§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomana ampuma-aseiden hallussapitoon. Ampuma-aselaki 67 § 1 momentti 4 kohta Ks. ja vrt. KHO 2021:116 Päätös, jota valitus koskee Itä-Suomen hallinto-oikeus 11.5.2020 nro 20/0471/1 Asian aikaisempi käsittely Kaakkois-Suomen poliisilaitos on 31.12.2019 tekemällään päätöksellä (nro 2019/87628)
§:n 1 momentin 4 kohdan nojalla peruuttanut B:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat. Päätöksessä on todettu, että luvanhaltija on tuomittu 26.7.2019 käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä 1.1.2013 - 13.12.2016 tehdystä törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistus on ehdollinen. Päätöksen mukaan luvanhaltijaa ei voida pitää enää sopivana henkilönä pitämään hallussaan ampuma-aseita. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt B:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on selostettuaan
§:n 1 momentin 4 kohdan ja 69 §:n 1 momentin säännökset, hallituksen esityksessä HE 179/2018 vp lausuttua sekä asiassa saatua selvitystä lausunut arviointinaan ja johtopäätöksinään muun ohella seuraavaa:
§:n mukaisia ehdottomia ja harkinnanvaraisia luvan peruuttamisperusteita on 15.7.2019 voimaan tulleella ampuma-aselain muutoksella (724/2019) muutettu siten, että
§:n 1 momentin 1 - 8 kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa peruuttaminen ei ole harkinnanvaraista. Valittaja on edellä kerrotulla tavalla lainvoimaisella tuomiolla tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kun otetaan huomioon valittajan tekoon liittyneet olosuhteet ja teosta tuomittu seuraamus, kyseinen rikos osoittaa hänen olevan
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimaton pitämään hallussa ampuma-aseita. Poliisilaitoksen on siten tullut peruuttaa valittajan aseluvat. (---) Aselupien peruuttamista ei ole pidettävä olosuhteisiin nähden kohtuuttomana. Näin ollen valittajalle ei voida lupien peruuttamisen sijasta antaa varoitusta. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Marjo Wenho ja Minna Iivanainen, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa B on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumotaan. Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa: Edellytyksenä luvan peruuttamiselle muun rikoksen perusteella on poliisilaitoksen harkinta siitä, osoittaako rikos luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita. B:llä ei ole muuta aikaisempaa rikollista taustaa eivätkä hänen syykseen luettu teko tai sen taustalla olleet olosuhteet ja tapahtumat osoita häntä sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita. B on lainkuuliainen kansalainen ja kyse on hänen kohdallaan yksittäistapauksesta. Kvalifiointi törkeään tekomuotoon on tapahtunut euromäärien perusteella, ja lieventävinä asianhaaroina on otettu huomioon velkojen takaisin maksaminen sekä se, ettei B:llä ole rikostaustaa. Hallinto-oikeuden ja lupaviranomaisen tulkinta, jonka mukaan kaikki talousrikoksiksi luokiteltavat teot olisivat automaattisesti ampuma-aselupien ehdottomia peruuttamisperusteita, on virheellinen. Hallinto-oikeuden olisi pitänyt suorittaa kokonaisharkinta sopimattomuutta vastaan ja puolesta puhuvien seikkojen osalta ja sen perusteella todeta, ettei B:n sopimattomuutta osoittavia olosuhteita ole ollut asiassa käsillä. Poliisihallitus on antanut lausunnon, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä ja lausuttu muun ohella seuraavaa: Poliisilaitoksella on ollut velvollisuus peruuttaa B:n aseluvat, vaikka kyseessä on ollut yksittäinen teko. Teon muodostamaa ehdotonta aselupien peruuttamisen perustetta osoittavat teon olosuhteet, teon taloudellinen suuruus, tekomuoto ja siitä tuomittu rangaistus. Kun kyseessä on vankeudella sanktioitu teko, yleinen lainkuuliaisuus sekä teon osoittama välinpitämättömyys ja piittaamattomuus säännösten noudattamisesta osoittavat henkilön olevan sopimaton aseluvanhaltijaksi. Törkeä velallisen epärehellisyys täyttää ehdottoman aselupien peruuttamisperusteen. Talousrikoksilla tulee olla merkitystä lupaharkinnassa. Lähtökohdaksi tulee ottaa tekojen laajuus, jatkuvuus, suunnitelmallisuus, rikosten määrä, rikoksilla tavoitellun hyödyn suuruus ja tuomitut rangaistukset. Kaakkois-Suomen poliisilaitos on antanut lausunnon, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa: Poliisin valtakunnallisessa lupakäytännössä lähtökohtaisesti kaikkien rikosten törkeät tekomuodot osoittavat tekijässään sopimattomuutta aseiden haltijaksi
§:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti. Poliisilaitoksen lupakäytännössä rikostuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä on ehdoton luvan peruuttamisperuste. B:n tekemän törkeän talousrikoksen tekoaika on lähes neljä vuotta, ja hän on poikennut aselupien haltijalta edellytettävästä lainkuuliaisuudesta usean vuoden ajan toimimalla epärehellisesti. Teko on siinä määrin moitittava, että teolla on olennaista merkitystä henkilön sopivuudelle käsitellä ampuma-aseita. B on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa: B:n asiassa on kyse vastaavasta tilanteesta kuin päätöksellä KHO 2021:116 ratkaistussa tapauksessa, ja hänen asiansa tulee ratkaista mainitun tapauksen kanssa yhtenevästi. Peruuttamisedellytyksiä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, osoittaako velallisen epärehellisyysrikos B:n oletettavasti aiheuttavan vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle. B:n syyksi luetussa teossa ei ole käytetty ampuma-asetta, eikä teko ole liittynyt ampuma-aseisiin. Teolla ei ole myöskään vaikutettu millään tavoin kenenkään henkeen tai terveyteen, eikä se siten osoita hänessä välinpitämätöntä suhtautumista omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen. Teko ei ole myöskään ollut osana laajamittaista rikollista toimintaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta siten, kun lainsäätäjä on tarkoittanut. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää B:lle valitusluvan ja tutkii asian. B:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Asiassa merkityksellisiä säännöksiä esitöineen
§:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa on peruutettava, jos luvanhaltija on syyllistynyt törkeään väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, rikoslain 50 luvun 2 tai 4 a §:ssä tarkoitettuun rikokseen taikka muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.
§:n 1 momentin 6 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa on peruutettava, jos luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen.
§:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija on syyllistynyt rikoslain 50 luvun 1, 2 a tai 4 §:ssä tarkoitettuun rikokseen taikka ampuma-aserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn rangaistavaan tekoon. Hallituksen esityksessä ampuma-aselain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 179/2018 vp) on
§:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella seuraavaa: Asedirektiivin (aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettu neuvoston direktiivi 91/477/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/853) mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus peruuttaa ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa, jos direktiivin 5 artiklassa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Aikaisemmin luvan peruuttaminen oli harkinnanvaraista. Direktiivin 5 artiklan mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä ampuma-aseiden hankkimiselle ja hallussapidolle on hyväksyttävä peruste, pääasiassa 18 vuoden ikä tietyin poikkeusmahdollisuuksin ja se, että henkilö ei oletettavasti aiheuta vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle ja tai yleiselle turvallisuudelle. Direktiivin mukaan sen, että henkilö on tuomittu tahallisesta väkivaltarikoksesta, on katsottava viittaavan tällaisen vaaran olemassaoloon. Asedirektiivimuutoksen johdosta
§:n mukaisia ehdottomia ja harkinnanvaraisia luvan peruuttamisperusteita tulisi muuttaa niin, että niissä tapauksissa, joissa luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, peruuttaminen ei olisi enää harkinnanvaraista. (---) Pykälän ensimmäisen momentin ehdottomiin peruuttamisperusteisiin lisättäisiin uudet 4 - 8 kohdat. Näitä kohtia pääosin vastaavat kohdat ovat aiemmin kuuluneet pykälän toisen momentin mukaisiin harkinnanvaraisiin luvanperuuttamisperusteisiin. Ensimmäisen momentin 4 kohta koskisi luvan peruuttamista tiettyihin törkeisiin rikoksiin syyllistymisten perusteella ja se on aiemmin kuulunut pykälän toisen momentin mukaisiin harkinnanvaraisiin peruuttamisperusteisiin. Tällaisia rikoksia olisivat törkeät väkivaltaista käyttäytymistä osoittavat rikokset tai rikoslain 50 luvun 2 ja 4 a §:ssä tarkoitettu rikos eli törkeä huumausainerikos tai törkeä huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi peruuttamiseen johtaisi muu rikos, joka osoittaisi luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Rikos, joka osoittaisi luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia, voisi olla esimerkiksi muu kuin törkeä väkivaltarikos, terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos tai sen valmistelu, törkeä metsästysrikos tai muu sellainen rikos, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, kuten talousrikos tai liikennerikos. On perusteltua, että törkeää väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen syyllistyminen, kuten pahoinpitely tai raiskaus johtaisivat ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamiseen. Lisäksi olisi perusteltua, että peruuttamiseen johtaisivat muut rikokset, jos lupaviranomainen katsoo niiden osoittavan luvanhaltijan sopimattomaksi ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon. Asedirektiivin mukaan tahalliseen väkivaltarikokseen syyllistymisen on katsottava viittaavan siihen, että henkilö voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle ja tai yleiselle turvallisuudelle. Luvan peruuttaminen ensimmäisen momentin 4 kohdan perusteella vaatisi sitä, että luvanhaltija on tuomittu pykälässä mainitusta törkeästä rikoksesta taikka muusta sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänet sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Rikokseen syyllistymisen voidaan katsoa osoittavan, ettei luvanhaltija täytä lain 45 §:n mukaisia luvansaajaa koskevia edellytyksiä käyttäytymisensä vuoksi. (---) Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan peruuttamisedellytyksenä olisi se, että luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen. On