§:n perusteella yksinomaan sen vuoksi, että tässä yhtiössä määräämisvaltaa käyttävät henkilöt olivat käyttäneet määräämisvaltaa myös edellisen kolmen vuoden aikana konkurssiin asetetussa konsernin tytäryhtiössä. Tytäryhtiön konkurssi liittyi koko konsernia koskevaan saneerausmenettelyyn ja konkurssihakemuksen oli laatinut saneerausmenettelyn selvittäjäksi määrätty asianajaja. Koska saadun selvityksen perusteella menettelyllä ei ollut pyritty kiertämään varhaiskasvatuslaissa asetettuja yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan taloudellista luotettavuutta koskevia säännöksiä, korkein hallinto-oikeus katsoi, että
§:n sanamuodon mukainen tulkinta olisi johtanut käsiteltävänä olevassa yksittäistapauksessa sellaiseen elinkeinovapauden rajoittamiseen, joka ei ollut välttämätön suhteessa varhaiskasvatuslain tarkoitukseen. Aluehallintoviraston olisi tullut ottaa huomioon palveluntuottajan taloudellisesta luotettavuudestaan esittämä selvitys kokonaisuudessaan sen arvioimiseksi, oliko palveluntuottajalla kyky tuottaa palveluja luotettavasti siten, että
§:n tavoitteiden toteutuminen varmistettiin. Perustuslaki 18 § 1 momentti Varhaiskasvatuslaki 43 § Äänestys 3-2 Päätös, jota muutoksenhaku koskee Vaasan hallinto-oikeus 28.4.2021 nro 165/2021 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Asian tausta
§:n 2 momentin 2 kohdan ja 43 §:n 4 momentin mukaisesti. Touhula Varhaiskasvatus Oy ei ole täyttänyt palveluntuottajalle säädettyjä yleisiä edellytyksiä, koska yhtiö on käyttänyt määräämisvaltaa konkurssiin asetetussa Päiväkoti Lempi Oy:ssä ja koska Touhula Varhaiskasvatus Oy:ssä määräämisvaltaa ovat käyttäneet
§:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilöt, jotka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttävät määräämisvaltaa palveluntuottajan puolesta myös Päiväkoti Lempi Oy:ssä.
§:n 2 momentin 2 kohdassa todetaan yksiselitteisesti, että palveluntuottaja ei ole saanut käyttää määräysvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana asetettu konkurssiin. Lainkohtaa koskien ei ole säädetty yhtiön taloudellista tilannetta, kantokykyä tai sopivuutta koskevasta kokonaisharkinnasta eikä sellaista ole esitetty varhaiskasvatuslain esitöissäkään. Touhula Varhaiskasvatus Oy:n asiassa antama selvitys ei ole osoittanut, että palveluntuottaja tai sen puolesta määräämisvaltaa käyttävä ei olisi käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana asetettu konkurssiin. Hallinto-oikeus on kuitenkin pidentänyt aluehallintoviraston päätöksessä asetettua määräaikaa toiminnan lopettamiselle siten, että toiminta rekisteröimättömässä toimipaikassa Touhula Varhaiskasvatus Oy:n tuottamana on määrätty lakkaamaan viimeistään 31.7.2021. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Mäki, Jani Ruotsalainen ja Hanna Vainionpää, joka on myös esitellyt asian. Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
§:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tilaisuus osoittaa, että palveluntuottajaa koskevat edellytykset täyttyvät siitä huolimatta, että palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö on asetettu konkurssiin osana konsernin saneerausmenettelyä.
§:n 2 momentin 2 kohtaa ei tule tulkita ehdottomana vaatimuksena, vaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus ja palveluntuottajan kyky tuottaa palveluita asianmukaisella tavalla.
