← Suomi

KHO/2020/131

2020 false KHO:2020:131 Poliisilaitos oli määrännyt A:n ajokieltoon kuudeksi kuukaudeksi tämän syyllistyttyä törkeään rattijuopumukseen. Ajokielto oli määrätty ehdolliseksi ja koeajan pituudeksi oli m

§:n säännöksissä, joissa erotetaan ensikertalainen kuljettaja ja rikoksen uusija. Itä-Suomen poliisilaitos on ajokiellon kestosta määrätessään ottanut huomioon

§:n 4 momentin mukaiset vaikutukset A:n toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen ja kohtuullistanut A:n ajokiellon pituutta tällä perusteella kahdella kuukaudella. Lisäksi ajokiellon kestosta määrättäessä on otettu huomioon aika, jonka A on ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta. Tämän jälkeen Itä-Suomen poliisilaitos on määrännyt ehdollisen ajokiellon koeajan pituuden suhteessa ajokiellon pituuteen ajokorttilain mukaisia pituusrajoja ja poliisihallinnon sisäistä soveltamisohjetta tarkentavana ohjeena noudattaen. Hallinto-oikeudella ei ole ollut päätöksessä esitettyjä perusteita muuttaa poliisilaitoksen määräämää ehdollisen ajokiellon koeajan pituutta. A on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa: Vaikkakin koeajan pituus on oikeuskäytännössä yleensä suhteutettu ajokiellon pituuteen, merkitystä tulee antaa myös nimenomaisesti koeajan keston erityiselle ja tavanomaisesta poikkeavalle merkitykselle. Koeajan pituutta on A:n tapauksessa lyhennetty nimenomaan valvotun ajo-oikeuden (alkolukon) aiheuttaman erityisen haitan vuoksi. A:lle valvottu ajo-oikeus tarkoittaa käytännössä alkolukon asentamista kaikkiin hänen yrityksensä autoihin. Tätä nimenomaan alkolukon käyttöä koskevaa erityistä merkitystä ei ole vielä huomioitu ajokiellon kestoa määrättäessä. Ajokorttilain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 68/2016 vp) on lausuttu, että koeajan määrääminen on oma ehdolliseen ajokieltopäätökseen liittyvä asia, ei sama asia. Tällöin myös harkinta koeajan keston suhteen tulee tehdä itsenäisesti, erillisenä ajokiellon kestosta. Itä-Suomen poliisilaitos on antanut vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi A:lle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Itä-Suomen poliisilaitoksen valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ehdolliseen ajokieltoon liittyvän koeajan pituutta koskevilta osin ja poliisilaitoksen päätös saatetaan voimaan. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Ajokorttilain 64 §:n 1 momentin mukaan poliisin on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon, jos tämän on todettu syyllistyneen rikoslain 23 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, 3 §:ssä tarkoitettuun rattijuopumukseen tai 4 §:ssä tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen taikka mainitun lain 44 luvun 13 §:ssä tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen. Ajokielto voidaan jättää määräämättä, jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ei tuomita edellä mainitusta teosta rangaistukseen.

§:n 1 momentin mukaan rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi.

§:n 2 momentin mukaan ajokielto on voimassa enintään viisi vuotta. Ajokieltopäätöksessä on mainittava ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä. Edellä 64 ja 65 §:ssä tarkoitettu ajokielto on määrättävä pantavaksi täytäntöön välittömästi, kun päätös ajokiellosta on tehty. Ajokieltopäätös pannaan täytäntöön sitä tai sen perustana olevaa rikosasiaa koskevasta valituksesta huolimatta.

§:n 4 momentin mukaan ajokiellon kestosta määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.

