← Suomi

KHO/2022/86

2022 false KHO:2022:86 1. Seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen yhtiön edustajan lausunnot Markkinaoikeus oli katsonut A Oy:n sopineen kilpailijoidensa B Oy:n ja C Oy:n kanssa hinnankorotuksista ja mä

§:ää sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklaa harjoittaessaan kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2014 loppuun saakka.

(3)Virasto on 4.12.2018 antanut kilpailulain 17 §:n 3 momentin mukaisesti seuraamusmaksusta vapautumista koskevan päätöksen, jossa virasto on katsonut Styroplastin täyttäneen kaikki kilpailulain 14 ja 16 §:n edellytykset.
(4)Viraston seuraamusmaksuesityksen perusteina on lausuttu lisäksi muun ohella seuraavaa:
(5)Seuraamusmaksuesityksen kohteena oleva menettely on koskenut erityisesti perustuotteita, kuten lattia- ja routaeristeitä, joiden yleisimmin käytetyt laadut ovat EPS 100 Lattia (jäljempänä myös L100) ja EPS 120 Routa (jäljempänä myös R120). Vuosina 2012 — 2014 kolme alan suurinta toimijaa Suomessa ovat olleet ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on ollut noin 80 prosenttia.
(6)Selvitykset ja seuraamusmaksusta vapautumiseksi tehdyn hakemuksen (jäljempänä myös leniency-hakemus) yhteydessä toimitetut tiedot ovat osoittaneet, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet ja/tai yhdenmukaistaneet menettelytapansa EPS-eristeiden tulevista hinnankorotuksista. Kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä on toteutettu yhtiöiden välisillä tapaamisilla ja puhelinkeskusteluilla. Lisäksi ThermiSol ja UK-Muovi ovat seuranneet sovittujen hinnankorotusten täytäntöönpanoa muun ohella yhtiöiden verkkosivuilla julkaistujen hinnankorotusilmoitusten avulla. Menettelyssä on ollut kyse yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa kilpailua.
(7)Kiellettyyn yhteistyöhön osallistuneet henkilöt ovat kuuluneet yhtiöiden johtoon. ThermiSolin toimitusjohtajana on toiminut E kesäkuuhun 2013 asti, jolloin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu F. E on ollut yhtiön hallituksen jäsen ja enemmistöomistaja yhdessä F:n kanssa 10.2.2017 asti. UK-Muovin toimitusjohtaja on vuodesta 2004 alkaen ollut G, ja hänen edeltäjänsä H toimii edelleen hallituksen puheenjohtajana ja on ollut enemmistöomistajana loppuvuoteen 2018 asti. Styroplastin toimitusjohtaja ja omistaja on vuoden 2018 alkuun asti ollut D.
(8)Kysymyksessä on ollut laadultaan erittäin vakava kilpailunrajoitus, paljas hintakartelli. Kilpailurikkomuksen maantieteellinen ja taloudellinen laajuus osoittaa, että kysymyksessä on ollut laajuudeltaan merkittävä kielletty kilpailijoiden välinen yhteistyö. Rikkomuksen vahingollisuutta ja siitä saavutettua hyötyä on korostanut sovittujen hinnankorotusten strateginen ajoittaminen keväälle ennen suurimman kysynnän alkua, jotta kartellin osapuolet saisivat maksimoitua hinnannoususta saamansa hyödyn. Kartellin toimintaan osallistuneet henkilöt ovat olleet tietoisia menettelyn lainvastaisuudesta. Rikkomuksen on toteuttanut ThermiSolin ja UK-Muovin ylin johto.
(9)UK-Muovin osallisuuden luonnetta ja sen moitittavuuden astetta osoittaa se, että UK-Muovin H on toiminut aktiivisesti hinnankorotussopimuksen aikaansaamiseksi kutsumalla marraskuun 2012 tapaamisen koolle ThermiSolin E:n pyynnöstä. Lisäksi UK-Muovin G on ollut valmis sopimaan hinnankorotuksista. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. UK-Muovi on myös sitoutunut sovittuihin korotuksiin julkaisemalla hinnankorotusilmoituksen sekä panemalla ne täytäntöön.
(10)Seuraamusmaksun määrässä on otettava huomioon UK-Muovin asema alan toiseksi suurimpana valmistajana ja siitä seuraava todellinen mahdollisuus vaikuttaa olennaisesti eristemarkkinoiden toimivuuteen.
(11)UK-Muovin hallituksen puheenjohtaja H on viraston kuulemisessa tunnustanut kertoneensa UK-Muovin tulevan hinnan ThermiSolin E:lle ja Styroplastin D:lle kilpailijoiden kesken järjestetyssä tapaamisessa marraskuussa 2012. Kyseinen seikka tulee ottaa huomioon seuraamusmaksun määrää alentavana seikkana ennen 10 prosentin enimmäismäärään perustuvan leikkurin soveltamista.
(12)UK-Muovin liikevaihto vuonna 2014 on ollut 15 301 266,15 euroa. Yhtiön menettelyn laatu, laajuus, moitittavuuden aste ja kesto olisivat edellyttäneet lain 10 prosentin enimmäistasoa merkittävästi suurempaa seuraamusmaksua kuin esitetty 1 530 000 euroa. II ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
(13)UK-Muovi Oy on markkinaoikeudelle antamassaan vastauksessa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus kohtuullistaa määrättäväksi esitetyn seuraamusmaksun määrää. Lisäksi UK-Muovi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 380 611,88 eurolla viivästyskorkoineen.
(14)Kilpailu- ja kuluttajavirasto on toimittanut vastaselityksen. UK-Muovi Oy on toimittanut lisävastauksen.
(15)Markkinaoikeus on 19.6.2019 toimittanut valmisteluistunnon ja
  1. — 12.9.2019, 16.9.2019,
  2. — 19.9.2019 ja 23.9.2019 suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä on kuultu viraston nimeämänä todistajana D:tä, ThermiSolin nimeämänä kuultavana F:ää sekä todistajina E:tä ja I:tä sekä UK-Muovin nimeäminä kuultavina H:ta ja G:tä. III MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
(16)Markkinaoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, määrännyt UK-Muovi Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 1 200 000 euroa ja hylännyt UK-Muovi Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
(17)Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti (sulkeissa viittaukset markkinaoikeuden päätöksen asianomaisiin kohtiin): 1 Asian arvioinnin lähtökohdat (- - -)
(18)Asiassa on siten kysymys siitä, onko seuraamusmaksuesityksessä kuvattu yhtiöiden menettely ollut

§:n ja SEUT 101 artiklan 1 kohdan vastaista ja jos on, kuinka pitkältä ajalta. Jos rikkomus todetaan, asiassa on vielä kysymys seuraamusmaksun mahdollisesta määräämisestä ThermiSolille ja UK-Muoville sekä sen suuruudesta (444 kohta).

(19)Koska virasto on esityksessään arvioinut väitettyä kilpailurikkomusta myös SEUT 101 artiklan 1 kohdan perusteella, asiassa on kuitenkin ensin arvioitava yhtiöiden menettelyn mahdollista vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämän jälkeen päätöksessä selostetaan asiassa sovellettavat oikeusohjeet sekä kuvataan merkitykselliset markkinat. Tämän jälkeen esitetään tapahtumakuvaus ja selostetaan asiassa esitettyä näyttöä, minkä jälkeen markkinaoikeus arvioi sitä, mitä asiassa on näytetty tapahtuneeksi. Tämän jälkeen esitetään asian kilpailuoikeudellinen arviointi ja lopuksi tarvittaessa seuraamusmaksuarviointi (445 kohta). 2 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
(20)Seuraamusmaksuesityksen mukaan kolmen markkina-asemaltaan merkittävimmän EPS-eristevalmistajan välisellä Suomen laajuisella kartellilla on ollut ainakin mahdollisia välillisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (446 kohta). (- - -)
(21)Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi markkinaoikeuden olisi arvioitava vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan toisin kuin virasto. Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että mahdollisessa kilpailurikkomuksessa kysymys on ollut koko Suomen kattavasta menettelystä, johon ovat osallistuneet Suomen kolme merkittävintä EPS-eristeiden valmistajaa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus Suomen EPS-eristeiden markkinoista on väitetyn rikkomuksen ajan ollut noin 80 prosenttia (450 kohta). (- - -)
(22)Kilpailulain 3 §:n ja asetuksen N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdan nojalla SEUT 101 artiklaa ja kilpailulakia on siten sovellettava rinnakkain esillä olevaan menettelyyn (452 kohta). 3 Sovellettavat oikeusohjeet
(23)

§:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (453 kohta).

(24)

§ perustuu SEUT 101 artiklan 1 kohtaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti mainitun artiklan ja sitä koskevan oikeuskäytännön kanssa. Edellä todetusti SEUT 101 artiklaa on esillä olevassa asiassa sovellettava rinnakkain mainitun pykälän kanssa (454 kohta).

