2021 false KHO:2021:149 Valtuusto oli organisaatiouudistuksen yhteydessä päättänyt muuttaa hallintosääntöä niin, että tietyn lautakunnan kokoonpanoa täydennettiin kesken valtuustokauden kahdella lisäj

§:ssä säädetään suhteellisen vaalin toimittamisesta luottamushenkilöitä valittaessa. Suhteellinen vaali menettäisi merkityksensä, jos kunnallinen toimielin olisi mahdollista valita kahdessa vaiheessa. Kahdessa osassa toimitetussa suhteellisessa vaalissa valtuuston suurimmat ryhmät voisivat saada yliedustuksen toimielimeen verrattuna tilanteeseen, jossa koko toimielin valitaan yhdessä vaalissa. Näin on nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa käynyt. Kuntalain 34 §:ssä säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. Säännöksen mukaan erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Yksittäistä jäsentä ei voi erottaa kesken toimikauden. Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toimielinten kokoonpano vastaa myös tällaisessa tilanteessa valtuuston kokoonpanoa. Muutoin olisi mahdollista, että valtuuston enemmistö erottaisi vähemmistössä olevien ryhmien jäseniä yksi kerrallaan ja valitsisi aina tilalle enemmistöryhmään kuuluvan jäsenen. Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan täydentämistä on perusteltu sosiaali- ja terveyslautakunnan lakkauttamisella. Täydentämisellä ei tosiasiallisesti ole ollut mitään tekemistä tämän kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuuluneista tehtävistä kunnalle jäävät tehtävät eivät siirry kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan alaisuuteen. Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan vastuulle hallintosäännössä lisätty hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tehtävä, jota lautakunta on hoitanut jo aikaisemminkin. Hyvinkään kaupunginhallitus on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään. A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2018 § 100 siltä osin kuin valtuusto on päättänyt muuttaa hallintosääntöä niin, että kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan kokoonpanoa täydennetään vuoden 2019 alusta vuonna 2021 päättyvän valtuustokauden loppuun asti kahdella lisäjäsenellä ja heidän henkilökohtaisilla varajäsenillään. Hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2018 § 102. Hallinto-oikeus on, selostettuaan valituksenalaisten päätösten sisällön ja valitusperusteen sekä soveltamansa kuntalain säännökset, perustellut päätöstään seuraavasti: Hallinto-oikeudessa on kysymys siitä, onko kaupunginvaltuuston päätös, jolla se on muuttanut hallintosääntöä valituksenalaisesta päätöksestään § 100 ilmenevällä tavalla, lainvastainen. Hallinto-oikeudessa on kysymys myös siitä, onko kaupunginvaltuuston päätös § 102 lainvastainen, kun kaupunginvaltuusto on edellä mainitun hallintosäännön muutoksen tultua hyväksytyksi valinnut jäljellä olevan toimikauden ajaksi kulttuuri- ja hyvinvointilautakuntaan aikaisemmin valittujen luottamushenkilöiden lisäksi kaksi uutta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuustolla on toimivalta päättää kuntalain asettamissa rajoissa kunnan toimielimistä sekä muun ohella niiden jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Kuntalain mukaan lautakunnan jäsenet valitaan pääsääntöisesti valtuuston toimikaudeksi. Valtuusto voi kuitenkin päättää myös valtuuston toimikautta lyhyemmästä toimikaudesta, ellei kuntalaissa toisin säädetä. Lähtökohtana on, että kunnan toimielimet valitaan kuntavaalien jälkeen viipymättä kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalaissa on säädetty erikseen