§:n 2 momentin 2 kohdan ja 43 §:n 4 momentin perusteella hylätä Touhula Leikki Oy:n uuden päiväkotiyksikön rekisteröimistä koskevan ilmoituksen. Aluehallintovirasto on katsonut, että Touhula Leikki Oy ei täytä varhaiskasvatuslaissa palvelutuottajalle asetettuja yleisiä edellytyksiä, koska yhtiössä määräysvaltaa käyttävät henkilöt olivat käyttäneet määräysvaltaa edellisen kolmen vuoden aikana konkurssiin asetetussa yhtiössä. Kysymys on nyt erityisesti siitä, onko määräämisvallan käyttämistä edellisen kolmen vuoden aikana konkurssiin asetetussa yhteisössä pidettävä ehdottomana esteenä palveluntuottajana toimimiselle. Saatu selvitys
§:n mukaiset yleiset toiminnan edellytykset täyttyvät. Selvitys on toimitettu aluehallintovirastolle 21.10.2020.
§:ssä säädetään edellytykset, jotka yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan on täytettävä voidakseen harjoittaa yksityistä varhaiskasvatustoimintaa.
§:n mukaisten palveluntuottajaa koskevien vaatimusten tarkoituksena on varhaiskasvatuslain esitöiden (HE 40/2018 vp) mukaan varmistaa, että kaikkien palveluntuottajien taloudelliset ja ammatilliset toimintaedellytykset selvitetään toiminnan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, luotettavuuden ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
§:n 2 momentin 2 kohdan mukaan palveluntuottaja ei saa olla käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana asetettu konkurssiin. Pykälän 4 momentin perusteella vaatimus koskee myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa palveluntuottajan puolesta.
§:n 3 momentin mukaan palveluntuottajalle on varattava tilaisuus osoittaa, että se täyttää 2 momentin 2 — 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Lakia koskevien esitöiden (HE 40/2018 vp) mukaan säännöksen tarkoituksena on antaa palveluntuottajalle tilaisuus osoittaa, että este on tosiasiassa poistunut. Säännöstä voidaan siten sen esitöidenkin valossa tulkita siten, että palveluntuottajalle on varattava mahdollisuus esittää selvitystä ainoastaan siitä, ettei 43 §:n 2 momentin 2‒4 kohdissa tarkoitettujen rekisteröinnin esteenä pidettävien seikkojen tunnusmerkistöt täyty. Näin ollen aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden tulkintaa, jonka mukaan
§:n 3 momentin mukainen selvitys rekisteröinnin esteen poistumisesta voi 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa määräämisvallan käyttämistä koskevassa tilanteessa tarkoittaa ainoastaan selvitystä siitä, että määräämisvaltaa koskeva tieto on ollut esimerkiksi virheellinen tai että määräämisvallassa on tapahtunut tosiasiallisia muutoksia, voidaan lähtökohtaisesti pitää lain sanamuodon mukaisena.
§:n palveluntuottajaa koskevilla vaatimuksilla pyritään osaltaan varmistamaan se, että myös yksityisessä palveluntuotannossa toteutuvat varhaiskasvatuslain 1 luvussa ilmaistut varhaiskasvatuslain yleiset tavoitteet ja varhaiskasvatuksen laatuvaatimukset lapsen edun mukaisesti. Palveluntuottajien taloudellisten ja ammatillisten toimintaedellytysten selvittämisellä pyritään turvaamaan yksityisen varhaiskasvatustoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, luotettavuus ja yhdenvertaisuus. Osana toiminnan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden turvaamista voidaan pitää
§:n 2 momentin 2 kohdassa asetettua määräysvallan käyttämistä koskevaa vaatimusta, jolla pyritään ensisijaisesti estämään niin sanottu konkurssiketjuttaminen ja taloudellista luotettavuutta koskevien vaatimusten kiertäminen varhaiskasvatuksen palveluntuotannossa.
§:n mukaiset vaatimukset koko toiminnan ajan. Silloin kun varhaiskasvatusliiketoimintaa harjoitetaan konsernimuodossa, on erityisesti huomioitava, että yhdessä liiketoimintayksikössä tai tytäryhtiössä tehtävät päätökset, kuten yhtiön hakeminen konkurssiin, voivat vaikuttaa koko konsernin edellytyksiin toimia varhaiskasvatuslain mukaisena palveluntuottajana erityisesti määräämisvallan käyttämistä koskevien säännösten johdosta.