perusteltua, että rikoslain 41 luvun 2 §:n mukaisesti törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomitulta peruutettaisiin lupa ilman harkintaa. Törkeässä ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka suuri määrä ampuma-aseita, tehokkaita ilma-aseita tai aseen osia tai, rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä taikka rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeään ampuma-aserikokseen syyllistymisestä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. (---) Pykälän toinen momentti koskisi harkinnanvaraisia peruuttamisperusteita, kuten myös voimassa olevassa laissa. Rikosperusteisista syistä luvan peruuttaminen olisi harkinnanvaraista ensinnäkin rikoslain 50 luvun 1 ja 2 a ja 4 §:ssä tarkoitettuihin rikoksiin syyllistymisen perusteella. Näitä rikoksia olisivat huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos ja huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi peruuttaminen olisi harkinnanvaraista ampuma-aserikokseen tai ampuma-aserikkomukseen syyllistymisen perusteella taikka muun ampuma-asetta käyttäen tehdyn rangaistavan teon perusteella. Harkinnanvaraisena peruuttamisperusteena olisivat myös muut rikokset, jotka voivat osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita. Näissä tapauksissa lupa peruutettaisiin, jos rikokseen tai rikoksiin syyllistymisen katsottaisiin osoittavan luvanhaltijan sopimattomuus. Esimerkiksi toistuva rikoksiin syyllistyminen voisi osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita tai aseen osia. Poliisilaitoksen päätöksen tekemisen aikaan voimassa olleen asedirektiivin 91/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2017/853, 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat sallia ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon ainoastaan henkilöille, joilla on siihen hyväksyttävä peruste ja jotka eivät oletettavasti aiheuta vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle; sen, että henkilö on tuomittu tahallisesta väkivaltaisesta rikoksesta, on katsottava viittaavan tällaisen vaaran olemassaoloon. Saman artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan, jos jokin näistä luvan myöntämisen edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltioiden on peruutettava kyseinen lupa. Direktiivin 3 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat antaa lainsäädännössään tiukempia säännöksiä kuin tässä direktiivissä säädetyt, jollei 12 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioissa asuville myönnetyistä oikeuksista muuta johdu. Asiassa saatu selvitys Käräjäoikeus on tuominnut B:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Käräjäoikeuden tuomion mukaan B on 1.1.2013 - 13.12.2016 välisenä aikana C Oy:n hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana sekä yhtiön liiketoiminnasta myös tosiasiassa vastanneena henkilönä ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön varoja itselleen kaikkiaan 101 687,32 euron edestä ja siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden oleellisen pahenemisen ja yhtiön tulemisen maksukyvyttömäksi. Käräjäoikeus on katsonut, että teko on kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä ja on perustellut ratkaisuaan tältä osin B:n tavoitteleman hyödyn ja tekoaikaan velkojille aiheutetun vahingon määrällä, menettelyn jatkumisella pitkähkön ajan ja sillä, että B on menettelyllään aiheuttanut huomattavan määräisen verovelan kertymisen, minkä seurauksena yhtiö on päätynyt yrityssaneeraukseen. Käräjäoikeus on ottanut huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana sen, että B/C Oy on maksanut velkojien saneerausmenettelyn mukaiset saatavat kokonaan. Käräjäoikeuden tuomion mukaan B:tä ei ole aikaisemmin rekisteröity rikoksista, joten vankeus voi olla ehdollinen. Poliisilaitos on päätöksellään peruuttanut B:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat, koska poliisilaitos on katsonut B:n syyllistyneen sellaiseen rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi aseiden hallussapitoon. Poliisilaitoksen päätöksen perustelujen mukaan B:n syyllistyminen törkeään talousrikokseen ei ole ollut yksittäinen tapahtuma tai tietämättömyyteen perustuva vahinko, vaan käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenee, että teko on jatkunut pitkähkön ajan, menettely on katsottu tahalliseksi ja teolla on aiheutettu huomattava vahinko velkojille. B on osoittanut vakavaa piittaamattomuutta lainsäädäntöä ja sen perusteella annettujen velvoitteiden hoitamista kohtaan. Vuosia jatkunut rikollinen teko osoittaa niin vakavaa epärehellisyyttä, että luvanhaltijaa ei voida pitää enää sopivana henkilönä pitämään hallussaan ampuma-aseita. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Asiassa on kysymys siitä, onko poliisilaitoksen tullut peruuttaa B:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat
§:n 1 momentin 4 kohdan nojalla sen vuoksi, että B on syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen ja hänet on tuomittu teosta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
§:n 1 momentissa on säädetty ehdottomista luvan peruuttamisperusteista, joiden täyttyessä aselupa on peruutettava, ja pykälän 2 momentissa harkinnanvaraisista luvan peruuttamisperusteista.
