysten täyttymisharkinnassa tulee tarkasteltavaksi toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset sillä vesialueella, jolle ne ulottuvat, ei yksinomaan vesienhoitolain tarkoittamassa vesimuodostumassa, kuten aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa lausunut. Ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien luokittelutietojen perusteella Kallaveden kemiallisen tilan luokituksessa on painotettu fosforia, josta on ollut käytettävissä laaja aineisto vesimuodostuman eri osiin sijoittuvilta kahdeksalta havaintopaikalta. Toisella suunnittelukaudella vesimuodostuman keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 17,5 µg/l. Hyvän tilan raja-arvot ovat 15 - 25 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus 710 µg/l ilmensi tyydyttävää tilaa hyvän tilan ollessa 460 - 600 µg/l. Fysikaalis-kemiallisen tekijän luokitusyhteenvedossa on todettu, että teollisuuden jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa Vaajasalon, Säyneensalon ja Väinölänniemen rajaaman alueen pohjoispuolella ja kaupungin edustalla. Jätevesien vaikutukset ovat pienentyneet kuormitusmuutosten ja hapetuksen seurauksena. Ekologisen luokittelun aineisto ryhmitellään sen perusteella, kuinka kattavasti tietoja on eri eliöryhmistä käytettävissä. Kallaveden ekologinen luokitus perustuu laajaan aineistoon, jolloin luokituksen perusteena on ollut havaintotietoja kasviplanktonista, suurvesikasvillisuudesta, pohjaeläimistä ja kaloista. Aineistoarvioinnin mukaan biologiset luokitustulokset ovat yhdenmukaisia ja luotettavia. Laskennassa on painotettu kasviplanktonia ja pohjaeläimiä, koska niistä on ollut käytettävissä kattavin ja edustavin aineisto. Biologisen aineiston perusteella Kallaveden vesimuodostuman tila vesienhoidon toisella suunnittelukaudella on erinomaisen ja hyvän rajalla. Kasviplanktontekijän alatekijöistä biomassatekijän tulokset perustuvat Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon edustan (Kallavesi 374) ja sen alapuolisen havaintopaikan (Kallavesi 405) tuloksiin. Kesä-elokuun kasviplanktonbiomassatekijä sijoittui 14 havainnon perusteella tyydyttävään luokkaan, sinilevien biomassaosuus 12 havainnon perusteella erinomaiseen luokkaan, rehevyys kasviplanktonin trofiaindeksin perusteella hyvään luokkaan ja kasvukauden klorofyllipitoisuus 195 havainnon perusteella hyvään luokkaan. Klorofylliluokan laskennassa oli käytetty Kallaveden keskiarvoa ilman Koirusta, koska Koirukselta oli vain 2 havaintokertaa. Klorofyllipitoisuus oli koko vesimuodostumassa keskimäärin 8,2 µg/l. Hyvää tilaa ilmentävän klorofyllipitoisuuden vaihteluväli on 6 - 11 µg/l. ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että Kallaveden klorofyllipitoisuuksissa on ollut nähtävissä kasvua ja että vuosien 2013 - 2015 tulosten perusteella pitoisuus on jo lähellä tyydyttävän luokan rajaa. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien vuosien 2016 ja 2017 tuloksissa kasvua ei ole havaittavissa, näiden vuosien keskimääräinen klorofyllipitoisuus on 8 µg/l. Pohjaeläintekijässä syvännepohjaeläinyhteisön tila oli 7 havaitussa syvänteessä vuosien 2007 ja 2010 velvoitetarkkailutulosten perusteella hyvä. Vesikasvillisuuden tila-arvio oli erinomainen, luokittelu perustui vuoden 2011 seuranta-aineistoon. Vesienhoidon toisen suunnittelukauden kalastoluokitus perustuu vuoden 2012 koekalastuksen tuloksiin, jonka mukaan vesimuodostuman kalaston tila on erinomainen. Verkkomäärä oli kuitenkin pieni ja luokittelutulos siten epävarma. Ensimmäisellä luokittelukaudella tarkastelluista indikaattorilajeista siian kanta ilmensi erinomaista tilaa ja muikun sekä mateen kannat hyvää tilaa. Ahventen elohopeapitoisuudet eivät ylittäneet asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista asetettua ympäristönlaatunormia. Arvioidessaan biotuotetehtaan jätevesien vaikutusta Kallaveden vesimuodostuman ekologisen luokan määrittäviin biologisiin alatekijöihin hallinto-oikeus katsoo, että keskeiset indikaattoritekijät ovat kasviplankton (klorofylli) ja pohjaeläimet. Nämä eliöryhmät ovat herkimpiä biotuotetehtaan päästövaikutuksille ja käytettävissä oleva biologinen aineisto on edustavin klorofyllitulosten ja pohjaeläintulosten osalta. Biotuotetehtaan päästöt