(25)SEUT 101 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (455 kohta).
(26)Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Artiklan 2 kohdassa on lueteltu tähän oikeuteen erityisesti kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet (456 kohta).
(27)Perusoikeuskirjan 41 artiklaa ei ole sanamuotonsa mukaan osoitettu jäsenvaltioille vaan unionin toimielimille, elimille ja laitoksille, joten siihen ei voida vedota kansallisia viranomaisia vastaan (ks. tuomio 11.12.2014, Boudjlida, C-249/13, EU:C:2014:2431, 32 ja 33 kohta; tuomio 17.12.2015, WebMindLicenses, C-419/14, EU:C:2015:832, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 9.3.2017, Doux, C-141/15, EU:C:2017:188, 60 kohta ja tuomio 13.9.2018, UBS Europe ym., C-358/16, EU:C:2018:715, 28 kohta). Artiklassa tarkoitettuja oikeuksia asiallisesti vastaavat oikeudet hyvään hallintoon on kuitenkin Suomessa turvattu Suomen perustuslain 21 §:ssä ja yleislakina noudatettavassa hallintolaissa (457 kohta).
(28)Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla (458 kohta).
(29)Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan hallinnolliset sanktiot eivät saa menettelynsä puolesta muodostua perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman vastaisiksi, eivätkä ne voi myöskään perustua puhtaasti käännettyyn todistustaakkaan taikka ankaraan objektiiviseen vastuuseen (esimerkiksi PeVL 2/2017 vp ja PeVL 15/2016 vp; ks. myös KHO 2016:221, 273 kohta) (459 kohta).
(30)Perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdan mukaan jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen (460 kohta).
(31)Perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava mainitussa artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Artiklan toisen kohdan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu (461 kohta).
(32)Perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu suoja unionin oikeudessa vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa vahvistettua suojaa (tuomio 11.7.2013, Ziegler v. komissio, C-439/11 P, EU:C:2013:513, 126 kohta). Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan perusoikeuksien merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (462 kohta).
(33)Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä (463 kohta).
(34)Kilpailulain mukaisen seuraamusmaksun määräämistä koskevaa menettelyä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön valossa pidettävä ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen rikosoikeushaaran soveltamisalaan kuuluvana (ks. esim. tuomio 27.9.2011, A. Menarini Diagnostics S.R.L. v. Italia, 43509/08, 42 — 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 14.2.2019 SA-Capital Oy v. Suomi, 5556/10, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen vaatimusten toteutumista esillä olevassa asiassa arvioitaessa on otettava huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan nämä vaatimukset eivät rikosprosessin ydinalueen ulkopuolella välttämättä ole kaikilta osin yhtä tiukkoja kuin varsinaisessa rikosprosessissa. Kilpailuoikeudellisen seuraamusmaksun määräämistä koskevassa menettelyssä ei edellytetä noudatettavan perinteisen (”classic”) rikosprosessin vaatimuksia (ks. esim. tuomio 14.2.2019, SA-Capital Oy v. Suomi, 5556/10, 71 ja 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös KHO 2016:221, 245 kohta ja KHO 2019:98, 633 kohta) (464 kohta).
(35)Hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa (465 kohta).
(36)Markkinaoikeuden päätöksen myöhemmissä jaksoissa selostetaan aihepiireittäin merkityksellistä oikeuskäytäntöä sekä muita sovellettavia tai muutoin huomioon otettavia oikeusohjeita (466 kohta).
(37)Markkinaoikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut merkityksellisistä markkinoista sekä tapahtumakuvauksesta ja asiassa esitetystä näytöstä. Osana viimeksi mainittua markkinaoikeus on lausunut muun ohella seuraavaa: 5.3.2 Helmikuun 2014 puhelinkeskustelut
(38)D on markkinaoikeudessa kertonut [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (598 kohta).
(39)D:n mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (599 kohta).
(40)G on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on puhunut D:n kanssa toimialajärjestön jäsenyysasiasta ThermiSolin osalta sekä jäätymis-sulamistestin käyttöönotosta. Näistä asioista oli keskusteltu D:n kanssa jo aikaisemminkin ja ne olivat olleet esillä EPS-rakennusteollisuuden hallituksen kokouksessa (600 kohta).
(41)D:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (601 kohta).
(42)G:n kertoman mukaan hän ei ole keskustellut D:n kanssa helmikuussa 2014 EPS-eristeiden hinnoista, hinnankorotuksesta, niiden suuruudesta tai hinnankorotuksesta ilmoittamisen ajankohdasta tai järjestyksestä. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (602 kohta).
(43)G ei kertomansa mukaan ole pystynyt yhdistämään puhelinkeskustelua tuohon ajankohtaan, mutta hän on kyllä soittanut ThermiSolin F:lle liittyen ThermiSolin mahdolliseen liittymiseen takaisin toimialajärjestöön. G ei ole pystynyt muistamaan, onko keskustelu F:n kanssa käyty juuri helmikuussa 2014; ”suunnilleen noihin aikoihin”. Hän ei ole keskustellut F:n kanssa helmikuussa 2014 EPS-eristeiden hinnoista, hinnankorotuksesta, niiden suuruudesta tai hinnankorotuksesta ilmoittamisen ajankohdasta tai järjestyksestä. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. G on kertonut puhuneensa D:n kanssa siitä, kumpi soittaa F:lle kysyäkseen ThermiSolin kantaa jäätymis-sulamistestiasiaan (603 kohta).
(44)F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan on hyvin mahdollista, että hän on ollut helmikuussa 2014 G:n kanssa puhelimitse yhteydessä. Hänen ja G:n yhteydenpito talvella/keväällä 2014 on koskenut toimialajärjestöasioita ja sulatus-jäähdytystestiä. EPS-jaosto on pyrkinyt aktiivisesti saamaan ThermiSolin takaisin jäseneksi. Myös sulatus-jäähdytystestin saattamisesta pakolliseksi EPS-eristeille on tuolloin keskusteltu. Jossain vaiheessa keväällä 2014 hän on käynyt G:n kanssa keskustelua myös oman uuden muovieristetoimialan yhdistyksen perustamisesta kuultuaan, että UK-Muovikin on harkinnut irtisanoutumista EPS-jaostosta. F:n mukaan UK-Muovi on lopulta muuttanut mielensä. F [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (604 kohta).
(45)Tapahtumakuvauksen ja asiassa esitetyn näytön jälkeen markkinaoikeus on lausunut näytön arvioinnista seuraavaa: 6 Näytön arviointi
(46)Koska esityksen kohteena olevat yhtiöt ovat erityisesti vedonneet siihen, ettei virasto ole esittänyt asiassa riittävää näyttöä rikkomusta koskevien väitteidensä tueksi, sekä kiistäneet leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden näyttöarvon, markkinaoikeus käy seuraavaksi läpi näytön arvioinnin lähtökohtia ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä (710 kohta). 6.1 Näytön arvioinnin lähtökohdista 6.1.1 Todistustaakasta
(47)Markkinaoikeus toteaa, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on jo perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman perusteella todistustaakka siitä, että esityksen kohteena olevat yritykset ovat toimineet kilpailusääntöjen vastaisesti (711 kohta).
(48)Asetuksen N:o 1/2003 johdanto-osan 5 perustelukappaleessa on todettu, että yhteisön kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja samalla puolustusta koskevien perusoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi asetuksessa olisi säädettävä muun ohella [EY] 81 (nykyisin SEUT 101) artiklassa tarkoitetusta todistustaakasta. Osapuolen tai viranomaisen, joka väittää SEUT 101 artiklan 1 kohtaa rikotun, tehtävänä on todistaa tavanomaisten oikeudellisten vaatimusten mukaisesti rikkominen tapahtuneeksi. Yrityksen tai yritysten yhteenliittymän, joka vetoaa oikeuteen puolustautua rikkomisväitettä vastaan, tehtävänä on osoittaa tavanomaisten oikeudellisten vaatimusten mukaisesti, että edellytykset tällaisen puolustautumisen soveltamiselle täyttyvät. Asetus ei vaikuta todistelunormistoa koskeviin kansallisiin sääntöihin eikä jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuuksiin varmistua tosiseikoista, joilla on asiassa merkitystä, edellyttäen, että tällaiset säännöt ja velvoitteet ovat yhteensopivat yhteisön oikeutta koskevien yleisten periaatteiden kanssa (712 kohta).
(49)Asetuksen N:o 1/2003 2 artiklassa on säädetty todistustaakasta. Artiklasta ilmenevästi kaikissa SEUT 101 artiklan soveltamismenettelyissä kansallisella ja unionin tasolla SEUT 101 artiklan 1 kohdan määräysten rikkomista koskeva todistustaakka kuuluu osapuolelle tai viranomaiselle, joka väittää määräyksiä rikottavan (713 kohta).
(50)Vaikka asetuksen N:o 1/2003 2 artiklassa säännellään nimenomaisesti todistustaakan jakautumista, mainitussa asetuksessa ei ole säännöksiä, jotka koskisivat tarkempia prosessuaalisia näkökohtia. Näin ollen mainittu asetus ei muun ohella sisällä säännöstä periaatteista, jotka sääntelevät todistusharkintaa ja edellytettyä todistuskynnystä SEUT 101 artiklan kansallisessa soveltamismenettelyssä (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 30 kohta) (714 kohta).
(51)Kun kyseisestä asiasta ei ole olemassa unionin sääntöjä, on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kunkin jäsenvaltion asiana antaa ne sisäisessä oikeusjärjestyksessään menettelyllistä itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen nojalla, kunhan ne eivät ole epäedullisempia kuin samankaltaisia kansallisen oikeuden piiriin kuuluvia tilanteita koskevat säännöt (vastaavuusperiaate) eikä niillä tehdä unionin oikeudessa annettujen oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi (tehokkuusperiaate) (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (715 kohta).
(52)Edellä todetun perusteella todistusharkinta ja edellytetty todistuskynnys kuuluvat menettelyllistä itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen nojalla kansallisen oikeuden soveltamisalaan, mikäli vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteista ei muuta johdu (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 34 kohta) (716 kohta).
(53)Tehokkuusperiaate edellyttää kuitenkin, etteivät todistusharkintaa ja edellytettyä todistuskynnystä koskevat kansalliset säännöt saa tehdä unionin kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi eivätkä muun muassa haitata SEUT 101 artiklan tehokasta soveltamista (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (717 kohta).
(54)Yhdenmukaistetun menettelytavan tai sopimuksen olemassaolo sekä sen kesto on useimmissa tapauksissa pääteltävä tietyistä yhteensattumista ja indisioista, jotka yhdessä tarkasteltuina voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikkomisesta (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 51 kohta; tuomio 16.2.2017, H & R ChemPharm v. komissio, C-95/15 P, EU:C:2017:125, 38 kohta sekä tuomio 26.9.2018, Philips ja Philips France v. komissio, C-98/17 P, EU:C:2018:774, 59 kohta). Tehokkuusperiaate edellyttää, että näyttö unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta voidaan esittää suoran näytön lisäksi indisioilla, mikäli ne ovat objektiivisia ja yhtäpitäviä (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (718 kohta).
(55)Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus noudattaa perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa mainittua syyttömyysolettaman periaatetta, kun ne panevat täytäntöön unionin kilpailuoikeutta (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (719 kohta).
(56)Todistusharkinnasta säädetään kansallisesti tässä asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentissa, jossa määritellään vapaan todisteiden harkinnan periaate, jonka mukaan valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa (720 kohta).
(57)Tämän on kotimaisessa oikeuskäytännössä (ks. esim. KHO 2009:83, 978 — 985 kohta) katsottu vastaavan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä omaksuttua linjaa todisteiden kokonaisvaltaisesta harkinnasta (721 kohta).
(58)Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on esitettävä selvitys niistä kilpailusääntöjen rikkomisista, jotka se on katsonut tapahtuneeksi, ja hankittava oikeudellisesti riittävät todisteet kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavista seikoista (tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 71 kohta sekä tuomio 16.2.2017, Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio, C-90/15 P, EU:C:2017:123, 17 kohta). Tästä seuraa, ettei yrityksen osallistumista kartelliin voida päätellä epätäsmällisten selvitysten perusteella tehdyistä pohdinnoista (ks. tuomio 9.9.2015, Toshiba v. komissio, T-104/13, EU:T:2015:610, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (722 kohta).
(59)Kilpailusääntöjen rikkomisesta on esitettävä painavia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä todisteita. Kaikkien esitettyjen todisteiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä täyttää näitä edellytyksiä suhteessa rikkomisen kuhunkin osatekijään. Riittää, että eri seikat, joihin on vedottu, täyttävät kokonaisvaltaisesti tarkasteltuina kyseisen vaatimuksen (tuomio 1.7.2010, Knauf Gips v. komissio, C‑407/08 P, EU:C:2010:389, 47 kohta; tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 52 kohta sekä tuomio 14.5.2020, NKT Verwaltung ja NKT v. komissio, C-607/18 P, EU:C:2020:385, 180 kohta) (723 kohta).
(60)Koska kielto osallistua kilpailunvastaisiin menettelytapoihin ja sopimuksiin sekä seuraamukset, joita kilpailusääntöjen rikkojille voidaan määrätä, ovat yleisesti tunnettuja, on tavanomaista, että kyseisiin menettelytapoihin ja sopimuksiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan vaivihkaa, että kokoukset pidetään salassa, useimmiten kolmannessa valtiossa, ja että niihin liittyvien asiakirjojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä. Vaikka löydetyt asiakirjat osoittavat nimenomaisesti taloudellisten toimijoiden välisen lainvastaisen yhteydenpidon, kuten kokouksen pöytäkirjat, nämä asiakirjat ovat normaalisti vain hajanaisia ja niitä on vähän, joten usein on välttämätöntä muodostaa kuva tietyistä yksityiskohdista päättelemällä (tuomio 7.1.2004, Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 55 ja 56 kohta sekä tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 50 kohta) (724 kohta).
(61)Huomioon voidaan ottaa myös rikkomisjakson ulkopuolella olevia, toteen näytettyjä osatekijöitä, jos nämä osatekijät kuuluvat aihetodisteisiin, joihin on vedottu kilpailusääntöjen rikkomisen toteennäyttämiseksi. Kilpailunvastaista käyttäytymistä edeltäviin tai sen jälkeisiin tosiseikkoihin voidaan näin ollen vedota muun objektiivisen todisteen sisällön vahvistamiseksi (ks. tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (725 kohta).
(62)Vapaan todistusharkinnan periaatteesta seuraa, että kysymystä siitä, tukeeko ja missä määrin joku todiste toista todistetta, ei ole säädelty erityisesti todisteen muotoa tai alkuperää koskevilla tarkoilla säännöillä, vaan ainoastaan todisteen uskottavuudella (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 190 kohta) (726 kohta).
(63)Todistelua koskevien yleisten sääntöjen mukaan asiakirjan uskottavuus ja siksi sen näyttöarvo riippuvat sen alkuperästä, laatimisolosuhteista, vastaanottajasta sekä sisällön ymmärrettävyydestä ja luotettavuudesta (tuomio 16.6.2015, FSL ym. v. komissio, T-655/11, EU:T:2015:383, 183 kohta ja tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 116 kohta) (727 kohta).
(64)Jotta komission väittämän rikkomisen toteen näyttäminen voidaan ottaa huomioon, jokaisen kyseisen toimielimen esittämän todisteen ei viime kädessä tarvitse välttämättä olla täsmällinen ja itsessään itsenäinen todiste rikkomisesta, vaan riittää, että syyttämistä koskevat puitteet kokonaisuudessaan sekä komission esittämät aihetodisteet ja seikat kokonaisvaltaisesti tarkasteltuina täyttävät syyllisyyden osoittamista koskevat perusedellytykset siten, että rikkomista koskevaa päätöstä myöhemmin mahdollisesti valvovat unionin tuomioistuimet voivat katsoa, että syyllisyys on näytetty laillisesti toteen (tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 120 kohta) (728 kohta).
(65)Jos tuomioistuin on epätietoinen arvioidessaan komission keräämiä todisteita, ratkaisu on edellä mainitun, myös jäsenvaltioita velvoittavan syyttömyysolettaman periaatteen nojalla tehtävä sen yrityksen hyväksi, jolle rikkomisen toteamista koskeva päätös on osoitettu (ks. tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 72 kohta; tuomio 16.2.2017, Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. Commission, C‑90/15 P, EU:C:2017:123, 18 kohta sekä tuomio 14.5.2020, NKT Verwaltung ja NKT v. komissio, C-607/18 P, EU:C:2020:385, 237 kohta). Tuomioistuin ei voi todeta, että komissio on oikeudellisesti riittävällä tavalla näyttänyt kyseessä olevan kilpailusääntöjen rikkomisen tapahtuneen, jos se on vielä epävarma tämän kysymyksen osalta, ja näin erityisesti silloin, kun kyse on sakkopäätökseen kohdistuvasta kumoamiskanteesta (ks. tuomio 16.6.2015, FSL ym. v. komissio, T-655/11, EU:T:2015:383, 184 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (729 kohta).
(66)Välillistä näyttöä koskevassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14.2.2019 antamassa tuomiossa (asia SA-Capital Oy v. Suomi, 5556/10) on katsottu, että korkein hallinto-oikeus ei ollut loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta 29.9.2009 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2009:83. Asiassa oli erityisesti kysymys välillisen näytön (kuulopuhetodistelu) merkityksestä korkeimman hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei välillisellä näytöllä ollut ollut ratkaisevaa merkitystä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ja että valittajan puolustautumisoikeudet oli turvattu, joten välillisen näytön käytöllä ei loukattu ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta (tuomion 86 — 97 kohta) (730 kohta).
(67)Kuten korkein hallinto-oikeus on todennut 20.8.2019 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:98 (931 kohta), myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston on unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaisesti esitettävä riittävä selvitys seuraamusmaksuesityksessään tarkoitetun menettelyn luonteesta SEUT 101 artiklan 1 kohdassa ja

§:ssä tarkoitettuna kiellettynä kilpailurikkomuksena sekä kilpailurikkomuksen kestosta (731 kohta).