§:n 1 momentin 4 kohdassa erikseen mainittujen rikosten lisäksi luvan peruuttamiseen johtavaksi rikokseksi on säädetty muu rikos, joka osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita.
§:n 1 momentin 4 kohtaa koskevien edellä selostettujen hallituksen esityksen perustelujen perusteella luvan ehdottomana peruuttamisperusteena voisi olla muu sellainen rikos, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, kuten talousrikos ja liikennerikos. Perusteluissa ei ole tarkemmin käsitelty kysymystä talous- ja liikennerikoksista ehdottomana luvan peruuttamisperusteena. Kyseisessä lainkohdassa erikseen mainituiksi rikoksiksi, joihin syyllistyminen muodostaa ehdottoman luvan peruuttamisperusteen, on säädetty törkeää väkivaltaista käyttäytymistä osoittava rikos, törkeä huumausainerikos tai törkeä huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi
§:n 1 momentin 6 kohdassa rikokseksi, jonka vuoksi lupa on peruutettava, on säädetty törkeä ampuma-aserikos. Kysymystä siitä, mitkä rikokset lainsäätäjä on tarkoittanut ehdottomiksi luvan peruuttamisperusteiksi, voidaan arvioida myös suhteessa
§:n 2 momentissa säädettyihin harkinnanvaraisiin luvan peruuttamisperusteisiin.
§:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tällaisia rikoksia, joihin syyllistymisen perusteella luvan peruuttaminen on harkinnanvaraista, ovat huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos ja huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi harkinnanvaraiseksi luvan peruuttamisperusteeksi on säädetty ampuma-aserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn rangaistavaan tekoon syyllistyminen. Viimeksi mainitut harkinnanvaraiset peruuttamisperusteet liittyvät nimenomaan ampuma-aseiden käyttämiseen. Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty muihin kuin edellä erikseen mainittuihin rikoksiin syyllistymistä harkinnanvaraiseksi peruuttamisperusteeksi. Törkeää velallisen epärehellisyyttä ei ole erikseen mainittu
§:n 1 tai 2 momentissa luvan peruuttamisperusteena. Poliisilaitoksen soveltama peruuttamisperuste B:n rikollisen teon johdosta on ollut
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ehdoton luvan peruuttamisperuste syyllistymisestä muuhun sellaiseen rikokseen, joka osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään ampuma-aseita hallussaan. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sen arvioiminen, osoittaako rikos sopimattomuutta ampuma-aseen hallussapitoon, on tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella. Tällöin on otettava huomioon se, että peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena on mahdollistaa ampuma-aseiden väärinkäytöstä aiheutuvien seurausten ennalta ehkäiseminen. Tästä näkökulmasta asiaa arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti teon laatu sekä sen moitittavuus ja vakavuus suhteutettuina aseen väärinkäytön vaaraan (ks. lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden 30.6.2015 antama päätös taltionumero 1872). Kysymys siitä, minkälainen rikos osoittaa kyseistä sopimattomuutta, on tulkinnanvarainen, ja arviointiin sisältyy harkinnanvaraisia tekijöitä. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että ampuma-aseen hallussapitolupa on voitu peruuttaa, kun luvanhaltija on syyllistynyt muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen (KHO 2020:151), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon (KHO 2014:118), useita vuosia jatkuneisiin talousrikoksiin (KHO 2012:82), pahoinpitelyyn (KHO 30.6.2015 taltionumero 1872) tai törkeään rattijuopumukseen (KHO 9.2.2012 taltionumero 217). Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 2021:116 katsonut, ettei ampuma-aseen hallussapitolupaa voitu peruuttaa, kun luvanhaltija oli syyllistynyt petokseen, josta hänet oli tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta maksamaan hänelle ajalta 20.
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomana ampuma-aseiden hallussapitoon. Näin ollen poliisilaitoksen on tullut peruuttaa B:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat. Edellä esitetyillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Anne Nenonen, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Anna Ahlberg.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.