eräistä tilanteista, joissa toimielimen jäsen tai jäsenet voidaan valita lain mukaisista pääsäännöistä poiketen. Kuntalaissa ei ole säädetty lautakunnan kokoonpanon täydentämisestä kesken toimikauden erillisessä vaalitoimituksessa valittavilla lisäjäsenillä hallintosäännön muuttamista koskevassa päätöksessä tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeus katsoo, että tällaista menettelyä ei ole kuntalakia säädettäessä myöskään tarkoitettu mahdollistaa. Näin ollen päätös uusien luottamustoimien perustamisesta olemassa olevaan lautakuntaan niin, että näihin luottamustoimiin erillisessä vaalitoimituksessa valittavat henkilöt tulevat lautakunnan lisäjäseniksi kesken sen toimikauden, on kuntalain 32 §:n 1 ja 2 momentin vastainen. Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätös 10.12.2018 § 100 on edellä sanotun perusteella kumottava. Hallintosäännön muuttamista koskevan päätöksen tultua kumotuksi myös kaupunginvaltuuston päätös 10.12.2018 § 102, jossa on kysymys lautakunnan kokoonpanon täydentämisestä hallintosäännön muutetun määräyksen nojalla, on kumottava. Pääasiaratkaisuun ja sen perusteeseen nähden muista valittajien esittämistä perusteista ei ole tarpeen lausua enemmälti. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Kuntalaki 30 § 2 momentti 1 kohta, 31 § 3 momentti, 32 §, 79 § 1 momentti, 90 § 1 momentti 1 kohta ja 135 § Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Ikkelä, Tuula Pääkkönen ja Mika Paavilainen, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Hyvinkään kaupunginhallitus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa: Kuntalain 90 §:n mukaan kunnan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset kunnan toimielimistä ja johtamisesta. Hallintosäännöstä tulee ilmetä muun ohella, mitä luottamushenkilötoimielimiä kunnassa on, mitkä ovat niiden tehtävät ja toimivalta ja mikä on niiden jäsenmäärä. Valtuusto voi näin ollen hallintosäännöllä vapaasti päättää toimielinten koosta. Hallintosäännön muuttamista kesken vaalikauden ei ole tältä osin kielletty. Myöskään toimielimen täydentämistä kesken valtuustokauden esimerkiksi määräaikaisilla lisäjäsenillä ei ole rajoitettu. Hyvinkään kaupungin hallintosäännön mukaan lautakunnissa on kussakin yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan jäsenmäärää muutettiin määräaikaisesti vuoden 2019 alusta alkaen siten, että lautakunnan jäsenmäärä palaa takaisin alkuperäiseksi yhdeksäksi jäseneksi ja varajäseneksi vuonna 2021 päättyvän valtuuston toimikauden lopussa. Hallintosääntöön ei otettu määräyksiä siitä, keiden keskuudesta lisäjäsenet ja varajäsenet on nimettävä. Vaali toimitettiin tältä osin kuntalain mukaisesti. Kuntalaissa ei ole suoranaista säännöstä siitä, että kunnalliset toimielimet tulee valita yhdessä vaalitoimituksessa. Sen sijaan kuntalain 79 §:ssä edellytetään, että kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kun hallintosääntöä on kesken valtuustokauden muutettu niin, että lautakunnan kokoonpanoon on lisätty kaksi jäsentä, on lautakunnan kokoonpanoa täydennetty kuntalain 79 §:n mukaisesti. Hallintosäännön muutoksella ei otettu kantaa siihen, miten luottamushenkilöt erotetaan tai valitaan. Kesäkuussa 2017 lautakuntaan valitut yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä jatkavat tehtävässään valtuustokauden loppuun. Hallintosäännön muututtua vaalitoimitus koski vain lisäjäseniä. Päätös ei näin ollen ollut lainvastainen myöskään valittajien hallinto-oikeudessa esille nostaman luottamushenkilöiden erottamattomuutta koskevan kuntalain 34 §:n perusteella.

