2022 false KHO:2022:66 Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli vahvistanut päätöksellään kiinteän muinaisjäännöksen rajat. Rajaukseen sisältyivät viiden talon perustukset ja kaivo sekä niiden välinen maa-alue. Muinaisjäännöksen alue oli merkitty päätöksen liitteenä olleeseen karttaan. Päätöksen mukaan muinaisjäännöksen laatu tai merkitys taikka sen sijainti suhteessa ympäristöönsä ei vaatinut erityisen suoja-alueen määräämistä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kyse siitä, voitiinko erillään sijaitsevia jäännöksiä pitää maakunnan muinaismuistolain mukaan sellaisena toiminnallisena kokonaisuutena, joka tuli ottaa huomioon kiinteän muinaisjäännöksen rajoja vahvistettaessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi ottaen huomioon jäännösten alkuperäisen käyttötarkoituksen ja niiden väliset suhteellisen lyhyet etäisyydet, että kiinteään muinaisjäännökseen kuului myös jäännösten välinen maa-alue. Maakunnan hallituksen päätös ei ollut Ahvenanmaan itsehallintolain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Maakunnan muinaismuistolaki 1 § 1 momentti, 2 § 1 momentti 5 kohta ja 2 momentti, 4 § sekä 5 § 2 ja 3 momentti Ahvenanmaan maakunnan hallintolaki 39 § 1 momentti 3 kohta ja 40 § 1 momentti Ahvenanmaan itsehallintolaki 25 § 2 momentti Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Pekka Kemppainen. Seloste on kokonaisuudessaan ruotsinkielisellä päätössivustolla.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.