§:n 5 momentin mukaan ajokiellon kestosta määrättäessä on vähennyksenä otettava huomioon aika, jonka kuljettaja on ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta, taikka katsottava ajokielto väliaikaisen ajokiellon pituuden vuoksi kokonaan kärsityksi. Ajokorttilain 67 §:n 1 momentin mukaan poliisi voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä 64 §:n 1 momentissa tarkoitetusta teosta ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon kestoon sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään. Ajokorttilain 67 §:n 2 momentin mukaan, jos rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rattijuopumukseen tai 4 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrätään ehdollinen ajokielto, tämän kuljettamassa ajoneuvossa on oltava ehdollisen ajokiellon ajan alkolukko. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden määräämisestä säädetään 67 a §:ssä. Ajokorttilain 67 §:n 3 momentin mukaan, jos ajokielto määrätään ehdollisena, poliisin on määrättävä myös koeaika, jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa ehdollisen ajokiellon sisältävän päätöksen antamisesta ja päättyy ajokieltopäätöksessä määrättynä päivänä. Ajokorttilain 67 a §:n 1 momentin mukaan poliisin on määrättävä 67 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle alkolukolla valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää. Alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määrättävällä tulee olla vakituinen asuinpaikka Suomessa ja hän ei saa olla muusta syystä ajokiellossa, Valvottuun ajo-oikeuteen määräämisessä ei sovelleta 67 §:n 1 momentissa säädettyjä ehdollisen ajokiellon harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ajokorttilain 68 a §:n 4 momentin mukaan valvottu ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti tai väliaikainen ajokortti annetaan valvottavalle ja päättyy poliisin sille määräämän koeajan päättymispäivänä. Jos valvottavalle ei luovuteta väliaikaista ajokorttia tai hän ei hae valvottua ajo-oikeutta vastaavaa ajokorttia, valvottu ajo-oikeus päättyy ehdollisen ajokiellon koeajan päättymispäivänä. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Asiassa saatu selvitys A:n on käräjäoikeuden tuomiolla katsottu syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen. Itä-Suomen poliisilaitos on määrännyt hänet ajokieltoon kuudeksi kuukaudeksi. Ajokielto on määrätty ehdollisena ja koeajan pituudeksi on määrätty vuosi ja kuusi kuukautta. Ehdollisen ajokiellon ja koeajan aikana A:n on käytettävä ajoneuvossaan alkolukkoa. Ajokiellon kestosta määrättäessä on otettu huomioon A:n kärsimä väliaikainen ajokielto ja hänen esittämänsä seikat ajo-oikeuden tarpeellisuudesta. Oikeudellinen arvio ja johtopäätös Ajokorttilain 67 §:n 3 momentissa säädetään ehdollisena määrättävän ajokiellon koeajan pituudesta, joka on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Ajokorttilaissa ei kuitenkaan ole tarkempia säännöksiä siitä, millä perusteilla koeajan pituus määritellään sanottujen rajojen puitteissa. Myöskään ajokorttilain esitöissä ei ole otettu kantaa sanottuihin perusteisiin. Siten koeajan pituuden määrittely laissa säädettyjen rajojen puitteissa jää päätöksen tekevän viranomaisen harkintavaltaan. Tätä harkintavaltaa kuitenkin rajoittavat hallintolain 6 §:ssä säädetyt hallinnon yleiset oikeusperiaatteet. Asiassa on ratkaistavana, onko poliisilaitoksen katsottava ylittäneen harkintavaltansa ja voidaanko sen päätöstä pitää hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden, erityisesti suhteellisuusperiaatteen, vastaisena. Poliisilaitos on määrännyt koeajan poliisihallinnon ohjeen mukaisesti siten, että koeajan pituus on määritelty suhteessa ajokiellon pituuteen ja ajokiellon pituudessa on otettu huomioon ajokiellon vaikutukset A:n toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen. Kun koeajan pituus on määrätty edellä mainitut seikat huomioon ottaen, poliisilaitoksen ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa eikä sen päätös ole suhteellisuusperiaatteen vastainen. Poliisilaitoksen päätös ei siten ole lainvastainen, minkä vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ehdolliseen ajokieltoon liittyvän koeajan pituutta koskevin osin ja poliisilaitoksen päätös saatettava voimaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.