§:n mukaan vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Lautakunnan lisäjäseniä valittaessa vaali toimitettiin enemmistövaalina, koska kukaan valtuutetuista ei esittänyt suhteellisen vaalin toimittamista. Vaikka kuntalaissa ei olekaan suoranaista säännöstä toimielimen täydentämisestä nyt esillä olevalla tavalla, menettely on kuntalain mukaan mahdollinen. Kuntalain 90 §:ssä ei rajoiteta hallintosäännön muuttamista toimielimen kokoonpanon osalta kesken valtuustokauden. Kuntalain 32 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että toimielinten jäsenten toimikausi on valtuuston toimikautta lyhyempi. Vaikka kuntalain 32 §:n 2 momentin mukaan jäsenet on valittava kesäkuun kokouksessa, ei kuntalain tarkoitus liene ollut se, että kaikki valtuustokauden valinnat tehdään tuolloin. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toimielimen toimikausi on päätetty kahdeksi vuodeksi, valitaan jäsenet toiselle kaksivuotiskaudelle vasta kahden vuoden kuluttua. Edellä mainittu kuntalain säännös edellyttää, että vain valtuustokauden alussa voimassa oleviin hallintosäännön mukaisiin toimielimiin valitaan sillä hetkellä voimassa olevan hallintosäännön mukainen määrä jäseniä hallintosäännössä määritellyksi ajaksi. Hallintosäännön muutoksesta päätettiin tilanteessa, jossa koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyi pois Hyvinkään kaupungin organisaatiosta. Samalla lakkautettiin sosiaali- ja terveyslautakunta, jonka tehtäviin kuului 31.12.2018 asti vastuu sosiaali- ja terveystoimen tuottamisesta. Kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2017 ei vielä ollut tiedossa sosiaali- ja terveystoimen tuottamisen siirtyminen kuntayhtymään eivätkä muutoksen aiheuttamat vaatimukset jäljelle jäävälle organisaatiolle. Kaupunginvaltuuston velvollisuus on ollut varmistaa, että myös siirron jälkeen kunnan organisaatiossa on tehtävien edellyttämät resurssit ja osaaminen. Nyt kyseessä olevan lautakunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevien muutosten kanssa samassa yhteydessä tehtiin myös tarvittavat muut täydennykset hallintosääntöön kuntaan jäävien tehtävien osalta. Kuntalain tarkoitus ei ole ollut, ettei toimintaympäristön muutoksiin voitaisi reagoida organisaatiota muuttamalla muutoin kuin valtuustokauden vaihtuessa. A ja B ovat antaneet selityksen, jossa on aiemmin esitetyillä perusteilla vaadittu valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa. Lautakunnan jäsenmäärän lisääminen kesken valtuustokauden mahdollistaa

§:n mukaisen suhteellisuusperiaatteen sivuuttamisen. Jos lautakunnan jäsenmäärää olisi haluttu kasvattaa, olisi pitänyt ensin erottaa yhdeksän jäsenen lautakunta ja valita sitten uusi 11-jäseninen lautakunta yhdessä vaalitoimituksessa. Hyvinkään kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi A:lle ja B:lle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut

1. Kysymyksenasettelu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Hyvinkään kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana ensiksi, onko valtuusto voinut hallintosäännön muutoksella kesken valtuustokauden lisätä tietyn lautakunnan jäsenmäärää. Jos tämä on sinänsä ollut mahdollista, ratkaistavana on vielä, onko jäsenmäärän lisäys voitu toteuttaa täydentämällä lautakunnan kokoonpanoa.