(68)Oikeuskäytännöstä ilmenee, että jos sen osapuolen tai viranomaisen, joka väittää kilpailusääntöjä rikotun, tehtävänä on todistaa rikkominen tapahtuneeksi, yrityksen tai yritysten yhteenliittymän, joka vetoaa puolustautumisperusteeseen kilpailusääntöjen rikkomisen toteamista vastaan, tehtävänä on puolestaan osoittaa, että edellytykset sen säännön, josta puolustautumisperusteet on johdettu, soveltamiselle täyttyvät, jolloin kyseisen viranomaisen on turvauduttava muihin todisteisiin (tuomio 17.6.2010, Lafarge v. komissio, C-413/08 P, EU:C:2010:346, 29 kohta sekä tuomio 16.2.2017, Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio, C-90/15 P, EU:C:2017:123, 19 kohta) (732 kohta).
(69)Vaikka todistustaakka kuuluu näiden periaatteiden mukaan joko yhtäältä kilpailuviranomaiselle tai toisaalta asianomaiselle yritykselle tai yhteenliittymälle, tosiseikat, joihin osapuoli vetoaa, voivat olla sellaisia, että ne velvoittavat toisen osapuolen esittämään selityksen tai perustelun, jonka puuttuessa voidaan päätellä, että todistustaakka on täytetty (tuomio 17.6.2010, Lafarge v. komissio, C-413/08 P, EU:C:2010:346, 30 kohta sekä tuomio 16.2.2017, Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio, C-90/15 P, EU:C:2017:123, 20 kohta) (733 kohta).
(70)Jos kilpailuviranomainen tukeutuu yksinomaan kyseessä olevien yritysten menettelyyn markkinoilla todetakseen rikkomisen olemassaolon, viimeksi mainittujen tarvitsee vain osoittaa sellaisten olosuhteiden olemassaolo, jotka valaisevat todettuja tosiseikkoja eri tavalla ja joiden perusteella kilpailuviranomaisen esittämä tosiseikkojen selitys, jonka perusteella kilpailusääntöjä on todettu rikotun, voidaan korvata toisella uskottavalla selityksellä (ks. tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, EU:T:2004:221, 186 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (734 kohta).
(71)Jos on kuitenkin voitu osoittaa, että yritys on osallistunut yritysten välisiin selvästi kilpailua rajoittaviin kokouksiin, yrityksen on esitettävä muu selitys näiden kokousten sisällöstä (ks. tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 75 kohta) (735 kohta).
(72)Jos asiassa on lähtökohtaisesti esitetty riittävät todisteet kilpailusääntöjen rikkomisesta, ei riitä, että kyseessä oleva yritys vetoaa sellaisen seikan mahdollisuuteen, joka voisi vaikuttaa kyseisten todisteiden todistusarvoon, jotta kilpailuviranomaisen olisi todistettava, että tämä seikka ei ole voinut vaikuttaa todisteiden todistusarvoon. Päinvastoin, kyseisen yrityksen tehtävänä on osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla yhtäältä sen seikan olemassaolo, johon se vetoaa, ja toisaalta se, että tämä seikka kyseenalaistaa kilpailusääntöjen rikkomista koskevien todisteiden todistusarvon (tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 76 kohta sekä tuomio 16.2.2017, Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio, C-90/15 P, EU:C:2017:123, 21 kohta) (736 kohta). 6.1.2 Leniency-hakemukseen liittyvän näytön arvioinnista
(73)Oikeuskäytännön mukaan erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat ensinnäkin luotettavia, toiseksi on annettu yrityksen nimissä, kolmanneksi on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, neljänneksi ovat lausunnon antajan intressien vastaisia, viidenneksi antaa henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, ja kuudenneksi on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen (tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, EU:T:2004:221, 205 — 210 kohta sekä tuomio 12.7.2011, Mitsubishi Electric v. komissio, T-133/07, EU:T:2011:345, 87 kohta) (737 kohta).
(74)Edellisessä kohdassa mainittuja kriteerejä ei kuitenkaan ole välttämätöntä soveltaa mekaanisesti siten, että kaikkien niiden olisi täytyttävä, jotta jonkin lausunnon näyttöarvoa voitaisiin pitää korkeana lausunnon uskottavuuden konkreettisen kokonaisarvioinnin jälkeen. Tällöin lausuntoa on kuitenkin tuettava muilla todisteilla (ks. tältä osin tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 164 ja 167 kohta) (738 kohta).
(75)Erityisen merkityksellisinä on pidettävä välittömässä yhteydessä tosiseikkoihin laadittuja tai välittömän todistajan laatimia asiakirjoja. Tämä pätee erityisesti sellaisiin kokouksiin, joissa on tutkittu kartellin suunnittelua tai täytäntöönpanoa, suoraan liittyviin asiakirjoihin, jotka on laadittu selvästi niin, ettei voida ajatella, että ne olisi saatettu ulkopuolisten kolmansien tietoon (ks. tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 117 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (739 kohta).
(76)Tästä näkökulmasta tarkasteltuna muiden moitittujen yritysten lausunnot voivat vaikuttaa merkittävästi kartellin olemassaolon toteamiseen. Erityisesti sakoista vapauttamista ja niiden lieventämistä koskevaan ohjelmaan pääsyä koskevan pyynnön yhteydessä annetuilla lausunnoilla on merkittävä todistusarvo (ks. vastaavasti tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T‑67/00, T‑68/00, T‑71/00 ja T‑78/00, EU:T:2004:221, 205, 211 ja 212 kohta sekä tuomio 20.5.2015, Timab Industries ja CFPR v. komissio, T‑456/10, EU:T:2015:296, 115 kohta). Mikä tahansa sakoista vapauttamista ja niiden lieventämistä koskevan pyynnön tekijän yritys johtaa komissiota harhaan voisi näet kyseenalaistaa sen tekemän yhteistyön vilpittömyyden ja kattavuuden sekä johtaa siten kyseisestä yhteistyöstä koituvan hyödyn menettämiseen (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 95 kohta ja tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 118 kohta). Riski siitä, että paikkansapitämättömät lausunnot huomataan ja johtavat edellä mainittuihin seurauksiin, on suurempi siitä syystä, että yrityksen riitautetulla lausunnolla on oltava tukea muista todisteista (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 138 kohta) (740 kohta).
(77)Yhtiön edustajana toimivan henkilön antama lausunto, jossa myönnetään yhtiön toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolo, merkitsee siten huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä (tuomio 25.1.2007, Sumitomo Metal Industries ja Nippon Steel v. komissio, C-403/04 P ja C-405/04 P, EU:C:2007:52, 103 kohta). Näiden riskien joukossa on myös vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi joutuminen (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 140 ja 141 kohta) (741 kohta).
(78)Yhden kartelliin osalliseksi katsotun yrityksen lausuntoa, jonka totuudenmukaisuuden on riitauttanut useampi muu kartelliin osalliseksi katsottu yritys, ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä viimeksi mainittujen yritysten toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos sen tukena ei ole muita todisteita, mutta vaatimukset muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (tuomio 19.12.2013, Siemens v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 135 kohta sekä tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 28 kohta) (742 kohta). 6.2 Markkinaoikeuden arvio asiassa esitetystä näytöstä 6.2.1 Aluksi
(79)Markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentin nojalla edellä mainittujen periaatteiden valossa ja arvioi, ovatko Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämät todisteet riittävän uskottavia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä, jotta niiden perusteella, kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna, voidaan vakuuttua siitä, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat harjoittaneet kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2014 loppuun saakka (743 kohta).
(80)Edellä todetusti sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat kiistäneet leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden näyttöarvon, kun taas viraston mukaan näillä on erityisen vahva näyttöarvo (744 kohta).
(81)Markkinaoikeus arvioi siten ensin yleisellä tasolla leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden sekä markkinaoikeuden kuulemisessa antamansa lausunnon näyttöarvoa nyt esillä olevassa asiassa. Tämän jälkeen markkinaoikeus esittää näkemyksensä markkinaolosuhteista, minkä jälkeen markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä ensin vuodenvaihteessa 2012 — 2013 ja sen jälkeen vuonna 2014 väitetysti sovittujen hinnankorotusten osalta, minkä jälkeen markkinaoikeus esittää vielä johtopäätöksensä asiassa esitetystä näytöstä (745 kohta). 6.2.2 Leniency-hakijan lausuntojen uskottavuudesta
(82)Styroplast on 13.11.2015 tehnyt hakemuksen seuraamusmaksusta vapautumiseen. Hakemus on sisältänyt [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (esityksen liitteet 2 ja 40; ThermiSolin vastauksen liite 8; UK-Muovin vastauksen liite 19). Hakemuksen mukaan se on perustunut [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Hakemuksessa on ilmoitettu [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ThermiSolin liite 9). [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (UK-Muovin vastauksen liite 33; esityksen liite 46). Styroplastin silloista toimitusjohtajaa on myös 11.9.2019 kuultu markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä viraston nimeämänä todistajana (746 kohta).
(83)Edellä 737 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat ensinnäkin luotettavia, toiseksi on annettu yrityksen nimissä, kolmanneksi on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, neljänneksi ovat lausunnon antajan intressien vastaisia, viidenneksi antaa henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, ja kuudenneksi on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen (747 kohta).
(84)Markkinaoikeus toteaa edellisessä kohdassa mainittujen kriteerien täyttymisestä, että D on antanut lausunnot virastolle Styroplastin nimissä toimien tuolloin yhtiön toimitusjohtajana eli hän on ollut velvoitettu toimimaan Styroplastin intressissä. D:n lausunnot ovat olleet sekä hänen itsensä että Styroplastin intressien vastaisia. D on itse havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat lukuun ottamatta väitetysti helmikuussa 2014 käytyä G:n ja F:n välistä puhelinkeskustelua, johon hän ei ole itse osallistunut, mutta josta hän on kertonut oman käsityksensä. Asiassa on myös toimitettu kirjallisesti hakemus seuraamusmaksusta vapautumiseksi (748 kohta).
(85)Lisäksi edellä 740 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti seuraamusmaksusta vapautumista koskevan hakemuksen yhteydessä annetuille lausunnoille on annettava merkittävä todistusarvo, koska mikä tahansa yritys johtaa virastoa harhaan voisi kyseenalaistaa yhtiön tekemän yhteistyön vilpittömyyden ja kattavuuden sekä johtaa siten kyseisestä yhteistyöstä koituvan hyödyn menettämiseen. Edelleen edellä 741 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti yhtiön edustajana toimivan henkilön antama lausunto, jossa myönnetään yhtiön toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolo, merkitsee huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä, joiden joukossa on myös vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi joutuminen (749 kohta).
(86)Markkinaoikeus toteaa, että D:n lausuntoja voidaan lähtökohtaisesti pitää uskottavina, koska ne on saatu niissä mainittujen tapahtumien välittömältä todistajalta, lukuun ottamatta edellä mainittua puhelinkeskustelua, johon hän ei ole itse osallistunut, eikä käsiteltävän asian olosuhteista ilmene, että kyseisellä todistajalla olisi ollut perusteita esittää vääristeltyjä todisteita. Markkinaoikeus katsoo, että niille on lähtökohtaisesti annettava korkea näyttöarvo (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 165 ja 166 kohta) (750 kohta).
(87)Markkinaoikeus katsoo myös, että D:n lausuntoja sekä virastossa että markkinaoikeudessa voidaan lähtökohtaisesti pitää todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin ThermiSolin ja UK-Muovin johtohenkilöiden ja työntekijöiden lausuntoja. Toisin kuin D:n lausunnot ja todistajanlausunnot, jälkimmäisten lausunnot eivät nimittäin ole kyseisten yritysten intressien vastaisia, koska näiden lausuntojen tarkoituksena on kyseenalaistaa

§:n ja SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 144 ja 145 kohta) (751 kohta).