voivat lisätä perustuotantoa nykyisellä jätevesien vaikutusalueella, erityisesti Kelloselällä. Asiakirjoissa esitetyn Kallaveden kuormitushistorian ja ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien vedenlaatutulosten perusteella on arvioitavissa, että kun lupamääräyksillä rajoitetaan hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta, fosforipitoisuus kasvaa Kelloselällä ja Ollinselällä ja klorofyllipitoisuus lähinnä Kelloselällä. Ravinnesuhteiden perusteella Kallavesi pysyy edelleen selvästi fosforirajoitteisena, joten merkittävää sinilevien yleistymistä ei koko vesimuodostumassa ole ennakoitavissa. Pohjaeläimistöön biotuotetehtaan jätevedet voivat vaikuttaa selvimmin haitta-ainepäästöjen ja happiolojen huononemisen kautta. Mallinnuksen perusteella haitta-aineiden pitoisuudet laimenevat tehokkaasti purkupaikan lähistöllä. Tämän perusteella on arvioitavissa, että haitta-aineiden vaikutukset pohjaeläimistöön rajoittuvat Kelloselän syvänteeseen. Happitilanteen huononeminen voi vaikuttaa pohjaeläimistöön suoraan vähähappisuuden tai hapettomuuden kautta ja välillisesti hapettomissa oloissa muodostuvien haitallisten yhdisteiden kautta. Hallinto-oikeus arvioi, että ehkäistäessä hapettomuuden syntyminen lupamääräysten edellyttämällä tavalla, ei pohjaeläimistössä tapahdu huononemiseen johtavia muutoksia. Fosforipäästön kasvun seurauksena rehevyyttä ilmentävä lajisto voi yleistyä Kelloselällä. Koko vesimuodostumassa pohjaeläimistön tilaluokka pysyy ennalta arvioiden hyvänä. Kalaston osalta hallinto-oikeus arvioi, että rehevyys voi lisätä särkikalojen osuutta Kelloselän kalastossa ja verkkojen limoittumista erityisesti lämpöpäästön vaikutusalueella. Ennalta arvioiden vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että koko vesimuodostuman kalaston tilaluokka huononee. Hallinto-oikeus toteaa, että Kallaveden vesimuodostuman tilasta on käytettävissä edustava havaintoaineisto ja päästövaikutusten arviointiin sisältyy siten huomattavasti vähemmän epävarmuutta kuin useimmissa vesimuodostumissa. Biotuotetehtaan jätevesi- ja lämpöpäästöt eivät vaaranna vesienhoitosuunnitelman mukaisen Kallaveden vesimuodostuman hyvää ekologista tai hyvää kemiallista tilaa. Vaikutukset Kelloselällä - lupamääräysten 51 ja 68 muuttaminen Hallinto-oikeus arvioi asiakirja-aineiston perusteella, että biotuotetehtaan jätevesien vaikutukset ilmenevät lähinnä Kelloselällä. Suuresta virtaamasta johtuen laimenemisolosuhteet Kallavedellä ovat hyvät. Todennäköisin haitta on ravinteiden lisääntymisestä ja lämpökuormasta johtuva rehevyyden lisääntyminen. Lupahakemuksessa on arvioitu, että kasvava ravinnekuormitus ei kuitenkaan lisää sinilevien esiintymistodennäköisyyttä, koska Kelloselkä pysyy edelleen fosforirajoitteisena. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 2 on hakijan esittämää fosforipäästön enimmäismäärää 36 kg/d pienennetty kolmanneksella tasolle 25 kg/d. Tämä pienentää fosforipitoisuuksien nousua malliarviossa esitetystä. Biotuotetehtaan jätevesien sisältämistä yksittäisistä haitta-aineista merkittävimmät ympäristövaikutusten kannalta ovat raskasmetallit, erityisesti kadmium. Kadmiumpäästö nostaa pitoisuuksia järvivedessä. Lupamääräyksessä 2 on määrätty, että haitta-aineiden päästöistä ei saa aiheutua asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista asetettujen ympäristönlaatunormien ylittymistä. Tämän määräyksen perusteella myöskään järviveden kadmiumpitoisuus ei saa ylittää ympäristönlaatunormin mukaista pitoisuutta. Rehevyysvaikutuksia on hakemuksessa arvioitu lähinnä suorien jätevesipäästöjen perusteella. Yksittäisten haitta-aineiden lisäksi on tarkasteltava myös jätevesijakeiden yhteisvaikutuksia ja lämpökuorman merkitystä jätevesihaittojen muodostumisessa. Näiden välillisten haittavaikutusten syntyminen kytkeytyy monilta osin vesistön happitilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Tämä on yksi keskeisistä vaikutusarvioinnin epävarmuustekijöistä. Hapettomuus aiheuttaa fosforipäästöjä sedimentistä ja uusien haitta-aineiden, kuten rikkivedyn muodostumista. Biotuotetehtaan happea kuluttava jätevesipäästö koostuu pääasiassa hitaasti hajoavista puuperäisistä aineista. Nopeasti hajoava orgaaninen aine vaikuttaa