2. Lautakunnan jäsenmäärän kasvattaminen organisaatiouudistuksessa 2.1 Sovellettava oikeusohje Kuntalain 90 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdan mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: toimielimistä ja johtamisesta. 2.2 Oikeuskäytäntöä organisaatiouudistuksesta Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2020:32 oli kysymys siitä, oliko kunnanvaltuusto voinut erottaa kunnanhallituksen, kun samassa yhteydessä oli päätetty hallintosääntöä muuttamalla siirtyä pormestarimalliin. Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska pormestarimalliin siirtymisen ajankohtaa ei ollut kuntalaissa rajattu, siirtyminen voitiin toteuttaa myös kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikautta. Kuntalain 44 §:n 4 momentin mukaan pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Menettelyn tarkoituksena on luoda mahdollisuudet pormestarin valinnan vaikutusten huomioon ottamiselle ja poliittisten ryhmien välisille neuvotteluille ennen kunnanhallituksen vaalia. Tapauksessa käsillä olleessa tilanteessa sääntely merkitsi myös sitä, että kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikauden oli tullut päättyä ennen uuden kunnanhallituksen vaalia. Kunnanhallituksen erottamisessa oli oikeudellisesti ollut kysymys aiemman kunnanhallituksen toimikauden päättämisestä kuntalain 44 §:n 4 momentissa tarkoitetun vaalin toimittamisen mahdollistamiseksi. Tällaista kuntalain noudattamisen edellyttämää päätöstä ei kuvatuissa olosuhteissa ollut pidettävä luottamushenkilön erottamattomuutta koskevan periaatteen vastaisena. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että pormestarimalliin siirtymisessä oli kysymys todellisesta organisaatiomuutoksesta asianomaisen kunnan hallinnossa. Sen tarkoituksena ei ollut kunnanhallituksen erottaminen. Tätä johtopäätöstä tuki osaltaan se, että kunnanhallituksen kokoonpano säilyi samana uuden vaalin jälkeen. Valtuusto ei ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä muutoinkaan menetellyt lainvastaisesti päättäessään asiasta. 2.3 Oikeudellinen arviointi Asiassa on ensin ratkaistavana, onko valtuusto voinut kesken valtuustokauden päättää lisätä kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan jäsenmäärää. Valtuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen valittaneet ovat myös katsoneet, että kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan tehtävät eivät ole lisääntyneet sosiaali- ja terveyslautakunnan lakkauttamisen takia. Valtuusto päättää kunnan hallinnon rakenteesta. Se määrää kuntalain 90 §:n mukaisesti hallintosäännöllä muun ohella kunnan toimielimistä. Kuntalaissa tai muuallakaan lainsäädännössä ei ole rajoitettu valtuuston mahdollisuuksia päättää tarkoituksenmukaisina pitämistään organisaatiomuutoksista myös kesken valtuustokauden, mikä ilmenee myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2020:
3. Tuosta ratkaisusta ilmenee lisäksi se, että todellisten organisaatiomuutosten yhteydessä luottamushenkilön erottamattomuuden periaate saattaa väistyä, jos muutoksen toteuttaminen edellyttää koko toimielimen valitsemista uudelleen. Esillä olevassa asiassa kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan jäsenmäärä on päätetty nostaa määräaikaisesti yhdeksästä yhteentoista. Samassa yhteydessä sosiaali- ja terveyslautakunta lakkautettiin ja sosiaali- ja terveystoimi toimialana lakkautettiin. Sivistystoimen toimialan kulttuuri- ja vapaa-aika - palvelualueelle lisättiin kunnan vastuulle jäävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät ja vastuut. Kunnan itsehallintoon kuuluu, että valtuustolla on laaja harkintavalta, kun se päättää kunnan hallinnon rakenteista. Valtuusto on kuvaamiensa muutosten vuoksi voinut harkintavaltansa puitteissa pitää tarkoituksenmukaisena kasvattaa kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan jäsenmäärää kahdella. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita katsoa, että lautakunnan jäsenmäärän lisääminen olisi perustunut muihin kuin asiallisiin syihin. Muutosta ei sellaisenaan voida pitää lainvastaisena.