(88)Edellä todetusti sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat riitauttaneet D:n lausuntojen totuudenmukaisuuden. Edellä 742 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti D:n lausuntoja ei siten voida pitää riittävänä näyttönä ThermiSolin ja UK-Muovin toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos niiden tukena ei ole muita todisteita. Vaatimukset näistä muista todisteista voivat edellä 742 kohdassa todetusti kuitenkin olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (752 kohta). 6.2.3 Markkinaolosuhteista
(89)Markkinaoikeus kuvaa seuraavaksi ensin yleisesti markkinaolosuhteita EPS-eristeiden markkinoilla. Tämän jälkeen markkinaoikeus arvioi asiassa esitetyn näytön perusteella asiakkaiden neuvotteluvoimaa, markkinoiden läpinäkyvyyttä ja toimialajärjestötoimintaa. Lopuksi markkinaoikeus arvioi vielä kilpailun kovuutta EPS-eristeiden markkinoilla (753 kohta). 6.2.3.1 Yleistä
(90)Esityksen 20 kohdan mukaan EPS-eristeiden myynti on riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Erityisesti vuonna 2008 alkanut rakentamisen laskusuhdanne on näkynyt myös EPS-eristevalmistajien liiketoiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2009 rakentamisen kokonaismäärä on vähentynyt 13 prosenttia. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut myös esimerkiksi vuonna 2012. Keväällä 2013 rakentamisen suhdanne on edelleen ollut kokonaisuudessaan huono ja rakentaminen alhaalla. Esityksen 19 kohdan mukaan EPS-eristeiden kysyntä on kausittaista ja kasvaa voimakkaasti keväällä, kun rakennushankkeet alkavat. Yhtiöt eivät ole kiistäneet esitettyä, eikä markkinaoikeudella ole aihetta arvioida esitettyä toisin (754 kohta).
(91)Eristevalmistajien kapasiteetin osalta ThermiSolin F on markkinaoikeudessa kertonut, että kapasiteettia on laskennallisesti ollut paljon, mutta ”on aivan olennaista, että kuinka monessa vuorossa tehtaita ajetaan”. F on kertonut, että ajettaessa tuotantolinjoja yhdessä tai kahdessa vuorossa ”niin sillon laskennallisesti kapasiteettia on sitten vielä sitten kaks-kolme-neljä vuoroa enemmän”. F:n mukaan laskennallisesti ylikapasiteettia on ollut kaikissa markkinatilanteissa, mutta toinen kysymys ovat edellytykset eli löytyykö työvoimaa, raaka-aineita ja käyttöpääomaa, jotta sitä laskennallista kapasiteettia pystytään käyttämään sekä ”löytyyks sille sitten markkina, mut näitä tuotteita ei koskaan kukaan halua varastoida, jos ei niille oo sitten käyttökohde olemassa”. F ei ole osannut sanoa, oliko ylikapasiteettia tosiasiassa lainkaan, kun ”kilpailijat pystyivät, ja toimijat pystyivät näitä vuoroja sitten säätelemällä sitten, kuitenkin sitä tuotantoa suhteellisen helposti sopeuttamaan”. Myös ThermiSol on sopeuttanut tehtaita seisottamalla (755 kohta). 6.2.3.2 Asiakkaiden neuvotteluvoimasta, markkinoiden läpinäkyvyydestä ja toimialajärjestötoiminnasta
(92)Asiassa on riidatonta, että yhtiöiden suurimmilla asiakkailla on ollut näihin nähden neuvotteluvoimaa. Asiassa on myös riidatonta, että lopullinen asiakashinta syntyy asiakaskohtaisen neuvottelun tuloksena (756 kohta).
(93)Esityksen mukaan EPS-eristemarkkinat ovat olleet läpinäkyvät (757 kohta).
(94)Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että EPS-eristevalmistajat ovat usein saaneet asiakkaalta tietoonsa kilpailijan hinnat tai yksilöidyn tarjouksen, myös ennen ja jälkeen asiassa merkityksellistä ajanjaksoa (758 kohta).
(95)Esimerkiksi ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa 14.2.2011 on viitattu siihen, ettei Styroplast ollut ilmeisesti korottanut hintoja helmikuulle ainakaan merkittävästi, ja siihen, että ”[m]ielenkiintoista kuulla asiakkailta Styron, UK:n ja Solun maaliskuun hintoja”. ThermiSolin sisäisestä sähköpostista 8.4.2011 ilmenee, että ThermiSolin edustajalle on asiakastapaamisella näytetty otteita UK-Muovin kanssa tehdystä sopimuksesta tarkkoine sopimusehtoineen, kuten vuosihyvitykset ja maksuehdot (759 kohta).
(96)Tammikuussa 2013 ThermiSol on saanut ainakin kahdelta asiakkaalta tietoonsa Styroplastin hintoja. Marraskuussa 2013 ThermiSol on itse pyytänyt Styroplastin hintoja asiakkaalta, joka on ilmoittanut voivansa ”1 — 2 kertaa antaa vinkkiä missä hintatasossa pitäisi mennä” haluamatta kuitenkaan ”vedättää ketään osapuolta”. Myös UK-Muovi on saanut asiakkailta tietoonsa ThermiSolin hintoja, kuten tammi- ja kesäkuussa 2013 (760 kohta).
(97)ThermiSol on saanut kilpailijoiden hintoja tietoonsa asiakkailta myös vuonna 2014. Esimerkiksi maaliskuussa 2014 se on saanut tietoonsa jonkin ”paikallisen kilpailijan” hinnat. Samoin maaliskuussa 2014 ThermiSolille on kerrottu kilpailevista tarjouksista, mistä alkanut pitkä vääntö ThermiSolin aikomista hinnankorotuksista on päättynyt vasta huhtikuussa siihen, että ThermiSol on suostunut siirtämään hinnankorotuksiaan kyseisen asiakkaan osalta. Myös huhtikuussa 2014 ThermiSol on asiakkaalta saatujen kilpailijan hintojen jälkeen alentanut omaa tarjoustaan pitääkseen asiakkaan. Elokuussa 2014 ThermiSol on saanut isolta asiakkaalta ThermiSolin tarjouksen teon jälkeen tietoonsa UK-Muovin hinnat EPS 100 Lattia- ja EPS 120 Routa -tuotteille. Myös joulukuussa 2014 kilpailijan hinnat ovat tulleet ThermiSolin tietoon. UK-Muovin asiakas on puolestaan tammikuussa 2014 uhannut kilpailijalle siirtymisellä, jollei hintoja korjata alaspäin (761 kohta).
(98)Yhtiöt ovat saaneet asiakkailta kilpailijoiden hintoja tietoonsa myös asiassa merkityksellisen ajanjakson jälkeen. Huhtikuussa 2015 asiakas on toimittanut UK-Muoville ThermiSolilta saamansa tarjouksen sellaisenaan, ja lokakuussa 2015 ThermiSol on puolestaan saanut asiakkaalta tietoonsa Styroplastin tarjouksen (762 kohta).
(99)G on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on ”jonkun verran” saanut tietää kilpailijoiden asiakashintoja EPS-eristetuotteissa. Hänen mukaansa ”useassa tapauksessa se oli viitteellistä se tieto”, eli joissain tapauksissa hänelle on tullut tieto siitä, että yhtiö on ollut x prosenttia liian kallis ja joissain tapauksissa tieto on ollut ”sen tapanen jossa ei sanota niin tarkkaan että, kuinka paljon liian kalliita ollaan nämä viestit yleensä lähes kaikki suurin osa tuli meidän myyjille”. G:n mukaan hän ei ole saanut kilpailijoita koskevia hintatietoja muualta kuin asiakkailta. Asiakkaalta saatuun tietoon ei ole G:n mukaan kuitenkaan voinut täysin luottaa, koska asiakkailla on tietty tarkoitus kertoa kilpailijoiden hinnoista eikä tieto välttämättä sisällä kaikkia mahdollisia alennuksia, jälkihyvitteitä tai rahtikulujen eroja. Asiakkailta saatu tieto on G:n mukaan vaikuttanut yhtiön omaan hinnoitteluun: ”niitä oli sitten tapauskohtaisesti katsottava jos tuntu että meillä ei kauppa käy yhtään niin meillä oli enempi painetta niinku, antaa periksi ja ei se kovin hyvin käynyt tossa se kauppa ja sitten tapauskohtaisesti niin, kuinka hyvin minä tai, kyseinen myyjä joka sen tiedon on saanu niin, kuinka varmalta hänen mielestään ja uskottavalta se asiakkaan viesti kuulosti” (763 kohta).
(100)Asiassa esitetyn näytön perusteella EPS-eristeiden markkinoita voidaan viraston esityksessä todetuin tavoin pitää läpinäkyvinä. Edellä kuvatut esimerkit myös vahvistavat sen ThermiSolin ja UK-Muovin esittämän, että asiakkailla on ollut yhtiöihin nähden välillä merkittäväkin neuvotteluvoima. Yhtiöt ovat joidenkin asiakkaiden kohdalla joutuneet perumaan jo ilmoitettuja hinnankorotuksiaan ja laskemaan tarjoustensa hintoja vähintään kilpailijan hinnan tasolle tai sen alle asiakkailta tulleiden vaatimusten vuoksi, jos ne ovat halunneet saada kaupan (764 kohta).
(101)Esityksessä läpinäkyvyyteen on liitetty myös EPS-eristevalmistajien toimialajärjestön piirissä tapahtunut tietojenkeruu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuulemismuistiosta G:n kuulemisesta tarkastuksessa UK-Muovissa 3.12.2015 ilmenee, että RTT:n alla toimivalle EPS-rakennuseristeteollisuudelle on EPS-eristevalmistajien taholta toimitettu vuoden 2014 loppuun saakka volyymitietoja, joiden perusteella yhtiöt ovat pystyneet laskemaan oman markkinaosuutensa (esityksen liite 1). ThermiSol on 7.4.2015 ilmoittanut yhdistykselle päättäneensä, ettei se ole enää tilastoinnissa mukana (765 kohta).
(102)Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että yhtiöt ovat aktiivisesti osallistuneet toimialajärjestötoimintaan. EPS-rakennuseristeteollisuuden (EPS-ret) hallitukseen ovat loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013 kuuluneet Soklex Oy:n, Solupak Oy:n, Styroplastin (D), ThermiSolin (E) ja UK-Muovin (G) edustajat. ThermiSolin E on 7.2.2013 pidetyssä kokouksessa valittu EPS-retin puheenjohtajaksi. Samassa kokouksessa on käsitelty Rakennusteollisuus RT ry:n ja sen toimialayhteisöjen Kilpailulainsäädännön noudattamisohjetta, joka on 11.12.2012 hyväksytty Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen kokouksessa. Ohjetta on käsitelty myös muissa kokouksissa. ThermiSol on eronnut EPS-retistä ennen syksyä 2013, mutta se on kuitenkin jatkanut muutoin toimialajärjestötoiminnassa. Elokuussa 2014 Styroplast, SX-Lämpöpohja ja UK-Muovi olivat jättäneet eroilmoituksensa, mutta Styroplast ja UK-Muovi ovat peruneet ilmoituksensa, joten vuoden 2015 alusta lähtien jäseninä ovat jatkaneet Solupak, Styroplast ja UK-Muovi (766 kohta). 6.2.3.3 Kilpailun kovuudesta
(103)Asiassa on riidatonta, että yhtiöt ovat myös kilpailleet kysymyksessä olevalla ajanjaksolla (767 kohta).
(104)Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että kovaakin kilpailua on ollut jo ennen kysymyksessä olevaa ajanjaksoa. Esimerkiksi UK-Muovin G on asiakkaalle 24.1.2012 lähettämässään sähköpostissa viitannut muun ohella hektiseen markkinatilanteeseen sekä EPS-eristelevyvalmistajien väliseen kuumentuneeseen kisaan ja 7.9.2012 lähettämässään sähköpostissa erityisen tiukkaan markkinatilanteeseen (768 kohta).
(105)Maaliskuussa 2013 ThermiSolin rahoittajille pidetyssä esityksessä on viitattu markkinaosuustaistelun vuoksi laskeneeseen perusrakennuseristeiden myyntihintaan. Huhtikuussa 2013 pidetyn ThermiSolin johtoryhmän myyntiesityksessä on mainittu Pirkanmaan kova kilpailu Styroplastin ja Solupakin kanssa sekä todettu kilpailijoiden olevan mukana pelissä Pohjois-Suomessa. Kesäkuussa 2013 ThermiSolin toimitusjohtajakatsauksessa on avattu pääkilpailija Styroplastin tilannetta ja sitä, kuinka tämän asiakkaita saataisiin käännettyä ThermiSolille. UK-Muovin viestissä asiakkaalle kesäkuussa 2013 on puolestaan pohdittu sitä, kuinka ThermiSolin on ollut mahdollista tarjota UK-Muovia halvemmalla, jopa kannattamattomasti (769 kohta).
(106)ThermiSolin toimitusjohtajan tilannekatsauksesta tammikuulta 2014 ilmenee, että sekä UK-Muovin että Styroplastin asiakkaita on siirtynyt tai ollut siirtymässä ThermiSolille mutta että UK-Muovin lähialueilla tämä on ”alentanut hintaa ja kiristänyt otettaan”. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella keväällä 2014 ThermiSol on pyrkinyt ottamaan aiempina vuosina menetettyjä asiakkuuksia takaisin tekemällä hinnankorotukset myöhemmin kuin UK-Muovi ja Styroplast ja ilmoittamatta korotuksista julkisesti verkkosivuilla. ThermiSolin sisäisissä erikoistuotteita koskevissa viesteissä ja esityksissä on viitattu kovaan kilpailuun EPS-toimituksista, ”armottomaan hintojen polkemiseen”, koventuneeseen hintakilpailuun sekä tiukkaan kilpailuun vähentyneiden urakoiden eristetoimituksista. Myös Styroplast on keväällä 2014 pyrkinyt ottamaan asiakkaita takaisin ”lyömällä hintaa alas” siinä kuitenkaan onnistumatta, koska ThermiSol on asiakkaalta saamansa tiedon perusteella alentanut omat hintansa. UK-Muovin toimitusjohtaja on markkinaoikeudessa kertonut kilpailun olleen keväällä 2014 kovaa, ja hän on myös viitannut heinäkuussa 2014 asiakkaalleen lähettämässä viestissä kovaan hintakisaan (770 kohta).
(107)Syksyllä 2014 ThermiSolin työstämässä strategiassa on muun ohella todettu, ettei kilpailutilanne merkittävästi helpotu, ja tilannekatsauksessa on todettu heikon kysynnän johtaneen kovaan hintakilpailuun. ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa lokakuussa 2014 on puolestaan todettu tuntuvan ”todella pahalta laskea hintoja ja menettää samalla tärkeitä kate-euroja, mutta onko meillä vaihtoehtoja?”. ThermiSolin hallituksen kokouksessa joulukuussa 2014 on todettu markkinan olevan alhaalla ja markkinaosuuksista käytävän kovaa kilpailua (771 kohta).
