2021 false KHO:2021:138 Aluehallintovirasto oli välitysliikkeen valvontaa koskevassa asiassa pyytänyt laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden nojalla valvonnan kohteelta asiakirjoja ja muita tietoja yksilöidyllä selvityspyynnöllä viraston asettamassa määräajassa. Välitysliikkeen vastaava hoitaja oli toimittanut virastolle yksittäisiä asiakirjoja ja muita tietoja. Pyydettyjen tietojen antaminen oli olennaisin osin laiminlyöty, eikä syytä tietojen antamatta jättämiselle ollut tuotu esiin. Aluehallintovirasto oli antanut välitysliikkeelle varoituksen, kun tietoja ei ollut annettu välitysliikelain edellyttämällä tavalla ja liikkeen vastaava hoitaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia. Hallinto-oikeus oli kumonnut aluehallintoviraston päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan aluehallintovirasto olisi voinut välitysliikelain 18 §:n 2 momentin ensimmäinen virkkeen nojalla kehottaa välitysliikettä määräajassa täyttämään velvollisuutensa antaa tietoja. Hallinto-oikeuden mukaan muiden momentissa tarkoitettujen pakkokeinojen käyttäminen olisi voinut tulla harkittavaksi vasta sitten, jos laiminlyönti kehotuksesta huolimatta olisi toistunut. Korkein hallinto-oikeus totesi, että välitysliikelain 5 §:n 1 momentin perusteella välitysliikkeen vastaava hoitaja on velvollinen huolehtimaan muun ohella siitä, että toimintaa harjoitetaan lainmukaisesti. Kun välitysliikkeen vastaava hoitaja ei ollut huolehtinut siitä, että aluehallintovirastolle annettiin laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden perusteella pyydetyt asiakirjat ja muut tiedot, eikä hyväksyttävää syytä tietojen antamatta jättämiselle ollut ilmennyt, vastaava hoitaja oli laiminlyönyt välitysliikelain 5 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden. Varoituksen antamiselle oli siten ollut välitysliikelain 18 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetty peruste. Toisin kuin hallinto-oikeus oli todennut, mainitun momentin ensimmäisestä virkkeestä ei johtunut, että varoitus olisi tullut kysymykseen ainoastaan, jos välitysliikettä olisi ensin kehotettu uudelleen antamaan samat tiedot, jotka sitä oli yksilöidyssä selvityspyynnössä jo pyydetty antamaan. Asian olosuhteissa varoitusta ei myöskään ollut pidettävä liian ankarana seuraamuksena. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja aluehallintoviraston päätös varoituksen antamisesta saatettiin voimaan. Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettu laki (välitysliikelaki) 5 § 1 momentti, 17 § 1 ja 2 momentti sekä 18 § 2 momentti Päätös, jota muutoksenhaku koskee Turun hallinto-oikeus 30.4.2020 nro 20/0095/1 Asian aikaisempi käsittely Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 15.11.2018 antanut A Oy:lle kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (välitysliikelaki) 18 §:n 2 momentin nojalla varoituksen. Päätöksen mukaan välitysliike on toiminut välitysliikelain 17 §:n 2 momentin vastaisesti, kun se ei ole antanut siltä ammattipätevyysvaatimusten valvontaa varten pyydettyjä asiakirjoja ja tietoja. Liikkeen vastaava hoitaja on laiminlyönyt välitysliikelain 5 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia. A Oy on hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että aluehallintoviraston päätös kumotaan. Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti: A Oy on vastannut aluehallintoviraston selvityspyyntöön ja luullut antamaansa selvitystä riittäväksi. Aluehallintoviraston olisi tullut havaita vastauksesta, että yhtiö on ymmärtänyt selvityspyynnön väärin. Aluehallintoviraston olisi tullut pyytää yhtiöltä lisäselvitystä uudelleen. Yhtiön edustaja on myös ilmaissut halukkuutensa ja valmiutensa toimittaa tarvittavat dokumentit. Kaikista aluehallintoviraston pyytämistä asiakirjoista ei olisi edes ilmennyt sen tarvitsemia tietoja. Vastausta annettaessa on tapahtunut inhimillinen erehdys. Tällaisen erehdyksen ei tule johtaa varoituksen antamiseen. Varoitus on liian ankara seuraamus. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään kumonnut Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Hallinto-oikeus on sovellettavat säännökset selostettuaan perustellut päätöstään seuraavasti: Aluehallintovirasto on välitysliikelain 17 §:n 2 momentin nojalla 30.5.2018 pyytänyt A Oy:ltä selvitystä muun ohella välitysliikelain 5 §:n 1 momentin mukaisen ammattipätevyysvaatimuksen täyttymisestä sekä siitä, milloin epäilty vaje ammattipätevyydessä on alkanut. Välitysliikkeellä on aluehallintoviraston käsityksen mukaan ainakin huhtikuusta 2018 lähtien ollut viisi välitystehtäviä aktiivisesti suorittavaa henkilöä palveluksessaan, joista vain kahdella on välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys. Välitysliikelaki edellyttäisi ammattipätevyyttä vähintään kolmelta henkilöltä. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt A Oy:tä liittämään selvitykseensä sen 30.5.2018 Etuovi.com -palvelussa markkinoimien asuntokohteiden kohde-esitteet. Välitysliikkeen vastaava hoitaja on vastannut selvityspyyntöön määräajassa ja esittänyt yksittäisiä tietoja eräiden työntekijöiden pätevyydestä. Hän ei kuitenkaan ole toimittanut nimenomaisesti pyydettyjä selvityksiä. Hän ei ole esimerkiksi antanut kattavasti selvitystä kaikista kysymyksessä olevana ajanjaksona välitystehtäviä hoitaneista henkilöistä ja heidän ammattipätevyydestään ammattipätevyysvaatimuksen täyttymisen arvioimisen mahdollistavalla tavalla. Vastaava hoitaja ei myöskään ole toimittanut aluehallintovirastolle sen pyytämiä kohde-esitteitä. Aluehallintovirasto on valituksenalaisen päätöksensä perusteluissa muun ohella selostanut, mitä selvitystä se on pyytänyt välitysliikkeeltä. Päätöksen perustelujen mukaan pyydettyä selvitystä ei ollut annettu määräajassa. Alue- hallintovirasto on siksi katsonut, että välitysliike on toiminut välitysliikelain 17 §:n 2 momentin vastaisesti. Välitysliikkeen vastaava hoitaja on laiminlyönyt välitysliikelain 5 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että välitystoiminnassa noudatetaan lakia ja hyvää välitystapaa. Aluehallintovirasto on antanut A Oy:lle varoituksen välitysliikelain 18 §:n 2 momentin nojalla. Edellä sanottu huomioon ottaen hallinto-oikeuden arvioitavana on, onko alue- hallintovirasto voinut antaa A Oy:lle varoituksen sillä valituksenalaisessa päätöksessä esitetyllä perusteella, että A Oy on jättänyt toimittamatta aluehallintovirastolle sen pyytämät valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot. Hallinto-oikeus katsoo, että A Oy on jättäessään antamatta aluehallintovirastolle sen pyytämän selvityksen laiminlyönyt välitysliikelain 17 §:n 2 momentista seuraavan velvollisuutensa antaa valvontaviranomaisen pyynnöstä valvontaa varten tarvittavia tietoja. Tässä tilanteessa aluehallintovirasto olisi voinut välitysliikelain 18 §:n 2 momentin ensimmäinen virkkeen nojalla kehottaa välitysliikettä määräajassa täyttämään velvollisuutensa. Muiden momentissa tarkoitettujen pakkokeinojen käyttäminen olisi voinut tulla harkittavaksi vasta sitten, jos laiminlyönti kehotuksesta huolimatta olisi toistunut. Aluehallintovirasto ei ole nyt kysymyksessä olevan laiminlyönnin perusteella voinut antaa välitysliikkeelle varoitusta. Koska valituksenalainen päätös on edellä sanottu huomioon ottaen lainvastaisena kumottava, ei ole tarpeen lausua muista valitusperusteista. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä 5 § 1 momentti, 17 § 1 ja 2 momentti sekä 18 § 2 momentti Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Juho Vuori ja Sami Kouki (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös varoituksen antamisesta saatetaan voimaan. Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa: Hallinto-oikeus on tulkinnut välitysliikelakia virheellisesti. Välitysliike on laiminlyönyt välitysliikelain 17 §:n 2 momentin mukaisen tiedonantovelvollisuuden, kun se on jättänyt toimittamatta valvontaa varten pyydettyjä asiakirjoja ja tietoja. Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, välitysliikelain 18 §:n 2 momentti ei edellytä, että valvovan viranomaisen tulisi tällaisessa tilanteessa ensin kehottaa valvonnan kohdetta täyttämään velvollisuutensa määräajassa ennen kuin se voi antaa varoituksen siitä, että vastaava hoitaja on laiminlyönyt lain 5 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden. Jos aluehallintovirasto olisi kehottanut välitysliikettä toimittamaan jo kertaalleen pyydettyjä asiakirjoja ja tietoja eikä välitysliike olisi niitä edelleenkään toimittanut, asiassa olisi tullut harkittavaksi määräaikaisen toimintakiellon määrääminen. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti estää tehokkaan valvonnan toteutumisen. Valvova viranomainen päättää välitysliikkeelle lähetettävää selvityspyyntöä laatiessaan, mitä asiakirjoja välitysliikkeen tulee toimittaa viranomaiselle, jotta valvonta-asia tulisi riittävässä laajuudessa selvitettyä ja asiassa tehtävä päätös olisi mahdollista perustella asianmukaisesti. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnit on voitava sanktioida. Aluehallintovirasto on varoitusta antaessaan suhteuttanut seuraamuksen teon vakavuuden mukaan. A Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Lounais-Suomen aluehallintovirasto velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. A Oy on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut aiemmin esittämänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa: Yhtiö on vastannut aluehallintoviraston selvityspyyntöön sähköpostilla ja oheistanut siihen joitakin pyydettyjä dokumentteja. Yhtiö on myös tarjoutunut keskustelemaan asiasta ja tiedustellut, onko lisäselvitykselle tarvetta. Aluehallintovirasto ei ollut yhteydessä yhtiöön eikä vastannut sen kysymykseen, joten yhtiö oletti selvityksen olleen riittävä. Muunlaista suhtautumista ei yhtiöltä olisi voitu edellyttää. Hallinto-oikeuden päätöksessä on kokonaisharkinnan perusteella päädytty asianmukaisesti siihen, että yhtiö ei ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan tavalla, joka olisi ollut laillinen peruste varoituksen antamiselle. Yhtiön laiminlyönti on ollut hyvin lievä, jos moitittavuutta voidaan edes katsoa ilmenneen. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi A Oy:lle. A Oy on antanut lisäselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää Lounais-Suomen aluehallintovirastolle valitusluvan ja tutkii asian.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.