4. Jäsenten valitseminen toimielimeen sitä täydentämällä 3.
5. Avoimeksi tullut luottamustoimi 3.1.1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohje esitöineen Kunnanhallitus on esittänyt, että lisäjäsenten valintatapa noudattaa kuntalain 79 §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä. Kuntalain 79 §:n 1 momentin mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kuntalain 79 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 268/2014 vp) mukaan pykälän 1 momentin mukaan lähtökohtana olisi nykyisen lain tapaan, että toimeen valittu luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu. Luottamustoimi voi kuitenkin kesken toimikauden tulla avoimeksi monesta eri syystä, esimerkiksi vaalikelpoisuuden menetyksen, eron myöntämisen, erottamisen tai kuoleman johdosta. Avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen olisi valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. 3.1.2 Oikeudellinen arviointi Kuntalain 79 § koskee tilanteita, joissa luottamushenkilön toimikausi keskeytyy häneen liittyvistä syistä, jolloin hänen tilalleen valitaan toinen henkilö. Toimielimen jäsenmäärä pysyy tällaisessa tilanteessa ennallaan. Se, että lautakunnan jäsenmäärää kasvatetaan organisaatiouudistuksen yhteydessä, ei rinnastu tilanteisiin, joissa aiemmin täytettynä ollut luottamustoimi tulee eri syistä avoimeksi. Tämän vuoksi kuntalain 79 §:llä ei voida perustella esillä olevan menettelyn laillisuutta. 3.2 Suhteellisen vaalin merkitys toimielimen jäseniä valittaessa 3.2.1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet esitöineen Hallintosäännön määräyksen mukaan lautakunnan jäsenmäärän lisääminen toteutetaan täydentämällä lautakunnan kokoonpanoa. Asiassa on ratkaistavana, onko valtuuston päätös hallintosäännön muuttamisesta tämän vuoksi lainvastainen erityisesti, kun otetaan huomioon suhteellisuuden periaate toimielinten valinnassa. Kuntalain 32 §:ssä säädetään toimielimen jäsenten toimikaudesta ja valitsemisesta. Pykälän 1 momentin mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi, tai jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 32 §:lle hallituksen esityksessä (HE 268/2014 vp) esitettyjen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälässä säädettäisiin toimielimen toimikaudesta tuolloin voimassa ollutta lakia vastaavalla tavalla. Pykälän 1 momentin mukaan toimielimet valitaan koko valtuuston toimikaudeksi, mutta valtuusto voisi päättää myös lyhyemmästä toimikaudesta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin keskeisten toimielinten valitsemisen ajankohdasta. Huhtikuussa toimitettavissa kuntavaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaisi vaaleja seuraavan kesäkuun alusta lukien. Uuden valtuuston tulisi valita keskeiset luottamushenkilötoimielimet kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 34 §:ssä säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. Pykälän 1 momentin mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Kuntalain 34 §:n 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 268/2014 vp) mukaan erottamispäätös koskisi kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, jotta uuden toimielimen valinnassa voitaisiin ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen toteutuminen.

§:n 1 momentin mukaan vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Pykälän 2 momentin mukaan luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. 3.2.2 Oikeudellinen arviointi Kuntalain 32 §:stä ilmenee, että kunnan toimielin tulee yleensä valita yhdellä kertaa. Yhdellä kertaa valitsemisella pyritään varmistamaan, että toimielinten kokoonpanossa toteutuu suhteellisuuden periaate. Tähän viitataan myös edellä selostetuissa luottamushenkilöiden erottamista koskevan kuntalain 34 §:n perusteluissa.

§:n 2 momentin säännöksellä suhteellisen vaalitavan käyttämisestä taataan se, että silloin kun valittavia on useita, ehdokkaiden valinta tapahtuu valtuustoryhmien voimasuhteiden mukaisesti. Suhteellinen vaalitapa antaa myös vähemmistölle mahdollisuuden saada ehdokkaansa valituksi. Toimielimen valitseminen useammassa vaiheessa vaarantaa mainittujen säännösten tarkoituksena olevan vähemmistön aseman turvaamisen toimielinten kokoonpanoissa. Vähemmistön asemaa ei nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa turvaisi se, että vähemmistö vaatisi täydennysvaalin toimittamista suhteellisena. Hallintosäännön määräys lautakunnan jäsenmäärän tarkistamisesta kokoonpanoa täydentämällä ei toteuta edellä mainittujen säännösten asettamia vaatimuksia. 4. Johtopäätös ja lopputulos Edellä lausutuilla perusteilla valtuuston päätös (§ 100) muuttaa hallintosääntöä siten, että kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan kokoonpanoa täydennetään vuoden 2019 alusta vuonna 2021 päättyvän valtuustokauden loppuun asti kahdella lisäjäsenellä ja heidän henkilökohtaisilla varajäsenillään, on kuntalain 135 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tällöin lainvastaisena on pidettävä myös valtuuston päätöstä (§ 102) valita lautakuntaan hallintosäännön kyseisessä määräyksessä tarkoitetut lisäjäsenet ja heidän varajäsenensä. Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Ari Wirén, Kristina Björkvall ja Outi Siimes. Asian esittelijä Eeva Mäenpää.