(108)ThermiSolin toimitusjohtaja F on markkinaoikeudessa kuvannut EPS-eristeiden markkinoita ja niiden kilpailutilannetta ajanjaksolla marraskuu 2012 — loppuvuosi 2014 seuraavasti: ”Me toimimme bulkkieristemarkkinassa, ja kaikilla kilpailijoilla on standardoidut samanlaiset tuotteet, ja näistä syistä johtuen niin kilpailu on koko ajan ollut äärimmäisen kovaa, ja sitä on käyty käytännössä pelkästään tuotteen hinnalla, hintoja alentamalla, jota me ollaan kyllä sitten aktiivisesti, ja lopulta kun oma kustannuskilpailukyky saatiin kuntoon, niin menestykselläkin käyttäneet.” (772 kohta).
(109)Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiöt ovat myös seuranneet kilpailijoitaan. ThermiSol ja UK-Muovi ovat seuranneet toistensa sekä Styroplastin verkkosivuja. Aineisto sisältää myös sekä ThermiSolin että UK-Muovin laatimia kilpailija-analyyseja ja -vertailuja loppuvuodelta 2014 ja alkuvuodelta 2015 (773 kohta).
(110)Näyttö osoittaa, että EPS-eristeiden markkinoilla on merkityksellisenä ajanjaksona käyty välillä kovaakin kilpailua ja yhtiöt ovat pyrkineet saamaan asiakkaitaan takaisin tai voittamaan uusia asiakkaita. EPS-eristeissä kilpailua on käyty käytännössä pelkästään hinnalla. Kilpailun voidaan katsoa koventuneen erityisesti keväästä 2014 alkaen. EPS-eristeiden hinnat ovat laskeneet erityisesti syksyllä 2014 (774 kohta). 6.2.4 Väitetty hinnankorotuksista sopiminen vuodenvaihteessa 2012 — 2013 6.2.4.1 Aluksi
(111)Virasto on esittänyt, että yhtiöt ovat marraskuun 2012 tapaamisessa sopineet hinnankorotuksista, panneet ne tämän jälkeen täytäntöön sekä seuranneet hinnankorotusten toteuttamista, myös reagoimalla hintapoikkeamiin (775 kohta).
(112)ThermiSol on esittänyt, että sen vuodenvaihteen 2012 — 2013 hinnankorotusten syynä on ollut yhtiön itsenäinen, taloudellisista vaikeuksista ja tahattoman hinnoitteluvirheen korjaamisesta johtunut välttämätön päätös (776 kohta).
(113)UK-Muovi on esittänyt, että sen yleisiä tulevia hinnankorotuksia koskevien ilmoitusten julkaisu on ollut sen itsenäinen toimenpide, joka on johtunut raaka-aineiden hintojen nousun aiheuttamasta hinnankorotuspaineesta, aktiivisesta kilpailijoiden toimenpiteiden seurannasta ja nopeasta reagoinnista kilpailijoiden toimenpiteisiin (777 kohta).
(114)Markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä vuodenvaihteen 2012 — 2013 väitetystä hinnankorotuksista sopimisesta ensin marraskuun 2012 tapaamisen, sen jälkeen väitetyn hinnankorotusten täytäntöönpanon ja lopuksi väitetyn hinnankorotusten toteuttamisen seurannan osalta (778 kohta). 6.2.4.2 Tapaaminen marraskuussa 2012
(115)Asiassa on riidatonta, että ThermiSolin silloinen toimitusjohtaja E, UK-Muovin hallituksen puheenjohtaja H ja Styroplastin silloinen toimitusjohtaja D ovat marraskuussa 2012 tavanneet hotellissa Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä. Asiassa on myös näytetty, että H on soittanut sekä E:lle että D:lle ja ehdottanut tapaamista, mahdollisesti E:n pyynnöstä. Tapaamisen tarkemmasta ajankohdasta ei ole esitetty selvitystä, mutta sekä virasto että yhtiöt ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tapaaminen on edeltänyt jäljempänä kuvattuja hinnankorotusilmoituksia. Sen sijaan tapaamisen tarkoituksesta ja sisällöstä on esitetty eriäviä näkemyksiä ja sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat kiistäneet D:n lausuntojen uskottavuuden (779 kohta).
(116)Jaksossa 6.2.2 todetuin tavoin markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin E:n ja H:n. D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (780 kohta).
(117)D on esittänyt virastolle muun ohella marraskuun tapaamisen ajankohdasta ensin ristiriitaisia näkemyksiä, mutta itse asia on pysynyt samana, eli että tapaamisessa [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Lisäksi D on markkinaoikeudessa kertonut [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] toisin kuin virastossa, mutta tämäkään ei vähennä hänen lausuntojensa uskottavuutta (781 kohta).
(118)Vaikka sekä E että H ovat kiistäneet keskustelleensa hinnankorotuksista, on E kuitenkin myöntänyt, että tapaamisessa on keskusteltu EPS-eristeiden hintatasosta, ja H on puolestaan viraston kuulemisissa myöntänyt kertoneensa tapaamisessa UK-Muovin tulevat hinnat. Tapaamisessa on siten E:n ja H:nkin kertoman mukaan keskusteltu kilpailijoiden kesken EPS-eristeiden hinnoista (782 kohta).
(119)Markkinaoikeus toteaa näytöstä ilmenevän, että kaikki kolme yhtiötä ovat marraskuun tapaamisen jälkeen ilmoittaneet alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista kolmen kuukauden välein. Markkinaoikeus katsoo, että hinnankorotusilmoituksista esitetty näyttö tukee vahvasti D:n lausuntoja. ThermiSolin hinnoitteluvirheen havaitseminen marraskuussa 2012 ei osoita sitä, etteivät yhtiöt olisi sopineet hinnankorotuksista, vaan pikemminkin se osoittaa motiivin sille, miksi ThermiSolille on ollut tärkeää, että muutkin yhtiöt korottavat samanaikaisesti hintojaan, koska muutoin se ei olisi saanut omia hinnankorotuksiaan läpi. Näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää siten näytettynä, että marraskuun tapaamisessa on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (783 kohta). 6.2.4.3 Väitetty hinnankorotusten täytäntöönpano
(120)Markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että kaikki kolme yhtiötä ovat ilmoittaneet alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista (784 kohta).
(121)ThermiSol on marraskuun lopussa 2012 verkkosivuillaan julkaisemassa asiakastiedotteessa ilmoittanut kolmesta neljän prosentin korotuksesta kuukauden välein alkaen vuodenvaihteesta. ThermiSol on 29.11.2012 lähettänyt korotusilmoitukset asiakkailleen myös sähköpostitse (785 kohta).
(122)UK-Muovi on heti ThermiSolin jälkeen 3.12.2012 laittanut verkkosivuilleen asiakastiedotteen, jossa on ilmoitettu noin neljän prosentin korotuksesta 2.1.2013 alkaen mainiten, että tarkoitus on tehdä uusia korotuksia seuraavina kuukausina. UK-Muovi on myös ilmoittanut tammikuun korotuksista suoraan asiakkailleen viitaten markkinajohtajan eli ThermiSolin hinnankorotusilmoitukseen. UK-Muovin myöhemmistä asiakasviesteistä ilmenee, että UK-Muovi on ilmoittanut myös helmikuun alkuun ajoittuvasta neljän prosentin korotuksesta sekä maaliskuun alkuun ajoittuvasta noin 2,6 prosentin korotuksesta (786 kohta).
(123)Styroplast on puolestaan 20.12.2012 [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Myöhemmissä viesteissä on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D on myös kertonut, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (787 kohta).
(124)Edellä todetun perusteella ja näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää näytettynä, että yhtiöt ovat panneet marraskuun tapaamisessa sovitut hinnankorotukset täytäntöön (788 kohta). 6.2.4.4 Väitetty hinnankorotusten seuranta
(125)Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee, että ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa I:ltä E:lle tammikuussa 2013 on verrattu ThermiSolin hintoja asiakkaalta saatuihin Styroplastin edullisempiin hintoihin sekä euromääräisesti että prosenttiyksiköillä kuvattuna. Se, että I:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Lattia 100 -tuotteen osalta kyse on ollut erikoistuotteesta, ei poista sitä, että viestissä on vertailtu ThermiSolin hintoja kilpailijan hintoihin (789 kohta).
(126)Myös UK-Muovi on seurannut kilpailijoidensa hinnoittelua. G:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on yhdessä myyntitiimin kanssa seurannut kaikkien kilpailijoiden tekemisiä saadakseen signaalin markkinoiden tapahtumista. G on asiakkaalle 3.12.2012 lähetetyssä sähköpostissa viitannut ThermiSolin verkkosivuilla julkaistuun hinnankorotusilmoitukseen todeten seuraavaa: ”Saimme kuulla markkinajohtajan vihdoin ilmoittaneen hinnankorotuksista (ja nettisivuiltaan löytyi vahvistustakin).” Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee myös, että G on H:lle tammikuussa 2013 lähettämässään sähköpostissa viitannut muun ohella asiakkaalta saatuihin ThermiSolin hintatietoihin sekä siihen, että vuodenvaihteen nosto oli ThermiSolilla tekemättä, ja ”E:n suuriin puheisiin ja vähiin tekoihin”. G:n ja H:n markkinaoikeudessa kertoma ei vakuuta siitä, ettei viestillä olisi ollut mitään tekemistä marraskuussa sovittujen hinnankorotusten ja niiden täytäntöönpanon kanssa (790 kohta).
(127)Asiassa on riidatonta, että ThermiSolin E ja Styroplastin D ovat tavanneet 31.1.2013 hotelli Ilveksessä Tampereella. Sen sijaan tapaamisen sisällöstä on erimielisyyttä (791 kohta).
(128)Edellä 750 ja 751 kohdassa todetusti markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin E:n. Kohdassa 752 todetun mukaisesti D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (792 kohta).
(129)Markkinaoikeus toteaa, että Styroplastin sähköpostit Hartmanille vahvistavat D:n kertomusta siitä, että E on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (793 kohta).
(130)Asiassa on riidatonta, että Styroplast on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä sen arvioinnissa, onko E [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (794 kohta).
(131)Edellä todetun perusteella ja näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää näytettynä, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteuttamista ja että ThermiSol on reagoinut tietoonsa tulleeseen kilpailijan hintapoikkeamaan (795 kohta). 6.2.5 Väitetty hinnankorotuksista sopiminen vuonna 2014
(132)Viraston mukaan ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin väliset keskustelut helmikuussa 2014 ovat johtaneet yhdessä sovittuihin hinnankorotuksiin ja niistä tiedottamiseen joko julkisin hinnankorotusilmoituksin ja/tai suoraan asiakkaille lähetetyin ilmoituksin (796 kohta).
(133)ThermiSolin mukaan virasto ei ole esittänyt mitään näyttöä sen osallistumisesta helmikuun 2014 keskusteluihin eikä ThermiSol ole edes tehnyt viraston sovituksi väittämää viiden prosentin hinnankorotusta maaliskuussa (797 kohta).
(134)UK-Muovin mukaan virasto ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että yhtiöiden kesken olisi keskusteltu EPS-eristeiden hinnankorotuksista vuonna 2014 (798 kohta).
(135)Asiassa on riidatonta, että D ja G ovat keskustelleet puhelimessa helmikuussa 2014 viikolla
  1. Vuoden 2014 viikko 9 on alkanut maanantaina 24.2.
  2. Sen sijaan keskustelun tai keskustelujen tarkemmasta kulusta ja sisällöstä on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat kiistäneet D:n lausuntojen uskottavuuden (799 kohta).
(136)Asiassa on sinänsä riidatonta, että D:n ja G:n välisen helmikuun 2014 puhelun aikana on keskusteltu ainakin jäätymis-sulamistestistä, jota oli käsitelty muun ohella EPS-rakennuseristeteollisuuden hallituksen kokouksissa 2.12.2013 ja 10.2.2014 (800 kohta).
(137)Vaikka G on kiistänyt puhelun sisällön hinnankorotusten osalta (ks. edellä 602 kohta), markkinaoikeus pitää uskottavana D:n kertomaa siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ks. edellä 598 kohta). Tämä toteamus on vastoin Styroplastin intressejä, eikä D:llä olisi ollut mitään syytä kertoa tällaista, jos se ei pitäisi paikkaansa. Styroplastin verkkosivuillaan 25.2.2014 julkaisema asiakastiedote viiden prosentin hinnankorotuksista 10.3.2014 alkaen tukee D:n kertomaa (801 kohta).
(138)D on myös kertonut, [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ks. edellä 598 ja 599 kohta). G on kiistänyt tämän ja kertonut puhuneensa D:n kanssa siitä, kumpi soittaa F:lle kysyäkseen ThermiSolin kantaa jäätymis-sulamistestiasiaan. G on sinänsä myöntänyt keskustelleensa suunnilleen noihin aikoihin F:n kanssa ThermiSolin mahdollisesta paluusta toimialajärjestöön (ks. edellä 603 kohta). F:n mukaan hänen yhteydenpitonsa G:n kanssa talvella/keväällä 2014 on koskenut jäätymis-sulamistestiä ja toimialajärjestöasioita, koska EPS-jaosto on pyrkinyt aktiivisesti saamaan ThermiSolin takaisin jäseneksi (ks. edellä 604 kohta). F on kuitenkin 12.2.2014 ollut G:hen yhteydessä myös lähettämällä tälle Styroplastin tilinpäätöksen (802 kohta).