§:n sanamuodon mukainen tulkinta johtaisi nyt käsiteltävänä olevassa yksittäistapauksessa sellaiseen elinkeinovapauden rajoittamiseen, joka ei ole välttämätön suhteessa varhaiskasvatuslain tarkoitukseen. Varhaiskasvatuslain yleisten ja erityisesti palveluntuottajien taloudellista luotettavuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen ei voida katsoa tässä tapauksessa estyvän yksinomaan sen vuoksi, että uuden päiväkotiyksikön rekisteröintiä hakenut konsernin emoyhtiö oli käyttänyt määräämisvaltaa edellisen kolmen vuoden aikana tytäryhtiössä, jonka hakeminen konkurssiin oli liittynyt koko konsernia koskevaan saneerausmenettelyyn.
§:n tavoitteiden toteutuminen varmistetaan.
§:n (540/2018) 2 momentin 2 kohdan ja 4 momentin sanamuotojen mukaisena. Katson, että kun muutoksenhakija ei ole täyttänyt mainituissa säännöksissä palveluntuottajalle asetettuja yleisiä edellytyksiä, uutta päiväkotia ei ole voitu rekisteröidä. Toisin kuin enemmistö en siten katso, että konkurssiin asetetun tytäryhtiön varsinaisen toiminnan lakkaaminen jo aiemmin, sen asema muutoksenhakijan konsernissa, konkurssin liittyminen muutoksenhakijan laajempaan saneerausmenettelyyn taikka muut vastaavat esillä olevat seikat antaisivat aihetta tulkita mainittuja säännöksiä niiden sanamuodon vastaisesti nyt esillä olevassa, uuden päiväkodin rekisteröimistä koskevassa asiassa. Katson, että myöskään säännösten merkitys elinkeinovapauden rajoituksena ei edellytä esillä olevassa uuden päiväkodin rekisteröimistä koskevassa asiassa sanamuodon vastaista tulkintaa. Totean, että varhaiskasvatuslaki (549/2018) on melko tuoretta lainsäädäntöä ja se on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 17/2018 vp).
§:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 49/2018 vp) todetaan muun ohella, että toiminnan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, luotettavuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaikkien palveluntuottajien taloudelliset ja ammatilliset toimintaedellytykset selvitetään. Asiassa muutoksenhakijalta saadusta selvityksestä ilmenee, että konkurssiin asetetun Päiväkoti Lempi Oy:n velkojen yhteismäärästä, 278 000 eurosta, noin 125 000 euroa on muodostunut konsernin sisäisistä veloista. Määrästä noin 116 000 euroa on muodostunut pesäluettelon allekirjoittamishetkellä erääntymättömistä takauksista, jotka ovat enimmäismääräisiä vaatimuksia. Ostovelat ovat olleet noin 10 000 euroa ja verovelat 325 euroa. Totean, että muutoksenhakijan saneerausmenettely ja siihen liittyvä Päiväkoti Lempi Oy:n hakeminen konkurssiin ovat olleet omiaan parantamaan muutoksenhakijan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Katson kuitenkin, että esillä olevan sääntelyn tarkoituksena ei ole ainoastaan varmistaa palveluntuottajien taloudellisia toimintaedellytyksiä jatkossa, vaan myös varmistaa, että varhaiskasvatukseen liittyvä liiketoiminta on kaikilta osin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyväksyttävää. Lainsäädännössä on tähän liittyen asetettu yksiselitteinen, tarkkarajainen vaatimus siitä, että palveluntuottaja ei ole käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana asetettu konkurssiin. Vaatimus on asetettu yleisenä eikä sen voida katsoa liittyvän vain niin sanottuun konkurssien ketjuttamiseen tai pyrkimykseen kiertää taloudellista luotettavuutta koskevia vaatimuksia. Esillä olevassa asiassa palveluntuottajan määräämisvallassa oleva, aiemmin päiväkotitoimintaa harjoittanut yritys on äskettäin asetettu konkurssiin. Katson, että aluehallintoviraston on tullut hylätä muutoksenhakijan ilmoitus uuden päiväkodin rekisteröimisestä. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.