happitilanteeseen purkupaikan lähialueilla. Lisäksi fosforipäästöjen kasvaminen ja lämpökuormasta johtuva kasvukauden piteneminen lisäävät hajoavan aineen määrää ja vesistön hapenkulutusta. Hakemuksessa on arvioitu, että jäähdytysvesien lämpöpäästö nostaa pohjan läheisen vesikerroksen lämpötilaa erityisesti talvella. Tämän seurauksena mikrobitoiminta vilkastuu ja hapen kuluminen alusvedessä kasvaa. Lupahakemuksessa on arvioitu, että Kelloselän syvänteen pohjalla sulfaattipitoisuus voisi suurimmillaan olla 140 mg/l, kun sekoittumisolosuhteet ovat huonoimmillaan jääpeitteisenä aikana. Muulloin enimmäispitoisuus olisi tasolla 100 mg/l. Asiakirjojen perusteella lupapäätöksen mukaisessa enimmäispäästötilanteessa sulfaatin pitoisuus järveen johdettavassa jätevedessä olisi noin 1 000 mg/l. Päästö edellyttäisi siten yli kymmenkertaista laimenemista, jotta valituksessa ja Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty haitallinen pitoisuustaso alittuisi. Mallinnuksen perusteella jätevesi laimentuu kymmenenteen osaan noin kymmenen metrin päässä purkuputkesta. Hallinto-oikeus katsoo, että veden sulfaattipitoisuus voi aiheuttaa haittavaikutuksia jäteveden purkusyvänteen eliöstölle purkuputken suulla, mutta koko syvänteessä sulfaattipitoisuus ei aiheuta merkittäviä toksisia vaikutuksia. Muualla Kallavedellä veden sulfaattipitoisuus ei vaikuta eliöstöön haitallisesti. Kemiallisen kerrostumisen syntyminen riippuu jäteveden sulfaattimäärän lisäksi muista jäteveden sisältämistä suoloista ja laimenemisolosuhteista vesistössä. Mallinnustulosten ja Savon Sellu Oy:n tarkkailutulosten perusteella hakemuksessa on arvioitu, että jätevesien ainakin jonkin asteinen kertyminen Kelloselän syvänteeseen on mahdollista. Kerrostumisen voimistumisen haitat ilmenevät happitalouden häiriöinä. Myös muut sulfaatin välilliset vaikutukset liittyvät kiinteästi syvänteiden happitalouteen. Haittoja voi syntyä hapettomissa olosuhteissa sulfaatin pelkistyessä rikkivedyksi ja siihen liittyvissä muissa kemiallisissa reaktioissa sedimentissä. Hallinto-oikeus katsoo, että koska biotuotetehtaan sulfaattipäästöjen haitat kytkeytyvät vesistön happitalouteen, on Kallaveden syvänteiden happikatojen estämisellä keskeinen merkitys haittojen ehkäisemisessä. Valituksissa on toissijaisesti vaadittu biotuotetehtaan sulfaattipäästön vuosikeskiarvon asettamista tasolle 7 t/d ja jätevesien sulfaattipitoisuuden alentamista. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että asetuksessa ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista ei sulfaatille ole asetettu ympäristönlaatunormia. Sulfaatille ei myöskään ole asetettu terveysperusteista raja-arvoa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja tutkimuksista. Sulfaatille on annettu laatusuositus, jonka mukaan sulfaatin enimmäismäärä talousvedessä on 250 mg/l. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 51 on määrätty selvityksen laatimisesta natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksesta. Lisäksi määräyksessä on määrätty jäähdytysvesien lämpöpäästön ja jätevesipäästöjen yhteisvaikutusten selvittämisestä vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Edellä todetuista päästöjen yhteisvaikutuksista ei lupahakemusta käsiteltäessä ole ollut käytettävissä riittävän yksityiskohtaisia tietoja ja koska malliarvioihin sisältyy aina epävarmuutta ja kun kyseessä on ympäristönsuojelulain 54 §:n tarkoittamalla tavalla keskeinen selvitys vesistövaikutusten arvioinnin kannalta, lupamääräyksessä 51 tarkoitettu selvitys on muutettu toimitettavaksi lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi selvityksen saatuaan täydentää lupamääräyksiä. Koska happitilanne on haittavaikutusten synnyn kannalta keskeinen tekijä, mutta päästöjen yhteisvaikutusten arvioihin sisältyy epävarmuutta, hallinto-oikeus katsoo, että hapetusvelvoitetta on tarpeen laajentaa. Tästä syystä päätöksen lupamääräyksessä 68 määrättyjen kolmen hapetettavan syvänteen lisäksi hapetus on aloitettava kaikissa syvänteissä, joissa biotuotetehtaan jätevedet seurantatulosten perusteella aiheuttavat happikadon riskiä. Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksessä lupamääräyksin rajoitetut ravinne- ja haitta-ainepäästöt ja kun hapettomuuden syntyminen syvänteissä estetään hapetusvelvoitetta laajentamalla, hallinto-oikeus katsoo, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista. Weser-ratkaisu Valituksissa on esitetty, että Finnpulp Oy:n tehdashankkeen päästöjen vaikutuksesta Kallaveden vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen luokitus heikkenisi hyvästä tyydyttäväksi, ja että myös yksittäisten biologisten laatumuuttujien tila heikkenisi todennäköisesti vähintään yhdellä luokalla. Valituksissa on viitattu Euroopan unionin tuomioistuimen Weser-tuomioon. Unionin tuomioistuin on antanut vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan tulkintaa koskevan Weser-ratkaisun asiassa C-461/13 (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland vastaan Saksan valtio, Weser-tuomio). Unionioikeudellinen lojaliteettivelvoite huomioon ottaen vesienhoitosuunnitelmien mukaisten vesien tilatavoitteen merkityksen tulkinnan tulee perustua unionioikeuden sisältöön sellaisena kuin se ilmenee vesipuitedirektiivistä ja unionin tuomioistuimen sitä koskevista tulkintaratkaisuista, kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2017:87 lausunut. Unionin tuomioistuimen Weser-tuomion mukaan vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i - iii alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltioilla on, jollei poikkeusta sovelleta, velvollisuus evätä lupa tietyltä hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyvän tilan taikka pintavesien hyvän ekologisen potentiaalin ja hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen kyseisessä direktiivissä säädettynä ajankohtana. Vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa olevaa käsitettä pintavesimuodostuman "tilan huononeminen" on tulkittava siten, että kyseessä on huononeminen heti, kun ainakin yhden kyseisen direktiivin liitteessä V tarkoitetun laadullisen tekijän tila huononee yhdellä luokalla, vaikka tämä huononeminen ei johda pintavesimuodostuman luokan alenemiseen kokonaisuudessaan. Jos tämä kyseisessä liitteessä tarkoitettu laadullinen tekijä kuuluu jo alimpaan luokkaan, kaikenlainen kyseisen tekijän huononeminen merkitsee kuitenkin mainitun 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua pintavesimuodostuman "tilan huononemista". Ekologinen luokka määritellään vesipuitedirektiivin liitteen 5 mukaisesti vesimuodostuman biologisten tekijöiden perusteella ja niitä tukevat fysikaalis-kemialliset tekijät sekä hydrologis-morfologiset tekijät. Luokittelussa huomioon otettavia biologisia tekijöitä ovat kasviplankton, suurvesikasvillisuus ja päällyslevästö, pohjaeläimistö sekä kalasto. Hallinto-oikeus toteaa, että tarkasteltaessa Weser-ratkaisun merkityksellisyyttä on erityisesti otettava huomioon kyseessä ollut hanke ja vesimuodostuman tilaluokittelu. Kyseessä oli Weser-joen eri osien laivaväylien syventämishanke. Weser-joki oli voimakkaasti muutetuksi tyypitelty vesimuodostuma. Weser-joen ekologisesta tilaluokituksesta ei ollut esitetty tietoja, mutta joen tilan oli esitetty olevan hälyttävä. Kyseessä oli pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia muuttava toimenpide, jolloin harkittavaksi oli voinut tulla 4 artiklassa säädetty poikkeusten järjestelmä, kuten Weser-tuomiossa on kohdissa 44 - 48 lausuttu. Vesipuitedirektiivin poikkeusta säätelevän 4 artiklan 7 kohdan mukaan jäsenvaltioiden ei katsota rikkovan direktiiviä, kun pintavesimuodostuman tai pohjavesimuodostuman tilan huononemista ei voida estää ja tämä johtuu uusista pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta muuttavista toimenpiteistä. Weser-tuomion mukaan pintavesimuodostuman tilan huononemisen tarkastelussa merkityksellistä on jo yhden direktiivin liitteen V laadullisen tekijän huononeminen yhdellä luokalla. Mikäli tällä maininnalla on tarkoitettu laadullisen tekijän eri alatekijöitä eli indikaattoreita, hallinto-oikeus toteaa yleisesti, että Suomessa vain harvassa vesimuodostumassa on kattavat seurantatiedot kaikista laatutekijöiden alatekijöistä. Varsin usein on kyse asiantuntija-arviosta, kuten ELY-keskus on nyt kyseessä olevassa asiassa lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut. On poikkeukselli

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.