(139)Siltä osin kuin D:n kertomus perustuu siihen, mitä F olisi väitetysti kertonut G:lle D:n ja G:n puhelujen välissä, markkinaoikeus toteaa D:n kertomuksen perustuvan kuulopuheisiin, koska hän ei ole itse ollut kuulemassa alkuperäistä keskustelua. Toisaalta D on kertonut oman näkemyksensä hänen ja G:n välisistä keskusteluista, mikä on sisältänyt D:n käsityksen siitä, mitä hänen ja G:n välisten puhelujen välissä on tapahtunut (803 kohta).
(140)Jaksossa 6.2.2 todetuin tavoin markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin G:n ja F:n. Edellä 752 kohdassa todetun mukaisesti D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (804 kohta).
(141)Markkinaoikeus toteaa, että vaikka on sinänsä mahdollista, että G on jo helmikuussa 2014 keskustellut F:n kanssa ThermiSolin paluusta toimialajärjestön jäseneksi, EPS-rakennuseristeteollisuuden hallituksen kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että G:tä on vasta 24.4.2014 kehotettu ottamaan yhteyttä F:ään ja tiedustelemaan ThermiSolin halukkuutta osallistua keskusteluun EPS-alan edunvalvonnan järjestämisestä ja ThermiSolin mahdollisuudesta palata yhdistykseen. On myös mahdollista, että F ja G ovat keskustelleet jäätymis-sulamistestistä G:n ja D:n puhelujen välillä (805 kohta).
(142)Markkinaoikeus pitää kuitenkin epäuskottavana, että G ei olisi maininnut F:lle mitään D:n kanssa käymästään Styroplastin [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] koskevasta keskustelusta. Kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää myös uskottavana D:n käsitystä siitä, mitä F:n ja G:n välisessä keskustelussa on puhuttu [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Se, että Styroplast on 25.2.2014 poikkeuksellisesti julkaissut asiakastiedotteen hinnankorotuksista verkkosivuillaan, vahvistaa D:n kertomaa siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Tiedotteessa on ilmoitettu noin viiden prosentin korotuksista 10.3.2014 alkaen sekä todettu hintojen nousevan vielä kevään tai kesän aikana korkeasta raaka-aineen hinnasta johtuen. Styroplast on 25.2.2014 lähettänyt [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] myös sähköpostitse. Styroplast oli jo tammikuun lopun sähköposteissaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (806 kohta).
(143)D:n kuulemisen perusteella [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (807 kohta).
(144)Näytöstä ilmenee, että UK-Muovi on julkaissut oman asiakastiedotteensa verkkosivuillaan seuraavana päivänä Styroplastin julkisesta korotusilmoituksesta eli 26.2.2014. Ilmoitettu korotus on vastannut Styroplastin tiedotteessa mainittua viiden prosentin korotusta ja sen on ilmoitettu tulevan voimaan 15.3.2014; lisäksi on mainittu odotettavissa olevista korotuksista hintoihin. Myös UK-Muovi on lähettänyt asiakastiedotettaan suoraan asiakkaille sähköpostitse (808 kohta).
(145)G:n markkinaoikeudessa kertoma UK-Muovin hinnankorotusilmoituksen taustasta ja sisäisestä päätösmenettelystä ei horjuta D:n kertoman uskottavuutta. Päinvastoin, G on myöntänyt UK-Muovin seuranneen Styroplastin ja muiden kilpailijoiden verkkosivuja ja olleensa tietoinen Styroplastin hinnankorotusilmoituksesta ennen UK-Muovin oman ilmoituksen julkaisemista sekä kertonut Styroplastin ilmoituksella olleen ”varmasti joku vaikutus” UK-Muovin hinnankorotusilmoitukseen. G:n kertoman perusteella viiden prosentin hinnankorotukset ovat ainakin osittain toteutuneet (809 kohta).
(146)Myös ThermiSolia koskeva asiakirjanäyttö vahvistaa D:n kertomaa (810 kohta).
(147)ThermiSolin toimitusjohtaja F on välittömästi reagoinut Styroplastin hinnankorotusilmoitukseen 26.2.2014 aamupäivällä lähettämällä Lapissa ollessaan tuttavalleen matkapuhelimella sähköpostiviestin, johon on linkitetty Styroplastin asiakastiedote hinnankorotuksista. Markkinaoikeus ei pidä uskottavana, että F olisi sattumalta käynyt katsomassa Styroplastin verkkosivuja kesken hiihtolomaansa, vaan uskottavampaa on, että hän on käynyt tarkistamassa, onko Styroplast toiminut hänen ohjeistamallaan tavalla (811 kohta).
(148)ThermiSol ei ole keväällä 2014 julkaissut verkkosivuillaan hinnankorotusilmoitusta. Sen sijaan ThermiSol on 3.3.2014 alkaen lähettänyt asiakkaille suoraan sähköpostilla ilmoituksia 3 — 5 prosentin hinnankorotuksista toimituksille 3.4.2014 alkaen. Korotukset ilmenevät myös 6.3.2014 pidetyn myyntikokouksen pöytäkirjan liitteestä, jossa on ollut L100- ja R120-tuotteiden 3.4.2014 voimaan tulevat sekä sitä aikaisemmat varastohinnat (812 kohta).
(149)F on sähköpostiviestissä asiakkaalle maaliskuussa 2014 kopioinut viestiin Styroplastin ja UK-Muovin hinnankorotusilmoitukset ja sähköpostiviestissä asiakkaalle viitannut kilpailijoiden verkkosivuilla ilmoitettuihin hinnankorotuksiin. F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on pyrkinyt perustelemaan ThermiSolin hinnankorotuksia kilpailijoiden hinnankorotusilmoituksilla. Myös ThermiSolin I on sähköpostiviestissä asiakkaalle maaliskuussa 2014 viitannut kilpailijoiden hinnankorotuksiin. Myös ThermiSolin myöhemmissä viesteissä on viitattu kilpailijoiden hinnankorotuksiin (813 kohta).
(150)Lisäksi F on maaliskuussa 2014 tiedottanut kilpailijoiden hinnankorotusilmoituksista sekä ThermiSolin hallitukselle että johtoryhmälle. ThermiSolin tilannekatsauksessa 20.5.2014 on puolestaan todettu, että ”[k]ilpailijat eivät ole enää julkaisseet uusia hinnankorotuksia, joten näyttää siltä, että hinnankorotukset ovat tämän sesongin osalta tehty” (814 kohta).
(151)Kilpailijoiden hintoja on tullut myös asiakkailta ThermiSolin tietoon, kuten muun ohella sähköpostiviesteistä maalis — huhtikuussa 2014 ilmenee (ks. edellä 761 kohta viittauksineen) (815 kohta).
(152)Edellä kuvatun perusteella ThermiSol on ollut hyvin tietoinen UK-Muovin ja Styroplastin hinnankorotuksista, ja se on tehnyt itse vastaavat korotukset, vaikkakin ilman julkista ilmoitusta ja hieman myöhemmin kuin kilpailijansa. F onkin 14.3.2014 viestissään hallituksen jäsenille todennut, ettei ThermiSol ”halua näyttäytyä julkisuudessa hintaveturina”, koska ThermiSol haluaa paremman kilpailukyvyn ansiosta ottaa edellisinä vuosina menetettyjä asiakkuuksia takaisin. F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan ThermiSol oli päättänyt tehdä hinnankorotuksen mutta vasta huhtikuussa eikä julkisesti vaan jokaiselle asiakkaalle erikseen (816 kohta).
(153)Tätä puolestaan selittää ThermiSolin hallituksen 14.2.2014 pitämässään kokouksessa toimitusjohtajalle asettama tavoite uhkaavan kassavajeen kattamisesta lisämyynnillä (817 kohta).
(154)F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on toteuttanut hänelle asetetun tavoitteen. Tämä on ollut mahdollista ThermiSolin strategianmuutoksen eli aggressiivisemman lisämyynnin avulla. Kilpailijoita hitaampi hinnankorotus onkin vaikuttanut myyntiin piristävästi (818 kohta).
(155)Markkinaoikeus toteaa, että ThermiSolin intressissä on edellä kuvatun perusteella ollut se, että kilpailijat ilmoittavat hinnankorotuksista ensin ja se itse tekee korotukset vasta myöhemmin, ilmoittamatta niistä julkisesti. Kilpailijoiden viiden prosentin hinnankorotus maaliskuussa on mahdollistanut ThermiSolille halutun lisämyynnin saavuttamisen ennen huhtikuulle ajoitettua omaa hinnankorotusta. Yhtiön joidenkin hinnankorotusten peruuttaminen huhtikuussa on mahdollistanut ThermiSolille myös uusia asiakkaita. ThermiSolin intressissä on siten ollut sopia kilpailijoidensa kanssa viiden prosentin hinnankorotuksesta ja siitä, että sen pääkilpailija tekee hinnankorotusilmoituksen ensimmäisenä (819 kohta).
(156)Markkinaoikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden, että helmikuussa 2014 Styroplastin, UK-Muovin ja ThermiSolin kesken on sovittu maaliskuussa voimaan tulevista viiden prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (820 kohta). (- - -) 6.2.6 Johtopäätökset asiassa esitetystä näytöstä
(157)Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että ThermiSolin E, UK-Muovin H ja Styroplastin D ovat tavanneet marraskuussa 2012, jolloin on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista on ilmoitettu asiakkaille suoraan tehdyillä sekä ThermiSolin ja UK-Muovin verkkosivuilla marras — joulukuun vaihteessa julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla (824 kohta).
(158)Markkinaoikeus katsoo myös näytetyksi, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat vuoden 2013 alussa tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteutumista ja että ThermiSol on myös reagoinut tietoonsa tulleeseen hintapoikkeamaan (825 kohta).
(159)Vuoden 2014 osalta markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että Styroplastin D ja UK-Muovin G sekä G ja ThermiSolin F ovat helmikuun lopulla 2014 keskustelleet puhelimessa. Näissä keskusteluissa on sovittu maaliskuussa 2014 tehtävistä 5 prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia 5 prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. ThermiSol on puolestaan ilmoittanut suoraan asiakkailleen 3.4.2014 voimaan tulevista pääsääntöisesti 5 prosentin hinnankorotuksista maaliskuun alussa. Myös keväällä 2014 yhtiöt ovat seuranneet toistensa verkkosivuja ja muuta toimintaa (826 kohta).
(160)Sillä, että asiakashintoihin viedyt korotukset eivät ole välttämättä kaikissa yksittäistapauksissa täysin vastanneet yhdessä sovittuja korotusten määriä, ei ole arvioinnin kannalta merkitystä ottaen muun ohella huomioon, että ilmoitetut korotukset ovat vastanneet yhdessä sovittuja korotuksia (827 kohta).
(161)Markkinaoikeus katsoo myös näytetyksi, että ThermiSolin ja UK-Muovin toimitusjohtajat ovat 6.6.2014 tavanneet Iisalmessa. Sen sijaan markkinaoikeus ei katso näytetyksi sitä, että F olisi tämän tapaamisen yhteydessä esittänyt G:lle hintatason korottamista Pohjois-Suomessa (828 kohta). 7 Kilpailuoikeudellinen arviointi 7.1 Aluksi
(162)Edellä on arvioitu, mitä esitetyn näytön on katsottava osoittaneen tapahtuneeksi. Seuraavaksi markkinaoikeus arvioi näitä tapahtumia kilpailuoikeudellisesti. Tässä tarkoituksessa markkinaoikeus arvioi ensin, onko näyttö osoittanut, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tämän jälkeen arvioidaan, onko menettelyllä katsottava olleen kilpailunvastainen tarkoitus. Lopuksi arvioidaan, onko menettelyssä ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta vai kenties erillisistä rikkomuksista ja mikä on ollut tämän mahdollisen rikkomuksen tai näiden mahdollisten rikkomusten kesto (829 kohta).
(163)Markkinaoikeus on selostanut edellä jaksossa 3 asiassa sovellettavat oikeusohjeet pääpiirteissään sekä jaksossa 6.1 erityisesti näytön arviointiin sovellettavia oikeusohjeita. Jäljempänä selostetaan jaksoittain tarkemmin sovellettavia oikeusohjeita sekä merkityksellistä oikeuskäytäntöä (830 kohta). 7.2 Sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa 7.2.1 Asianosaisten väitteet
(164)Virasto on esityksessään katsonut, että esillä olevassa asiassa on kysymys keskenään kilpailevien eristevalmistajien sopimista EPS-eristeiden hintaan tehtävistä korotuksista. Viraston mukaan näyttö osoittaa, että tarkasteltavana oleva menettely täyttää sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelyn tunnusmerkistön, eikä asiassa ole viraston mukaan ollut enemmälti tarpeen erotella rikkomustyyppejä sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (831 kohta).
(165)ThermiSolin mukaan kysymys on ollut sen itsenäisistä päätöksistä. Taloudelliset vaikeudet eivät ole olleet syy väitetylle rikkomukselle vaan yhtiön omille päätöksille. ThermiSol olisi ilmoittanut hinnankorotuksista täysin riippumatta kilpailijoiden toimista (832 kohta).
(166)UK-Muovin mukaan asiassa esitetty näyttö ei osoita kiellettyä menettelyä. Yhtiöiden samanaikaisille hinnankorotuksille on ollut syynä muun ohella raaka-aineen hinnannousu (833 kohta). 7.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet
(167)

§:n 1 momentissa kielletään muun ohella sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ja elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi rajoittaa kilpailua. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa puhutaan vastaavasti muun ohella yritysten välisistä sopimuksista ja yritysten yhdenmukaistetuista menettelytavoista (834 kohta).

(168)Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käsitteet ”sopimus” ja ”yhdenmukaistettu menettelytapa” kattavat subjektiiviselta kannalta samankaltaisia yhteistyön muotoja, jotka eroavat toisistaan ainoastaan voimakkuudeltaan ja ilmenemismuodoiltaan. On siis riittävää, että näyttö seikoista, jotka merkitsevät jompaakumpaa näistä kyseisessä määräyksessä tarkoitetuista rikkomisen muodoista, on esitetty, jotta tuota määräystä voidaan joka tapauksessa soveltaa (ks. tuomio 5.12.2013, Solvay Solexis v. komissio, C‑449/11 P, EU:C:2013:802, 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 68 kohta) (835 kohta).
(169)Sopimuksen olemassaolo perustuu vähintään kahden sopimuspuolen yhteisen tahdon ilmaisuun eikä merkitystä sellaisenaan ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu ilmenee (tuomio 13.7.2006, komissio v. Volkswagen, C‑74/04 P, EU:C:2006:460, 37 kohta ja tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 28 kohta) (836 kohta).
(170)Yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteellä tarkoitetaan yritysten välisen yhteensovittamisen muotoa, jolla tietoisesti korvataan kilpailun riskit käytännön yhteistyöllä ilman, että asiasta olisi tehty varsinaista sopimusta (ks. tuomio 8.7.1999, komissio v. Anic Partecipazioni, C‑49/92 P, EU:C:1999:356, 115 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 70 kohta; tuomio 16.2.2017, H & R ChemPharm v. komissio, C-95/15 P, EU:C:2017:125, 37 kohta ja tuomio 14.1.2021, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, C-450/19, EU:C:2021:10, 22 kohta) (837 kohta).
(171)Kun kyse on kilpailun vastaisista sopimuksista ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että osoittaakseen yrityksen osallistuneen rikkomiseen ja sen vastuun kaikista rikkomisen sisältämistä eri osatekijöistä, kilpailuviranomaisen on näytettävä toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yritys tiesi muiden samaan päämäärään pyrkivien yritysten suunnittelemasta tai toteuttamasta konkreettisesta käyttäytymisestä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin (tuomio komissio v. Anic Partecipazioni, C‑49/92 P, EU:C:1999:356, 86 ja 87 kohta; tuomio Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 83 kohta sekä tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 30 kohta) (838 kohta).
(172)Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jokaisen talouden toimijan on itsenäisesti päätettävä toimintalinjasta, jota se aikoo noudattaa sisämarkkinoilla (ks. tuomio T‑Mobile Netherlands ym., C‑8/08, EU:C:2009:343, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 27 kohta ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 71 kohta) (839 kohta).
(173)Vaikka tämä itsenäisyysvaatimus ei suljekaan pois taloudellisten toimijoiden oikeutta sopeutua älykkäästi kilpailijoidensa todettuun tai odotettuun käyttäytymiseen, se on kuitenkin ehdottomasti esteenä kaikille tällaisten toimijoiden välisille suorille tai epäsuorille yhteydenotoille, jotka voivat vaikuttaa todellisen tai mahdollisen kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa tällaiselle kilpailijalle käyttäytymisen, jonka asianomainen kilpailija on itse päättänyt omaksua tai jonka se suunnittelee omaksuvansa markkinoilla, kun näiden yhteydenottojen tarkoituksena tai vaikutuksena on sellaisten kilpailuolosuhteiden muodostuminen, jotka eivät vastaa tavanomaisia olosuhteita merkityksellisillä markkinoilla, kun otetaan huomioon tarjottujen tuotteiden tai palveluiden luonne, yritysten merkittävyys ja lukumäärä sekä kyseisten markkinoiden laajuus (ks. tuomio 8.7.1999, komissio v. Anic Partecipazioni, C‑49/92 P, EU:C:1999:356, 117 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 72 kohta) (840 kohta).
(174)Liiketoimintatietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä kilpailunvastaisen sopimuksen valmistelemiseksi riittää osoittamaan, että kyse on SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tältä osin ei ole tarpeen osoittaa, että kyseiset kilpailijat ovat virallisesti sitoutuneet omaksumaan tietynlaisen käyttäytymisen tai että ne ovat vahvistaneet yhdessä tulevan markkinakäyttäytymisensä (tuomio 5.12.2013, Solvay v. komissio, C‑455/11 P, EU:C:2013;796, 40 kohta ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 135 kohta) (841 kohta).
(175)Esimerkiksi yhteydenotto, joka muodostuu yrityksestä päästä sopimukseen hinnoista, on SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletty yhdenmukaistettu menettelytapa (tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 73 kohta) (842 kohta).
(176)Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan passiiviset rikkomiseen osallistumistavat, kuten yrityksen osallistuminen kokouksiin, joiden aikana on tehty tarkoitukseltaan kilpailunvastaisia sopimuksia, ilman että kyseinen yritys olisi selvästi vastustanut niitä, merkitsevät sellaista avunantoa, joka on omiaan johtamaan yrityksen vastuuseen SEUT 101 artiklan puitteissa, koska kielletyn aloitteen hiljainen hyväksyminen ilman julkista irtisanoutumista sen sisällöstä tai sen ilmoittamista hallintoviranomaisille rohkaisee muita jatkamaan kilpailusääntöjen rikkomista ja vaarantaa sen paljastumisen (ks. vastaavasti tuomio AC-Treuhand v. komissio, C‑194/14 P, EU:C:2015:717, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 28 kohta). Kyseinen kumppanuus merkitsee passiivista osallistumista kilpailusääntöjen rikkomiseen ja saattaa siten johtaa siihen, että yritys joutuu vastuuseen, kun kyseessä on yksi sopimus. Lisäksi se, että yritys ei noudata kokouksessa, jonka tarkoitus oli kilpailun rajoittaminen, sovittua, ei voi poistaa sen vastuuta kartelliin osallistumisesta, ellei se ole julkisesti sanoutunut irti siitä, mitä kokouksessa on sovittu (tuomio 28.6.2005, Dansk Rørindustri ym. v. komissio, C‑189/02 P, C‑202/02 P, C‑205/02 P — C‑208/02 P ja C‑213/02 P, EU:C:2005:408, 142 — 144 kohta sekä tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 136 kohta) (843 kohta).
(177)Kuten SEUT 101 artiklan 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteen suhteen edellytetään paitsi kyseisten yritysten välistä toiminnan yhdenmukaistamista myös tätä yhdenmukaistamista seuraavaa markkinakäyttäytymistä ja näiden kahden seikan välistä syy-yhteyttä (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 51 kohta; tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 126 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 42 kohta) (844 kohta).
(178)Unionin tuomioistuin on tältä osin katsonut, että on syytä olettaa, elleivät asianomaiset toimijat esitä niille kuuluvan näyttövelvollisuuden mukaisesti vastakkaista näyttöä, että yhdenmukaistamiseen osallistuvat ja edelleen markkinoilla toimivat yritykset ottavat markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon kilpailijoidensa kanssa vaihtamansa tiedot. Näin on etenkin siinä tapauksessa, että yhdenmukaistaminen jatkuu pitkän ajanjakson kuluessa. Tällainen yhdenmukaistettu menettelytapa kuuluu SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, vaikka markkinoilla ei ilmenisi kilpailua rajoittavia vaikutuksia (tuomio 4.6.2009, T Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 127 kohta) (845 kohta).
(179)Yhdenmukaistamisen kohteesta ja erityisistä markkinaolosuhteista riippuu, miten usein, millaisin väliajoin ja millä tavalla kilpailijat pitävät yhteyttä toisiinsa markkinakäyttäytymisensä yhdenmukaistamiseksi. Mikäli nimittäin kyseiset yritykset perustavat kartellin, jossa on sovittu sellaisesta monimutkaisesta yhdenmukaistamisjärjestelmästä, joka käsittää suuren määrän kyseisten yritysten markkinakäyttäytymisen osatekijöitä, säännöllinen pidemmän aikaa kestävä yhteydenpito voi olla välttämätöntä. Mikäli kyse on sen sijaan yksittäistä kysymystä koskevasta yhdenmukaistamisesta, jolla pyritään mukauttamaan markkinakäyttäytymistä kertaluonteisesti yhden erillisen kilpailutekijän osalta, yksi ainoa yhteydenotto saattaa riittää kyseisten yritysten tavoitteleman kilpailunvastaisen tavoitteen toteuttamiseen (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 60 kohta) (846 kohta).
(180)Tällaisessa tilanteessa on katsottava, että merkitystä ei ole sillä, kuinka monta kokousta kyseisten yritysten välillä pidettiin, vaan sillä, antoivatko tapahtuneet yhteydenotot kyseisille yrityksille mahdollisuuden ottaa markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon kilpailijoidensa kanssa vaihtamansa tiedot ja korvata tietoisesti kilpailun riskit yritysten välisellä käytännön yhteistyöllä. Silloin kun voidaan näyttää toteen, että nämä yritykset ovat yhdenmukaistaneet menettelytapansa keskenään ja ne toimivat edelleen markkinoilla, on perusteltua vaatia, että ne esittävät näyttöä siitä, että tämä yhdenmukaistaminen ei ole vaikuttanut niiden markkinakäyttäytymiseen (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 61 kohta) (847 kohta).
(181)Olettamaa, jonka mukaan yhdenmukaistamisen ja siihen osallistuvan yrityksen markkinakäyttäytymisen välillä on syy-yhteys, sovelletaan siten myös silloin, kun yhdenmukaistaminen perustuu yhteen ainoaan kokoukseen kyseisten yritysten välillä, edellyttäen, että yritys toimii edelleen kyseisillä markkinoilla (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 62 kohta) (848 kohta). 7.2.3 Arviointi
(182)Markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että ThermiSolin E, UK-Muovin H ja Styroplastin D ovat tavanneet marraskuussa 2012, jolloin on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista on ilmoitettu asiakkaille suoraan tehdyillä sekä ThermiSolin ja UK-Muovin verkkosivuilla marras — joulukuun 2012 vaihteessa julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla (849 kohta).
(183)Markkinaoikeus on myös katsonut edellä näytetyksi, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat vuoden 2013 alussa tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteutumista ja ThermiSol on myös reagoinut tietoonsa tulleeseen hintapoikkeamaan (850 kohta).
(184)Vuoden 2014 osalta markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että Styroplastin D ja UK-Muovin G sekä G ja ThermiSolin F ovat helmikuun lopulla 2014 keskustelleet puhelimessa. Näissä keskusteluissa on sovittu maaliskuussa 2014 tehtävistä 5 prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia 5 prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. ThermiSol on puolestaan ilmoittanut suoraan asiakkailleen 3.4.2014 voimaan tulevista 5 prosentin hinnankorotuksista maaliskuun alussa (851 kohta).
(185)Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön osoittavan, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet vuosille 2013 ja 2014 ajoittuvista prosentuaalisista hinnankorotuksista, niiden suuruudesta, ajankohdasta ja toteuttamisesta marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa. Yhtiöiden yhteydenpitoa ovat seuranneet lähes samanaikaiset ja suuruiset julkiset hinnankorotusilmoitukset yhtiöiden verkkosivuilla ja/tai asiakkaille suoraan lähetetyt vastaavat ilmoitukset. Julkisilla hinnankorotusilmoituksilla on varmistettu yhtiöiden sitoutuminen hinnankorotuksiin. Sovitut hinnankorotukset on myös pantu täytäntöön ilmoittamalla niistä asiakkaille. Hinnankorotukset käyvät myös ilmi yhtiöiden asiakaskohtaisista hinnastoista, tehdashinnastoista sekä asiakkaille tehdyistä tarjouksista. Korotukset on sovittu tehtäviksi keväällä ennen suurinta kysynnän sesonkia. Menettelyn on katsottava olleen suunnitelmallista (852 kohta).
(186)Sillä, että ThermiSolin on mahdollisten sopimusmääräysten vuoksi pitänyt ilmoittaa asiakkailleen 30 päivää etukäteen hinnankorotuksista, ei ole asian kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa merkitystä. Kuten ThermiSol on itsekin myöntänyt, ThermiSolin verkkosivuilla julkaistu ilmoitus ei ole edes täyttänyt kyseessä olevia määräyksiä, vaan kullekin asiakkaalle on tullut ilmoittaa korotuksista erikseen. Näin ollen ThermiSolin mahdolliset sopimusmääräykset eivät selitä julkista hinnankorotusilmoitusta (853 kohta).
(187)Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön ja erityisesti ThermiSolin reagoinnin Styroplastin tarjoukseen tammikuussa 2013 osoittavan, että yhtiöt ovat myös valvoneet sovittujen korotusten täytäntöönpanoa. Kilpailijan puuttumista toisen yhtiön tarjoukseen ja tämän mukautumista kilpailijan vaatimuksiin tarjoushinnan korottamisesta voidaan myös pitää osoituksena siitä, että yhtiöt olivat sopineet samanaikaisista hinnankorotuksista. Lisäksi julkisilla hinnankorotusilmoituksilla on voitu kontrolloida korotusten täytäntöönpanoa. ThermiSol ja UK-Muovi ovat edellä kuvatusti aktiivisesti seuranneet toistensa verkkosivuja, jolloin ne ovat pystyneet varmistumaan siitä, että hinnankorotukset on toteutettu (ks. edellä mm. 811, 814, 790 ja 809 kohta) (854 kohta).
(188)Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatusta näytöstä myös ilmenevän, että yhtiöt ovat omissa hinnankorotusilmoituksissaan ja asiakkaille lähettämissään sähköpostiviesteissä vedonneet kilpailijoiden ilmoittamiin hinnankorotuksiin saadakseen hyväksyntää omille korotuksilleen (ks. edellä mm. 786, 790 ja 813 kohta viittauksineen). UK-Muovi on myös ilmoittanut sähköpostiviestissä asiakkaalle heinäkuussa 2014, kuinka se aikoo toimia, kun kilpailijat ilmoittavat omista hinnankorotuksistaan: ”Kun kilpailijoiden korotusilmoituksia alkaa kuulua, seuraamme varmasti perässä.” (855 kohta).
(189)Markkinaoikeus katsoo näytön kokonaisuutena arvioiden osoittavan, että yhtiöillä on ollut yhteisymmärrys EPS-eristeiden alkuvuoteen 2013 ja 2014 ajoittuvista hintojen korottamisista. Korotuksista sopiminen on mahdollistanut hintatason nostamisen ja kannattavuuden parantamisen. UK-Muovin toimitusjohtajan markkinaoikeudessa kertoman mukaan ratkaisevin tekijä hintojen korottamiseen oli koko vuoden 2012 jatkunut EPS-eristeiden todella huono tulos, ja hinnankorotusilmoitukset ovat olleet yksi tapa saada hintamuutos jollakin konstilla läpi. Asiassa esitetyn näytön perusteella EPS-eristeiden kannattavuus on ollut erityisen huono vuonna 2012. Tämä on osaltaan selittänyt yhtiöiden halukkuutta saada yhdessä sovittua hintojen korottamisesta ja hinnankorotuksista ilmoittamisesta, jotta korotukset saadaan paremmin läpi. Myöskään ThermiSolin hinnoitteluvirheen havaitseminen marraskuussa 2012 ei osoita sitä, etteivät yhtiöt olisi sopineet hinnankorotuksista, vaan päinvastoin se osoittaa, kuinka tärkeää ThermiSolille on ollut saada kilpailijat tekemään samanaikaiset hinnankorotukset, joita ilman se ei olisi voinut saada omia korotuksiaan läpi (856 kohta).
(190)Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo viraston näyttäneen edellä 838 kohdassa vaaditulla tavalla toteen, että yhtiöt ovat aikoneet omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yhtiöt ovat tienneet muiden samaan päämäärään pyrkivien yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta konkreettisesta käyttäytymisestä tai että ne ovat saattaneet kohtuudella ennakoida sen ja olleet valmiit hyväksymään siihen sisältyvän riskin (857 kohta).
(191)Toisin kuin yhtiöt ovat esittäneet, EPS-eristeiden markkinan ominaispiirteitä, yhtiöiden normaalia kilpailijaseurantaa ja kilpailijoiden toimiin reagointia ei voida pitää uskottavana ja loogisena selityksenä yhtiöiden samanaikaisille korotuspäätöksille (858 kohta).
(192)Nyt esillä olevassa asiassa ei ole ollut kysymys siitä, että yhtiöt olisivat itsenäisesti päättäneet toimintalinjastaan ja vain sopeuttaneet älykkäästi toimintaansa kilpailijoidensa todettuun tai odotettuun käyttäytymiseen (ks. edellä 839 ja 840 kohta). Sen sijaan yhtiöiden välillä on ollut suoria ja epäsuoria yhteydenottoja, jotka ovat voineet vaikuttaa kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa kilpailijalle käyttäytymisen, jonka asianomainen kilpailija on itse päättänyt omaksua tai jonka se on suunnitellut omaksuvansa markkinoilla (859 kohta).
(193)Markkinaoikeus toteaa vielä, että menettelyn luokittelussa kilpailunvastaiseksi sopimukseksi tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi ei ole merkitystä sillä, ovatko kaikki hinnankorotukset myös konkreettisesti toteutuneet. Strategisten tietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä kilpailunvastaisen sopimuksen valmistelemiseksi riittää jo osoittamaan, että kyse on yhdenmukaistetusta menettelytavasta (ks. edellä 841 kohta). Muun ohella tietoja aikomuksesta korottaa hintoja, hinnankorotusten suuruudesta ja korotusten ajankohdasta on pidettävä strategisina tietoina (860 kohta).
(194)Markkinaoikeus katsoo myös, että yhtiöiden markkinakäyttäytyminen on ollut seurausta yhtiöiden toiminnan yhdenmukaistamisesta (ks. edellä 845 kohta). Sovittuaan hinnankorotuksista yhtiöt ovat ilmoittaneet korotuksista omilla verkkosivuillaan ja/tai asiakkaille suoraan lähetetyillä ilmoituksilla (861 kohta).
(195)Edellä 847 kohdassa todetun mukaisesti tapaamisten tai yhteydenottojen lukumäärällä ei ole merkitystä. Nyt esillä olevassa asiassa marraskuun 2012 tapaaminen sekä helmikuun 2014 puhelinkeskustelut ovat antaneet ThermiSolille, UK-Muoville ja Styroplastille mahdollisuuden ottaa markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon toistensa kanssa vaihtamansa tiedot ja korvata tietoisesti kilpailun riskit niiden välisellä käytännön yhteistyöllä (862 kohta).
(196)Esillä olevassa asiassa näyttö kilpailunvastaisesta menettelystä ei perustu pelkästään yhtiöiden julkisiin hinnankorotusilmoituksiin vaan myös muun ohella yhtiöiden välisiin tapaamisiin ja puhelinkeskusteluihin. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että myös näillä julkisilla hinnankorotusilmoituksilla yhtiöiden voidaan katsoa poistaneen väliltään epävarmuuden tulevasta toimintatavasta ja siten suuren osan tavanomaista riskiä, joka syntyy kaikenlaisesta toimintatavan itsenäisestä muuttamisesta. Hinnankorotusilmoitusten ansiosta markkinoilla on saavutettu korotusprosenttia koskeva avoimuus, joten yhtiöiden voidaan katsoa käyttäytymisellään poistaneen markkinoilta väliaikaisesti tietyt hintoja koskevat, samanlaisen ja yhdenmukaisen toimintatavan esteenä olleet kilpailun edellytykset (ks. vastaavasti tuomio 14.7.1972, Imperial Chemical Industries v. komissio, 48/69, EU:C:1972:70, 101 — 103 kohta) (863 kohta).
(197)Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet kilpailun kovuuteen, joka osoittaisi, että yhteisymmärrystä kilpailun rajoittamisesta ei ole ollut, edellä 767 kohdassa todetusti asiassa on riidatonta, että yhtiöt ovat myös kilpailleet kysymyksessä olevalla ajanjaksolla. Markkinaoikeus on edellä jaksossa 6.2.3.3 käynyt läpi kilpailun kovuutta osoittavaa näyttöä ja 774 kohdassa todennut näytön osoittavan, että EPS-eristeiden markkinoilla on merkityksellisenä ajanjaksona käyty välillä kovaakin kilpailua ja yhtiöt ovat pyrkineet saamaan asiakkaitaan takaisin tai voittamaan uusia asiakkaita. EPS-eristeissä kilpailua on käyty käytännössä pelkästään hinnalla. Kilpailun voidaan katsoa koventuneen erityisesti keväästä 2014 alkaen (864 kohta).
(198)Sillä, että kilpailevat yhtiöt ovat myös kilpailleet, ei kuitenkaan ole merkitystä sen arvioinnissa, ovatko yhtiöt päässeet yhteisymmärrykseen hintojen korottamisesta (865 kohta).
(199)Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet asiakkaiden neuvotteluvoimaan osoittaakseen kielletyn kilpailijoiden välisen yhteistyön puuttumisen markkinaoikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että lopullinen asiakashinta syntyy asiakaskohtaisen neuvottelun tuloksena ja että yhtiöiden suurimmilla asiakkailla on ollut näihin nähden neuvotteluvoimaa. Asiakkailla on jaksossa 6.2.3.2 todetuin tavoin ollut yhtiöihin nähden välillä merkittäväkin neuvotteluvoima ja yhtiöt ovat joidenkin asiakkaiden kohdalla joutuneet perumaan jo ilmoitettuja hinnankorotuksiaan ja laskemaan tarjoustensa hintoja vähintään kilpailijan hinnan tasolle tai sen alle asiakkailta tulleiden vaatimusten vuoksi, jos ne ovat halunneet saada kaupan (866 kohta).
(200)Markkinaoikeus toteaa asiakkaiden neuvotteluvoiman olevan seikka, joka nyt esillä olevassa asiassa pikemminkin selittää yhtiöiden tarvetta ryhtyä kiellettyyn menettelyyn kuin osoittaa kielletyn kilpailijoiden välisen yhteistyön puuttumista. Ilman samanaikaisia korotuksia yhtiöiden olisi käytännössä ollut hyvin vaikea saada minkäänlaisia korotuksia läpi, joten kartelli on voinut luoda vastapainoa asiakkaiden neuvotteluvoimalle. Asiakkaiden kyky vastustaa hinnankorotuksia antaakin kielletyn menettelyn osapuolille kannustimet luoda hinnoittelumenetelmät, jotka lisäävät hinnankorotusten hyväksyntää asiakkaissa ja vähentävät sovittujen korotusten vastustamista. Tavallista myös on, että kartellit koordinoivat osallisten yhtiöiden julkisia hinnankorotusilmoituksia (867 kohta).
(201)Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet raaka-aineen hinnannousuun, markkinaoikeus toteaa, että asiassa merkityksellisenä ajanjaksona raaka-aineen hinta on sekä noussut että myös laskenut. Markkinaoikeus toteaa myös, että yhtiöt ovat korotusilmoituksissaan esittäneet väitteitä raaka-aineen hinnannoususta, vaikka ne eivät olisi aina pitäneet täysin paikkaansa (868 kohta).
(202)Helmikuun 2014 lopussa sekä Styroplastin että UK-Muovin julkaisemissa hinnankorotusilmoituksissa on vedottu raaka-aineen hinnannousuun ja ennakoitu nousun jatkuvan kevään edetessä. Myös ThermiSol on maalis — huhtikuussa 2014 asiakkailleen lähettämissään viesteissä vedonnut raaka-aineen voimakkaaseenkin hinnannousuun. ThermiSolin toimitusjohtaja on 14.3.2014 muun ohella yhtiön hallituksen jäsenille lähettämässään viestissä viitannut Styroplastin ja UK-Muovin hinnankorotusilmoituksiin sekä siihen, että ”molemmat kilpailijat jättivät ilmoituksissaan oven auki lisäkorotuksille kevään aikana”, kuitenkin todeten, että ”perustelut liittyen raaka-aineen hintaan ontuvat, koska EPS-raaka-aineen markkinahinta kääntyi maaliskuussa pitkästä aikaa laskuun”. UK-Muovin asiakas on puolestaan tammikuussa 2014 todennut UK-Muovin perustelleen syksyllä 2013 hinnankorotusta EPS-raaka-aineen kallistumisella ja pyytänyt UK-Muovia korjaamaan hintoja alaspäin, koska raaka-aineen hinta oli laskenut takaisin. UK-Muovin asiakkaalle syyskuussa 2012 lähettämässä viestissä on myös ennakoitu raaka-aineen hinnan laskevan ”taas ihan loppuvuodesta, kuten yleensä”, vaikka loppuvuonna ilmoitettuja hinnankorotuksia on nimenomaan perusteltu raaka-aineen hinnannousulla (869 kohta).
(203)Markkinaoikeus toteaa, ettei mahdollinen raaka-aineen hinnannousu ole poistanut sitä, että yhtiöt ovat edellä todetusti sopineet samanaikaisista ja suuruisista hinnankorotuksista. Ennemmin vaikuttaa siltä, että yhtiöt ovat välillä saattaneet jopa turhan hanakasti vedota raaka-aineen hinnannousuun saadakseen perusteltua huonosta kannattavuudesta ja taloudellisista ongelmista johtuneet hinnankorotustarpeensa (870 kohta).
(204)Yhtiöt ovat vielä vedonneet siihen, että EPS-eristeiden hinta on myös laskenut merkityksellisenä ajanjaksona. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että EPS-eristeiden hinta on laskenut esimerkiksi tammikuussa 2014. Aineistosta käy kuitenkin ilmi, että myös raaka-aineen hinta on tuolloin laskenut ja asiakkailta on tullut vaatimuksia hinnan alentamisesta. Hintojen satunnainen laskeminen ei osoita, etteivät yhtiöt olisi yhdessä sopineet korotuksista marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa. Lisäksi EPS-eristeiden hinnat ovat laskeneet erityisesti syksyllä 2014 (ks. edellä 774 kohta viittauksineen) (871 kohta).
(205)Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet siihen, että niiden välisessä yhteydenpidossa on ollut kyse vain hyväksyttävästä toimialajärjestön toiminnasta ja alan kehittämisestä, markkinaoikeus toteaa aineistossa olevan runsaasti näyttöä siitä, että yhtiöt ovat myös tavanneet ja viestitelleet toimialajärjestön toiminnan puitteissa liittyen muun ohella sulamis-jäätymistestiin sekä ThermiSolin jäsenyyteen ja mahdollisen uuden toimialajärjestön perustamiseen. Sillä, että keskenään kilpailevilla yhtiöillä on ollut marraskuun 2012 tapaamisen sekä helmikuun 2014 puhelinkeskustelujen lisäksi myös muuta, mahdollisesti kilpailuoikeudellisesti sallittua yhteydenpitoa, tai että ensin mainittujen tapaamisen ja puhelinkeskustelujen yhteydessä on myös mahdollisesti puhuttu alan kehittämiseen tai toimialajärjestötoimintaan liittyvistä asioista, ei kuitenkaan ole vaikutusta sen arvioinnissa, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys kilpailunvastaisesta sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta (872 kohta).
(206)Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei yhtiöiden esittämillä vaihtoehtoisilla selityksillä ole merkitystä sen arvioinnissa, onko nyt esillä olevassa menettelyssä kysymys sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta (873 kohta).
(207)Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön kokonaisuutena osoittavan, että nyt kysymyksessä oleva menettely täyttää sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön. Asiassa ei ole oikeuskäytännön perusteella tarpeen määritellä, miltä osin kysymys on sopimuksesta ja miltä osin yhdenmukaistetusta menettelytavasta (ks. edellä 835 kohta) (874 kohta). 7.3 Kilpailurikkomuksen luonne 7.3.1 Asianosaisten väitteet
(208)Virasto on esittänyt, että asiassa on ollut kysymys vakavasta, yksinomaan kilpailun rajoittamiseen tähtäävästä kielletystä hintayhteistyöstä eli paljaasta hintakartellista, joka on ilmentänyt jo itsessään riittävää vahingollisuutta kilpailulle ja joka on siten luokiteltava tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi (875 kohta).
(209)ThermiSolin mukaan väitetyssä rikkomuksessa ei ole ollut kysymys paljaasta hintakartellista vaan korkeintaan yleisten hintatietojen vaihdosta marraskuussa 2012. Viraston esittämä näyttö ei osoita, että yhtiöt olisivat vaihtaneet sellaisia yksilöityjä tietoja tulevista hinnoistaan, että asiassa olisi kysymyksessä sopimus, jonka tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen (876 kohta).
(210)UK-Muovin mukaan yhtiöiden menettely ei ole luonteensa perusteella täyttänyt vakavan, tarkoitukseen perustuvan kilpailurikkomuksen tunnusmerkistöä. Yhtiö on esittänyt hyväksyttävät perusteet tekemilleen hinnankorotusilmoituksille sekä kilpailijoidensa kanssa käymälleen satunnaiselle yhteydenpidolle. Sen menettelyssä on enimmilläänkin ollut kysymys vain yksittäisistä, yksilöimättömien tietojen vaihdosta vuosina 2012 ja 2014. Menettelyllä ei ole osoitettu olleen vahingollisia vaikutuksia markkinoilla vallitsevaan kilpailuun (877 kohta). 7.3.2 Sovellettavat oikeusohjeet
(211)Jotta sopimus kuuluisi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon piiriin, sopimuksen on oltava sellainen, että sen ”tarkoituksena tai vaikutuksena” on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla (tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, EU:C:2020:52, 62 kohta). Tämän edellytyksen vaihtoehtoisuus, joka osoitetaan konjunktiolla ”tai”, johtaa siihen, että on tarkasteltava ensiksi sopimuksen tarkoitusta (tuomio 16.7.2015, ING Pensii, C-172/14, EU:C:2015:484, 30 kohta; tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 16 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 24 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 33 kohta) (878 kohta).
(212)Näin ollen on niin, että kun sopimuksen kilpailunvastainen tarkoitus on osoitettu, ei ole tarpeen tutkia sen vaikutuksia (tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 17 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 25 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 34 kohta) (879 kohta).
(213)Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella tietyntyyppiset yritysten väliset toiminnan yhteensovittamiset ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta ne voidaan luokitella tarkoitukseen perustuvaksi rajoitukseksi, joten niiden vaikutusten tutkiminen ei ole tarpeen. Tällä tarkoitetaan sitä, että näiden toiminnan yhteensovittamisen muotojen voidaan katsoa olevan jo luonteensa puolesta kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 184 ja 185 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 26 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 35 kohta) (880 kohta).
(214)Vakiintuneesti on siten katsottu, että tietyn kollusiivisen käyttäytymisen, kuten sen, että kartellit vahvistavat hintoja horisontaalisesti, voidaan katsoa olevan siinä määrin omiaan johtamaan haitallisiin vaikutuksiin erityisesti tuotteiden ja palvelujen hinnan, määrän tai laadun kannalta, että voidaan katsoa, että SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ei ole tarpeen osoittaa, että kyseisellä käyttäytymisellä on konkreettisia vaikutuksia markkinoilla. Kokemus nimittäin osoittaa, että mainitunlainen käyttäytyminen johtaa tuotannon vähentämiseen ja hintojen korotuksiin, mikä johtaa resurssien huonoon jakautumiseen, mistä erityisesti kuluttajat kärsivät (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 51 kohta; tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 115 kohta; tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 19 kohta sekä tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 36 kohta) (881 kohta).
(215)Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan keskeinen oikeudellinen kriteeri sen määrittämiseksi, sisältääkö sopimus tai yhdenmukainen menettelytapa SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen, on sen toteaminen, että tällainen sopimus tai menettelytapa on itsessään riittävän haitallinen kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei ole tarpeen selvittää sen vaikutuksia (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 104 kohta; tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 155 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 37 kohta) (882 kohta).
(216)Jos yritysten välisen toiminnan yhteensovittamisen tyypin analyysista ei kuitenkaan ilmene, että se on riittävän vahingollinen kilpailulle, on sitä vastoin tutkittava sen vaikutuksia, ja jotta se voidaan kieltää, on edellytettävä niiden eri seikkojen olemassaoloa, jotka osoittavat, että kilpailu on tosiasiallisesti estynyt, rajoittunut tai vääristynyt tuntuvasti (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 52 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 38 kohta) (883 kohta).
(217)Sen arvioimiseksi, onko jokin yritysten välisen yhteensovittamisen muoto riittävän haitallinen, jotta sitä voidaan pitää tarkoitukseen perustuvana kilpailunrajoituksena, on tarkasteltava muun muassa sen sisältöä, tavoitteita, joihin sillä pyritään, sekä sitä taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä, johon se kuuluu. Kyseistä asiayhteyttä arvioitaessa on myös otettava huomioon yhteensovittamisen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen luonne sekä kyseisten markkinoiden toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 53 kohta; tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 156 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 51 kohta) (884 kohta).
(218)Hintojen vahvistamista koskevien sopimusten, jotka ovat erityisen vakavia kilpailunrajoituksia, osalta menettelyn taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden tarkastelu voidaan rajoittaa siihen, mikä osoittautuu ehdottoman tarpeelliseksi tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen olemassaolon toteamiseksi (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 106 ja 107 kohta) (885 kohta).
(219)Unionin tuomioistuin on todennut SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioitavan toimenpiteen tavoitteiden huomioonottamisesta, että se, että kyseisellä toimenpiteellä katsotaan pyrittävän hyväksyttävään tavoitteeseen, ei sulje pois sitä, että silloin, kun toimenpiteellä pyritään myös toiseen tavoitteeseen, joka puolestaan on katsottava ei-hyväksyttäväksi, kun otetaan huomioon myös tämän toimenpiteen lausekkeiden sisältö ja asiayhteys, johon se kuuluu, toimenpiteen tarkoituksena voidaan katsoa olevan kilpailun rajoittaminen (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 70 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 52 kohta) (886 kohta).
(220)Vaikka osapuolten aikomuksia ei ole tarpeen ottaa huomioon sen määrittämisessä, onko yritysten välinen sopimus kilpailua rajoittava vai ei, mikään ei estä kilpailuviranomaisia tai kansallisia ja unionin tuomioistuimia ottamasta niitä huomioon (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 54 kohta; tuomio 26.9.2018, Philips ja Philips France v. komissio, C-98/17 P, EU:C:2018:774, 45 kohta sekä tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 53 kohta) (887 kohta).
(221)Tarkoitukseen perustuvan kilpailurajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä voidaan soveltaa vain tietyntyyppisiin yritysten välisiin toiminnan yhteensovittamisiin, jotka ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei niiden vaikutusten tutkiminen ole tarpeen, sillä muuten komissio vapautettaisiin velvollisuudesta osoittaa sellaisten sopimusten konkreettiset vaikutukset markkinoilla, joista ei ole lainkaan osoitettu, että ne ovat jo luonteeltaan kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia. Sillä, että SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimustyypit eivät ole tyhjentävä luettelo kielletystä kolluusiosta, ei ole tältä osin merkitystä (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 58 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 54 kohta) (888 kohta).
(222)Siinä tapauksessa, että kyseisellä sopimuksella ei voida katsoa olevan kilpailun vastaista tarkoitusta, on näin ollen arvioitava, onko sitä pidettävä kiellettynä sen kilpailua vääristävien vaikutusten vuoksi. Unionin tuomioistuin on todennut tästä toistuvasti, että on tutkittava, millaiseksi kilpailu muodostuisi todellisissa olosuhteissa, joissa sitä käytäisiin, jos tätä sopimusta ei olisi ollut, sen arvioimista varten, miten se vaikuttaa kilpailutekijöihin, kuten erityisesti tuotteiden tai palvelujen hintaan, määrään ja laatuun (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 161 ja 164 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 55 kohta) (889 kohta).
(223)Sen oikeuttamiseksi, että sopimus luokitellaa

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.